Tämän tutkimuksen vahvuutena voidaan pitää lasten kokemusten kartoittamista yhteiskunnallisesti merkittävästä aiheesta. Tarkasteltaessa esimerkiksi vanhempien tuen määrän vaikutusta lasten fyysiseen aktiivisuuteen, objektiivista tuen määrää tärkeämpää on lapsen tulkinta saamastaan tuesta. Lapsen raportoimia tietoja voidaan pitää luotettavana esimerkiksi vanhempiensa tukeen liittyen (Sessa ym. 2001) ja on jopa viitteitä siitä, että lasten käsitykset vanhempiensa tuesta korreloivat paremmin heidän fyysiseen aktiivisuutensa kuin vanhempien käsitykset heidän tarjoamastaan tuesta (Barr-Anderson ym. 2010). Lapsen näkökulman huomioimisella voidaan tuoda uutta näkökulmaa esimerkiksi määrällisen tutkimuksen mittaristoon, jotta se vastaisi paremmin lasten kokemusmaailmaa. Tämän
69
tutkimuksen perusteella mittaristossa pitäisi kiinnittää huomiota esimerkiksi liikuntaa tukevien vanhemmuuskäytänteiden erittelyyn. Tähän liittyvää tutkimusta on hiljattain aloitettukin (Laukkanen ym. 2021), mikä kertoo muidenkin tutkijoiden havainneen tämän tarpeen.
Tutkimuksen aineiston vahvuutena on sen laajuus ja monipuolisuus. Haastatteluissa kuultiin 79:n eri sosioekonomisilta alueilta tulevan lapsen kokemuksia lasten fyysiseen aktiivisuuteen liittyen, mitä voidaan pitää kattavana määränä laadullisessa aineistossa. Lapset olivat aktiivisuustasoiltaan myös erilaisia, jolloin sekä vähän että paljon liikkuvat lapset pääsivät kertomaan ajatuksistaan. Täsmäryhmähaastatteluiden käyttäminen mahdollisti kokemusten keräämisen tehokkaasti usealta lapselta. Aineisto myös analysoitiin systemaattisesti sisällönanalyysia käyttäen, jolloin kaikkien lasten kokemukset ovat tutkimuksen tuloksissa edustettuina. Toisaalta täsmäryhmähaastatteluiden heikkouksena voidaan pitää sitä, että kaikki lapset eivät pääse olemaan yhtä lailla äänessä. Paljon äänessä olevat, ilmaisunsa helpoksi kokevat ja vertaisryhmässä hyvin viihtyvät lapset voivat saada ajatuksiaan julki paremmin kuin muut. Osa lapsista saattaisi tuoda ajatuksiaan avoimemmin esille yksilöhaastatteluissa, jolloin mukana ei olisi ryhmän painetta oman ilmaisun rajaamiseen tai tietyn mielipiteen ilmaisuun.
Lasten on havaittu myös muovaavan vastauksia suhteessa haastattelutilanteeseen ja siihen, mitä muut ovat vastanneet (Raittila ym. 2017, luku 15). Yksilöhaastattelussa saattaa näin ollen kuulua paremmin yksittäisen lapsen omat ajatukset.
Tämän tutkimuksen, kuten muunkaan laadullisen tutkimuksen, tarkoituksena ei ole pyrkiä tulosten yleistettävyyteen (Nicholls 2009). Koska käyttämämme aineiston analysointimenetelmä oli systemaattinen, tuloksissa on kuvattu parhaimmillaan vain yhden vastaajan kokemuksia aiheesta. Tämän tutkimuksen tuloksia lasten kokemusmaailmasta ei voi näin ollen yleistää kaikkia lapsia koskeviksi, mutta yksittäiset merkitystodellisuudet ovat suuri osa yhteisömme ymmärtämistä. Tavoitteena ei ollutkaan päästä objektiiviseen totuuteen, vaan kokemusten paremman ymmärtämisen kautta laajemman näkökulman hahmottamiseen.
Selvitimme, mitä kaikkia erilaisia tekijöitä lapset kokevat fyysiseen aktiivisuuteensa vaikuttavan. Jotta lasten liikkumisen edistäminen olisi mahdollisimman tehokasta, kaikki liikkumista edistävät keinot on käytettävä.
