Tutkimuksen eettiset kysymykset

Tutkimuseettinen neuvottelukunta on laatinut humanistisen, yhteiskuntatie-teellisen ja käyttäytymistieyhteiskuntatie-teellisen tutkimuksen eettiset periaatteet (TENK 2009). Olen pyrkinyt noudattamaan yllä mainittujen ohjeiden avulla hyvää tieteellistä käytäntöä. Seuraavassa pohdin osatutkimuksissa esiintyviä eettisiä kysymyksiä sekä nimenkantajien anonymiteettiin liittyviä käytännön pulmia, joita olen tutkimuksessani kohdannut. Kaikille artikkeleille yhteistä on, että tutkimukseni neljä aineistoa on kerätty nimenomaan tätä väitöstutkimusta varten. Aineistojen keruussa ja säilytyksessä sekä artikkelien teksteissä on noudatettu ihmistieteitä koskevia eettisiä periaatteita. En tuo artikkelien teks-teihin niin sanottuja suoria tunnisteita (esimerkiksi ihmisen koko nimeä) enkä nimenkantajan epäsuoria tunnisteita, kuten syntymäaikaa, asuinkuntaa, ikää, siviilisäätyä tai ammattia.

Henkilönnimitutkimuksessa tutkimuskohteena ovat erisnimet, joiden perusfunktio on nimenkantajan yksilöinti. Henkilönnimiä tutkittaessa yksityi-syyden suojan vaatimuksen täyttäminen saattaa aiheuttaa erityistä huomioi-tavaa tutkimuksen eri vaiheissa. Olen joutunut pohtimaan eettisiä kysymyksiä tutkimukseni kaikissa vaiheissa: aineistopyyntöjä ja kyselylomakkeita laa-tiessa ja esittäessä, aineiston keruussa, haastatteluissa ja artikkeleja kirjoitta-essa.

39

Artikkelia I varten olen laatinut kyselylomakkeen (liite 1), jossa olen selit-tänyt vastaajille eli lasten vanhemmille muun muassa tutkimuksen tarkoituk-sen ja tuonut esiin yliopiston, jossa tutkimusta tehdään. Olen myös maininnut, että käsittelen vastauksia luottamuksellisesti eikä vastaajaa voi tunnistaa lo-pullisesta työstä. Nyt jälkeenpäin ajattelen, että parempi muotoilu olisi ol-lut ”ei vastaajia eikä lapsia voi tunnistaa”, sillä yksityisyyden suojan takaa-minen liittyy nimenomaan nimenkantajiin eli lapsiin. Hieman epäonnistunut muotoilu ei nähdäkseni kuitenkaan estänyt vastaajia vastaamasta kyselyyni, sillä vastauksia tuli riittävästi. Kyselylomakkeessa on ollut myös kohta, jossa olen kysynyt, saanko siteerata vastauksia nimettöminä. Olen käyttänyt vain niitä lainauksia, joissa vastaajat ovat antaneet siihen luvan. Suurin osa vastaa-jista antoi luvan siteeraamiseen.

Olen pyytänyt kyselyyn vastanneilta ainoastaan sellaista tietoa, joka oli tutkimukselle välttämätöntä. En ole esimerkiksi kysynyt lasten sukunimiä, ai-noastaan etunimiä. En esittele artikkelissa kuin kahden lapsen etunimiyhdis-telmät (Eskola K. 2015a: 97). Koin tarpeelliseksi näiden etunimiyhdistelmien tuomisen tekstiin, sillä kummassakin niistä on yhdistetty suomalainen ja ve-näläinen etunimi. En usko, että tästä aiheutuisi haittaa nimenkantajille, sillä en kerro näiden lasten ikää tai asuinpaikkaa. En myöskään kerro näistä lap-sista mitään muuta tietoa, vaan vain sen, että näissä nimiyhdistelmissä van-hemmat ovat halunneet yhdistää nimivalinnalla suomalaisuuden ja venäläi-syyden.

