Haastattelujen perusteella toimintakulttuurin muutokseen vaikuttavina tekijöinä pidettiin valtakunnallista ohjausta, työntekijätasolle sijoittuvia asioita, johtamista ja tiedonkulkua.
Lisäksi aktiivisesti ylläpidettävä yhteistyö ja asiakaslähtöinen ajattelu koettiin toiminta-kulttuurin muutokseen selvästi vaikuttavina positiivisina tekijöinä.
5.3 Johtamisosaaminen keskeistä kehittämisessä
Organisatoriset rakenteet, tiedonkulku, vuorovaikutus ja yhteistyö sekä johtamisen taidot nousivat näissä haastatteluissa johtamisen teeman osiossa esiin. Haastattelujen perus-teella organisaation rakenteita pidettiin tärkeänä moniammatillisen yhteistyön mahdollis-tajana. Yhdessä luotuja tai sovittuja toimintatapoja ja toimintamalleja pidettiin tärkeinä ja niiden selkeyttämistä toivottiin lisää. Toivottiin myös, että yhteistyötä vahvistettaisiin ja ylläpidettäisiin aktiivisesti koko ajan. Perinteisen organisaatioiden välisen sektorikoh-taisen johtamisajattelun toivottiin muuttuvan alojen väliseksi synteesiksi, jolloin johtami-sessa olisi laaja monialainen näkökulma. Koettiin, että johtamisen eri tasoilla tulisi huo-mioida asiakastyössä työskentelevien asiantuntijoiden näkemys ja kokemuksen tuomat
oivallukset. Toisaalta koettiin myös, että ylätasolta tulevien ohjeistuksien ja strategisten päätösten olisi hyvä kulkea yhtenevinä kautta vertikaalisen linjan koko organisaatiossa.
”Että, jos ei siellä kohtaa niin kun tämä tieto kulje sinne alas, niin se on niin kun semmoinen mikä estää ja niin kun tiedonkulun pitäisi olla sem-moista kaiken läpäisevää, niin silloin on tärkeää, että siinä on niin kun joku johtaja, päällikkö jo tässä mukana, ettei tule semmoista tulppaa.”
Organisaatioihin toivottiin avointa ja vuorovaikutuksellista toimintakulttuuria ja palaut-teen antamista pidettiin tärkeänä. Asiakaslähtöisiä palveluita kehitettäessä koettiin, että asiakkaan tai kokemusasiantuntijan mukaan ottaminen palveluiden suunnittelemiseen on tärkeää. Näiden lisäksi kentällä työskentelevien ammattihenkilöiden mukaan ottamista palvelujen kehittämiseen ja sitä kautta myös päätöksentekoon pidettiin tärkeänä.
Haastattelujen perusteella organisaatioihin toivottiin johtamiskulttuurin uudistamista.
Ammattijohtaminen nousi johtamisteemassa paljon esille. Erityisesti johtamiskoulutuk-sen kautta opittua johtamisosaamistapidettiin tärkeänä moniammatillisen yhteistyön to-teutumiselle. Johtamisen koulutusta kaivattiin kaikkien tasojen esimiehille.
”Minun mielestäni tämän päivän johtajana pitäisi olla ammattijohtaja.
Tällä hetkellä meidänkin organisaatiossa johtajaksi pääsevät henkilöt, joilla varmasti on hyvä substanssiosaaminen työssään. Mutta se, että onko hän hyvä johtaja, niin minun mielestä, jos minulla olisi taikasauva, laittai-sin johtamisen ammattijohtamiseksi.”
Verkostojohtamiskoulutusta pidettiin tärkeänä. Johtajalta odotetaan toimintakulttuurin muutokseen sitoutumista ja toimintakulttuurin muutoksen yhtenäistä läpiviemistä verti-kaalisesti koko organisaation läpi. Lisäksi toivotaan, että johtajat huolehtisivat asioiden etenevän sovitun mukaisesti esimerkiksi tarkistamalla tilanteen ajoittain eli kontrolloi-malla.
”Johtamisella on suuri merkitys siinä, että se lähtee aina ylätasolta. mitä parempi malli tulee ylhäältä alaspäin, sitä paremmin se toteutuu ja sujuu.
Ihan ruohonjuuritason työntekijät näkevät sen erittäin tärkeänä. Hyvin pit-kälti esteet suuntautuvat johtamiseen.”
