Tämäntutkimuksentutkimusmetodiksi valikoituilaadullinentutkimus, koska mielestänia i-heesta nousevia käsityksiä ei ole luonteva tarkastella määrällisen menetelmän keinoin. Mää-rällinentutkimus antaa vastauksen vain valmiiksi pohdittuihin kysymyksiin, muttalaadullinen tutkimus jättää haastattelussa empiiriselle aineistolle mahdollisuuden haastaa aiempia oletu k-siaja antaa samalla mahdollisuuden myös yllätyksille. Tutkimusaineiston analyysi suoritettiin aineistoanalyysilla.
4.1 Laadullinentutkimus
Laadullinentutkimus perustuu käsitteitä selittäväänteoriaan,joka puolestaan pohjautuu luon-nollisten olosuhteiden käytäntöön. Taustalla on hypoteesi eli merkitys, jota testataan käy tän-nössä. Laadullisentutkimuksen metodologia palveleetutkimusta käytännön perspektiivistä, koska siinä kohtaavat niin teoria, hypoteesi kuin metodologiakin samassa kontekstissa. (Me t-sämuuronen 2008, 9.) Laadullisessa”tutkimuksessaaineistonkeruuja käsittely kietoutuvat yhteen” ja siksi ”jo aineistonkeruuvaiheessa tutkijalta vaaditaan analyysiin liittyvää osaami s-ta” (Hakala2010, 18). Laadullinentutkimus etsii aineistosta yhdenmukaisuuksia,joiden poh-jaltaluodaanalustavia käsitteitäjalopulta päädytään käsitteen määrittelyynelijohtopää tök-seen (Janhonen & Nikkonen 2003, 15).
Laadullinentutkimuksen empiirinen osuus keskustelee kokotutkimuksen ajanteorian kanssa. Teoriantehtävä on kuitenkintoimiatutkimuksen kapellimestarinaelise ohjaatutkimuksen käsitteitä ja empiirisen tutkimuksen keinoin pyritään joko todistamaan se todeksi tai kumoa-maan käsitys. Tutkimuksen luotettavuus syntyy siitä, kuinka hyvin tutkija kykenee peruste le-maanteorianjaempirian välistäanalyysia.(Tuomi & Sarajärvi 2009, 17-23.) Tämäntu tki-muksenteoriaosuudessa on pyritty mahdollisimmanlaajasti pohtimaanlaadunja kumppanuu-den merkityksiäja vaikutuksia kehitysvammaistenasumispalveluihin. Aiemmattutkimukset tukevattutkimuksessaesiin nousseita käsityksiä, muttatoisaalta haastatteluissa on noussut esiin myös sellaisia seikkoja,joihin enlöytänyt kirjallisuudesta aiempia yhteyksiäja sejättää useita avoimia kysymyksiä myöstuleviatutkimuksia varten.
Laadullisentutkimuksenaineisto on kaksivaiheinen. Laadullinentutkimus haluaatoisaalta pelkistää havaintoja, mutta toisaalta se haluaa ratkaista arvoituksen. Havaintoja pelkistämällä voidaantutkimusaineistostalöytää se olennainenja samalla yhdistellä saatutieto analyytt ises-ti. Pyrkimyksessä ratkaista tutkimuksen arvoitusta laadullinen tutkimus hyödyntää koko ajan kerättyätutkimusaineistoa etsien merkityksiä. Tutkimusarvoitus selvitetäänanalyyttisesti, jol-loin siitä syntyytulkinta elitutkimuksenjohtopäätös.(Alasuutari 2011, 40-47.)
Laadullisessatutkimuksessatutkija pyrkii kuvaamaan ominsanoin haastateltavanajatuksia, tunteitaja käsityksiä. Keräämisen voitoteuttaa epäsuorastitaisuoraanesimerkiksitiedus te-lemalla haastateltavan uskomuksiaja kokemuksia. Haastattelututkimus on eräänlainenti e-donkeruutapa,jossa kyselemällä hankitaantietoa haastateltavalta.(Paulamäki 2007, 112.) Laadullisentutkimuksen ongelma on se, että tutkimusaineiston pienuuden vuoksi ei voida al-lekirjoittaa väitettätiedon yleisyydestä. Pienestä havaintoaineistostajohtuentutkimustuloks is-sa voidaan keskustella vain siitä kontekstista,joka on valittutätätutkimusta varten. (Alasuut a-ri 2011, 42-43.) ”Tärkeintälaadullisessatutkimuksessa on paikallinen selittäminen.” Pä tevyy-den se saa empiirisestä aineistosta,jotatutkimuksen analyysitaustalla käytetään– haastatte lu-aineistosta sekäteoreettisestataustasta.(Alasuutari 2011, 243).