Tämän tutkimuksen heikkoutena voidaan pitää käytetyn haastatteluaineiston teorialähtöistä hankintatapaa. Koska haastattelukysymykset asetettiin tiettyjen teoreettisten teemojen ohjaamina, ovat lasten vastaukset automaattisesti ohjautuneet kyseisiin aihepiireihin. Näin ollen tutkimuksen tuloksissa on painottunut perheliikuntateemat laajemmin, kuin esimerkiksi avoimessa haastattelussa olisi tapahtunut. Mielenkiintoista olisikin toteuttaa fenomenologinen
70
tutkimus, jossa lapsia haastateltaisiin avoimen haastattelun menetelmällä, jolloin lasten kokemukset aidosti määrittäisivät vastausten aihepiirien painotuksen, ja analysointi voisi tapahtua täysin aineistolähtöisesti.
Tutkimuksen tulosten pohjalta nousseiden vanhempien tukeen liittyvien johtopäätösten pohjalta olisi tärkeää toteuttaa sellaisia perheliikunnan interventioita, jotka voisivat muodostaa pysyviä käytäntöjä vanhempien ohjauksen toimintatapoihin. Erilaisten toimintatapojen vaikuttavuutta voisi tutkia sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen keinoin. Koska vanhempien merkitys lasten fyysisen aktiivisuuden tukijana tunnetaan ja tässäkin tutkimuksessa tuli vahvistettua, jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista selvittää myös vanhempien koettuja esteitä ja mahdollistajia lastensa fyysisen aktiivisuuden tukemiseen.
Lisäksi, koska lapset toivat monessa haastattelussa esiin aikuisten vääränlaisen kannustamisen, olisi hyvä tutkia tarkemmin, mitkä tekijät vaikuttavat lapsen kokemukseen kannustamisen laadusta ja miten aikuisen tuen antamisen tyylejä voidaan kehittää lapsen fyysistä aktiivisuutta edistäviksi.
71 LÄHTEET
Barr-Anderson, D. J., Robinson-O’Brien, R., Haines, J., Hannan, P. & Neuman-Sztainer, D. (2010).
Parental report versus child perception of familial support: which is more associated with child physical activity and television use? Journal of Physical Activity and Health 7, 364–368.
doi:10.1123/jpah.7.3.364.
Bassett-Gunter, R., Rhodes, R., Sweet, S., Tristani, L. & Soltani, Y. (2017). Parent Support for Children’s Physical Activity: A Qualitative Investigation of Barriers and Strategies. Research Quarterly for Exercise and Sport 88 (3), 282–292. doi:10.1080/02701367.2017.1332735.
Beets, M. W., Vogel, R., Forlaw, L., Pitetti, K. H., Cardinal, B. J. (2006). Social support and youth physical activity: the role of provider and type. American Journal of Health Behavior 30, 278–
289. doi:10.5993/AJHB.30.3.6.
Berger, P. L. & Luckmann, T. (1967). The social construction of reality: A treatise in the sociology of knowledge. New York: Open Road Integrated Media.
Biddle, S., Atkin, A., Cavill, N. & Foster, C. (2011). Correlates of physical activity in youth: a review of quantitative systematic reviews. International Review of Sport and Exercise Psychology 4 (1), 25–49, doi:10.1080/1750984X.2010.548528.
Blomqvist, M., Mononen, K., Koski, P., Kokko, S. (2019). Urheilu ja seuraharrastaminen. Teoksessa Sami Kokko ja Leena Martin (toim.). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa.
LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. Viitattu 18.11.2021. https://www.jyu.fi/sport/vln_liitu-raportti_web_28012019-1.pdf.
Bocarro, J., Floyd, M., Smith, W., Edwards, M., Schultz, C., Korca, P., Moore, R., Cosco, N. & Suau, L. (2015). Social and Environmental Factors Related to Boys' and Girls' Park-Based Physical Activity. Preventing chronic disease 12 (97). doi:10.5888/pcd12.140532.
Brinkmann, S. (2013). Qualitative interviewing. Understanding qualitative research. Oxford University Press.
Bringolf-Isler, B., Grize, L., Mäder, U., Ruch, N., Sennhauser, F., Braun-Fahrländer, C., & SCARPOL Team. (2010). Built environment, parents’ perception, and children's vigorous outdoor play.
