• Ei tuloksia

Tutkielman merkitys ja jatkotutkimusehdotukset

TAULUKKO 5. Huomion hakemisen vertailua johtaja huolehtija ”tuhma

5.3 Tutkielman merkitys ja jatkotutkimusehdotukset

5.3 Tutkielman merkitys ja jatkotutkimusehdotukset

Miksi tutkimusta kaksosten kasvattamista vanhempien näkökulmasta ylipäätään tarvi-taan? Eikö kaksosten kasvattamisen opi toimimalla kasvattajana? Kokemuksella on tietenkin merkitystä kasvatustaidon ja sen osaamisen rakentumisessa, mutta henkilö-kohtaisen kokemuksen tie on hidas ja vaikea, ja kuten tulokset edellä kertovat, kaik-kia asioita ei tiedetä eikä opita pelkän kokemuksen avulla. Tutkimustieto ja sen muka-naan tuoma kasvatuskokemus voivat toimia neuvonantajina, jotka säästävät virheiltä ja edesauttavat siinä, ettei kaikkea tarvitse oppia ”kantapään kautta”. (Hilpelä 2003,

4.) Kaksosten vanhempien antama tieto kaksosten kasvatukseen liittyvistä asioista on tärkeää, sillä se antaa tietoa kasvattajille ja kasvatustieteellistä tietoa aiheesta. Tut-kimusten ja vanhempien kokemusten pohjalta voidaan antaa tuleville vanhemmille suosituksia ja tietoa hyvistä kasvatuskäytänteistä ja järjestelyistä. Näin pidetään myös huolta siitä, että tieteellisyys ja tietojen hyödyllisyys kasvatuksessa lisääntyy ja kasva-tustiede edistyy. (Huttunen 1988, 99 - 100, 103.)

Vanhempien omien kokemusten esille tuominen kaksosten kasvatuksesta on ensiar-voisen tärkeää. Tutkimusten tekeminen ja tietojen kerääminen on hyödyllistä, koska se tuotietoa ja vanhempien kokemuksia myös muiden ihmisten, erityisesti kaksosten vanhempien, tietoisuuteen. Tärkeää on selvittää, miksi vanhemmat toimivat, kuten toimivat ja mitkä ovat ne toiminnan perusteet, joilla he ovat tehneet omia ratkaisu-jaan (Raatikainen 2004, 15, 85 - 87, 114). Vanhemmille kaksosten kasvattaminen on yleensä ainutkertainen kokemus, joten heillä ei ole enää omassa elämäntilanteessaan käyttöä tiedoille. He eivät todennäköisesti enää kasvata uusia kaksosia, mutta jo val-miina oleva tieto on tärkeää muille vanhemmille. Pelkkä tietojen kerääminen ei kui-tenkaan riitä, vaan Hilpelän (2003, 8) mukaan tutkijan tehtävänä on laatia myös kä-sitteellisellä tasolla osuvia kuvauksia kasvatuksen ilmiöistä.

Kaksosten kasvatuksen tutkiminen vanhempien näkökulmasta on merkittävää, koska tutkimuksia vanhempien kokemusten osalta on tehty kansainvälisestikin vähän ja Suomessa on vain sivuttu aihetta. Näistä tutkimustuloksista on hyötyä nykyisille sekä tuleville kaksosten vanhemmille, mutta myös heidän lähipiirinsä ja jopa ammattikas-vattajat voivat olla kiinnostuneita tuloksista. He voivat saada tutkielmasta tarvitse-maansa tietoa kasvatuksensa tueksi.

Tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että vanhemmat voisivat saada tukea kas-vatukseensa monikkolasten kasvatusoppaasta. Kuten tuloksista käy ilmi, kasvatuk-seen liittyvistä asioista olisi hyvä saada tietoa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, esimerkiksi kaksosten odotusaikana. Silloin kaksosuuteen liittyvät asiat kiinnostavat paljon, ja vanhemmilla on aikaa ja voimia perehtyä lasten kasvatukseen liittyviin asi-oihin. Tieto voi olla odotusaikana hieman ennenaikaista, mutta jää mieleen ”muhi-maan”. Kaksosten ollessa vauvoja vanhemmat ovat niin väsyneitä, etteivät jaksa pe-rehtyä asioihin. Kun aikaa alkaa jäädä enemmän, vanhemmat voivat kiinnostua otta-maan asioista selvää, mutta sitten tieto voi olla kaksosten kannalta jo jossain suhtees-sa liian myöhäistä. Tiedon lisäämiseksi työstetään parhaillaan monikkolasten kasva-tusopasta, ja näitä tuloksia tullaan hyödyntämään sen teossa. Tulosten ja vanhempien kertomuksen perusteella voidaan arvioida, millaista tietoa oppaassa tulee olemaan.

