Tämäntutkimuksenteemat olivatlaatuja kumppanuus,joiden ympärille haastattelu rakennet-tiin. Molemmat pääteematjaettiin pienempiin alateemoihin,joihin haastateltava sai oman k o-kemusmaailmansa kautta vastata. Haastattelut tehtiin syksyn 2014 aikana ja siihen osallistui kahdeksan kehitysvammaistenasumispalveluidenesimiestä. Tässäluvussaavaan haastat te-luissaesiin nousseita pohdintoja.
5.1 Laatu kehitysvammaisten asumispalveluissa
Laatu on niiden ominaisuuksien kokonaisuus, jotka kykenevät toteuttamaan siihen kohdis tu-vat odotukset. Laadulla on vahva kulttuuriinja arvoihin pohjautuva konteksti elilaatukäsitteet peilautuvat vallitsevien kulttuuristenarvojen kautta.(Voutilainen 2004, 16.) Valvira(2012, 16) määrittäälaadun ”kyvyksitunnistaa, määrittääjatäyttää asiakkaiden palvelujentarve ammattitaitoisesti ja eettisesti kestävällä tavalla, edullisin kustannuksin sekä lakien, asetusten ja määräysten mukaisesti”.
Laadusta esiin nousiselkeästi neljä keskeistä pääteemaa. Laaduksi koettiin asianmukaiset asumisen puitteet, kuten mahdollisuus omaan huoneeseen,jonka asiakas oli saanutitse ka lus-taajasisustaa. Lisäksi haastatteluissa korostui asumispalveluiden esteettömyysjatoimi n-taympäristön yleinen viihtyvyys,jolloin myöstyöntekijöillä on mielekästätoimia. Toisena merkittävänä asiana haastatteluissa oli lainsäädäntö, sen ajanmukaisuus, itsemääräämisoikeus sekä laadun arviointi siten, että oikeudenmukaisuus toteutuu ja toiminta tapahtuu lakien pu it-teissa. Merkittävimmäksi laatuun vaikuttavaksi tekijäksi nostettiin kuitenkin motivoinut am-mattihenkilöstö,ja kaikki netekijät,jotka vaikuttavat henkilöstöntyöhyvinvointiin. Tässä yh-teydessä mainittiin muun muassa oikeinmitoitetut henkilöstömäärät, mahdollisuus päästä ko u-lutuksiinsekä vertaistuen merkitys. Laatukeskustelun keskiöönsijoitettiin kuitenkinasiakas eli kehitysvammainenitse. Hänen oikeutensatulla kuulluksi, mahdollisuudettyö- ja pä ivä-toimintaan sekä ajantasalla olevat palvelu- ja hoitosuunnitelmat.
Tämäntutkimuksen mukaanlaadukkaan palvelunperusjalka on ajan tasalla olevalainsäädä n-tö. Senjälkeenlaatuun vaikuttavatasianmukaisettilatja mahdollisuus omaan huoneeseen. Ammattitaitoisenja hyvinvoivanhenkilöstön roolia ei myöskään voida vähätellä. Se
mahdol-listaa asiakkaan osallisuuden muun muassa erilaisiin toimintoihin ja sitä kautta varmistaa ke-hitysvammaisellelaadukkaan elämän. (Kaavio 2.)
Kaavio 2.Pyramidilaadun vaikuttavuuden kulusta
Osa haastateltavista oli sitä mieltä, että asianmukaiset tilat kuuluvat osaksi laatua. Lain mää-rittämiä suosituksiatilojen suhteen myös kritisoitiin, koska ei nähty mielekkään suhteettoman suuria huoneita,josasiakasei kestä ympärilleentavaroita. Eriarvoisessaasemassa nähtiin myösjulkistenja yksityisten organisaatioidentilat. Toisaalta oltiin sitäkin mieltä, että fyysisiä olosuhteitatärkeämpää on seilmapiiri,joka asumisyksikössä vallitsee.