Preventive Medicine 50, 251–256. doi:10.1016/j.ypmed.2010.03.008.
Brockman, R., Jago, R. & Fox, K. R. (2011). Children’s active play: self-reported motivators, barriers and facilitators. BMC Public Health 11, 1–7. doi: 10.1186/1471-2458-11-1.
Brockman, R., Jago, R., Fox, K. R., Thompson, J., Cartwright, K. & Page, A. (2009). "Get off the sofa and go and play": Family and socioeconomic influences on the physical activity of 10–11 year old children. BMC Public Health 9, 253. doi:10.1186/1471-2458-9-253.
72
Bronfenbrenner, U. (1979). The ecology of human development. Experiments by Nature and Design.
Cambridge, Massachusetts and London, England: Harvard University Press.
Brown, H. E., Atkin, A. J., Panter, J. Wong, G., Chinapaw, M. J. M. & van Sluijs, E. M. F. (2016).
Family-based interventions to increase physical activity in children: a systematic review, meta-analysis and realist synthesis. Obesity reviews 17 (4), 345–360. doi:10.1111/obr.12362.
Carver, A., Salmon, J., Campbell, K., Baur, L., Garnett, S. & Crawford, D. (2005). How do perceptions of local neighborhood relate to adolescents' walking and cycling? American Journal of Health Promotion 20 (2), 139–47. doi:10.4278/0890-1171-20.2.139.
Christensen, P. & Prout, A. (2005). Anthropological and sociological perspectives on the study of children. Teoksessa Sheila Greene & Diane Hogan (toim.) Researching Children’s Experience.
Approaches and Methods. London: Sage Publications, 42–60.
Cillero, I, & Jago, R. (2011). Sociodemographic and home environment predictors of screen viewing among Spanish school children. Journal of Public Health 33 (3), 392–402, doi:10.1093/pubmed/fdq087.
Curtis, C., Babb, C. & Olaru D. (2015). Built environment and children's travel to school. Transport Policy 15 (42), 21–33. doi: 10.1016/j.tranpol.2015.04.003.
Davenport, M.H., Hogan, D.B., Eskes, G.A., Longman, R.S. & Poulin, M.J. (2012). Cerebrovascular reserve: The link between fitness and cognitive function in overweight children. Journal of Sport Sciences, 32, 201–211. doi:10.1097/JES.0b013e3182553430.
Davison, K. K., Mâsse, L. C., Timperio, A., Frenn, M. D., Saunders, J., Mendoza, J. A., Gobbi, E., Hanson, P. & Trost, S. G. (2013). Physical activity parenting measurement and research:
challenges, explanations and solutions. Childhood Obesity 9 (1), 103–109.
doi:10.1089/chi.2013.0037.
Deci, E. & Ryan, R. (2000). The "What" and "Why" of Goal Pursuits: Human Needs and the Self-Determination of Behavior. Psychological Inquiry 11 (4), 227–268, doi:10.1207/S15327965PLI1104_01.
Deci, E. L. & Ryan, R. M. (1985). Intrinsic Motivation and Self-Determination in Human Behavior.
E-kirja. NewYork: Plenum Press. Viitattu 30.11.2021.
Donnelly, F., Mueller, S. & Gallahue, D. (2017). Developmental Physical Education for All Children.
Theory into practice. Champaign: Human Kinetics.
Duodecim; käypähoito -työryhmä liikunta. (2015). Liikuntaan liittyviä määritelmiä. Helsinki:
Suomalainen lääkäriseura Duodecim. Viitattu 14.5.2021. https://www.kaypahoito.fi/nix01203.
Eskola, J. (2018). Laadullisen tutkimuksen juhannustaiat. Laadullisen tutkimuksen analyysi vaihe vaiheelta. Kirjassa J. Aaltola & R. Valli. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin I I. Näkökulmia
73
aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin.
Jyväskylä: PS-kustannus, 133–157.
Eskola, J. & Suoranta, J. (1998). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.
Forsberg, H., Ritala-Koskinen, A. & Törrönen, M. (2006). Kohti lapsisensitiivistä sosiaalityötä.
