Tutkimustulosten avulla pystyttiin luomaan yleiskuvaa maksullisten urheilukanavien kuluttajien profiilista. Kuitenkaan vahvoja profilointeja ja johtopäätöksiä on haastavaa tehdä, kun otoksen edustavuutta ei pystytä tarkasti arvioimaan. Yleiskuvan tuottaminen onnistui myös urheilun kuluttamisen motiivien ja urheilulähetyksen sisällöllisten arvostusten osalta, mutta tulevissa aihepiiriä koskevissa tutkimuksissa käsityksiä voidaan tarkentaa vielä paremmin. Tämä tutkielma oli kuitenkin yleisluontoinen katsaus urheilun maksutelevisiotoiminnan ilmiöön Suomessa, joten sikäli kysely onnistui hyvin tehtävässään kartoittaa tuoretta ilmiöitä.
Tutkielmaan kerätty aineisto on erittäin laaja ja monipuolinen, joten aineiston koko potentiaalia ei kyetty hyödyntämään ajankäytöllisten syiden sekä tutkielman rajausten takia.
106
Tutkimuksessa oli muutamia tekijöitä, jotka saattoivat heikentää tutkimuksen kokonaisvaltaista luotettavuutta. Kysymysten luominen yksiselitteiseksi on haastavaa, vaikka siihen käyttäisi paljon aikaa. Tutkielman toteutuksen rajallinen aika vaikuttaa siihen, että kyselylomakkeeseen saattaa jäädä tulkinnallisia epäselvyyksiä pyrkimyksistä huolimatta.
Kuitenkin kysymyspatteristoa ja vastausvaihtoehtoja muodostaessa hyödynnettiin aikaisempia tutkimuksia, mikä osaltaan pyrkii yksiselitteisyyteen sekä tulosten vertaamisen kelpoisuuteen.
Luotettavuuteen vaikuttaa myös kyselylomakkeen esitestauksen vajavaisuus. Kyselyn pilotointia ei tehty laajassa mittakaavassa, vaan lopputulos muovattiin pelkästään tutkijan itsensä ja ohjaajan välillä.
Kyselyn avoimista vastauksista kävi ilmi joitakin puutteita urheilun kuluttamisen motiiveihin liittyvissä kysymyksissä. Esimerkiksi urheilun katsomisen motiiveja käsitelleessä kysymyksessä olisi vastausvaihtoehtojen joukkoon voinut laittaa Sport Fan Motivation Scale -mittarin muuttujien lisäksi motiiviväitteen ammatillisesta näkökulmasta. Avoimista vastauksista kävi ilmi, että vastaajien joukossa oli henkilöitä, jotka katsoivat työnsä puolesta urheilua esimerkiksi valmistautuessaan pelaajana, valmentajana tai tuomarina tuleviin koitoksiin. Myös avoimien vastausten luokittelun olisi voinut tehdä perusteellisemmin Microsoft Excelin tai muun tietokoneohjelman avulla, mutta ajankäytöllisten ja rajauksellisten tekijöiden takia vastausten anti purettiin pintapuolisesti Microsoft Wordin ”Etsi” -funktion avulla. Alkeellisella luokittelulla löydettiin kuitenkin kohtalaisen hyvin yleisimmät teemat vastausten joukosta.
Mediavälitteisen urheilun katsomisen ”paremmuutta” (vs. paikan päällä) mitanneiden väitteiden joukkoon olisi myös vastaajien ehdotusten perusteella voinut lisätä yksinkertaisen vaihtoehdon ”En pääse mitenkään paikan päälle”. Monet avoimet vastaukset paljastivat urheiluotteluiden tai -tapahtumien olleen eri syiden takia vastaajan tavoittamattomissa. Tämän lisäksi urheilulähetyksen sisällöllisiä arvostuksia koskeneet kysymykset ja niiden vastausvaihtoehdot luotiin ilman valmista mallia kirjallisuuden ja oman asiantuntijuuden pohjalta. Tilaajien tyytyväisyyttä urheilulähetyksiin mitanneisiin kysymyksiin olisi myös avointen vastausten perusteella voinut lisätä kysymyksen siitä, olisiko vastaaja valmis tilaamaan Ruutu+ -palvelua, jos sen kuukausihintaa nostettaisiin. Myös joitakin vastausvaihtoehtoja ja kysymysten asetteluita olisi voinut muokata helpommin
107
ymmärrettäviksi. Kuitenkin kyselyllä saatiin pääosin kattava yleisluontoinen katsaus ilmiöön, joka oli tutkimuksen alkuperäisenä tarkoituksena.