Haastattelujen perusteella johtajan ominaisuuksista kuuntelemisen taito sekä vuorovaiku-tustaidot ovat johtajan henkilökohtaisista ominaisuuksista merkityksellisiä. Tämän lisäksi rohkeutta puuttua ja ottaa puheeksi vaikeitakin asioita pidettiin erittäin tärkeänä ominai-suutena. Johtajan työssään käyttämä dialogisuus tuli esiin jokaisessa haastattelussa tär-keänä johtamisosaamisena ja myös keinona johtaa moniammatillista verkostoa.
5.4 Yhteenveto tuloksista
Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat moniammatillisen yhteistyön lapsi- ja perhepal-veluissa Etelä-Karjalassa tarkoittavan laajassa verkostossa yhdessä sovittua toimintamal-lia, jossa työntekijä ottaa vastuun lapsen, nuoren tai perheen asioista, tarvittaessa kokoaa juuri siihen tilanteeseen sopivan verkoston ja oikeat tahot mukaan työskentelemään per-heen hyväksi yhteisen suunnitelman mukaisesti. Alla olevan taulukon (Taulukko 6.) olen koonnut tulosten perusteella, mitä moniammatillinen yhteistyö Eksotessa tarkoittaa, mil-loin sitä hyödynnetään ja miten sitä tehdään.
TAULUKKO 6. Moniammatillinen yhteistyö
mitä milloin miten
vakiintunut työtapa erityisesti silloin kun yksittäisen ammatti-laisen apu ei ole riittävä
oikeanlaista palvelua oikeaan aikaan
eri alan asiantuntijat katsovat ja arvioivat yhteistyössä asiakkaan kokonaistilanteen
organisaation sisällä ja organi-saatiorajojen yli menevää yh-teistyötä
erityisesti silloin kun perheen ongelmat ovat vaativia
laaditaan yhtenevä suunnitelma tai linjaus asiakkaan tilanteen aut-tamiseksi
asiakaslähtöistä ja räätälöityä palvelua
kun tarvitaan toisen profession osaamista avuksi
yhteisenä tavoitteena on keinojen ja ratkaisun löytäminen
ammattilaisella on aina vastuu asiakkaan tilanteen kokonaisku-van hahmottamisesta ja avun saamisen hoitamisesta
yhteistyö tyydyttää jokaista osa-puolta, myös asiakasta
Moniammatillinen yhteistyö tarkoittaa asiakkaan kannalta sitä, että hänen ei tarvitse siir-tyä asiantuntijalta toiselle tai tietää, millaista apua hän tarvitsee, vaan asiantuntijat kanta-vat kokonaisvastuun palvelusta ja sen toteutumisesta, ja jokaisella eri toimijalla on yhtei-nen tavoite ja määränpää työskentelylle.
Tutkimuksen tulosten mukaan johtaja voi omalla toiminnallaan edistää moniammatilli-suuden toteutumista. Kuuleminen, kunnioittaminen, dialogisuus ja esimerkkinä toimimi-nen nousivat johtajan toivotuista ominaisuuksista esiin. Toivottiin, että johtaja toimisi esimerkillisesti sekä organisaation että työntekijöiden välissä niin, että eri tason johtajien läpi menevä viesti olisi yhtenevä. Tämän lisäksi tiedon kulku toteutuisi sekä horisontaa-lisesti että vertikaahorisontaa-lisesti. Toivottiin myös, että työntekijöitä ja heidän ideoitaan ja ajatuk-siaan kuultaisiin. Toivottiin lisäksi, että kokemusasiantuntijuus otettaisiin mukaan osaksi kehittämistyötä jatkossakin.
Johtajalta odotetaan puolueetonta, eri aloja ja niiden erityispiirteitä tuntevaa ja ymmärtä-vää lähestymistapaa, jolloin johtaja ei asettuisi edustamansa substanssin puolelle, vaan näkisi tilanteet kokonaisvaltaisemmin yli eri tieteenalojen ja toimialueiden rajojen. Tut-kimustuloksen mukaan johtajalla yksin ei ole vastuuta moniammatillisen yhteistyön to-teutumisesta, vaan myös jokaisella työntekijällä yksilönä on vastuu moniammatillisen yh-teistyön toteutumisesta ja kehittämisestä. Vastuu jakautuu tämän tutkimuksen tulosten mukaan sekä organisaation että johtajan ja työntekijän kesken. Seuraavalla sivulla ole-vassa taulukossa (Taulukko 7.) ovat koottuna tutkimustulokset, joissa kuvataan, miten moniammatillista yhteistyötä voidaan tukea.