Laadulliselletutkimukselle ominaista onse,ettätutkimuksenedetessätutkimussuunnitelma voi vielä elääja muuttua, koskatutkimushaastattelut voivat nostaa sellaisia näkökulmia,joilla on olennainen vaikutus koko tutkimuksen kulkuun. Taustalla on tietoisuus, että mitään tietoa ei voida pitää ajattomanaja paikallisena. Laadullisessatutkimuksessa ”tulkintajakautuu koko tutkimusprosessiin”, koska tutkimusprosessin kaikki vaiheet kulkevat koko tutkimuksen teon ajan mukanaikään kuin kietoutuen yhteen. (Eskola & Suoranta 2005, 15-16.)
Tässätutkimuksessatutkimuskysymykset muuttuivat useaan otteeseentutkimusprosessin ai-kana. Teoria nosti pohdintaan uusia näkökulmia,joita vielä empiiristä osuutta analyysin myö-täjouduttiin uudelleentarkastelemaanja pohtimaan. Tällainenaihe oliesimerkiksiitsemä ä-räämisoikeus,joka nousi kaikissa haastatteluissa esiin. Itsemääräämisoikeuden ajankohtaisuus ja haastavatematiikka suhteessalaatuunja kumppanuuteen oli aihe,johon haastateltavat pa la-sivattoistuvasti.
4.2 Teemahaastattelu–keruu ja analysointi
”Haastattelua tekevän tutkijan tehtävänä on välittää kuvaa haastateltavan ajatuksista, käsi tyk-sistä, kokemuksistajatunteista” (Hirsijärvi &Hurme 2008, 41). Haastattelu onluontevatapa selvittää, mitätutkittava kohdeajattelee.”Näinhän metoimimme useimmitenarkie lämässä-kin; kysymme aamulla suoraan kumppaniltamme, vieläkö hän rakastaa minua, emmekä anna hänellä aamulehden välissä kyselylomaketta.” Haastattelu on keskustelu, joka etenee tutkijan määrittämien kysymysten mukaisesti, mutta jättää kuitenkin haastateltavalle mahdollisuuden valita, mitätietoa on valmisjalkamaantutkijan kanssa.(Eskola & Vastamäki 2010, 26.) Haastattelua ei voida kuitenkaan pitää suoranaisesti keskusteluna, koska sentehtävä on kerätä informaatiota,jolloin sillä on ennalta määritelty päämäärä (Hirsijärvi & Hurme 1991, 25).
Haastattelun voisuorittaa kolmellaeritavalla:lomakehaastattelulla,avoimella haastattelulla jateemahaastattelulla. Lomakehaastattelussatietoa haetaan kirjallisellalomakkeella,johon on kirjattu kysymyksetja haastateltava vastaa niihin. Avoimessa haastattelussa haastattelutilanne ja haastateltava ikään kuin vievät haastattelua eteenpäin ja haastattelija toimii vain ohjaajana. Avoin haastattelu on eräänlaista keskinäistä keskusteluaja sen vuoksi usein vaaditaankin use-ampi keskustelukerta, jotta saadaan tutkimuksellisesti riittävästi materiaalia. Teemahaastat te-lunrunko nojaatiettyynteemaanja haastattelutilanteessa pyritäänseuraamaantätäteemaa. (Hirsijärvi & Hurme 1991, 28-37.)
Teemahaastatteluantaa haastateltavalle mahdollisuuden kertoa oman mielipiteensäaiheesta. Haastattelijan rooli onkinjättäätilaa haastateltavan ajatuksilleja pyrkiäluomaan haastattelut i-lanteesta niinluottamuksellinen,ettei pääsesyntymään kuulustelemisen mielikuvaa. Tämän vuoksi haastattelijan kannattaa pohtia tarkkaan, millaisessa tilassa haastattelun suorittaa. Mahdollisimman rauhallisessa tilassa on helpompi äänittää haastattelu, mutta samalla se toi-mii rauhoittavasti myös haastateltavaa ajatellen. (Eskola & Vastamäki 2010, 29-31.)