Teoksessa Hannele Forsberg, Aino Ritala-Koskinen & Maritta Törrönen (toim.) Lapset ja sosiaalityö: kohtaamisia, menetelmiä ja tiedon uudelleenarviointia. Helsinki: PS-kustannus, 5–
20.
Franzini, L., Elliott, M., Cuccaro, P., Schuster, M., Gilliland, J., Grunbaum, J., Franklin, F. & Tortolero, S. (2009). Influences of Physical and Social Neighborhood Environments on Children's Physical Activity and Obesity. American Journal of Public Health 99, 271–278.
doi:10.2105/AJPH.2007.128702.
Fuemmeler, B., Anderson, C. & Masse, L. (2011). Parent–child relationship of directly measured physical activity. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 8 (17).
doi:10.1186/1479-5868-8-17.
Glowacki, K., Duncan, M., Gainforth, H. & Faulkner, G. (2017). Barriers and facilitators to physical activity and exercise among adults with depression: A scoping review. Mental Health and Physical Activity 13, 108–119. doi:10.1016/j.mhpa.2017.10.001.
Golden, S. D., McLeroy, K. R., Green, L. W., Earp, J. A. L. & Lieberman, L. D. (2015). Using the social ecological model to guide health promotion efforts toward policy and environmental change. Health Education & Behavior 42, 85–145. doi:10.1177/1090198115575098.
Goodway, J., Ozmun, J. & Gallahue, D. (2020). Understanding motor development. 8. painos.
Burlington, MA: Jones & Bartlett Learning.
Gordon-Larsen, P., Griffiths, P., Bentley, M., Ward, D., Kelsey, K., Shields, K. & Ammerman, A.
(2004). Barriers to physical activity: Qualitative data on caregiver-daughter perceptions and practices. American Journal of Preventive Medicine 27 (3), 218–233.
doi:10.1016/j.amepre.2004.05.002.
Gustafson, S. L. & Rhodes, R. E. (2006). Parental correlates of physical activity in children and early adolescents. Sports Medicine 36, 79–97. doi:10.2165/00007256-200636010-00006.
Gwendolyn, K., VanDerworp, K., Ryan, S. (2016). Parents’ perception of their influence on their child’s physical activity. Journal of Child Health Care 20 (1), 37–45.
doi:10.1177/1367493514544343.
Hautala, A. (29.9.2021). Olen kuskannut lastani autolla kouluun ajattelematta, että se voi kostautua vuosien viiveellä. Hyvinvointi-osaston kolumni. Viitattu 29.11.2021.
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008283916.html.
74
Heitzler, C. D, Martin, S. L., Duke, J. & Huhman, M. (2006). Correlates of physical activity in a national sample of children aged 9–13 years. Preventive Medicine 42, 254–260.
doi:10.1016/j.ypmed.2006.01.010.
Helajärvi, H., Kokko, S. & Vasankari, T. (2019). Älylaitteet ja fyysinen terveys: Älylaitteista sekä haittaa että hyötyä. Teoksessa S. Kosola, M. Moisala & P. Ruokoniemi (toim.) Lapset, nuoret ja älylaitteet. Helsinki: Duodecim, 103–117.
Hesketh, K. R., Lakshman, R. & van Sluijs, E. M. F. (2017). Barriers and facilitators to young children’s physical activity and sedentary behavior: a systematic review and synthesis of qualitative literature. Obesity Reviews 18, 987–1017. doi:10.1111/obr.12562.
Hiltunen, P., Roos, E. & Martin, L. (2019). Suomen- ja ruotsinkielisten erot liikuntakäyttäytymisessä.
Teoksessa Sami Kokko ja Leena Martin (toim.). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1.
Viitattu 18.11.2021. https://www.jyu.fi/sport/vln_liitu-raportti_web_28012019-1.pdf.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. (2008). Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki:
Yliopistopaino.
Hu, D., Zhou, S., Crowley-McHattan, Z. J., & Liu, Z. (2021). Factors That Influence Participation in Physical Activity in School-Aged Children and Adolescents: A Systematic Review from the Social Ecological Model Perspective. International journal of environmental research and public health 18 (6), 31–47. doi:10.3390/ijerph18063147.
Hume, C., Salmon, J. & Ball, K. (2005). Children's perceptions of their home and neighborhood environments, and their association with objectively measured physical activity: a qualitative and quantitative study. Health Education Research 20 (1), 1–13. doi:10.1093/her/cyg095.