TAULUKKO 7. Moniammatillisen yhteistyön tukeminen organisaationa, johta-jana ja yksilönä (työntekijänä)
organisaationa johtajana yksilönä
laajempaa ja selkeämpää yhteistyötä yh-teisten toimintatapojen luomisen avulla
ammattijohtamista kiinnostusta toisen työtä koh-taan
mahdollistaminen toisen työn tutustumi-seen ja sen ylläpitämitutustumi-seen
kuulemista, dialogisuutta alakohtaisen ajattelun ohi kat-somista, tutustumista myös toi-sen tekemiseen
sektorirajattomuutta/organisaatiora-jattomuutta/väljyyttä alakohtaiseen ajatteluun
monialaista katsontaa, puolu-eettomuutta
asiakaslähtöistä yhteistyötä
käytännönlähteistä kehittämistä, ruohon-juuritason ja kokemusasiantuntijuuden hyödyntämistä
sitoutumista ja esimerkillisesti toimimista
vuorovaikutusta ja dialogeja
dialogisuutta kunnioitusta ja luottamusta kunnioitusta ja luottamusta
Organisaation tasolta yhteistyön tukeminen tapahtuu selkiinnyttämällä yhteistyötä laajo-jen, yhteistyötä helpottavien toimintatapojen luomisen avulla. Organisaatiotasolta voi-daan luoda toimintamalli tai toimintatapa sille, että toisen työhön tutustumiseen ja yhteis-työn ylläpitämiseen on mahdollisuus. Organisaatio voi myös toteuttaa palveluja sektori-rajattomuuden periaatteella tai väljentämällä alakohtaista ajattelua. Moniammatillisen yhteistyön tukemiseen tarvitaan myös käytännön läheistä kehittämistä ja kokemusasian-tuntijuutta sekä dialogisuutta kaikilla tasoilla.
Johtajana moniammatillista yhteistyötä voidaan tukea johtamisosaamisen, kuulemisen ja dialogisuuden keinoin. Johtamisosaamiseen liittyen johtajalta odotetaan palkitsemista ja kannustuksen kulttuuria sekä enemmän positiivisten onnistuneiden yhteistyönä tehtyjen asiakastapausten esille tuontia. Johtajilta kaivattiin myös palautetta hyvin onnistuneeseen työhön liittyen niin, että palaute kulkisi läpi linjan ylhäältä alaspäin, sillä positiivisen pa-lautteen koettiin motivoivan työntekijöitä. Lisäksi johtajilta toivottiin selkeyttä toiminta-tapoihin.
Johtajan monialainen katsonta sekä puolueettomuus edistävät moniammatillisen yhteis-työn toteutumista ja siihen vaaditaan johtajalta myös sitoutumista sekä alaisilleen esi-merkkinä toimimista. Johtajan ominaisuuksista moniammatillista yhteistyötä tukevat kunnioitus ja luottamus eri alojen osaajia kohtaan.