”..ne ei oo kuitenkaan nefyysiset puitteet ei ole olennaiset. Tärkeintä on seilmapiiri, se henki, mikäluodaan siinä kodissaja sitä niin halusin koko ajan vahvistaatyön te-kijöille…”(Haastattelu 3)
”..tilat on semmoset asianmukaiset, esteettömätja viihtyisät”. (Haastattelu 1)
Asumispalvelut haluttiin ajatella kodinomaisena, jossa asiakkaalle syntyy tunne, että tämä on hänen kotinsa. Esiin nousivat niin asiakkaan omat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, mitä hän haluaa tehdäja millaiseentoimintaan osallistua. Kodinomaisuutta nähtiinlisäävän se,että työntekijöilläei ole ”sairaalamaisia” työvaatteita vaan hetyöskentelevät mahdollisimman tavallisissa vaatteissa.Erityisesti asumispalveluiden kodin omaisuus nousi esiin niissä yh teyk-sissä,joissa asiakas oli muuttanutlähiaikoinalaitoksesta asumispalveluiden piiriin.
”Se oli niin konkreettista periaatteessa, että ko meidän asukkailla ei ollut edes omaa sänkyä, saati sitten vaatteita niin omaisten kanssa ruvettiin miettimään, ett’ mitähän ihanaa nyt, kunlaitetaan omaa kotia.” (Haastattelu 4)
Ajan tasalla oleva lainsäädäntö Asianmukaiset tilat ja asuinhuoneet
Ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilökunta
Mahdollisuus osallisuuteen Hyvä ja laadu-‐
kas elämä
Laadukasta palveluatarkasteltiin myös ajankohtaisenlainsäädännön kautta. Kritiikkiä sai vanhentunut erityishuoltolaki. Toisaalta nähtiin, etteiitsemääräämislaki ole ainoa kehi tys-vammaisuutta koskevalaki,joka kaipaa päivittämistä.
”… meillä on erityishuoltolaki vuodelta 1975 - - lainsäädäntö on se merkittävä asia, joka kaipaa uudistustaja pikaisesti, koska se ohjaa meidän kaikkientoimintaaja a n-taa ne suuntaviivat- - - lakiitsemääräämisoikeudesta ontulossa voimaanja on eri t-täinhyvä asia, mutta nyt en oo varma, onkojuoksujärjestys oikialainsäädännöllisen kehittämisen suhteen…” (Haastattelu 2)
Valmisteilla olevalakiitsemääräämisoikeudesta mietitytti kovasti kaikkia haastateltavia. Laki nähtiintarpeellisena, mutta huolta aiheutti sentoteuttaminenja sisältö.
”…meidän nuoret niinkö mieltää,ettäitsemääräämisoikeus onse,että minäsaan niinkö päättää, mutta toinen puoli, se vastuun kantaminen omista päätöksistä ja tä-mähän setuo myöskin henkilökunnalle sen, että sitten keskustellaan, kenen vas-tuu…” (Haastattelu 8)
Sosiaali- jaterveysministeriön raportin mukaan kehitysvammaisten asumispalveluidenlaadun arviointiintulee ottaa mukaan kehitysvammainenitse, hänen omaisensasekä kehi tysvam-maistenasioitaajavajärjestö.(STM 2012:5.) Tähäntarkoitukseen onlaadittu Valvirassaeli sosiaali- jaterveysalanlupa- ja valvontavirastossa valtakunnallinen valvontaohjelma,jossa ohjeistetaanasumispalveluidenjärjestäjiä muun muassalaadunarviointiin. Sen mukaan laa-dunhallintaa ovat oikeanlainen resurssien jako sekä omavalvonta, johon sisältyy suunnittelu- ja seurantavastuu. (Valvira 2012, 16.)
