sanoo tutkija Martti Blåfield

(

1

tIIKAMYKKÄNEN

Eilen mli kuluneeksitasan sata vuot-ta siitä, kun Mäntsälän suurmies A.E.. Nordenskiöldin kuoli kesä-asunnollaanDalhyössä^Ruotsissa.

Lapsuutensa mies vietti Mäntsä-län Aiikirunona,Frugardissa,

jos-tahanuseaanotteeseenpuhui eri-ryisellä lämmöllä Niinpä Alikarta-noavoidaanpitää valtakunnallises-ti merkittävänä ^museona, vaikka suurmies onkin melkoisen tunte-matonsuomalaisten keskuudessa.

-Meilläonhyvä^syyolla hänestä ylpeitä taalla Mäntsälässä, sanoo tutkija Martti Hlifield. Hän on

perehtynyt syvllliicsci Nordenskiöl-dineUnittnvaiheisiin,joitavoi luon-nehtiavarsinvirikkeiksi

- Minkä Vuoksi 26-vuouaana Mäntsälästä pois muuttanui mies on smenniin tärkeä, BllfieMkysy)

Syitlonkolmenelämäntyön ver-iinI nstmmäisen rl.un.unvonNor denskiold teki Ruoisin Luonnon-tieteellisen museon mineraaliko koelman johtajanajaprofessorina, jonka myötl nln taavurti nia.nl mankuulunmineraloginmaineen.

■ ■ "■"■■

kjmusmatkailijana ja ^kolmannen 1^utkija Martti Blafield^tunteeNordenskiöldin erityisenhyvin.^{laustai lanäkyy}rintakuva Mäntsälässä elämäntyön miei teki kerätessään varttuneestatutkimusmatksdlijuta.

eräänmaailmanparhaimpiin

kuu-luvankarttakokoelman. Seontai suuri. mielipiteitään länsivaltoja^{kohtaan. nut,joten}hän lähtiSaksaan ja Ruot-letcttuUnesconhenkisen kulttuu ^BlifieldinmukaanNordenskiöl- NiinpäNordenskiöldjoutuipian ^{(iin jatkamaan}tutkimuksiaan.

riperinnön Memoryofthe World dmpaluuta^{voiverratasiihen,kun} kahnaukseen Suomeenvuonna Syksyllä1858 hän oli^Suomessa, rekisteriin suomalaiset jääkiekkoilijat^menes- 1858 tulleen venäläisen kenraali- kun sai kutsun Ruotsin

Luonnon-tyvil MM kisoissa. Juhlinta^Suo kuvernöörin,kreivi Berginkanssa tieteellisen museon mineraaliko-KoilllSVnyliiltil ^messajaRuotsissa onkutakuinkin koelman intendentiksi ja professo-p.iliiti aiheutti ^SIUm°kkaaVega-laivansaapuessa Pitkättipantumnsarjn ^riksi,

runsasta ^luhlintTj vaikutti maasta ^{!l,n tarv>"»} kuitenkin uuden

J Näkemyserot lähtöön ^{passin Pala,aksccn} Tukholmaan.

Kuuluijnhinenkymmenestäma, saivat lähtemään ^.. . ^... . ^mutrakenraalikuvernööriBergoli kastaatkl isille vesilleonpuolestaan Kuotsnn Litnuon vaikuttitapahtu- kaskena kannossa.

Vegalaivalla tehty turjdmusretki Miksi Nordenskiöldsitten joutui masarja.jonkaaikanaNordenskiol- Bergmuisii^vanhatpuheet^ja

vaa-Koilhsv.jvl.i.lpitkin Koillisväyläksi lähtemään kotimaastaan*Syyioli dm liberalistinenryhmäpaljasti^{sen tipassin} vastineeksi anteeksi pyyn-kuUUtaan meritietiAtlantiltaSipe ^vailähinnäpoliittisia. Venäjäkivi toimiavakoilleen kreiviBerginurk- töäpuheista. Anteeksipyyntöä ei

ii.ni pohjoisrannikkoa pukin Be 1850-luvulla^{Krimtnsotaa.Krimin kijan ia kuukautta} myöhemmin koskaanesitetty,jotenBerg pakotti ringinsalmen kauttaTyynellevai sodassa ^Turkki, Iso-Britannia, Antinpäivän juhlissatehtiin pilaa NordenskiöldinjättämänSuomen, tametelle. RanskajaSardiniakävivät Venäjää senhetkisestä tilanteesta. Kenraali- Näin hänsiirtyi Suomenlahdentoi-Nordeskioldin purjehti emmi vastaan.Sotaa^käytiinmyöshame- kuvernöörinmalja^{täyttyi,kun Nor- selle}puolelle työskentelemään