Yksilötasolla moniammatillista yhteistyötä voidaan tukea olemalla kiinnostueita toisen työstä. Yksilö voi katsoa alakohtaisen ajattelun ohi ja tutustua toisen työhön. Hän voi edistää moniammatillista yhteistyötä asiakaslähtöisyydellä, vuorovaikutuksella sekä osal-listumalla dialogeihin. Myös yksilöltä vaaditaan kunnioitusta ja luottamusta eri alan osaa-jia ja asiantuntijoita kohtaan. Asiantuntijoiden tutustumistilanteista mainittiin positiivi-sena ja tutustumista edistävänä asiana erilaiset kehittämistilaisuudet ja koulutuspäivät
Dialogisuus nousi tutkimustuloksissa erityisen suureen rooliin. Dialogilla tarkoitettiin niin työntekijän ja johdon kuin eri toimijoiden välistä vuoropuhelua. Dialogisuus eroaa keskustelusta siten, että keskustelua voidaan pitää tavoitteellisena toimintana, jonka pää-määränä on tuoda julki omat ajatukset. Dialogi sen sijaan on vuoropuhelua, jossa oleel-lista on myös keskittyä kuuntelemaan ja olemaan avoin asioille, joita vuoropuhelusta nou-see esiin. Dialogin erityisyys on sitä, että vuoropuhelussa kohdataan toinen toisensa; se on ikään kuin tapa toimia ja olla vuorovaikutuksessa. (Vilen & Ekström 2002, 86.) Päivi Raukko toteaa Hämeenlinnan kaupungin johtamista käsittelevässä artikkelissaan (2014, 84) muutoksen johtamisen olevan jatkuvaa dialogia. Kuten myös tämän tutkimuksen mu-kaan eri alojen edes jonkinasteista tuntemusta ja vuoropuhelua sekä kuuntelemista pidet-tiin tärkeänä moniammatillisen verkoston johtamisessa. Tähän liittyen koetpidet-tiin, että joh-taja ei saa edustaa omaa substanssiaan, vaan hänen täytyy olla puolueeton johtaessaan moniammatillista/monialaista verkostoa tai siihen liittyviä kentällä työskenteleviä henki-löitä. Johtajalta odotetaan tällaisessa verkostossa toimiessaan oikeudenmukaisuutta, lä-pinäkyvyyttä sekä näyttöön perustuvaa tietojohtamista. Johtajalta odotetaan lisäksi mo-niammatilliseen yhteistyöhön tukeutumista ja luottamista siihen, että jokainen osaa oman alansa substanssin. Tähän tulokseen liittyen myös Johanna Lammintakainen (2014, 98) on kuvannut, kuinka organisaatiomuutosten myötä keski- ja ylimmän johdon ammatti-sidonnaisuus kunnissa on vähentynyt. Tämä johtuu Lammintakaisen mukaan yksiköiden ja organisaatioiden monialaistumisesta ja moniammatillistumisesta.
Tämän tutkimuksen tulosten mukaan toimijoiden yhteinen tavoite on merkittävä tekijä onnistuneessa yhteistyössä. Lisäksi yhteisen tavoitteen asettaminen ylemmältä taholta ikään kuin pakottaa toimimaan tavoitteen eteen. Se ei kuitenkaan riitä vaan on oltava myös aitoa kiinnostusta yhteistyön tekemiseen ja sen näkemiseksi, että kyse on lapsen, nuoren tai perheen edusta ja sen ajamisesta. (Lalayants 2013, 253–272.)
6 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET
6.1 Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus
Hyvään tutkimuskäytäntöön kuuluu tutkimuseettisten periaatteiden noudattaminen. Hy-vän tutkimustoiminnan lähtökohta sekä tutkimuksen uskottavuuden perusta rakentuvat eettisten kysymysten varaan (Tuomi 2008, 143). Tutkimuksen luotettavuuden ja eettisyy-den arviointi sekä tutkijan position tiedostaminen nousivat erityisesti tämän tutkimuksen keskeiseksi hyvän tutkimuskäytännön mukaiseksi toiminnaksi. Käsitteiden validiteetti ja reliabiliteetti sekä soveltuvuus ovat haasteellisia luotettavuuden ilmaisemisen perusteita tämän tyyppisessä laadullisessa tutkimuksessa. Tutkimuksen sisäisen johdonmukaisuu-den eli koherenssin merkitys korostuu, kun sitä arvioidaan ja tarkastellaan laajana koko-naisuutena. Laadullisessa tutkimuksessa pääasiallinen tutkimusväline on tutkija, joten tutkimuksen luotettavuuden ja eettisyyden arvioinnin keskeisin kriteeri on tutkija itse.
Tutkimuksen laatuun ja eettisyyteen vaikuttavat myös muut ominaisuudet, joita ovat esi-merkiksi tutkijan oman position ymmärrys, tutkijan rehellisyys sekä tutkijan tekemät va-linnat ja ratkaisut. (Eskola & Suoranta 1998, 152–153; Tuomi & Sarajärvi 2009, 136–141;
Aaltio & Puusa 2011, 153–156.)