Laadun mittaamisessa yleisin mittari oli asiakastyytyväisyyskyselyt, joita tehtiin keskimäärin kerran vuodessa. Lisäksi koettiin,ettäarjentyössäsaatava palaute oli myöseräänlaistala a-dunmittaustaja haluttiin, ettäsiihen pitäisi pystyäreagoimaan nopeastikin. Palvelu- ja ku n-toutussuunnitelmien päivittäminen ja laatiminen nähtiin myös tärkeänä osana laadun arvioi n-tia. Haasteellisena koettiin vain se, että eri kunnilla olitoisistaan poikkeavat käytännöt palv e-lusuunnitelmien tarkistusaikatauluista yksityisissä asumisyksiköissä. Kehittämistä nähtiin myössiinä,että kuntientyötekijöilläeiaina ollutaitoa kontaktipintaaasiakkaaseen,jonka palvelusuunnitelmaa hetulivatlaatimaan.
”Me mitataanlaatuajatkuvalla asiakaspalautteillaja sitte meillätehdään säännöl li-sesti asiakastyytyväisyyskyselyjä asiakkaille - - - henkilökuntaryhmissä keskustellaan
laadusta,kehittämispäivillä puhutaan - - koko ajan pohditaansitä,että mikä onse asiakkaan tarve - - - hänen palveluntarpeensa ja tuota sitä mitataan kuntou tussuun-nitelmissa, keskustellaan, pohditaan, ollaanko oikeaan suuntaan menossa…” (Haas-tattelu 3.)
”Asiakastyytyväisyyskyselyjä tehhään vuosittain ja sittehän meillä on laadun hall in-taajatuolaatutyöprojekti menossa - - -tehhäänsitälaatutyötäja arvioidaansitä omaatoimintaaja aina ontavoitteet…” (Haastattelu 5.)
Kaikki haastateltavat olivat yksimielisiäsiitä,ettälaadun valvontavastuun kuuluu kaikille, jotkatoimivat organisaatiossa. Suuremman vastuun kuitenkinluonnollisesti kantaaesimies, muttalopullinen päävastuu kuuluu ylemmällejohdolle. Vaikka organisaatioissa olisikin si-säistä valvontaa, kunnilla on kuitenkin valvontavastuurahoittajanaja Aluehallintovirastolla ylin valvontavastuu. Vastuun kohdalla pohdittiin myösluottamusmiesten vastuuta palveluiden rahoittajan roolissa. Onko heillä riittävästi ymmärrystä siitä arkityöstä, mitä kehitysvamma is-ten kanssa tehdään. Tärkeänä nähtiin myös se, että esimies on aidosti läsnä arjen työssä eikä jakele neuvojavainjostaintoimistosta käsin.
”Aika paljovaihtuutyöntekijät,ett pyöritetään uuelleen, organisoijaanjasittevoi käyä niin,ettäsielläei ookettääntyöntekijääennää,joka hoitastämän asiakkaan asiaa. Ett saisivat satsata enemmän siihen, ett siellä oistavallaan kans niitätyön teki-jöitä,jotka oislähellätätä arkityötä.”(Haastattelu 6)
Laadunmittaaminen nähtiintarpeellisena, koskasitä kautta voidaanarvioida, toteutuukose, mitä onluvattu. Ongelmana vain nähtiinse,ettäesimerkiksiasiakastyytyväisyyskyselyissä kehitysvammaisen kommunikaatiovaikeudetjaälyllinen kapasiteettiasettivat haasteita mo-lemmin puoliseen ymmärtämiseen. Laadun mittaaminen oli myös hyvinerilaistaeri organ i-saatioissa. Erityisesti yksityisissä asumispalveluissa organisaation sisäinenlaadun valvonta oli isossaroolissaja palveluyksiköissä oli määriteltylaatukoordinaattori,jonkatehtävänä oli kuukausittain kirjata toiminnan tuloksia ylemmille tasoille. Poikkeamista keskusteltiin henk i-löstöpalavereissa aktiivisesti ja toimintaan haettiin muutoksia nopealla aikataululla. Tällaista omaa sisäistä laadun valvontaa oli kehitetty hyvin pitkälle. Kehittämisen paikkana nähtiinkin sellaisen mittarin kehittäminen,jokatoisieri organisaatiot keskenään verrattaviksi,jolloin laadunarviointia voitaisiinaidostiarvioida. Kehitysvammaistentarpeisiin kehitteillä olevaa RAI-arviointimittaristoa odotettiin mielenkiinnolla.