Haastattelutilanteessa on aina kaksi roolia, haastateltavan ja haastattelijan. Nämä henkilöt ei-vät ole välttämättätoisilleenennestääntuttujajatämä voiaiheuttaaennakkoon jännitteitä, koska ei voi etukäteen tietää, toimiiko keskinäinen yhteistyö. Haastattelijan tulee pohtia e tu-käteen, miten esittää kysymyksensä, oma äänenkäyttönsäja asenteensa. Liian haastavallajajo valmiiksitietävällä asenteella haastattelija voi saada haastateltavantorjuvaksi,jolloin o lennai-sintieto voi jäädä pimentoon. Usein haastattelutilanteen alussa pieni ”porinahetki” voilauka
s-ta jännitteen ja sen jälkeen haastattelu sujuu jouhevasti. (Eskola & Vastamäki 2010, 32-33.)
”Haastattelussa on pohjimmiltaan kysymys eräänlaisesta eri osapuolten kielipelistä,”joka haastaa haastattelijanja haastateltavan keskinäisenluottamuksen. On hyvin epätodennäköistä, että haastattelija kykenee täysin aidosti ja rehellisesti ymmärtämään sitä sanomaa, mitä haa s-tateltava haluaa sanoa.(Hirsijärvi & Hurme 1991, 48-49.)
Teemahaastattelussa haastattelurakentuu ennaltasovitunteeman ympärilleja kysymykset toimivat haastattelun kulun eteenpäinjohdattelijoina. Litteroinnissa asiatteemoitetaan eli haastatteluissa esiin nousseiden asioidenjakaminenteemojen mukaan alakategorioihin he lpot-tuu analysointi ja puhtaaksi kirjoittaminen.(Eskola & Vastamäki 2010, 42-43.; Tuomi & Sa-rajärvi 2009, 75.)
Tutkimusaineistoatässätutkimuksessaanalysoitiin sisällönanalyysinavulla. Sisällönanaly y-sin tarkoituksena on helpottaa löytämään haastatteluaineistosta tarpeellinen tieto ja kirjoittaa se ymmärrettävään muotoon siten, että se rajoittuu vain tutkimuskysymyksiin, ja vastaa vain niihin. Sisällönanalyysissa pyritäänlöytämään aineistosta ensin olennainentietoja rajaaminen ulkopuolelle kaikki muu. Sen jälkeen haastatteluaineistot litteroidaan ja luokitellaan teemo it-tain. Senjälkeen on helppo vertailla, miteneriteemat nousevatesiinaineistosta.(Tuomi &
Sarajärvi 2009, 91-93.; Latvala & Vanhanen-Nuutinen 2003, 21-35.)
Sisällönanalyysin luotettavuuden arviointi perustuu siihen tosi seikkaan, että tutkija kykenee osoittamaan, että aineistonjatulosten välillä on yhteys. Laadullisessatutkimuksessa aineiston keruunlaadulla on merkittäväroolitutkimuksenluotettavuuden näkökulmasta. Sisäl lönana-lyysin suurin haaste onkin kyetä aineiston pelkistämiseen siten, ettei sen alkuperä katoa,ja e t-tä haastatellut pystyvät löytämään kirjoitetusta tekstistä oman sanomansa aitona. (Latvala &
Vanhanen-Nuutinen 2003, 36-37.)
Tutkimuksentoteutustavaksi valittiinlaadullinentutkimus,jonka empiirinen osuus suoritettiin teemahaastattelemalla kahdeksaa palveluesimiestä kehitysvammaisten asumispalveluista. Haastattelutjakaantuivat sekäjulkisten että yksityisten palveluntuottajienjoukosta. Haasta tel-tavista yksi oli miesja muut naisia. Kaikilla haastateltavilla olityökokemusta vammaispalv e-luista useita vuosia, osallajopa yli 30 vuotta. Koulutustausta olisuhteellisen kirjava – sai-raanhoitajia, sosionomejaja korkeakoulututkintoa.
Haastatteluja varten anottiin tutkimuslupa kunkin haastateltavan henkilön esimieheltä. Tutk i-musluvatlaitettiin osallesähköpostilla, muttalähettiin myös myöhemmin kirjallinentu tki-musanomus,jonka ohessa olitutkimussuunnitelma. Tutkimusluvatsaatiin kirjallisena,joka esitettiin aina haastattelunalussa haastateltavalle. Haastatteluajatsovittiin soittamalla henk i-lökohtaisesti jokaisellehaastateltavalle. Käyntiajat saatiinsovittua nopealla aikataululla. Pä ä-sääntöisesti haastatteluihin suhtauduttiin positiivisesti, muttajoidenkin haastateltavien kohdal-la oli havaittavissajännitystäja muutaman kerranjouduttiinjopa vakuuttelemaan,ettei olla työnantajan käskystä vakoilemassa kenenkääntyötä. Haastattelutetenivätjouhevastijaitse haastatteluprosessistajäi positiivinen olo. Haastattelija otettiin ystävällisesti vastaan.