Olen toteuttanut tämän tutkimuksen tutkimuseettisiä periaatteita noudattaen. Ennen tut-kimuksen teon aloittamista olen hakenut asianmukaiset tutkimusluvat (Liite 1.) Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriltä. Olen informoinut haastateltavia sähköpostitse ennen haastattelua siitä, mistä haastattelussa on kyse, mihin he ovat osallistumassa ja mihin haastattelua käytetään. Haastattelun yhteydessä olen muistuttanut haastateltavia siitä, että he osallistuvat vapaaehtoisesti tutkimukseen ja voivat missä tahansa vaiheessa kieltäytyä siitä. Haastateltavat ovat saaneet haastattelujen yhteydessä allekirjoitettavaksi lomakkeet, joissa he lupautuivat osallistumaan haastatteluun. Samassa yhteydessä he ovat osoittaneet ymmärtävänsä, mistä tässä haastattelussa on kyse ja mihin haastatteluista kerättyä aineis-toa käytetään. Haastattelun nauhoittamiseen olen pyytänyt vielä erikseen luvan ennen jo-kaista haastattelun alkua.
Olen säilyttänyt tutkimusmateriaalin luottamuksellisesti lukitussa kaapissa työhuonees-sani. Tutkimusmateriaalia olen käsitellyt tutkimuseettisten periaatteiden mukaisesti, niin ettei tutkittavien henkilöllisyyden paljastuminen ole mahdollista missään vaiheessa
tutki-muksen tekoa. Jotta haastatellut eivät tulisi tunnistetuksi tutkimusraportin lukijoille esi-merkiksi yhdistelemällä sitaatteja ja sen avulla päättelemällä vastaajan henkilöllisyys, ei tässä tutkimuksessa haastattelujen sitaateissa käytetä juoksevaa numerointia, kuten yleensä laadullisissa haastattelututkimuksissa käytetään. Tämän lisäksi kaikki kerätty ma-teriaali tuhotaan tutkimuksen tultua hyväksytyksi, kuten hyvä tutkimuseettinen käytäntö edellyttää toimimaan. Toiminnallani olen osoittanut noudattavani hyviä eettisiä periaat-teita itsemääräämisoikeuteen, vahingoittumattomuuteen sekä yksityisyyden kunnioitta-miseen liittyen kaikissa tutkimusprosessin vaiheissa. (Kuula 2011, 60.)
Refleksiivisyys nousee yhtenä laadullisen tutkimuksen luotettavuuskriteereistä selkeästi esiin. (Kylmä, Vehviläinen, Julkunen & Lähdevirta 2003, 613.) Refleksiivisyydellä tar-koitetaan tässä yhteydessä tutkijan tietoisuutta omaan lähtökohtaansa tutkijana. Tähän liittyen tutkijan positio on ollut hyvä muistaa koko tutkimuksen teon ajan. Tämän tutki-muksen ajan olen työskennellyt Eksoten lapsi- ja perhepalveluissa sekä nuorisopsykiat-rian poliklinikalla että perusterveydenhuollon puolella lasten ja nuorten alkuarviointitii-missä. Näiden lisäksi olen tutkimusraporttia kirjoittaessani työskennellyt myös Eksoten hallinnossa ulkoisen tarkastuksen tehtävässä. Olen ennen tämän tutkimuksen alkua työs-kennellyt Etelä-Karjalassa perheiden ja niihin liittyvien verkostojen parissa yksityissek-torilla korjaavan puolen lastensuojelutyössä. Olen myös vapaa-ajan harrasteen kautta ol-lut tekemisissä muiden tutkimukseen liittyvien sidosryhmien kanssa. Näiden lisäksi mi-nulla on yhteys tutkimuksen taustavaikuttajana olleeseen LAPE-hankkeeseen kunnallis-politiikan eli Lappeenrannan Lasten ja nuorten lautakunnan jäsenyyden ja valtuuston va-rajäsenyyden eli erilaisten luottamustoimien kautta.