Tutkimusstrategia toimi suunnitellusti. Kyselyn käyttäminen aineistonhankintamenetelmänä palveli tarkoitusperiä hyvin ja varsinkin sähköisesti toteutettuna kysely saatiin kohderyhmän ulottuville laajasti. Myös ennalta-arvaamattoman koronavirusepidemian vaikutukset aineistonhankintaan saatiin minimoitua sähköisen kyselyn avulla. Sähköisen kyselyn toteutus arvelutti sen takia, että vastaajat saattaisivat painottua nuorempaan päähän. Kuitenkin vastaajien ikäjakauma oli tasainen ja lopulta yli 65-vuotiaita vastaajia oli enemmän kuin nuorimpaan ikähaitariin (18–25-vuotiaat) sijoittuneita.
Kvantitatiivinen tutkimusote oli kaikkinensa perusteltu valinta, kun aikaisempaa tutkimusta maksullisten urheilukanavien kuluttajista ei ollut kovinkaan paljoa tarjolla. Kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän valitseminen olisi saattanut tuottaa hankaluuksia. Haastateltaviksi henkilöiksi olisi voinut valikoitua sellaisia katsojia, jotka painottavat urheilun katsomisen taustalla tiettyjä motiiveja, lajeja tai arvostavat tiettyjä urheilulähetyksen sisällöllisiä elementtejä. Kuitenkin tulevaisuudessa kvalitatiivisen menetelmän käyttäminen ilmiötä tutkiessa olisi toimiva ratkaisu. Kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttämällä voitaisiin tarkastella ilmiötä jostakin tarkemmasta näkökulmasta kuten urheilulähetyksen äänimaailman tai visuaalisten elementtien kannalta tai vastaavasti näkökulmasta, minkä takia urheilua ei seurata ollenkaan. Myös esimerkiksi urheilun mediavälitteisen katsomisen motiiveista voisi tehdä tarkempaa ja syvällisempää analyysiä kvalitatiivisten menetelmien avulla.
Tässä tutkielmassa tarkastelu painottui sukupuolten välisiin eroihin kuluttamisen eri osa-alueiden taustalla. Tulevaisuudessa aihepiiriä koskevissa tutkimuksissa voitaisiin esimerkiksi tarkastella urheilun kuluttamisen motiiveja tai urheilulähetyksen sisällöllisten arvostusten eroavaisuuksia muiden sosiodemografisten muuttujien kuten asuinpaikan, iän tai tulotason kautta. Asuinpaikan tuottamia eroavaisuuksia tarkastelemalla Ruutu+ -palvelu saisi arvokasta tietoa urheilun kuluttajien motiiveista, minkä avulla palvelun markkinointia voidaan kohdistaa paikallisella tasolla. Pelkästään urheilulähetyksen sisällöllisiin arvostuksiin kohdistettu
108
tutkimus tuottaisi myös käyttökelpoista tietoa Ruutu+ -palvelulle, jotta sen tuottamia urheilulähetyksiä voidaan parantaa kuluttajien tarpeita palveleviksi.
109 LÄHTEET
Ahlsved, K. 2014. Kävitkö ottelussa, miltä kuulosti? Liikunta & Tiede 51 (1), 26–30.
Ala-Fossi, M., Alén-Savikko, A., Grönlund, M., Haara, P., Hellman, H., Herkman, J., Hilden, J., Hiltunen, I., Jääsaari, J., Karppinen, K., Koskenniemi, A., Kuutti, H., Lehtisaari, K., Manninen, V., Matikainen, J. & Mykkänen, M. 2018. Media- ja viestintäpolitiikan nykytila ja mittaaminen: Loppuraportti. Liikenne- ja viestintäministeriö.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-548-4.
Allen, J., Byon, K. & Drane, D. 2012. International students’ sport spectator behaviour:
socialization and cultural expression. Teoksessa B. O’Connor (toim.) Social and Psychological Issues in Sports. New York: Nova Science Publishers, 191–216.
Andrews, D. 2001. Sport in the late capitalist moment. Teoksessa T. Slack (toim.) The commecialsation of sport. Oxon: Routledge, 3–28.
Beck, D. & Bosshart, L. 2003. Sport and media. Communication Research Trends 22 (4), 1–
43.
Bellamy, R. 2009. Sports media: A modern institution. Teoksessa A. Raney & J. Bryant (toim.) Handbook of Sport and Media. Mahwah, NJ: L. Erlbaum Associates, 66–79.
Business Insider. 2019. Manchester City star Bernardo Silva said you 'can't even joke with a friend' after being forced to delete a 'racist' tweet about his black teammate. Viitattu:
27.10.2020. https://www.businessinsider.com/sportspage?r=US&IR=T.