Tuk-maisenaonnistuneesti vaylaa _pit telia, jossa 1854englantilais-rans- ^{denskiold piti 1857 promootion holmanmuseoon.}Tässä virassa han kin Reissun aikana laiva tosinjuut kalainen laivasto hävitti Ahvenan- jälkeisissä juhlissa isänmaallisen toimikuolemaansa saakka

un K) kuukaudeksi jäihin, jonka maallaßomarsundinlinnoituksen puheen. Vietettyään muutaman vuoden >

aikana maailmalla elettiin epätic Suomioli ^tuolloin Venäjän^{vai -} Puheen takia Nordenskiöldille Ruotsissa hän avioituiAnna Man*

toisuuden vallassa Kuinka tutki lan alla,munavapaamieliset piirit, ^annettiinvaihtoehdot: ^pyytäSan- nerheimin kanssa,joka onsuoma- I musmatkailijalle^olikäynyi Retki joihinNordenskiöldkin^{kuului, il-} teeksi tai lähteä ulkomaille laisten tuntemanmarsalkka Man \ kunnan selvitrva ilo oli maailmalla maisivai varovaisesti myönteisiä Anteeksipyyntöönmies eitaipu nerheimin täti.

i

Nykyään myös yrittäjät hyödyntävät historiaa

Nykyäänmyösui.niis.il.il.unenyri matkailunjärjestämistä,^muttaidea hänonnn nneutraali hahmo Hän

■

^Meilläonkehitteillä ruokalista,

f

^»

rysclämä ^on herännyt hyödyntä oh pum^huhuYrityksen tarjoamat ei herätä kielteisiä tunteita kenessä- i<>k.i liittyy^tähänseikkailutoirnin ^?

määnpaikkakunnallavaikuttaneen elämysmatkaihahmoittuivat, kun kään, hänpohtii ^taan Tarkoituksena on perehtyä ^* tutkimusmatkailijanmainetta rähkäpää tajusi hyödyntää paikka Seikkailuyrirys on poikinuttyötä isoo luvun ruokakulttuuriin 5 Vksi Nordenskiöldiähyödyntävä kunnan historiaa Mikä onkaan myöstoiselle yrittäjälle. Alikarra Olenmyösollut hyvin tyyn K

yritys^onSeikkailuyhtiö Vega,jota parempaa kuin käyttää seikkailu nossa toimivan Kahvila Hedda vainen tähän kesään

luotsaa \mn rähkäpää Hän s.n yrityksen ^teemanatodellistapaik ^Nooranyrittäjä SiskoMulari toi KulttuurimatkailijanMäntsälä^& I

muutamavuosisittenahaa^{rl.im vk} kakun nai la vaikuttanutta löytöret mittaa tätänykyä^ruoatIähkäpään Pornainen-projekti^{onnm muvie- i}

sen, |onkakautta hantajusi ni.ih keilijää elämysmatkailijoille. raita Alikartanoon jasitä myötä ^* dollisuudei Nordenskiöldiäon myöshelp Mulari^aikoomyöskehittää^{ruo myöskahvilan} palveluja^onkäytös å

fähkäpää "li pohtinut ^elämys po käyttää esikuvana ^siksi, koska kalistaaseikkailijoille sopivaksi sä

14 N:o 63^-2001

MÄNTSÄLÄ

MAANANTAINA elokuun 13.päivänä

Kokelaat tutkimusmatkailijan

testissä Mustijoella

PIITTÄTEERIAHO

Vcga-laivan kapteeniLouis Palanderja tutkimusmatkailijaAdolfErik Norden-skiöld valitsivat Alikartanossa miehis-tönseuraavallepurjehdukselleen.

Merutkijakokelaat jouduimme vaa-tiviin valintatesteihin,joilla

purjehduk-sen johtajatetsivät retkikuntaan par-haat mahdollisetjäsenet;vahäp, piin ^tehtäviinpestattaisiinväki Tuk-holmasta.

Pelastusliivein in sonnustautuneina kiipesimme Vega-lautraan, joka vei meidätMustijoelle.

Jolaivamatkalla saimmetat

kaistavak-seininetehtäviä.Navigaattoriksi^halua

vasai^selvittää, mihin ilmansuuntaan purjehdimme.Aivan oikein: etelää kohti

mentiin.Saimmemyösopetella teke-määnpitävätsolmutköyteen.

MääränpäässammeHallaan koskella tutkimmekasveja ja mineraaleja,hai joutelimme pirneänavigointiavaativas

s.imaastossaj.iylitimme liukuvaijerilla

|oenlytkk.ueuiuiscn _uuman.

1etumatkamme^{onm sun}niinhyvin,

että nytvain odotammesyksyä jakm suaTukholmaan, jossasaamme astua

Vegl ^{laivaan jasuunnata}retkikunnan mukanapohjoisille^vesille

Namsujui SeikkailuyhtiÖVegan jäi jestämäNordenskiöld retki I

Palandet ina oli Antti I^{ali kajiaaja}N 1oi

denskioldinaAlpo^Laisi,jolla^on

erin-omainenkyky eläytyihistorianhenki loksi. Kun hanmustassapuvussaan ^j.i

arvokkaassa silinterissään astuiFrugli dmhiljaiseensalmi, silmänräpäyksen

ajanAdoll Lnktunnu itseolevan läsnä -Nordenskiöldaiheisetohjelmako knnaiMiudrt aidossaympäristössä tui

kimuMn.uk.nlii.ni lapsuudenkodissa

ovatyksi yrityksen suosiuumpu tUOI teitä, toimitusjohtaja ^Antti Tähkäpää kertoo

yrityksellä^onMuseovirastonja^Noi denskioldsuvun lupa ^kayuaa hyväk

teenalueentilojasekayksityiskohtaisia tarinoitahistoriasta 1utkijaMartti81l field^onmukana retkien ohjelman^ia

kentajana.