Tutkijana minun on tiedostettava oma asemani liittyen tutkittavaan ilmiöön. Tällaisessa asemassa ollessa on riskinä, että haastateltavat tiedostavat sen ja vastailevat joko hieno-tunteisemmin ja valikoidummin. Vastaavasti haastateltavat voivat myös haluta minun tut-kijana toimivan ikään kuin viestinviejänä ja heidän antamansa vastaukset voisivat muo-dostua sen mukaisiksi. Tämän tutkimuksen teon aikana ei minulle haastattelijana eikä tutkijana muodostunut edellä mainittua kuvaa tutkittavista tai heidän toiminnastaan, vaan tutkimukseen vastattiin avoimesti ja rehellisesti. Myös haastattelutilanteet olivat luotta-muksellisia ja keskustelujen aihe pysyi pääosin haastattelujen teemoissa. Näen riskinä tällaisessa tilanteessa myös sen, että tutkijana minun omat näkemykseni tai mielipiteeni
vaikuttaisivat tutkimuksen tekoon. Koko tutkimuksen tekemisen ajan olen tiedostanut kuitenkin, ettei näin saa olla, sillä tutkijana minun täytyy lähtökohtaisesti toimia tutki-museettisten periaatteiden mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että olen toiminut neutraalisti, objektiivisesti ja tuoden tutkimustulokset esille rehellisesti ja avoimuuden periaatetta noudattaen.
Tutkimukseen osallistuneet henkilöt eivät ole työskennelleet samassa yksikössä yhtä ai-kaa minun kanssani. Lisäksi neljä viidestä haastatellusta olivat minulle ennestään tunte-mattomia henkilöitä ja tapasimme tiettävästi haastatteluissa ensi kertaa. On eettisyyttä ajatellen hyvä asia, etteivät tutkija ja haastateltavat ole toisilleen ennestään tuttuja.
Laadullisessa tutkimuksessa tutkimuksen tekijän erityisen merkityksellinen rooli näyttäy-tyy myös eettisyyttä tarkasteltaessa. Tutkijan on toimittava objektiivisesti ja hyvien tut-kimuseettisen käytänteiden mukaisesti. Tutkijalla on vastuu siitä, että tutkittava asia on merkityksellinen ja että tutkimus toteutetaan kokonaisuudessaan asianmukaisesti. Tätä tutkimusta tehdessä olen pyrkinyt noudattamaan avoimuuden ja rehellisyyden periaat-teita. Ja koko tutkimusprosessin ajan olen pyrkinyt kertomaan valinnoistani ja niihin liit-tyvistä perusteluista tutkimusraportissa. (ks. Eskola & Suoranta 2005, 210.)
Tiedostan tutkijana sosiaalisen todellisuuden rakentumisen yksilön ja yhteisön asioille antamista merkinnöistä ja tulkinnoista. Ymmärrän myös sen, että sosiaalisesta todellisuu-desta tehtävät tulkinnat ovat kontekstisidonnaisia. (Puusa & Juuti 2011, 51) Tämän tutki-muksen keskiössä on moniammatillinen yhteistyö verkostossa toimittaessa ja kuinka joh-tamisella voidaan edistää moniammatillisen yhteistyön toteutumista verkostoissa. Olen rakentanut tässä tutkimuksessa teoreettisen viitekehyksen moniammatillisesta yhteis-työstä verkostoissa sekä muutoksen johtamiseen liittyen aiempiin tutkimuksiin, käsitteis-töön sekä olemassa oleviin teorioihin perustuen. Puusan ja Juutin (2011, 52–53) mukaan laadullisessa tutkimuksessa teorian merkitys on keskeinen viitekehyksen muotoutuessa alan teoksiin ja aikaisempiin tutkimuksiin laajasti perehtyen.
Tämän tutkimuksen tulokset ovat lisäksi hyvin liitettävissä jo aiemmin tehtyyn tutkimuk-seen. Tutkimustulokset eivät ole tässä tutkimuksessa ristiriidassa jo olemassa olevaan tut-kimustietoon tämän aihepiirin ympärillä, joten myös siitä voidaan päätellä tulosten olevan
luotettavia. Teoreettista viitekehystä rakentaessani olen viitannut muiden tutkijoiden julkai-suihin ja tutkimustuloksiin, joihin liittyvät viittaukset olen toteuttanut hyvän tieteellisen käy-tännön (ks. Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012) mukaan. Tätä tutkimusta tehdessä olen ollut tietoinen siitä, että Eksote on muihin sairaanhoitopiireihin nähden pitkällä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevassa muutoksessa, Eksotessa on jo muodostunut oma toimintakult-tuuri ja tämä kaikki vaikuttaa tutkimustulokseen.
6.2 Keskeisimmät tutkimustulokset ja päätelmät
Suomessa sosiaali- ja terveysalalla koettiin suuria muutoksia viimeksi 1990-luvulla.