Kaksosten kasvatusta vanhempien näkökulmasta on tutkittu Suomessa vähän ja tietoa tarvittaisiin edelleen lisää. Tutkielmaprosessin aikana nousi esiin seuraavanlaisia jat-kotutkimusehdotuksia.

Tutkimustulokseni alle kouluikäisten kaksosten kasvatuksesta perustuivat teemahaas-tatteluun. Haastattelujen luotettavuutta voidaan kuitenkin aina kyseenalaistaa. Mikäli haastatteluun lisättäisiin mukaan havainnointi, voitaisiin luotettavuutta lisätä ja var-maankin saada mielenkiintoista uutta tietoa. Useimpia tutkielmassani mainittuja kehi-tykseen ja kasvatukseen liittyviä asioita voitaisiin ja olisi kiinnostavaa havainnoida:

vanhempien puhumista lapsilleen, yksilöllistä kohtelua ja keskinäisen suhteen tuke-mista. Havainnoinnin avulla voitaisiin päästä useissa asioissa paljon syvemmälle kuin haastattelun avulla. Piontelli (2004, 134 – 150) toi muun muassa esille, että tyttö-poika-kaksosia kohdellaan eri tavalla. Haastattelun avulla tätä on hyvin vaikea selvit-tää, mutta havainnoinnin avulla asiaa olisi mahdollista tarkkailla.

Tutkielmassani rajasin alle kouluikäisten kaksosten kasvattamiseen liittyviin asioihin, mutta kasvattaminen ei suinkaan lopu kouluikään mennessä, vaan jatkuu ainakin kahdeksaantoista ikävuoteen asti, kunnes lapsi on täysi-ikäinen. Tässä tutkielmassa on käsitelty vain kolmasosa kaksosten elämästä. Kaksosten kohdalla kouluikä ja eri-tyisesti teini-ikä asettavat uudet omat haasteensa niin vanhemmille kuin kaksosille itselleenkin. Silloin erityisesti identiteettiin ja persoonallisuuden kehittymiseen liittyvät asiat muodostuvat keskeisiksi. Olisi erittäin mielenkiintoista selvittää, millaisia koke-muksia vanhemmilla on yksilöllisyyden tukemisesta ja kaksosten keskinäisestä suh-teesta. Näkyykö yksilöllisyyden hakeminen jotenkin kaksosten välillä ja ovatko kakso-set ottaneet välimatkaa toisistaan? Korostuuko kaksosten välillä murrosiässä enem-män yksilöllisyys vai yhteenkuuluvuus? Miten vanhemmat ovat näissä tilanteissa toi-mineet ja selviytyneet? Hyvä jatkotutkimusidea olisi selvittää 8-18 -vuotiaiden kaksos-ten kasvatuksessa huomioon otettavia asioita ja vanhempien kokemuksia niistä.

Niin haastatteluissa kuin kirjallisuudessakin korostuu kaksosperheiden kohdalla isän suuri merkitys. Kaksosten isät ovat olleet tutkimuskohteina muutamassa opinnäyte-työssä, mutta isien ajatuksia olisi syytä selvitellä ehdottomasti laajemmin. Kuten läh-dekirjallisuudessa kävi ilmi, useat isät voivat nykyisin olla neuvottomia ja hämillään siitä, kuinka isänä tulisi olla (Huttunen 2001, 149 - 150). Kaksosten isät joutuvat ot-tamaan paljon vastuuta lasten hoidosta ja kasvatuksesta ja isän merkitys on tärkeä myös äidin ja vauvojen suhteessa ilmenevien puutteiden korjaamisessa (Manninen 2003, 146, 149). Mielenkiintoista olisi saada selville isien kokemuksia ja ajatuksia kaksosten hoidosta ja kasvatuksesta. Tässä tutkielmassa isien kokemukset jäivät

ta-ka-alalle, koska haastateltavina olivat ensisijaisesti äidit. Isien kokemukset kasvatuk-seen liittyvistä asioista antaisivat paljon uutta näkökulmaa ja siksi niitä olisi syytä sel-vitellä.

LÄHTEET

Alasuutari, M. 2003. Kuka lasta kasvattaa? Tampere: Tammer-Paino.