Noin kahdentunninretkisopii

10-H 0hengen ryhmälle.SeikkailuyhtiÖva rustaatutkijakokelaai pelastusliivein ja Sadeasuin Ohjelmaankuuluu Alikai

tanonmuseonesittely,^{kahvit tai} ruo-kailu voidaan järjestää museokahvila

Hedda^Nooraan

■lWM,liliniiirjiiMMii'iiiiii"iiMiimi . ■ ^t -^-^— =»—■■- ■-— ■-'

Ilsetutkimusmatkailija A.1.. Nordenskiöld silinterissään ^{näytti mallia,} miten jokiuoma ylitetään. Näin testattiin, pystyykö tutkijakokelas^{kiipeämään}laivan ^mastoon.

'.tui,, jokilautalla uinui mukavasti

me-rimicacaicoja

opetel-Icnsj.Meriniie.ssolmu onivylikkään

näköi-nen; joslenkit

kään-tääväärinpäin saa ai-k.ian ^aiiimansolmun.

(Kuvaalhaalla.)

Aino 1^jisiNordenskiöldini jaAnin 1alik-ipaa kapteeniI'alandcrina selostivat ^I salissa tulevaa matkaa tatkijalcolccuule.

Kulttuurimatkailijan

projekti päättyy

-päätöstä juhlistaa

Rohkeus ^ja

Surumielisyys

Linda

Granforsin

työt Rohkeus ja Surumielisyys kunnantalon aulassa.

Mäntsälässä EU-varoin

tuettuKulttuurimatkailijan Mäntsälä&Pomaincn

-pro-jektipäättyylokakuun vii-meisenä päivänä. Projek-tin päätöstä juhlistaanyt kunnantalonaulassa kaksi sanomalehdestä ja kana-verkostatehtyäjuhlapukua, jotka taideopiskelija Lin-daGranfors on suunnitel-lutja valmistanut. Kulttuu-rimatkailijan projektimyös alkoiLindan töiden näytte-lyllä, jotenympyrä on ta-vallaan sulkeutunut.

Lindanupeilla puvuilla on nähtävissä löyhä yhteys

Mäntsälään ja sitä kautta keisarin aikaan. "Lindan opettajaehdotti näitä töitä Mäntsälään, sillä hänen mielestäännesopivat mil-jööseen",kertoo projekti-päällikkö Marjut Joki-nen.

Vaikkapuvutovat valmis-teltu sanomalehdestä, ne voipukea päälle^-tosin niille malleille, joiden mittojen mukaan puvut ovat tehty.

Pukujen nimetovat Rohke-us jaSurumielisyys, jotka tavallaan molemmat nyt sopivat kulttuurimatkailu projektinpäätökseen.

U/ryj Uuyi 'hJ ^<JO.

tJO.ZAoof

MÄNTSÄLÄ

14^-N:o 68^-2001

Isot paperipuvut

pysäyttävät katseen

RIITTA TEERIAHO Kunnantalolle tulijan katse

pysäh-tyy isoihin paperipukuihin, jotka seisovat aulassa oven vieressä. Pu-kujen nimet^ovatSurumielisyys ja Rohkeus, ne muodostavatyhdessä pienennäyttelynNarrien

javiatto-mien juhlat.

Puvutonvalmistanut Taideteol-lisen korkeakoulun keramiikka- ja lasisuunnittclunosaston opiskelija Linda Granfors.

Hopeaa jakultaa kimaltava puku

on_saanutvaikutteita 1700-luvulta Ruotsinkuningattarien Lovisa Ul-rikan ja Ulrika Eleonoran kruuna-jaispuvuista. Niiden kankaat olivat lähes kokonaan kultalangasta ku-dottuja.

Tumman puvun esikuvat

sijoit-tuvat 1500-ja 1600-luvun

vaihtee-seen,Tämän kaltaisessa puvussa^on kuvattu usein mm.Englannin ku-ningatar Elisabet.

Puvut ontehty sanomalehtipa-perista kanaverkonpäälleja niiden sisään voi ihminenmennä.

Parhai-tennesopivat kahdelle tytölle, joi-den mittojen mukaan Linda Gran-forsonpuvut valmistanut.

Näyttelyn järjestääKulttuurimat-kailijan Mäntsälä ^& Pornainen -projekti, jonkaensimmäisessä näyt-telyssä oli esillä Linda Granforsin keramiikkakenkiä. Puvut^ovat

näh-tävillä 14. syyskuutasaakka. Linda Granfors'pystyttipaperipuvut kunnantalon aulaan.

In document Kulttuurimatkailijan Mäntsälä & Pornainen -projekti : loppuraportti · DIGI (sivua 91-95)