C More. 2020a. C Moren verkkosivut. Usein kysytyt kysymykset – tuotteet ja tilaukset Viitattu 15.10.2020. https://www.cmore.fi/asiakaspalvelu.
C More. 2020b. C Moren verkkosivut. Sport. Viitattu 4.3.2020. https://www.cmore.fi/sport.
C More. 2020c. C Moren verkkosivut. Kanavat. Viitattu 4.3.2020.
https://www.cmore.fi/kanavat.
Carter, D. 2011. Money Games: Profiting from the Convergence of Sports and Entertainment.
Stanford, California: Stanford Business Books.
Crawford, G. 2004. Consuming sport. Oxon: Routledge.
Deninger, D. 2012. Sports on television: the how and why behind what you see. New York:
Routledge.
Elisa Viihde. 2020. Elisa Viihteen -verkkosivut. Viitattu 5.3.2020. https://elisaviihde.fi/sport.
110
Eurosport. 2020a. Eurosportin verkkosivut – Etusivu. Viitattu 5.3.2020.
https://www.eurosport.fi/.
Eurosport. 2020b. Eurosportin verkkosivut – Product. Viitattu 5.3.2020.
https://auth.eurosportplayer.com/product.
Finnpanel. 2018. Vuosittainen keskimääräinen päivätavoittavuus kanavittain. Viitattu 3.12.2019. https://www.finnpanel.fi/tulokset/tv/vuosi/pvatav/viimeisin/.
Finnpanel. 2019. TV-Vuositilaisuus 2019 Powerpoint-esitys. Viitattu 3.12.2019.
https://www.finnpanel.fi/lataukset/tv_vuosi_2019.pdf.
Finnpanel. 2020. TV-vuositilaisuus 2020 Powerpoint-esitys. Viitattu 11.5.2020.
https://www.finnpanel.fi/lataukset/tv_vuosi_2020.pdf.
Giulianotti, R. 2002. Supporters, Followers, Fans, and Flaneurs. Journal of Sport & Social Issues 26 (1), 25–46.
Giulianotti, R. 2015. Sport: A Critical Society. 2. edition. Cambridge: Polity Press.
Hall, S. 1997. Representation. Cultural Representations and Signifying Practices. London:
Sage Publications.
Heimonen, S. 2018. Superpesisjoukkue Kirittärien yleisöprofiili ja yleisön motiivit ottelutapahtumiin osallistumiseen. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteiden laitos. Pro gradu -tutkielma. Viitattu 4.3.2020. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/57891.
Heinilä, K. 1986. Koripallo penkkiurheiluna. 2. painos. Jyväskylän yliopisto.
Liikuntasuunnittelun laitoksen tutkimuksia 35/1986.
Heinilä, K. 1994. Urheilu viihteenä. Teoksessa T. Haukilahti & M. Ilmarinen (toim.) Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu: tieteellinen katsaus. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 90, 108–
120.
Heinilä, K. 2000. Mikä on urheilun viihteellinen merkitys? Teoksessa M. Miettinen (toim.) Haasteena huomisen hyvinvointi – Miten liikunta lisää mahdollisuuksia? Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu II: tutkimuskatsaus. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 124, 287–307.
Heinonen, H. & Godenhjelm, P. 2000. Ohranjyvä silmässä. Suomalaiset urheiluyleisöt ja alkoholi. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Heinonen, H. 2000. Mediavälitteistä urheilufaniutta paikantamassa: jälkimodernia intohimoa, yhteisöllisyyttä ja selviytymistä. Yhteiskuntapolitiikan julkaisu 65 (4), 340–354.
111
Heinonen, H. 2004. Hulluna urheilusta. Penkkiurheilu ja fanius tutkimuskohteena. Teoksessa K. Ilmanen (toim.) Pelit ja kentät. Kirjoituksia liikunnasta ja urheilusta. Jyväskylän yliopisto. Liikunnan sosiaalitieteiden laitoksen tutkimuksia 3/2004, 231–247.
Heinonen, H. 2005. Jalkapallon lumo: Tutkimus suomalaisesta Everton-faniudesta.
Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä: Atena.
Hemmi, A. 2019. Suomen liigasta idän pikajunaan. Jääkiekon KHL-joukkue Jokereiden kotiyleisön sosiodemografia sekä näkemykset kotiottelutapahtumista ja seuran KHL:ään siirtymisestä. Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteiden laitos. Pro gradu
-tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 3.3.2020.
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/67841.
Herkman, J. 2005. Kaupallisen television ja iltapäivälehtien avoliitto: median markkinoituminen ja televisioituminen. Tampereen yliopisto. Tampere: Vastapaino.