Husu, P., Jussila, A., Tokola, K. Vähä-Ypyä, H. & Vasankari, T. (2019). Objektiivisesti mitatun liikkumisen, paikallaanolon ja unen määrä. Teoksessa Sami Kokko ja Leena Martin (toim.).
Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. Viitattu 18.11.2021. https://www.jyu.fi/sport/vln_liitu-raportti_web_28012019-1.pdf.
Husu, P., Suni, J., Vähä-Ypyä, H., Sievänen, H., Tokola, K., Valkeinen, H., Mäki-Opas, T. &
Vasankari, T. 2016. Objectively measured sedentary behavior and physical activity in a sample of Finnish adults: a cross-sectional study. BMC Public Health 16, 920. doi:10.1186/s12889-016-3591-y.
Itkonen, H. Lehtonen, K. & Aarresola, O. (2018). Tutkimuskatsaus liikuntapoliittisen selonteon tausta-aineistoksi. Valtion liikuntaneuvosto. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja, 2018:6.
75
http://www.liikuntaneuvosto.fi/files/627/Tutkimuskatsaus_liikuntapoliittiseen_selontekoon_2 0 18.pdf.
Jaakkola, T. (2014). Krokotiilijuoksu ja 234 muuta toimintaideaa motoristen taitojen kehittämiseksi.
Jyväskylä: PS-kustannus.
Jago, R., Brockman, R., Fox, K. R., Cartwright, K., Page, A. & Thompson, J. (2009). Friendship groups and physical activity: qualitative findings on how physical activity is initiated and maintained among 10–11 year old children. International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 6 (4). doi:10.1186/1479-5868-6-4.
Johns, D. & Ha, A. (1999). Home and recess activity of Hong Kong children. Research Quarterly for Exercise and Sport 70 (3), 319–323. doi:10.1080/02701367.1999.10608051.
Kaczynski, A. & Henderson, K. (2008). Parks and recreation settings and active living: a review of associations with physical activity function and intensity. Journal of physical activity & health 5 (4), 619–32. doi:10.1123/jpah.5.4.619.
Kallio, J., Hakonen, H. & Tammelin, T. (2019). Koulumatkaliikunta. Teoksessa Sami Kokko ja Leena Martin (toim.). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. Viitattu 18.11.2021.
https://www.jyu.fi/sport/vln_liitu-raportti_web_28012019-1.pdf.
Kantomaa, M. (2020). Koronapandemian vaikutukset lasten liikuntakäyttäytymiseen. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2.
Karvonen, T., Rahkola, A. & Nupponen, H. (2008). ”En ole liikunnallinen tyyppi” – sanoo aiempaa useampi kouluikäinen. Liikunta & Tiede 45 (6), 8–12.
Katzmarzyk, P. (2018). Vähäinen liikunta vaikuttaa tärkeimpiin elintapasairauksiin. Liikunta & Tiede 55, 32–37.
Kiili, J. & Moilanen, J. (2019). Lapset kansainvälisissä lastensuojelututkimuksissa – tutkimuseettinen näkökulma. Teoksessa Niina Rutanen & Kaisa Vehkalahti (toim.) Tutkimuseettisestä sääntelystä elettyyn kohtaamiseen. Lasten ja nuorten tutkimuksen etiikka II.
Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 218. Helsinki:
Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, 35–57.
Kimiecik, J.C. & Horn, T.S. (2012). Examining the relationship between family context and children’s physical activity beliefs: The role of parenting style. Psychology of Sport & Exercise 13 (1), 10–18. doi:10.1016/j.psychsport.2011.08.004.
Kokko, S. & Martin, L. (2019). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Teoksessa Valtion liikuntaneuvosto (toim.) Valtion
76
liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. Viitattu 18.11.2021. https://www.jyu.fi/sport/vln_liitu-raportti_web_28012019-1.pdf.
Kokko, S., Martin, L., Villberg, J., Ng, K. & Mehtälä, A. (2019a). Itsearvioitu liikunta-aktiivisuus, ruutuaika ja sosiaalinen media sekä liikkumisen seurantalaiteet ja -sovellukset. Teoksessa Sami Kokko ja Leena Martin (toim.). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. Viitattu 18.11.2021.
https://www.jyu.fi/sport/vln_liitu-raportti_web_28012019-1.pdf
Kokko, S., Martin, L., Husu, P., Villberg, J., Mehtälä, A., Jussila, A., Tynjälä, J. & Vasankari, T.