Olen täydentänyt kyselyn vastauksia 12 haastattelulla. Haastateltavat oli-vat jo vastanneet kyselyyn aiemmin. Haastateltavani olen saanut tuttavapiiris-täni ja venäläisen sosiaalisen median vkontakte.ru:n kautta. Koska haastatel-tavat olivat jo vastanneet kyselyyni ja tienneet siis tutkimuksen tarkoituksesta, kerroin ennen haastattelua, että tavoitteenani on saada varmistusta tiettyihin yksityiskohtiin, ja selitin vielä kerran, että vastauksia käsitellään luottamuk-sellisesti. Olen myös kysynyt, saanko käyttää haastatteluotteita tutkimuksen tekstissä, ja kaikki haastateltavat antoivat siihen suostumuksensa.

Artikkelissa II olemme Lasse Hämäläisen kanssa aineiston luonteen vuoksi analysoineet etunimiä nimenantajia haastattelematta. Jos aineistossa nimenkantajia on vähemmän kuin 10, olemme merkinneet nimien kohdalle ”<

10” (alle 10). Tällaisia nimiä on kuusi, ja ne ovat kaikki melko tavallisia venä-läisiä nimiä. Tilastokeskuksen (2019) mukaan Suomessa asuu yli 79 000 ve-näjänkielistä, ja koska emme ole maininneet nimenkantajan asuinpaikkaa tai mitään muutakaan tietoa, nimenkantajan yksityisyyden suojalle ei nähdäkseni aiheudu haittaa. Luvussa 1.3 olen kuvannut tarkasti muut nimenkantajien yk-sityisyyden suojaan liittyvät keinot, joita olen käyttänyt väitöskirjan liitteissä, joten en toista niitä tässä luvussa.

Hieman erilainen tilanne on jälkimmäisiksi nimiksi annettujen venäläi-sillä johtimilla muodostettujen patronyymien kohdalla. Ne ovat sen verran eri-koisia²¹ ja harvinaisia, että emme esitä niitä artikkelissa lainkaan. Sen sijaan olemme luoneet niitä muistuttavia patronyymeja, jotka esitämme artikke-lissa. Olemme maininneet tästä alaviitteessä.

21 Aineiston patronyymeissa on muiden muassa sellaisia patronyymeja, jotka on muodos-tettu suomalaisista miehennimistä käyttäen venäläisiä patronyymijohtimia.

40

Artikkeli III on osatutkimuksista tutkimuseettisesti haastavin. Eniten haasteita on liittynyt tutkimustulosten esittämiseen ja sen yhteydessä nimen-kantajien yksityisyyden suojan säilyttämiseen. Tutkimusaineistona on haas-tatteluja, jotka perustuivat vapaaehtoiseen suostumukseen. Ennen haastatte-luja kerroin kullekin haastateltavalle, että kyseessä on akateeminen tutkimus, joka tulee osaksi väitöskirjaani, ja että tutkimus tehdään Helsingin yliopis-tossa. Sanoin myös jo ennen haastatteluja, että artikkeliin tulee ainoastaan kutsumanimi, ei siis sukunimeä tai etunimiyhdistelmiä. Artikkelissa mainit-sen, että olen saanut haastateltavani sosiaalisten kontaktien kautta. Tällainen selitys saattaa kuulostaa epämääräiseltä. Haastateltavien yksityisyyden suojan turvaamiseksi en kuitenkaan voi kertoa tarkemmin, mistä olen saanut haasta-teltavani.