Hull, K. & Norman, L. 2014. Why Twitter displaces broadcast sports media: a model.
International Journal of Sport Communication, 7 (1), 16–33.
https://pdfs.semanticscholar.org/9c3e/eaa52f81c3fd4eda08d648225d30537d4995.pdf.
Hyyppä, E. 2019. Teemu Pukin Norwich otti Huuhkajien huumasta kaiken irti – tuli Suomeen ja teki kahdessa päivässä hurjan tilin. Yle Urheilu. Viitattu 16.11.2020.
https://yle.fi/urheilu/3-11077480.
Ilmonen, K. 1996. Yleisradion historia: 3. osa, 1926–1996: tekniikka, kaiken perusta.
Helsinki: Yle 1996.
Ilmonen, K. 2007. Johan on markkinat: kulutuksen sosiologista tarkastelua. Tampere:
Vastapaino.
IOC. 2016. Marketing report: Rio 2016. International Olympic Committee publication.
http://touchline.digipage.net/iocmarketing/reportrio2016/1-1.
Itkonen, H. 1996. Kenttien kutsu: tutkimus liikuntakulttuurin muutoksesta. Joensuun yliopisto. Helsinki: Gaudeamus.
Itkonen, H. 1997. Urheilun uhrit. Liikuntatieteellisen seuran Impulssi –julkaisusarja. Helsinki:
Liikuntatieteellinen seura.
Jaakkola, T. 2020. Faktorianalyysi, pääkomponenttianalyysi, validiteetti ja reliabiliteetti.
Luento 16.1.2020. Jyväskylän yliopisto.
Jhally, S. 1989. Cultural Studies and Sport/Media Complex. Teoksessa L. Wenner (toim.) Media, Sport & Society. Newbury Park, California: Sage Publications cop, 70–96.
112
Järvinen, H. 1994. Liikunnan ja urheilun joukkotiedotus. Teoksessa T. Haukilahti & M.
Ilmarinen (toim.) Liikunnan yhteiskunnallinen perustelu: tieteellinen katsaus.
Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 90, 121–135.
Kangasniemi, H. 2017. Sanasto nettitelevision käyttäjille. Viitattu 2.3.2020.
https://yksityisille.hub.elisa.fi/televisiosanasto/.
Kankare, T. 2014. Maksu-tv:ssä pauhaa hintakisa. Markkinointi & Mainonta. Viitattu 3.3.
2020. https://www.marmai.fi/.
Kastepohja, I. 2004. Mediavaikuttamisen teorioita. Jyväskylän yliopisto. Viestintätieteiden
laitos. Pro gradu -tutkielma. Viitattu 6.2.2020.
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/12991.
Kauppalehti. 2019a. Yritykset: Televisio-ohjelmien tuottaminen ja lähettäminen (pl.
maksulliset TV-kanavat). MTV Oy.
https://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/10939441.
Kauppalehti. 2019b. Yritykset: Televisio-ohjelmien tuottaminen ja lähettäminen (pl.
maksulliset TV-kanavat). Yleisradio Oy
https://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/yleisradio+oy/02154388.
Kauppalehti. 2019c. Yritykset: Televisio-ohjelmien tuottaminen ja lähettäminen (pl.
maksulliset TV-kanavat). Sanoma Media Finland Oy.
https://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/sanoma+media+finland+oy/15159014.
Kokko, S. & Mehtälä, A. 2016. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:4.
Kolamo, S. 2014. FIFAn valtapeli: Etelä-Afrikan jalkapallon MM-kisat 2010 keskitettynä mediaspektaakkelina. Jyväskylän yliopisto. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 116.
Kolamo, S. 2018. Mediaurheilu: Tunnetalouden dynamo. Tampere: Vastapaino.
Koski, P. & Latonen, H. 1999. Jalkapallo yleisölajina. Jyväskylän yliopisto. Liikunnan kehittämiskeskuksen julkaisuja 2/1999.
Koski, P. 2004. Liikuntasuhde – Liikunnan kohtaaminen kulttuurisesti rakentuvana sosiaalisena maailmana. Teoksessa K. Ilmanen (toim.) Pelit ja kentät. Kirjoituksia liikunnasta ja urheilusta. Jyväskylän yliopisto: Liikunnan sosiaalitieteiden laitos, 189–
208.
113
Koski, P. 2014. Hukattu penkkiurheilijasukupolvi? Liikunta & Tiede 51 (6), 4–9.
Koski, P., Laine, A. & Matilainen, P. 2016. Urheilun ja liikunnan seuraaminen. Teoksessa S.
Kokko & A. Mehtälä (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa.
LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:4, 51–
56.
Koski, P. 2014. Hukattu penkkiurheilijasukupolvi? Liikunta & Tiede 51 (6), 4–9.
Kukkonen, L. 2018. Nelonen Media lopettaa maksu-TV-toimintansa – Ruutu-palvelu ottaa sisällöt haltuun. Markkinointi & Mainonta. Viitattu 4.3.2020. https://www.marmai.fi/.
Laine, A. 2011. Urheilujournalismin Suomi–Ruotsi -maaottelu: vertaileva tutkimus suomalaisten ja ruotsalaisten iltapäivälehtien Ateenan 2004 ja Torinon 2006 olympiauutisoinnista. Jyväskylän yliopisto. Helsinki: Edita.
Laine, A. 2019. Henkilökohtainen tiedonanto 23.10.2019, Jyväskylä.
Laki televisio- ja radiotoiminnasta 1998. Valtioneuvoston asetus yhteiskunnallisesti merkittävien tapahtumien televisioinnista 22.7.2007/199.
Lampikoski, K. & Lampikoski, T. 2000. Kuluttajavisiot. Näköaloja kuluttajakäyttäytymisen tulevaisuuteen. Porvoo: WSOY.
Laurila, E. 2017. Teknologia uudistaa jalkapallon seuraamista. Urheilulehti (42), 34–35.
Lehmuskallio, M. 2007. Liikuntakulutus kaupunkilaislasten ja –nuorten liikuntasuhteessa.
Turun yliopisto. Scripta Lingua Fennica edita 263.
Lundén, K. 2015. “Formuloilla pystyy edelleen tekemään rahaa” – Kalliit lähetysoikeudet painavat silti maksu-tv:tä. Markkinointi & Mainonta. Viitattu 3.3.2020.
https://www.marmai.fi/.
Manninen, V. 2017. Media Pluralism Monitor 2016: Monitoring Risks for Media Pluralism in the EU and Beyond. Country report: Finland. Viitattu 3.12.2019.
https://cadmus.eui.eu/bitstream/handle/1814/46795/Finland_EN.pdf?sequence=1.
Matilainen, P. 2019. Manova. Luento 4.12.2019. Jyväskylän yliopisto.
McChesney, R. 1989. Media Made Sport: A History of Sports Coverage in the United States.
Teoksessa L. Wenner (toim.) Media, Sport & Society. California: Sage Publications.
49–69.
McClean, H. 2020. LaLiga becomes first league to use volumetric video for replays. Sports Video Group Europe. Viitattu 26.11.2020. https://www.svgeurope.org/news/
114
McCombs, M. & Shaw, D. 1972. The Agenda-setting function of the mass media. Public Opinion Quarterly 36 (2), 176–187.
McDaniel, S. & Sullivan, C. 2002. Extending the Sports Experience: Mediations in Cyberspace. Teoksessa L. Wenner (toim.) MediaSport. 2. edition. London: Routledge, 266–281.
MTV. 2019. MTV-info: MTV lyhyesti. Viitattu 4.12.2019. https://www.mtvuutiset.fi/yritys Nevala, A. 2012. ”Mitään jalkapalloa miehekkäämpää ei voi ollakaan” – Viisi vaihetta
kylätappelusta viihdetuotteeksi. Teoksessa K. Ilmanen & H. Vehmas (toim.) Liikunnan areenat. Jyväskylä: Liikuntakasvatuksen laitos, 239–256.
Nicholson, M. 2007. Sport and the media: managing the nexus. Amsterdam: Elsevier Butterworth-Heinemann.
Nieminen, H. 2000. Medioituminen ja suomalaisen viestintämaiseman muutos. Teoksessa H.
Nieminen, P. Saarikoski & J. Suominen (toim.) Uusi media ja arkielämä: kirjoituksia uuden ajan kulttuurista. Turku: Turun yliopisto, 18–43.
Nordenstreng, K. & Wiio, O. 2017. Viestintäjärjestelmä. Teoksessa K. Nordenstreng, H.
Nieminen & M. Ala-Fossi (toim.) Suomen mediamaisema. Tampere: Vastapaino.
Ozanian, M. 2019. The World’s Most Valuable Soccer Teams 2019: Real Madrid Is Back On
Top, At $4.24 Billion. Viitattu 18.2.2019
https://www.forbes.com/sportsmoney/?sh=46910e7a7ff6.
Porter, M. 2004. Competitive Strategy: Techniques for Analyzing Industries and Competitors.
New York, Free.