(2019b). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksen aineistonkeräys ja menetelmät 2018. Teoksessa Sami Kokko ja Leena Martin (toim.). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. Viitattu 18.11.2021. https://www.jyu.fi/sport/vln_liitu-raportti_web_28012019-1.pdf.
Korsberg, M. (2020). Koronapandemian vaikutus liikuntaan ja urheiluun - tilannekuva. Eduskunnan sivistysvaliokunta 2.6.2020 - asiantuntijakuuleminen, Valtion liikuntaneuvosto. Viitattu 6.5.2021. https://www.parliament.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2020-AK-311534.pdf.
Koski, P. & Hirvensalo, S. (2019). Liikunnan merkitykset ja esteet. Teoksessa Sami Kokko ja Leena Martin (toim.). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. Viitattu 18.11.2021.
https://www.jyu.fi/sport/vln_liitu-raportti_web_28012019-1.pdf.
Koski, P. & Zacheus, T. (2012) Physical activity relationship during lifespan. Teoksessa J. Kivirauma, A. Jauhiainen, P. Seppänen & T. Kaunisto (toim.) Koulutuksen yhteiskunnallinen ymmärrys.
Social perspectives on education. Suomen kasvatustieteellinen seura. Kasvatusalan tutkimuksia 59. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 367–386.
Kvale, S. (1996). Interview Views: An Introduction to Qualitative Research Interviewing. Thousand Oaks, CA: Sage Publications.
Larouche, R., Saunders, T. J., Faulkner, G. E. J., Colley, R., Tremblay, M. (2014). Associations between active school transport and physical activity, body composition, and cardiovascular fitness: a systematic review of 68 stud.ies. Journal of Physical Activity and Health 11: 206–
27. doi:10.1123/jpah.2011-0345
Lau, E. Y., Barr-Anderson, D. J., Dowda, M., Forthofer, M., Saunders, R. P. & Pate, R. R. (2015).
Associations between home environment and after-school physical activity and sedentary time among 6th grade children. Pediatric Exercise Science 27, 226–233, doi:10.1123/pes.2014-0061.
77
Laukkanen, A., Aunola, K., Korhonen, E., Barnett, L. M. & Sääkslahti, A. (2021). Construct validity and reliability of the physical activity parenting questionnaire for children (PAP-C). International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 18 (61).
doi:10.1186/s12966-021-01128-5.
Laukkanen, A., Määttä, S., Reunamo, J., Roos, E., Soini, A. & Mäki, P. (2016). Perheen tärkeä rooli.
Teoksessa Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisusarja 2016:22. Viitattu 30.11.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-411-5.
Laukkanen, A., Niemistö, D., Finni, T., Cantell, M., Korhonen, E. & Sääkslahti, A. (2018.) Correlates of physical activity parenting: The Skilled Kids study. Scandinavian Journal of Medicine &
Science in Sports 28: 2691–2701. https://doi.org/10.1111/sms.13287.
Laukkanen, A., Pesola, A., Heikkinen, R., Sääkslahti, A. & Finni, T. (2015). Family-based cluster randomized controlled trial enhancing physical activity and motor competence in 4–7-year-old children. Plos One 10 (11), e0143987. doi:10.1371/journal.pone.0141124.
Laukkanen, A. (2016). Physical Activity and Motor Competence in 4–8-Year-Old Children; Results of a Family-Based Cluster-Randomized Controlled Physical Activity Trial. University of Jyväskylä. Studies in Sport, Physical Education and Health 238. Väitöskirja. Viitattu 25.11.2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6583-9.
Laukkanen, A., Sääkslahti, A. & Aunola, K. (2020). “It Is Like Compulsory to Go, but It Is still pretty Nice”: Young Children’s Views on Physical Activity Parenting and the Associated Motivational Regulation. International Journal of Environmental Research and Public Health, 17 (7), 2315. doi:10.3390/ijerph17072315.
Lee, N. (2001). Childhood and society: growing up in an age of uncertainty. Buckingham: Open University Press.
