Toteutuksen luotettavuus

Laadullisessa tutkimuksessa luotettavuuteen liittyviin seikkoihin on syytä kiinnittää erityisen paljon huomiota. Tuomen ja Sarajärven (2009, 134 - 137) mukaan monissa laadullisen tutkimuksen oppaissa ehdotetaan validiteetti- ja reliabiliteetti-käsitteiden hylkäämistä ja korvaamista muilla käsitteillä. Sen vuoksi käytän tässä raportissa luo-tettavuuden kriteereinä Tuomen ja Sarajärven kokoamia ja ehdottamia käsitteitä us-kottavuus, sovellettavuus, neutraalius, pysyvyys, vastaavuus, siirrettävyys ja vahvis-tettavuus.

Tutkimuksen toteutuksen kohdalla uskottavuus liittyy siihen, miten tavoitin tutkittavi-en todellisuudtutkittavi-en, ja olivatko tutkijan ja tutkittavitutkittavi-en kokemusmaailmat tarpeeksi yh-teneväisiä. Eskolan ja Suorannan (2000, 210) mukaan laadullisessa tutkimuksessa tutkija on tutkimuksensa keskeinen tutkimusväline ja niinpä tutkimukseen kuuluu aina tietynlainen subjektiivisuus. Jokaisen tutkijan on pyrittävä objektiivisuuteen ja neut-raalisuuteen. Millaisia tämän tutkielman kohdalla olivat tutkijan vaikutukset tutkimus-prosessiin?

Olen kaksosten äiti ja sen vuoksi haastattelijana minulla on, kuten Moilanen ja Räihä (2001, 50) asiaa kutsuvat, tietynlainen esiymmärrys ja ennakkoluulo kaksosten kas-vatuksesta. Näistä kummastakaan en pääse eroon vaikka haluaisinkin, mutta luulen, että kun sen etukäteen tiedostin, olin jo hyvällä tiellä. Ennakkoluuloilla ja esiymmär-ryksellä oli luonnollisesti vaikutusta tutkimuksen etenemiseen. Vaikka yritin olla mah-dollisimman objektiivinen, selvää on, että oma taustani vaikuttaa, halusinpa tai en.

Oma asiantuntijuuteni voi vaikuttaa löytöihin tiedostamattomasti: omat asenteet tai oma käsitys asiasta ovat voineet suunnata sekä haastattelua että löytöjen tarkastelua.

Ne asiat, jotka ovat korostuneet omassa kasvatuksessa, ovat voineet tulla löydetyiksi vanhempien puheista helpommin. Uskon kuitenkin, että minulle oli taustastani enem-män hyötyä kuin haittaa. Olin samassa asemassa haastateltavien kanssa ja sisällä aiheessa. Meidän oli helppo puhua samoista asioista, eikä vastaajilla ollut käsitteellisiä ymmärrysongelmia. Haastateltavilla oli mahdollisuus puhua minulle kuten vertaisel-leen, vaikka kyseessä olikin haastattelutilanne. Haastattelujen aikana pysyimme yleensä hyvin asiassa, koska minulla oli teemahaastattelurungon ansiosta selkeä käsi-tys siitä, mitä kaikkea haastattelun aikana tuli käydä läpi. Pidän tutkittavan ilmiön tun-temista ja asiantuntijuuttani tässä tapauksessa enemmän vahvuutenani. Uskottavuut-ta voisi vaaranUskottavuut-taa se, ettei tutkija tunne tutkitUskottavuut-tavaa kontekstia Uskottavuut-tarpeeksi hyvin.

Haastattelujen luotettavuutta on myös syytä pohtia. Eskola ja Suoranta (2000, 138 - 139) kehottavat kyseenalaistamaan ja miettimään haastateltavien vastauksia. Ovatko ne samanlaisia sen takia, että ne ovat haastatteluvastauksia vai sen takia, että haas-tateltavat ajattelevat asiasta samalla tavalla? Näihin kysymyksiin ei ole helppo antaa vastausta. Haastattelujen luotettavuutta voi heikentää myös se, että haastattelussa on taipumus antaa sosiaalisesti suotavia vastauksia. Tätä pyrin vähentämään sillä, etten lähettänyt kysymyksiä etukäteen vanhemmille, vaikka osa niitä pyysi. Halusin saada haastateltavilta spontaaneja, etukäteen valmistelemattomia vastauksia, enkä sellaisia asioita, joita he mahdollisesti minun kuvittelivat haluavan kuulla.

On kuitenkin tiedostettava se, että lasten kasvatuksen tutkiminen haastattelun avulla on jossain mielessä aina hankala alue tutkia. Haastattelutilanteessa vain harva haluaa mielellään tunnustaa, että on epäonnistunut lasten kasvatuksessa tai kertoa, että kas-vatuksessa on ollut ongelmia tai vastoinkäymisiä. Jokainen haluaa olla hyvä kasvattaja ja tuo mieluummin esille positiivisia ja onnistuneita asioita. Tämä saattaa näkyä tie-tyissä kohdissa näissäkin haastatteluissa. Jos olisin halunnut lisätä tutkimuksen luotet-tavuutta, yksi hyvä keino olisi ollut yhdistää haastatteluihin jokin muu metodi, esimer-kiksi havainnointi. Havainnoinnin avulla olisi ollut mahdollista saada hyvin paljon tietoa ainakin kaksosten yksilöllisyyden ja keskinäisen suhteen huomioimisen suhteen. Ha-vainnointi olisi ollut kuitenkin haasteellista ja työlästä järjestää sekä kotiloissa eetti-sesti aika arveluttavaakin, joten tutkielma rajoittui vain haastatteluaineistoon.