Premier League. 2019. Premier League value of central payments to clubs 2018/19. Viitattu 27.2.2020. Rahasummat on muunnettu punnista euroiksi päivän valuuttakurssien mukaan sekä laskuissa 2018/2019 vuoden tulot on kerrottu kolmella, jotta voidaan verrata kokonaissummaan. https://www.premierleague.com/news/1225126.
Pyykkönen, T. 2003. ”Ihanaa katsojat, ihanaa!”. Liikunta & Tiede 40 (5–6), 46–48.
Riihentupa, T. 2020. Kallista hupia. Urheilulehti (6), 12–17.
Robinson, L. 2003. The business of sport. Teoksessa B. Houlihan (toim.) Sport & Society. A student introduction. London: SAGE Publications, 165– 183.
Rowe, D. 1995. Popular cultures: rock music, sport and the politics of pleasure. London: Sage Publications.
115
Rowe, D. 2004. Sport, culture and the media: the unruly trinity. 2. edition. Buckingham: Open University Press.
Ruutu. 2020a. Ruutu+ -palvelun verkkosivut – Urheilu. Viitattu 4.3.2020.
https://www.ruutu.fi/urheilu.
Ruutu. 2020b. Ruutu+ -palvelun verkkosivut – Hinnasto. Viitattu 4.3.2020.
https://kauppa.ruutu.fi/hinnasto.
Sage, G. 2016. Globalizing Sport: How Organizations, Corporations, Media, and Politics Are Changing Sport. London: Routledge.
Sandvoss, C. 2003. A game of two halves: football, television, and globalization. London:
Routledge.
Sanoma. 2018. Vuoden 2018 vuosikatsaus. Viitattu 10.12.2019. https://sanoma.com/wp-content/uploads/2019/03/Sanoma_Vuosikatsaus_2018-1.pdf.
Sanoma. 2019. Sanoma Group: Tietoa meistä. Viitattu 10.12.2019.
https://sanoma.com/fi/tietoa-meista/.
Schultz, B. 2015. Sports media: Reporting, producing and planning. 3. edition. London:
Routledge.
Seemer, J., Halonen, A. & Passi, P. 2016. Mediamarkkinoiden tila ja kilpailukyky:
Suomalaisen median kansainvälinen vertailu, taloudellinen tila ja kilpailuedellytykset.
Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 50/2016.
Sihvonen, T. & Wakonen, J. 2002. Televisiotuotanto digitalisoinnin aikakaudella.
Sisältötuotanto –työryhmän väliraportti 5. Opetusministeriön työryhmien muistioita 2002:10.
Sihvonen, T. 2006. Representaatio/Simulaatio: Esityksestä toimintaan ja takaisin. Teoksessa S. Ridell, P. Väliaho, & T. Sihvonen, (toim.) Mediaa käsittämässä. Tampere:
Vastapaino, 129–152.
Silk, M. 2004. Televised sport in a global consumer age. Teoksessa T. Slack (toim.) The commecialsation of sport. Oxon: Routledge, 226–246.
Skogvang, B. 2009. The sport/media complex in Norwegian football. Soccer & Society 10 (3–
4), 438–458.
Soramäki, M. 2017. Yleisradion hallinnon ja ohjauksen kehitys 1926–2017: Kehityskaari eduskunnan alaiseksi yhtiöksi. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 17/2017.
116
SportBusiness Media. 2019. Premier League rights value up 8% to £9.2bn on overseas income. Viitattu 27.2.2020. https://media.sportbusiness.com/sport/football/.
Telia. 2020a. Telian verkkosivut – Tuotteet. Viitattu 5.3.2020.
https://www.telia.fi/liiga/tuotteet.
Telia. 2020b. Telian verkkosivut – Teams. Viitattu 5.3.2020.
https://tv.telia.fi/sports/liiga/teams/all.
Thrane, C. 2001. Sport spectators in Scandinavia. A class phenomenon? International Review for the Sociology of Sport 36 (2), 149–163.
The Guardian. 2019. Manchester City’s Bernardo Silva banned for one match over Mendy tweet. Viitattu 18.2.2019. https://www.theguardian.com/football.
Tilastokeskus. 2018. Tulot ja kulutus. Keskimääräiset veronalaiset tulot vuonna 2018. Viitattu 3.6.2020. https://www.tilastokeskus.fi/tup/index.html.
Tilastokeskus. 2019. Joukkoviestintä. Viitattu 3.12.2019.
http://www.stat.fi/til/jvie/2018/jvie_2018_2019-11-22_tie_001_fi.html.
Tilastokeskus. 2020a. Kehikkoperusjoukko. Viitattu 1.4.2020.
https://www.stat.fi/meta/kas/kehikkoperusjou.html.