Bacon, K. 2006. It´s good to be different. Parent and child negotiations of twin iden-tity twin research and human genetics. The Official Journal of the International Society for Twin Studies, 9 (1), 147 - 149.

Bryan, E. & Hallett, F. 2001. Twins and triplets: The first five years and beyond.

Guidelines for professionals. London: Multible Births Foundation.

Böök, M - L. 2001. Vanhemmuus ja vanhemmuuden diskurssit työttömyystilanteessa.

Jyväskylä studies in education, psychology and social research 182.

Ebeling, H., Porkka, T., Penninkilampi-Kerola, V., Berg, E., Järvi S. & Moilanen I.

2003. Inter-twin relationships and mental health. Twin Research 6 (4), 334 - 343.

Eskola, J. & Suoranta, J. 2000. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vasta-paino.

Eskola, J. & Vastamäki, J. 2001. Teemahaastattelu: opit ja opetukset. Teoksessa J.

Aaltola. & R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. Metodin valinta ja ai-neistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä: Gummerus, 24 - 42.

Heikkinen, H., Huttunen, R., Niglas, K. & Tynjälä, P. 2005. Kartta kasvatustieteen maastosta. Kasvatus 36 (5), 340 - 354.

Heinonen, K. 2004. Monikkovanhemmuuden ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia. Kuopi-on yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Hilpelä, J. 2003. Kasvatustieteellinen ajattelu. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunnan opetusmonisteita 29.

Hirsjärvi, S. 1980. Kasvatustietoisuus ja kasvatuskäsitykset. Teoreettinen tarkastelu.

Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteellisen tiedekunnan julkaisuja 88.

Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2008. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Yliopistopaino.

Hirsjärvi, S. & Huttunen, J. 1995. Johdatus kasvatustieteeseen. Juva: WSOY.

Hirsjärvi, S., Laurinen, L. & tutkijaryhmä. 2000. Kasvatustraditiot ja niiden muuttumi-nen. Teoksessa L. Laurinen (toim.) Koti kasvattajana, elämä opettajana. Kasva-tus- ja oppimiskulttuurit tutkimuskohteina. Juva: WS Bookwell, 12 - 35.

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. Hämeenlinna: Tammi.

Hofsten, K. & Lidbeck, L. 1997. Lapsi. Käsikirja vanhemmille. Odotus ja synnytys. Lap-sen ensimmäiset kuusi elinvuotta. Helsinki: Gummerus.

Huttunen, J. 2001. Isänä olemisen uudet suunnat. Juva: PS-kustannus.

Huttunen, J. & Hämäläinen, J. 1993. Vanhempien kasvattajaominaisuuksista ja isätyy-peistä. Teoksessa M. Ojala (toim.) Suomalaista varhaiskasvatustutkimusta. Las-tensuojelun Keskusliitto. Julkaisuja 91. Mikkeli: Länsi-Savo Oy, 99 - 124.

Huttunen, M. 1988. Kasvatustieteen edistymisen käsite ja tieteen edistymisen teoriat.

Yleisten tieteen edistymisen teorioiden asemasta soveltavan erityistieteen edis-tymisen määrittelyssä. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta. Julkaisu-sarja A: 129.

Hämäläinen, J. 1999. Kotikasvatuksen arvot nuorten arvioimana. Kuopio: Kuopion kaupungin painatuskeskus.

Hämäläinen, J. , Kraav, I. & Bizaeva, A. 2002. Kotikasvatuksen arvot Suomessa, Ve-näjällä ja Virossa. Kuopio: Kuopion yliopiston painatuskeskus.

Kalland, M. 2001. Kiintymyssuhdeteorian kliininen merkitys: soveltaminen erityistilan-teissa. Teoksessa J. Sinkkonen & M. Kalland (toim.) Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen. Vantaa: WSOY, 198 - 232.

Keski-Petäjä, M. 1998. Kaksosten vanhempien kokemuksia perheensä arkielämästä.

Turun terveydenhuolto-oppilaitos. Opinnäytetyö.

Kiviniemi, K. 2001. Laadullinen tutkimus prosessina. Teoksessa J. Aaltola & R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tut-kimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: Gumme-rus, 68 - 84.

Kivimäki, R. & Otonkorpi-Lehtoranta, K. 2005. Aikuisen työ lapsen silmin. Teoksessa A.R. Lahikainen, P. Hietala, T. Inkinen, M. Kangasalo, R. Kivimäki & F. Mäyrä (toim.) Lapsuus mediamaailmassa. Näkökulmia lasten tietoyhteiskuntaan. Tam-pere: Tammer-Paino, 19 - 33.