Tutkimuskysymykset olivat jaoteltu kolmeen osioon.Ensin kysyttiin muutama pohjakysymys, joilla haluttiin selvittää muun muassa työkokemuksen määrä. Pääkysymykset käsittelivät laa-tuaja kumppanuutta. Kysymyksiä oli 22, ja ne olivatlyhyitä,lähinnäaihettatarkentavia. Haastattelutilanteessa haastattelijan rooli oli esittää kysymys ja sen jälkeen antaa haastatel ta-van kertoa omin sanoin. Itse haastattelun aikana vältettiin jatkokysymystentekoa, etten ohja il-taisi vastauksia. Osa haastatelluista vastasi kysymyksiinlyhyesti, muttasaatiin myös paljon suhteellisen pitkiä vastauksia. Tutkimusaineisto äänitettiin nauhurilla ja pyrittiin litteroimaan saman päivän aikana.
Tämä tutkimus on pyritty suorittamaan objektiivisesti. Litteroinnissa haastattelut kirjoitettiin ylössanastasanaanja haastatellun pitämät”tuumaustauot” kirjattiin myös ylös,jotta myö-hemmin analyysivaiheessa osattaisiin tulkita niitä. Tämänjälkeen pyrittiinlöytämään haasta t-teluaineistosta ydinkohtia,jotkatoistuivatjajoilla oli merkitystätutkimuskysymyksien ka n-nalta. Laadun ydinajatukset jaettiin neljään eri pääkategoriaan, joihin lähdettiin sitten kerä ä-mään alakategorioita. Kumppanuuttalähestyttiin piirtämällä kaavio (kaavio 1.),johon sijoi tet-tiinläheisyysperiaatteenmukaan esiin nousseita alakäsitteitä.
Kaavio 1. Kumppanuussuhteet kehitysvammaisten asumispalveluissa
myös henkilökohtaisesti varmentaatutkimuksenluotettavuutta perehtymällätutkimuksen teo-reettiseenaineistoon huolella, pyrkiä olemaanjohdonmukainen haastateltavien valinnassaja kirjaamaan haastatteluaineisto huolellisesti sanasta sanaan. (emt.1991, 128-130.)
Ihmistutkimus on aina problemaattista. Ihmisen kykyluoda symboleja, muokata niiden merki-tyssisältöjäjajakaa siitä syntynyttätietoa eteenpäin on ainutlaatuista. Setekee myöstutkim i-sen haasteelliseksi. Tutkimuksentekijän on hyväksyttäväse tosiasia,etteitodellista totuutta voi saavuttaa millään tutkimuksellisella metodilla. On vain pyrittävä ymmärtämään sitä. Tä-hän ymmärrykseen pääseminen on helpompaa, jos tutkija jalkautuu haastateltavien tasolle eli menee keskelle sitä arkielämään,jossa haastateltavattoimivat. (Hirsijärvi & Hurme 2008, 16-19.)
Tutkimuksenluotettavuuden kannalta on olennaista pohtia myös haastateltavien määrääja va-lintaperusteita (Hirsijärvi &Hurme 2008, 58). Laadullisen tutkimuksentarkoitus ei ole pyrkiä kuitenkaan yleistyksiin vaan ymmärtää tieteellisen toiminnan lainalaisuudet ja sen kautta an-taateorialle ymmärrettävä selitys. Tästä näkökulmasta voidaantodeta, ettätämäntutkimuksen aineisto onriittävä Pro graduun, jostarkastellaansenluotettavuutta.(Tuomi & Sarajärvi 2009, 85.) Tähäntutkimukseen haastateltavaksi valittiinasumispalveluidenesimiehiäju lki-selta ja yksityiseltä sektorilta. Tällä valinnalla haluttiin saada tutkimukseen vertailupohjaa ja haastatteluiden yhteydessä esiin nousikin selkeitä eroja. Haastateltavien työtaustat vastasivat toisiaan, mikä teki haastateltavista suhteellisen tasa-arvoisia keskenään. Kahdeksasta haas tat-telusta minulle kertyi 34 sivua haastattelumateriaalia yhden rivivälin kirjoituksella. Pidän sitä luotettavana määränätutkimuksenluonteen kannalta.