Tuolloin ohjausjärjestelmän avulla toteutettu rakenneuudistus koski lähinnä sosiaali- ja terveyspalveluja. Vapaakuntakokeilun jälkeen toteutettu hallinnon kehittäminen perustui siihen, että resurssiohjauksesta siirryttiin tulosohjaukseen. Tämä ohjausmuodon uudista-minen oli lähtöisin kritiikistä, jossa arvosteltiin julkisen hallinnon olleen pysähtynyttä, tehotonta ja byrokraattista. Uudistusten myötä kuntien rooli muuttui tuottajasta palvelu-jen välittäjäksi. Tulosohjauksen myötä tuotantoyksiköt saivat tehtäväkseen päättää palve-lujen toteutuksesta. Kuntien hallinnon rakennetta pyrittiin yksinkertaistamaan ja päätös-valtaa selkiinnyttämään. Uudistuksen taustavaikutteet tulivat kansainvälisestä liike-elä-män toiminnasta. (ks. Niiranen 1994.) Nyt yhteiskunnassamme tekeillä olevat muutokset koskettavat tätä uudistusta laajemmin julkishallinnollisia palveluja.
Koko yhteiskuntaamme laajasti koskevan uudistuksen vuoksi voidaan todeta, että eletään suurten, ehkä jopa sosiaali- ja terveysalan suurimpien muutosten aikaa, josta kukaan tai mikään julkinen taho ei jää ulkopuolelle. Tämän varmasti kaikki muutosten keskellä per-hepalvelujen parissa työskennelleet tahot kuten johtajat, poliittiset päättäjät ja asiantunti-jat myös lapsi- ja perhepalveluissa tiedostavat. Voitaneen yleisesti todeta, että muutosvä-symystäkin on havaittavissa. Sosiaali- ja terveysalalla muutokset ovat tänä päivänä osa työelämää ja tiedostetaan, ettei kukaan voi jäädä vanhoihin totuttuihin tapoihin kiinni.
Varmuudella tiedetään, että vain muutos on pysyvää. Hyväksi havaitut, toimivat asiat on tarkoitus säilyttää ja tehdä ne tiettäväksi joka tasolle.
Tässä tutkimuksessa tarkoituksena oli tuottaa tietoa lapsi- ja perhepalveluista tarkastele-malla moniammatillista yhteistyötä lapsi- ja perhepalveluissa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kontekstissa. Tutkimuksessa etsittiin vastauksia tutkimuskysymyksiin;
”Mitä moniammatillisella yhteistyöllä lapsi- ja perhepalveluissa Eksotessa tarkoitetaan?”
ja ”Miten johtamisella voidaan tukea moniammatillista yhteistyötä verkostossa toimitta-essa?”. Tutkimustulokset antavat vastaukset asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Se, miten moniammatillinen yhteistyö lapsi- ja perhepalveluissa Eksotessa koettiin, haastateltavat kuvasivat moniammatillista yhteistyötä Eksoten lapsi- ja perhepalveluissa yhtenevästi.
Odotukset moniammatillista yhteistyötä kohtaan olivat myös samantyyppisiä. Tämä on hyvä lähtökohta moniammatillisen yhteistyön kehittämiselle. Ristiriitaiset kuvaukset oli-sivat jättäneet moniammatillisen yhteistyön merkityksen ja tarkoituksen epäselväksi.
Haastattelujen vastaukset täydensivät ja tukivat toisiaan. Kaikista haastatteluista nousivat esiin selvästi yhteisenä tekijänä tietyt teemat, joiden kautta myös johtopäätöksiä on hyvä tarkastella.