Klein, B. 2003. Not all twins are Alike. Psychological profiles of twinship. London:

Praeger Publishers.

Korhonen, M. 1999. Isyyden muutos. Keski-ikäisten miesten lapsuuskokemukset ja oma vanhemmuus. Joensuun yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja 39.

Korhonen, M. 2008. SYVE-Seminaarin luento. Joensuu. 12 - 13.9.2008.

Koro-Ljungberg, M. 2005. Tietoteoreettinen validiteettitarkastelu laadullisessa tutki-muksessa. Kasvatus 36 (4), 274 - 284.

Lehtinen, E., Kuusinen, J & Vauras, M. 2007. Kasvatuspsykologia. Helsinki: WSOY.

Leonard, M. J. 1961. Problems of identification and ego development in twins. Psycho-analytic Study of the Child 16, 300 - 320.

Lytton, H., Singh, J. & Gallangher, L. 1995. Teoksessa M. H. Bornstein (ed.) Handbook of parenting: Volume 1. Children and Parenting. N.J: Erlbaum, 187 - 205.

Lyytinen, P., Korkiakangas, M. & Lyytinen, H. 1998. Näkökulmia kehityspsykologiaan, kehitys kontekstissaan. Porvoo: WSOY.

Manninen, H. 2003. Kilpailu äidin rakkaudesta–kaksoset ja varhainen vuorovaikutus.

Teoksessa P. Niemelä, P. Siltala & T. Tamminen (toim.) Äidin ja vauvan varhai-nen vuorovaikutus. Juva: WS Bookwell, 125 - 150.

Metso, T. 2004. Koti, koulu ja kasvatus – kohtaamisia ja rajankäyntejä. Turku: Paino-salama.

Mitchell, K., Mazzeo, S., Bulik, C., Aggen, S., Kendler, K. & Neale, M. 2007. An inves-tigation of a measure of twins equal environments. Twin Research 10 (6), 840 - 847.

Moilanen, I. 1985. Kaksosten kasvatuksesta ja kehityksestä. Kasvatus 17 (2), 77 - 81.

Moilanen, I. 1989. Kaksoslasten kasvatus. Suomen lääkärilehti 27, 2681 – 2684.

Moilanen, I. 2001. Johtaja vai tottelija. Monikkoperhelehti 3, 10.

Moilanen, I. 2004. Monikkolapset. Teoksessa I. Moilanen, E. Räsänen, T. Tamminen, F.

Almgvist, J. Piha & K. Kumpulainen. Lasten- ja nuorisopsykiatria. Jyväskylä:

Gummerus, 73 – 77.

Moilanen, P. & Räihä, P. 2001. Merkitysrakenteiden tulkinta. Teoksessa J. Aaltola & R.

Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: Gum-merus, 46 - 69.

Ojala, M. 1993. Varhaiskasvatuksen perusteita ja haasteita. Jyväskylä: Gummerus.

Paajanen, P. 2005. Eri teitä vanhemmuuteen – kaksikymppisenä ja kolmekymppisenä lapsen saaneiden näkemyksiä perheellistymisestä ja vanhemmuudesta. Väestö-liitto. Helsinki: Vammalan kirjapaino.

Peltonen, L. 1999. Kaksi kertaa vauva: kaksosraskaus. Teoksessa L. Peltonen (toim.) Suuri vauvakirja. Elämän ensimmäiset vuodet. Odotus, synnytys, hoito ja kehi-tys. Porvoo: WSOY, 57 – 58.

Penninkilampi-Kerola, V. 2006. Implications of co-twin dependence for twins' social interactions, mental health and alcohol use: A follow-up study of Finnish twins from adolescence to early adulthood. Helsingin yliopisto. Kansanterveystieteen julkaisuja M 190.

Perälä, N. & Salo, T. 2003. Jättipotti – Monikkoperheiden arki vanhempien kokemana.

Hämeen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.

Piontelli, A. 2004. Twins from fetus to child. New York: Routledge.

Poikolainen, J. 2002. Kasvatustietoisuuden ulottuvuuksia. Vanhempien käsityksiä kas-vatuksesta ja vanhemmuudesta. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 182.

Pulkkinen, L. 1997. Lapsesta aikuiseksi. Juva: WSOY.

Pulkkinen, L., Vaalamo, I., Hietala, R. Kaprio, J. & Rose. R.J. 2003. Peer report of adaptive behavior in twins and singletons: Is twinship a risk or an advantage?