”..merkittävin on tai ois, jos saataisiin yhteisesti hyväksytty, valtakunnallinen mit ta-risto ja viittaampa tässä kehitteillä olevaan RAI-mittaristoon, joka kehitysvamma is-ten osalta on vireillä se kehittämistyö, mutta se antas tiukkaa, tämmöstä tieteellistä dataa siihen, että mikä on asiakkaantoimintakyky…” (Haastattelu 2.)
”Kyllä mää näkisin,ettälaatutekijä on hyvin monisyinenkysymys, muttatoisaalta mää näänlaadunsiten,että…että niillä mittareilla, niinkulaatua pitäisikehi tys-vammaisten niinku mitata elikkä osittain niitten mittareiden puutuminentaitoisaalta niitten kehittäminen olis tärkeää tän laatutyön niinku fokuksen saamisessa.” (Haas-tattelu2)
”Esimerkiksi nyt ontulossasisäiset auditoinnit - - - mejoka kuukausitäytetään semmostalaatujärjestelmää,jossalasketaan poikkeamatja niitä poikkeamia me käydäänjokaikinen viikko viikkopalaverissa henkilöstön kanssa, katotaan voidaanko ne sulkea…” (Haastattelu 4.)
Valviran kehitysvammaistenasumispalveluiden valvontaohjelmaedellyttääasumispalve lui-denjohtamiselta vastuuhenkilön nimeämistäsekäriittävää koulutettua henkilöstöä. Vas tuu-henkilöntäytyytoimiafyysisestitoimintayksikön yhteydessäja hänellätulee ollaas ianmu-kainen koulutustehtävään eikä hän saa olla sidottu päivittäiseen henkilöstömitoitukseen,jotta hallinnollisiintehtäviinjää riittävästi aikaa. (Valvira 2012, 15.) Hyvältäjohtamiselta edellyt e-tään Kaste-ohjelman mukaista sitoutumista henkilöstönsä työn kehittämiseen sekä panostusta työhyvinvointiin, koska näillä on selkeä korrelaatiosuhde laadukkaaseen hoitoon (STM 2012:1, 30).
Laadun kehittämisen mahdollistajana nähtiin myös henkilökunnan mahdollisuus päästätu tus-tumaan muulla tuotettuun palveluun, koska silloin voi vertailla omaa tekemistä muiden tek e-miseenja oppia sen kautta.
”…meillä ois mahdollisuus siis vaikka tällaisiin valtakunnallisiin alan tapaamisiin - - - minustasekin onlaadun mittausta,ettävoivertailla, mitä muuallatapahtuu..”
(Haastattelu 3)
Henkilökunnanasemaajasen vaikutustalaatuun pohdittiin paljon. Nähtiin,että hyvinvoiva henkilökunta on kaikentoiminnanaja o. Osassa organisaatioita käytössä olikin henkilös tö-tyytyväisyyskysely,jota suoritettiin säännöllisestija sen arviointituloksiin myös reagoitiin.
Esimiehenrooli nähtiin keskeisenälaadun kannalta. Haastateltavat olivat kaikkisitä mieltä, että heidänroolinsa on olla huolehtimassa,ettälaadukas palvelutoteutuu. Esimies nähtiin eränlaisena toiminnan esimerkkinä. Palvelun laadun kehittämisen kannalta esimiehen merki-tys oli keskeinen, koska häntoimilinkkinä henkilöstönja ylemmänjohdon välillä huolehtien esimerkiksi riittävistä henkilöstömääristä.