Subjektiivisuus kuuluu laadulliseen tutkimukseen, ja tietynlaisilla valinnoilla on osuutta lopputuloksen kannalta. Alustavia valintoja tein jo aineistoon tutustuessani ja teemoi-tellessani sitä. Myös aineiston analyysi on subjektiivista, koska se perustuu valintojeni lisäksi myös omiin tulkintoihini. Tutkimuksen uskottavuutta ja vahvistettavuutta pa-rantaa kuitenkin se, että vastaavia ilmiöitä ja selityksiä on löydettävissä toisista tutki-muksista (Moilanen & Räihä 2007, 61). Vaikka teemahaastattelurunko ja siihen kuulu-vat aihealueet olikuulu-vat itseni valitsemia, luotettavuutta lisää, että rungon laadinnassa käytin hyväksi jo olemassa olevaa kirjallisuutta ja alan asiantuntijoiden kommentteja.

Kysymysten esittämisen miettimiseen käytin paljon aikaa, ja ne onnistuivat jälkikä-teen arvioiden aika hyvin. Analyysi toteutettiin teoriaohjautuvalla sisällönanalyysillä eli siinäkin käytin jo olemassa olevaa tietoa pohjana ja myös tulkinnassa vertailin omia tuloksiani aikaisemmin tehtyihin tutkimuksiin.

Analyysin luotettavuuteen, tutkimuksen uskottavuuteen ja tulosten vahvistettavuu-teen, pysyvyyteen ja toistettavuuteen pyrin sillä, että olen kuvaillut tutkimukseen osallistuneita ja tutkimusprosessin ja analyysin kulkua niin huolellisesti, että joku muukin tutkija pystyy toteuttamaan sen. Toivon, että lukija voi nähdä tekstistä, onko tutkimuksessa todella tarkasteltu raportissa puhuttuja asioita. Tein tutkimusprosessin aikana muistiinpanoja eri tutkimuksen vaiheista, jotta pystyn myöhemmin raportoi-maan, miten tutkimus on tehty. Tähän aiheeseen tutustuminen ja sen työstäminen on kestänyt yhteensä kolme vuotta. Olen aloittanut lähdemateriaaliin perehtymisen syk-syllä 2006 proseminaarityön yhteydessä. Varsinaisen tutkimusprosessi kesti puoli vuotta ja analyysiin ja tulkintaan käytin aikaa neljä kuukautta. Olen raportoinut myös tutkimuksen keskeisiä päätöksiä ja metodologisia valintoja yksityiskohtaisesti ja tuo-nut esille tutkimukseen liittyvät ontologiset ja epistemologiset valinnat. (Räsänen 2005, 98 - 99.) Koro-Lundbergin (2005, 279) mukaan tutkimusprosessin

yksityiskoh-taisella raportoinnilla aineiston kokoamisesta johtopäätöksiin voidaan varmistaa se, että jokainen lukija voi itse tehdä omat johtopäätöksensä tutkimuksen aitoudesta ja totuudenmukaisuudesta.

4 TULOKSET

Tuloksia tarkasteltaessa on hyvä pitää mielessä, että jokaisen lainauksissa esiintyvän ihmisen etu- ja sukunimi on muutettu, koska olen halunnut pitää huolta luottamuksel-lisuuden säilyttämisestä ja anonymiteettisuojasta. Eskola ja Suoranta (2000, 57) ko-rostavat, ettei tutkittavien henkilöllisyys saa paljastua tuloksia luettaessa. Tätä olen pyrkinyt noudattamaan niin huolellisesti kuin olen pystynyt. Tuloksissa ja taulukoissa esiintyvät ihmisten etunimet on valittu nimipäiväkalenterista niin, että niissä on pyritty mukailemaan alkuperäisiä nimiä jollakin tavalla. Taulukossa 2 luetelluille haastatelluille perheille on arvottu sukunimet viidentoista yleisimmän suomalaisen sukunimen joukos-ta. Taulukoissa olevat sukunimet ja etunimet on järjestetty aakkosjärjestykseen eli taulukoissa 2 sekä taulukoissa 3 ja 4 perheet ovat eri järjestyksessä.

Ensimmäinen tulosluku 4.1 ei anna vastausta varsinaiseen tutkimustehtävään, mutta on olennainen tutkimuksen ymmärtämisen kannalta eli antaa johdattelevaa tietoa, mil-laista kaksosperheen arki on ja millaisissa olosuhteissa kaksosten kasvatus tapahtuu.

Osiot 4.2, 4.3 ja 4.4 vastaavat tutkimustehtävässä kohtiin a, b, ja c eli miten van-hemmat huomioivat kaksosten puheen ja persoonallisuuden kehittymisen tukemisen ja vanhempien tasapuolisen kiintymisen molempiin lapsiin?