Moniammatillisen yhteistyön perusta
Lähtökohtaisesti organisatoriset rakenteet, tiedonkulku, vuorovaikutus ja yhteistyö sekä johtamisen taidot olivat tämän tutkimuksen johtamista koskevan teeman tärkeitä mo-niammatillisen yhteistyön mahdollistavia asioita. Tutkimuksen perusteella Eksoten uu-distettuja rakenteita pidettiin tärkeänä moniammatilliselle yhteistyölle. Myöskään strate-gisen johdon merkitystä ei pidä unohtaa moniammatillisen yhteistyön kehittämisessä, sillä hyvään johtamiseen tarvitaan osaavaa henkilökuntaa, tukihenkilöstöä ja budjettien realistisuutta. Tämä tutkimustulos kytkeytyy myös aiempaan tutkimukseen, jonka mu-kaan toiminta ei kehity tavoitellun mukaisesti, mikäli rakenteet eivät ole toimivat, työn-tekijöiden ja johdon vuorovaikutus ei toimi tai päätösvalta on liian korkealla. (Heino &
Pursi 2018, 2.) Eksotea voisi kutsua klassiseksi esimerkiksi kontingenssiteorian mukai-sesta toimintatavasta, jossa rakenteet, ohjaus ja toimintatavat tukevat toisiaan. Tutkimuk-seni tulosten mukaan perhepalvelujen johtamisessa on vielä kehitettävää. Esimerkiksi tie-donkulku, yhtenevät organisaatiorajojen yli menevät strategiset linjaukset ja resurssien oikeanlainen kohdentaminen sekä työntekijöiden valtaisan käytännöntyön tuoman tieto-pankin hyödyntäminen olisi hyvä ottaa huomioon johtamisessa nykyistä paremmin. Joh-dolta kaivataan tukea moniammatillisen yhteistyön optimaaliseen toteutumiseen.
Eksoten lapsi- ja perhepalveluissa yhteisiä, yhdessä luotuja tai sovittuja toimintatapoja ja toimintamalleja pidettiin tärkeänä ja niiden selkeyttämistä toivottiin lisää. Organisaatio-tasolta kaivatuissa yhteisissä toimintatavoissa ovat mukana kaikki palveluihin kytkeyty-vät organisaatiot eri aloilta. Toisaalta moniammatillisen yhteistyön kehittämisen tueksi
kaivattaisiin myös enemmän resursseja eli käytännössä aikaa ja mahdollisuuksia tutustua toisen työhön. Kaivattaisiin siis tilaisuuksia, joissa ollaan saman pöydän ääressä mietti-mässä yhdessä yhteistyötä sekä yhteisiä toimintaohjeita. Samankaltaisia tutkimustuloksia on saatu myös muualla maailmalla, sillä Cowley, Farewell, Quinn-Scoggins & Kemp (2018, 178–191) ovat päätyneet moniammatillisuutta tutkiessaan siihen, että toimivaan yhteistyöhön tarvitaan erityisesti toisen työn tuntemista.
Moniammatillisen yhteistyön johtaminen
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lähijohtamiseen kaivataan ammattijohtamisen tuo-maa tasapainoa. Tällä tasapainolla tarkoitan sitä, että johtaminen toteutuisi vertikaalisesti läpi organisaation samoja linjauksia ja yhdessä sovittuja toimintatapoja toteuttaen niin, että johtamisessa huomioitaisiin verkoston monialaisuus toteuttamalla johtamista tasa-puolisuuden periaatteita ja oikeudenmukaisuus huomioiden. Lisäksi johtamiskoulutuksen tarve nousee esiin tässä tutkimuksessa niin, että professioreviirit ja organisaatiorajat näyt-täytyvät vielä johtamisessa moniammatillista yhteistyötä hankaloittavina tekijöinä. Joh-tamisella on iso merkitys moniammatillisen yhteistyön toteutumisessa. Johtaja ei saa edustaa omaa substanssiaan, vaan hänen täytyy olla puolueeton johtaessaan moniamma-tillista tai monialaista verkostoa sekä siihen liittyviä kentällä työskenteleviä henkilöitä.
Johtajaan kohdistuu odotuksia tällaisessa verkostossa toimiessaan ja näitä odotuksia ovat mm. oikeudenmukaisuuden ja läpinäkyvyyden periaatteiden mukaisesti toimiminen. (ks esim. Niiranen 2017.) Johtajalta odotetaan myös näyttöön perustuvaa tietojohtamisen osaamista. Johtajalta odotetaan näiden ominaisuuksien ja osaamisen lisäksi moniamma-tilliseen yhteistyöhön tukeutumista ja luottamista työntekijöiden ammattiosaamiseen.
Johtaja ei kuitenkaan ole yksin vastuussa yhteistyön toteutumisesta, vaan myös jokaisella työntekijällä yksilönä on vastuu moniammatillisen yhteistyön toteuttamisesta ja
Johtaja ei kuitenkaan ole yksin vastuussa yhteistyön toteutumisesta, vaan myös jokaisella työntekijällä yksilönä on vastuu moniammatillisen yhteistyön toteuttamisesta ja