Laatu koettiin hyvin pitkälleammatillisuuden kautta. Useat vastaajat nostivatjotässä kysy-myksessä esiin henkilökunnan osaamisenjatyöskentelyolosuhteet, koska niillä nähtiin olevan suora vaikutus henkilökunnan työmotivaatioon. Asiakkaan nähtiin kuitenkin kuuluvan laa tu-keskustelun keskiöönja palveluidentulisi vastata nimenomaan heidäntarpeisiinsa. Laatuna nähtiin myös mahdollisuus harrastuksiintyö- ja päivätoimintaan.
”…kaikki perushoitojutut on mun mielestä meillätosi hyvin hallussajasittetämä päivätoiminta ontuonuttosi paljon siihen..” (Haastattelu 5)
”…mää oon ajatellut, että ne on aika hyvällä mallillaihantämmöset ravitsemuksen, puhtauden,terveydenhuoltoonliittyvät asiat, mutta kodin ulkopuolelleliittyvättaikka seyksilöllisyys - - mitentyö- ja päivätoimintaliittyy asumiseenjasittetuotakodin ulkopuoliset harrastukset…” (Haastattelu 7)
Toisaaltatyö- ja päivätoiminnanjärjestämisenjärjestelyvastuuta vähän kritisoitiinkin. Ma h-dollisuutta päivätoimintaan haluttiin korostaa, mutta myös kyseenalaistettiin se, kuka sen ra-hoittaaja kenelle senjärjestäminen kuuluu. Organisaatiosta riippuen asumispalveluihin kuului työ- ja päivätoiminta päivittäiseen arkeenja se nähtiinitsestään selvänä osanalaadukasta ho i-toa. Osassa yksityisistä organisaatioistatyö- ja päivätoimintaa olitarjolla vain,jos sen maksoi kunta.
Haastatteluissa jokainen oli yksimielisen ehdoton, että kaiken toiminnan keskiössä tulee olla kuitenkin asiakas itse. Se, että ”työskennellään sen asukkaan hyväksi” (haastattelu 5), ”asi-akkaan ääni kuuluu ja häntä kuunnellaan” (haastattelu 7) ja”tärkeintä on se, että meillä ko-hellaan asiakkaita hyvin” (haastattelu 3).
Kaaviossa 2.on nostettu esiin kaikki netutkimuksessa esiin nousseetlaatuun vaikuttavat teki-jät. Kaikkien osa-alueiden yhteistekijänä syntyy kehitysvammaiselle hyvä ja laadukas elämä.
Ideaalitilanteessa palveluasumisessatoteutuulähes kaikki osa-alueet. Kaikkiin osa-alueisiin ei
kuitenkaan voida asumispalveluyksikössä suoraan puuttua, koska esimerkiksilainsäädännöstä
laatua, jota kehitetään eri toimijoiden välisessä vuorovaikutuksessa. (Pestoff 2012, 32.) Nä i-den kumppanuussuhteiden merkitys nousi myös haastateltavien kommenteissa esiin.
Sivulla 47 olleessa kaaviossa 1. ovat nähtävillä ne kumppanuussuhteet,joitatutkimuksissa nousi esiin. Kaaviosta voi nähdä kumppanuussuhteiden tärkeys ja sitovuus. Kuvioiden koko kertoo asian merkittävyyden ja läheisyys sitoutumisasteen. Omaisten, työ- ja päivätoiminnan sekä terveydenhuollon henkilöstön rooleilla on suurempi merkitys asumispalveluiden kump-panuussuhteissa. Seurakunnan,toisten asumispalveluyksiköidenja paikallisen asukastuvan
Sivulla 47 olleessa kaaviossa 1. ovat nähtävillä ne kumppanuussuhteet,joitatutkimuksissa nousi esiin. Kaaviosta voi nähdä kumppanuussuhteiden tärkeys ja sitovuus. Kuvioiden koko kertoo asian merkittävyyden ja läheisyys sitoutumisasteen. Omaisten, työ- ja päivätoiminnan sekä terveydenhuollon henkilöstön rooleilla on suurempi merkitys asumispalveluiden kump-panuussuhteissa. Seurakunnan,toisten asumispalveluyksiköidenja paikallisen asukastuvan