Tilastokeskus. 2020b. Perusjoukko. Viitattu 1.4.2020.
https://www.stat.fi/meta/kas/perusjoukko.html.
Tilastokeskus. 2020c. Reliabiliteetti. Viitattu 1.4.2020.
https://www.stat.fi/meta/kas/reliabiliteetti.html.
Tilastokeskus. 2020d. Validiteetti. Viitattu 1.4.2020.
https://www.stat.fi/meta/kas/validiteetti.html.
Trewin, J. 2003. Presenting on TV and Radio: An Insider's Guide. Oxford: Local.
Turtiainen, R. 2012. Nopeammin, laajemmalle, monipuolisemmin: digitalisoituminen mediaurheilun seuraamisen muutoksessa. Turun yliopisto. Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen julkaisuja 37.
Tynjälä, J. 2019. Lineaarinen regressioanalyysi ja binäärinen logistinen regressioanalyysi.
Luento 15.11.2019. Jyväskylän yliopisto.
Uronen, I. 2016. Osaamisen kehittäminen suomalaisella televisiotoimialalla siirryttäessä digitaaliseen tuotantoon ja jakeluun. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja 3.
Valli, R. 2015. Johdatus tilastolliseen tutkimukseen. Jyväskylä: PS-Kustannus.
117
Valli, R. 2018. Aineistonkeruu kyselylomakkeella. Teoksessa R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Uudistettu 5. painos. Jyväskylä: PS-Kustannus.
Valli, R & Perkkilä, P. 2018. Sähköinen kyselylomake ja sosiaalinen media aineistonkeruussa. Teoksessa R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1.
Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Uudistettu 5.
painos. Jyväskylä: PS-Kustannus.
Vastamäki, J. & Valli, R. 2018. Tutkimusasetelman ja mittareiden valinta kyselylomaketutkimuksessa. Teoksessa R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Uudistettu 5.
painos. Jyväskylä: PS-Kustannus.
Wann, D. 1995. Preliminary validation of sport fan motivation scale. Journal of Sport &
Social Issues, 19 (4), 377–396.
Wann, D, Schrader, M. & Wilson, A. 1999. Sport fan motivation: Questionnaire validation, comparisons by sport, and relationship to athletic motivation. Journal of Sport Behaviour, 22 (1), 114–139.
Vande Berg, L. & Trujillo, N. 1989. The Rhetoric of Winning and Losing. The American Dream and America’s Team. Teoksessa L. Wenner (toim.) Media, Sport & Society.
California: Sage Publications, 204–224.
Viasat. 2020a. Viasatin verkkosivut – Urheilu. Viitattu 4.3.2020.
https://www.viasat.fi/urheilu.
Viasat. 2020b. Viasatin verkkosivut – Paketit. Viitattu 4.3.2020. https://www.viasat.fi/paketit.
Vilkka, H. 2007. Tutki ja mittaa: määrällisen tutkimuksen perusteet. Helsinki: Tammi.
Virtapohja, K. 1998. Sankareiden salaisuudet: journalistinen draama suomalaista urheilusankaria synnyttämässä. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä: Atena.
Wenner, L. 1989. Media, Sport & Society. Newbury Park, California: Sage Publications cop.
Wenner, L. & Gantz, W. 1989. The Audience Experience with Sports on Television.
Teoksessa L. Wenner (toim.) Media, Sport & Society. California: Sage Publications, 241–269.
Wenner, L & Gantz, W. 2002. Watching sports on television: Audience experience, gender, fanship and marriage. Teoksessa L. Wenner (toim.) MediaSport. London: Routledge, 233–251.
118
Wiio, J. & Uronen, I. 2017. Televisio. Teoksessa K. Nordenstreng, H. Nieminen & M. Ala-Fossi (toim.) Suomen mediamaisema. Tampere: Vastapaino.
YLE. 2015. Ylen historia. Viitattu 25.11.2019. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/01/11/ylen-historia.
Yle. 2018. Yleisradio Oy: Toimintakertomus ja tilinpäätös 2018. Viitattu 2.12.2019.
https://yle.fi/aihe/yleisradio/vuosikertomukset.
Yleisradiolaki 1993. 7g §/19.8.2005/635.
Zacheus, T. 2008. Luonnonmukaisesta arkiliikunnasta liikunnan eriytymiseen. Suomalaiset liikuntasukupolvet ja liikuntakulttuurin muutos. Turun yliopisto. Scripta lingua fennica edita 268.
Zvereva, V. & Stranius, P. 2008. Televisiourheilu mediakulttuurissa. Idäntutkimus 15 (4) 31–
41.