Anonymiteetin vaatimus on rajoittanut sitä, mitä artikkelin lukijoille ker-ron. Esimerkiksi monia johtopäätöksiä olen joutunut tekemään yleisellä ta-solla mainitsematta yksityiskohtia, minkä takia saattaa vaikuttaa, että tulok-sille ei ole perusteluita. Joissakin tapauksissa on selvä, että haastateltavan asuinpaikka tai työnkuva on vaikuttanut esimerkiksi siihen, että haastatelta-vaa on kutsuttu ainoastaan tämän virallisella etunimellä eikä hänelle ollut muodostettu lempinimiä. En kuitenkaan ole voinut kertoa, mistä työtehtä-västä tai asuinpaikasta on kyse.

Alun perin minulla oli tarkoitus anonymisoida käyttämäni haastatteluot-teet niin, etten toisi esiin, kenestä haastateltavasta on kyse. Tällainen olisi kui-tenkin jättänyt joitakin tutkimuksen tuloksia liian epämääräisiksi. Ehkä olisi ollut hyvä kertoa artikkelissa jotakin jokaisesta haastateltavasta tai esittää jokaiselta haastateltavalta vähintään yksi haastatteluote. On käynyt kuitenkin niin, että yhdestä haastateltavasta en pystynyt esittämään melkeinpä lainkaan tietoja tai hänen puheenvuorojensa sisältöä. Tämä johtuu siitä, että hänen haastattelussaan tuli monessa kohdin ilmi joko hänen asuinpaikkansa Venä-jällä tai hänen työnkuvansa.

Artikkelin IV aineisto on peräisin Suomen oikeusministeriön nimilauta-kunnasta. Aineiston saamiseksi olin lähettänyt oikeusministeriöön aineisto-pyynnön, minkä jälkeen sain oikeusministeriöstä tietoluvan ja aineiston (ko-kousten esityslistat ja pöytäkirjat) sähköisessä muodossa. Tietoluvan mukaan aineiston suojauksessa ja hävittämisessä on noudatettava henkilötietolakia.

Tutkimuksen tehtyäni hävitin saamani aineiston.

Väitöskirjani yhteenvetoa kirjoittaessani olen tullut siihen tulokseen, että artikkeleissa alkuperäiset lähteet olisi voinut merkitä täsmällisemmin. Esi-merkiksi artikkelin IV sivun 86 kolmannessa ja neljännessä kappaleessa olen viittannut Ainialaan, Saarelmaan ja Sjöblomiin (2012). Alkuperäinen tutki-mus sisältyy kuitenkin artikkeliin Paikkala & Paikkala (2000: 36–45). Sama koskee myös sivun 106 ensimmäistä kappaletta.²² Englanninkielisissä artikke-leissa (II ja IV) Names in Focus -teokseen (Ainiala ym. 2012) viittaamisella olen pyrkinyt ensisijaisesti ottamaan huomioon ei-suomenkielisten lukijoiden

22Mainittu tutkimus on tehty Väestörekisterikeskuksen vuoden 1998 sukunimiaineiston poh-jalta, joten lukumäärä- ja prosenttiluvut eivät olleet enää samat vuonna 2012 (Nimistötutki-muksen perusteet -teoksen julkaisuvuosi).

41

tarpeet. Nimistöntutkimuksen perusteen (Ainiala ym. 2008) sekä sen englan-ninkielinen versio Names in Focus (Ainiala ym. 2012) ovat kuitenkin tieteelli-sesti täysin päteviä yleisteoksia.

2 Tulokset

Seuraavassa esitän tulokset tiivistetysti artikkeleittain sekä teen lyhyen yh-teenvedon osatutkimusten tuloksista yleisemmällä tasolla. Koska osatutki-musten tavoitteet ja aineistot ovat keskenään erilaisia, koen käytännölliseksi esittää kunkin artikkelin tulokset erikseen. Artikkelit I ja II liittyvät toisiinsa kiinteämmin kuin muut, joten vertailen artikkeleiden tuloksia luvussa 2.3.

Tässä luvussa artikkelien otsikot ovat tiivistettyjä, esimerkiksi artikkelin I al-kuperäisen otsikon sijaan käytän otsikkoa Nimivalinnat