Lee, Y., Takenaka, K. & Kanosue, K. (2015). An understanding of Japanese children’s perceptions of fun, barriers, and facilitators of active free play. Journal of Child Health Care 19 (3), 334–344.
doi:10.1177/1367493513519294.
Liikuntalaki 390/2015. (2015). Viitattu 30.11.2021. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/
20150390.
Liukkonen, J. & Jaakkola, T. (2013). Liikuntamotivaatio elinikäisen liikuntaharrastuksen edellytyksenä. Teoksessa T. Jaakkola, J. Liukkonen & A. Sääkslahti (toim.) Liikuntapedagogiikka. Juva: Bookwell, 144–161.
78
Maijala, H-M. & Pasanen, S. (2015). Matalan kynnyksen liikunnallinen iltapäivätoiminta. Easysport-hankkeen toteuttaminen ja kehittäminen vuosina 2010–2013. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 300. Likes-tutkimuskeskus.
Malina, R., Bouchard, C. & Oded, B. (2004). Growth, maturation, and physical activity. 2. painos.
Champaign, IL: Human Kinetics.
Martínez-Andrés M., Bartolomé-Gutiérrez, R., Rodríguez-Martín, B., Pardo-Guijarro, M. J., Garrido-Miguel, M. & Martínez-Vizcaíno, V. (2020). Barriers and facilitators to leisure physical activity in children: A qualitative approach using the socio-ecological model. International Journal of Environmental Research and Public Health 17 (9), 3033. doi:10.3390/ijerph17093033.
Massoumi, H. (2017). Associations of built environment and children's physical activity: A narrative review. Reviews on Environmental Health 32 (4). doi:10.1515/reveh-2016-0046.
McLeroy, K.R., Bibeau, D., Steckler, A. & Glanz, K. (1998). An Ecological Perspective on Health Promotion Programs. Health Education Quarterly. 15 (4), 351–377.
doi:10.1177/109019818801500401.
Miles, M. B., Huberman, A. M. & Saldaña, J. (2020). Qualitative Data Analysis: A Methods Sourcebook. 4. painos. Los Angeles: Sage.
Nicholls, D. (2009a). Qualitative research: Part two – Methodologies. International Journal of Therapy and Rehabilitation, 16 (11), 586–593. doi:10.12968/ijtr.2009.16.11.44939.
Nicholls, D. (2009b). Qualitative Research: Part three – Methods. International Journal of Therapy and Rehabilitation, 16 (12), 638–648. doi:10.12968/ijtr.2009.16.12.45433.
Noonan, R., Boddy, L., Fairclough, S. & Knowles, Z. (2016). Write, draw, show, and tell: a child-centred dual methodology to explore perceptions of out-of-school physical activity. BMC Public Health 16, 326. doi:10.1186/s12889-016-3005-1.
Norra, J. & Ruokonen, R. (2006). Koulupihat lähiliikuntapaikkoina -suunnitteluopas. Nuori Suomi ry.
http://www.lahiliikuntapaikat.fi/files/lahiliikuntapaikat/Liitetiedostot/Kou lupihat_lahiliikuntapaikkoina_netti.pdf. Viitattu 18.11.2021.
Nurmi, J., Ahonen, T., Lyytinen, H., Pulkkinen, L. & Ruoppila, I. (2007). Ihmisen psykologinen kehitys. 2. painos. Helsinki: WSOY.
Nurmi, J., Ahonen, T., Lyytinen, H., Lyytinen, P., Pulkkinen, L. & Ruoppila, I. (2015). Ihmisen psykologinen kehitys. 5. painos. E-kirja. Jyväskylä: PS-kustannus. Viitattu 1.12.2021.
Ojanen, M. & Liukkonen, J. (2013). Liikunta ja psyykkinen hyvinvointi. Teoksessa T. Jaakkola, J.
Liukkonen & A. Sääkslahti (toim.) Liikuntapedagogiikka. Juva: Bookwell, 236–258.