119 LIITTEET
Liite 1. Kyselylomake
Ruutu+ -palvelun tilaajat - profiili, motiivit ja arvostukset
Arvoisa Ruutu+:n tilaaja!
Tässä kyselyssä kartoitetaan Ruutu+:n tilaajien profiilia, motiiveja ja arvostuksia. Kyselyn pääpaino on urheilussa, mutta toivomme Teidän vastaavan kyselyyn, vaikka ette seuraisikaan urheilua Ruudusta. Kyselyyn vastaaminen kestää noin 10–15 minuuttia. Vastausaikaa on 31.3.2020 saakka.
Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti ja tutkimuksessa noudatetaan tietosuoja-asetuksen mukaisia käytäntöjä. Lomakkeen loppuun voit jättää sähköpostiosoitteesi, jolla pääset osallistumaan
palkintoarvontaan. Palkintoina on kaksi tuotepakettia, johon kuuluvat Chromecast-laite ja 2 kk Ruutu+ -katselukoodi. Kyselyyn vastataan anonyymisti, eikä kyselyn vastauksia pysty yhdistämään arvontaan osallistumista varten annettuun sähköpostiosoitteeseen. Arvonnan voittajiin ollaan
yhteydessä sähköpostitse.
Kysely toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Ruudun kanssa. Tutkimuksen vastuuhenkilö on yliopistotutkija Antti Laine (LitT) ja kerättävästä aineistosta pro gradu -tutkielmaa työstää Arttu Ketola (LitK).
Kiitos ajastasi jo etukäteen!
Lisätietoa tutkimuksesta ja sen toteuttamisesta:
Arttu Ketola 050 561 4230
arttu.m.j.ketola@student.jyu.fi
1. Pääset tutustumaan kyselyn tietosuojakäytäntöihin klikkaamalla tästä. Olen tutustunut tietosuojakäytäntöihin ja haluan tehdä kyselyn. *
Kyllä
120
Peruskoulutus (esim. perus-, kansa-, tai keskikoulu)
Toisen asteen koulutus (esim. ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto) Ammattikorkeakoulu (esim. tradenomi, insinööri)
Alempi yliopistotaso (kandidaatin tutkinto)
Ylempi yliopistotaso (esim. maisterin tutkinto, Diplomi-insinööri) Tutkijakoulutus (lisensiaatti tai tohtori)
Muu koulutus, mikä?
6. Ammattiasema *
121
8. Oletko edellisen 12 kuukauden aikana katsonut urheilua Ruutu+ -palvelun kautta? * Kyllä
En, mutta olen katsonut urheilua muilta TV-kanavilta, muista suoratoistopalveluista tai paikan päällä En, enkä ole katsonut urheilua myöskään muilta TV-kanavilta, muista suoratoistopalveluista tai paikan päällä
9. Mitä seuraavista urheilun kanavapaketeista/suoratoistopalveluista olet Ruutu+ -palvelun lisäksi tilannut edellisen 12 kuukauden aikana? Voit rastittaa enemmän kuin yhden vaihtoehdon eli valitse kaikki, joita olet tilannut. *
Viasat Urheilu/Viaplay
En tilaa muita urheilun kanavapaketteja
122
Urheilukuluttamisen tavat ja määrä
10. Kuinka monta tuntia arvioit katsovasi televisiota viikon aikana (esitä arvio ajalta ennen vallitsevaa koronavirusepidemiaa)? Television katselu käsittää tässä tapauksessa myös television katselun suoratoistopalveluiden kautta sekä mobiililaitteiden ja tietokoneiden välityksellä. *
Alle tunnin viikossa Noin 1–5 tuntia/viikko Noin 6–10 tuntia/viikko Noin 11–15 tuntia/viikko Noin 16–20 tuntia/viikko Noin 21–25 tuntia/viikko Yli 25 tuntia viikossa En osaa sanoa
11. Kuinka monta tuntia arvioit katsovasi urheilua televisiosta viikon aikana (esitä arvio ajalta ennen vallitsevaa koronavirusepidemiaa, joka on tuonut mittavia muutoksia television urheilutarjontaan)? Television katselu käsittää tässä tapauksessa myös television katselun suoratoistopalveluiden kautta sekä mobiililaitteiden ja tietokoneiden välityksellä. *
Alle tunnin viikossa Noin 1–3 tuntia/viikko Noin 4–6 tuntia/viikko Noin 7–9 tuntia/viikko Noin 10–12 tuntia/viikko Noin 13–15 tuntia/viikko
Alle tunnin viikossa Noin 1–3 tuntia/viikko Noin 4–6 tuntia/viikko Noin 7–9 tuntia/viikko Noin 10–12 tuntia/viikko Noin 13–15 tuntia/viikko