Twin Research 6 (2), 106 - 118.

Pyrrö, S. 1999. Keskoslapsi. Teoksessa L. Peltonen (toim.) 1999. Suuri vauvakirja.

Elämän ensimmäiset vuodet. Odotus, synnytys, hoito ja kehitys. Porvoo: WSOY, 114 – 116.

Raatikainen, P. 2004. Ihmistieteet ja filosofia. Tampere. Tammer-paino.

Rantala, I. 2001. Laadullisen aineiston analyysi tietokoneella. Teoksessa J. Aaltola &

R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Näkökulmia aloittelevalle tutki-jalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä:

Gummerus, 86 - 99.

Räsänen, P. 2005. Havaintojen mittaus ja aineistojen jäsentämisen metodologia.

Teoksessa P. Räsänen, A-H. Anttila & H. Melin (toim.) Tutkimusmenetelmien pyörteissä. Sosiaalitutkimuksen lähtökohdat ja valinnat. Juva: WS Bookwell Oy, 97 - 103.

Saarinen, P., Ruoppila, I. & Korkiakangas, M. 1991. Kasvatuspsykologian kysymyksiä.

Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus: Salpausselän kirjapaino.

Sandbank, A. 1988. Twins and the family. New York: Routledge.

Sandbank, A. 1999. Personality, identity and family relationships. Teoksessa A. Sand-bank (ed.) Twin and triplet psychology. A professional guide to working with mul-tiples. New York: Routledge, 167 - 185.

Salami, K., Brieger, W. & Olutayo, L. 2003. Stress and coping among mothers of twins in rural soutwestern Nigeria. Twin Research 6 (1), 55 - 61.

Schulman, M. 2003. Keskosvauvan ja vanhempien vuorovaikutuksen hoito. Teoksessa P. Niemelä, P. Siltala & T. Tamminen (toim.) Äidin ja vauvan varhainen vuorovai-kutus. Juva: WS Bookwell, 151 - 169.

Segal, N. 1999. Entwined lives. Twins and what they tell about human behavior. New York: Penguin books.

Siljander, P. 2002. Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen. Keuruu: Otava.

Silvander, J. 1999. Fostran av identiska tvillingar: en undersökning av om föräldrar till identiska tvillingar fostrar sina barn lika eller olika. Åbo akademi. Pedagogiska fakultetet. Pro gradu.

Sinkkonen, J.& Kalland, M. 2001. Ihminen tarvitsee toisen läheisyyttä. Teoksessa J.

Sinkkonen & M. Kalland (toim.) Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen.

Vantaa: WSOY, 7 - 12.

Stakes 2008. Synnyttäjät ja synnytykset 1987 – 2008.

Stevens, A. 2000. Twins, triplets and more. At two, three & four. Winston & Co.

Stewart E. 2003. Exploring twins. Towards a social analysis of twinship. London: Pal-grave Macmillan.

Suomen Monikkoperheet ry. 2009. Vanhempien mielipiteitä monikkolasten kasvatuk-sesta. Kysely.

Toiskallio, J. 1989. Ihmisen kasvu ja kasvatus. Porvoo: WSOY.

Trias, T. 2006. Inter-twin and parent-twin relationships and mental health: study of twins from adolescence to young adulthood. Acta Universitatis Ouluensis D893.

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki:

Tammi.

Värri, V-M. 2002. Tampere. Hyvä kasvatus - kasvatus hyvään. Tampere University Press.

Watson, P. 1982. Kaksoset. Juva: WSOY.

Wright, L. 1998. Kaksoset. Geenit, ympäristö ja identiteetin arvoitus. Helsinki: Tammi.

Åkerman, B. A., Thomassen, P. & Winbladh, B. 1997. Par i barn. Tvillingar och trilligar från foster till tonåring. Borås: Centraltryckeriet.

LIITE 1.

Teemahaastattelurunko

1.Taustatiedot

Perheen perustiedot:

- perheenjäsenet, sisarukset ja heidän ikänsä, vanhempien koulutus ja ammatit, asuinpaikka

- äidin ja isän iät

Kaksosten/Monikkolasten perustiedot

- syntyminen, mahdollinen keskosuus, mahdolliset sairaudet ja vammat - ikä

- Lasten identtisyys:

identtiset/epäidenttiset/ei varmuutta

- samannäköisyys/hiukset/silmät/olemus/luonteenpiirteet Lasten terveydentila nyt

Hoitomuoto: koti, päivähoito jne.