79
Olympiakomitea. (2019). Matalan kynnyksen kerho- ja harrastustoiminnan rahoitusopas. Viitattu 18.11.2021. https://www.olympiakomitea.fi/uploads/2019/02/f8420388-ok_rahoituskanavat2019_verkko.pdf.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2021). Liikkumissuositus 7–17-vuotiaille lapsille ja nuorille. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:19. Helsinki. Viitattu 21.4.2021.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162984/OKM_2021_19.pdf?sequen ce=1&isAllowed=y.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2016). Tuloskortti 2016. Lasten ja nuorten liikunta Suomessa.
Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 318. Jyväskylä: LIKES-tutkimuskeskus. Viitattu 4.1.2022. https://www.likes.fi/wp-content/uploads/2020/03/2501-tuloskortti2016-web.pdf.
Patton, M. Q. (2015). Qualitative research and evaluation methods: integrating theory and practice.
California: Sage.
Parkkari, J., Kannus, P., Leppänen, M. 2019. Liikuntavammat koulussa, vapaa-ajalla ja urheiluseuroissa. Teoksessa Sami Kokko ja Leena Martin (toim.). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1. Viitattu 18.11.2021. https://www.jyu.fi/sport/vln_liitu-raportti_web_28012019-1.pdf.
Pawlowski, C. S., Tjørnhøj-Thomsen, T., Schipperijn, J. & Troelsen, J. (2014). Barriers for recess physical activity: a gender specific qualitative focus group exploration. BMC public health 14, 639. doi:10.1186/1471-2458-14-639.
Polet, J., Laukkanen, A. & Lintunen. (2019). Koettu liikunnallinen pätevyys ja liikuntamotivaatio.
Teoksessa Sami Kokko ja Leena Martin (toim.). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2018. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2019:1.
Viitattu 18.11.2021. https://www.jyu.fi/sport/vln_liitu-raportti_web_28012019-1.pdf.
Puusa, A., Juuti, P. (toim.) (2020). Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Gaudeamus Oy.
Rainham, D. G., Bates, C. J., Blanchard, C. M., Dummer, T. J., Kirk, S. F., Shearer, C. L. (2012).
Spatial classification of youth physical activity patterns. American Journal of Preventive Medicine, 42 (5), 87–96. doi:10.1016/j.amepre.2012.02.011.
Rajala, K., Haapala, H., Kantomaa, M., Tammelin, T. (2010). Liikunnan edistäminen lapsilla ja nuorilla - liikuntaan vaikuttavat tekijät ja liikuntainterventioiden vaikutukset. Nuori Suomi ry.
Liikunnasta syrjäytyneiden lasten ja nuorten fyysinen aktivointi -hanke; LIKES-tutkimuskeskus.
80
Raittila, R., Vuorisalo, M. & Rutanen, N. 2017. Lasten haastattelu. Teoksessa M. Hyvärinen, P.
Nikander & J. Ruusuvuori (toim.) Tutkimushaastattelun käsikirja. E-kirja. Tampere:
Vastapaino.
Rintala P., Sääkslahti A. & Iivonen S. (2016). 3–10-vuotiaiden lasten motoriset perustaidot. Liikunta
& Tiede 53 (6), 49–55.
Roberts, G. C. (2001). Understanding the dynamics of motivation in physical activity: The influence of achievement goals on motivational processes. Teoksessa G. C. Roberts (toim.) Advances in motivation in sport and exercise. Champaign, IL: Human Kinetics, 1–50.
Rutanen, N. & Vehkalahti, K. (2019). Lasten ja nuorten tutkimusetiikan muuttuvat kentät. Teoksessa Niina Rutanen & Kaisa Vehkalahti (toim.) Tutkimuseettisestä sääntelystä elettyyn
kohtaamiseen. Lasten ja nuorten tutkimuksen etiikka II.
Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 218. Helsinki:
Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, 7–31.
Ryan, R. M. & Deci, E. L. (2002). Overview of self-determination theory: An organismic dialectical perspective. Teoksessa E.L. Deci & R.M. Ryan (toim.) Handbook of self-determination research. Rochester, NY: University of Rochester Press, 3–34.
Ryan, R. M. & Deci, E. L. (2007). Active human nature: Self-determination theory and the promotion and maintenance of sport, exercise, and health. Teoksessa M.S. Hagger & N. L. D.
Chatzisarantis (toim.) Intrinsic motivation and self-determination in exercise and sport.
Chatzisarantis (toim.) Intrinsic motivation and self-determination in exercise and sport.