Haastateltavat kuvasivat eri sisältöjä ja muotoja, joista turvapaikanhakijoiden terveyttä edistävä ohjaus vastaanottokeskuksessa muodostui. Turvapaikanhakijoiden terveyttä edistävän ohjauk-sen ylä- ja alakategoriat on kuvattu kuviossa 7.
Kuvio 7. Turvapaikanhakijoiden terveyttä edistävä ohjaus vastaanottokeskuksessa.
Turvapaikanhakijoiden terveyttä edistävän ohjauksen sisältö
Haastateltavat kuvailivat terveyttä edistävän ohjauksen sisältävän ohjausta suomalaisesta sosi-aali- ja terveydenhuoltojärjestelmästä, terveyskasvatuksesta sekä perhesuunnittelusta. Haasta-teltavat antoivat tietoa turvapaikanhakijoille Suomen sosiaali- ja terveydenhuollosta ja sen toi-minnasta. Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä erosi turvapaikanhakijan lähtö-maan sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmästä, joten hoitotyöntekijät ohjeistivat mitä sosiaali- ja terveydenhuolto Suomessa on, mitä palveluja se käsittää turvapaikanhakijalle, miten sosiaali-
ja terveydenhuoltopalveluihin hakeudutaan ja miten niissä toimitaan. Hoitotyöntekijät kuvasi-vat, että turvapaikanhakijoilla saattoi olla erilainen käsitys avun saamisesta. Tämä saattoi ilmetä muun muassa ambulanssin tilaamisena flunssaoireisiin. Tällöin hoitotyöntekijät ohjasivat tur-vapaikanhakijoille, milloin ja minkälaisissa tilanteissa ambulanssia on syytä tilata.
”Heille kerrotaan, et mihin heillä on oikeus ja miten he saa apua.” (H2)
”Mun tehtävä täällä on myöskin se, et mä opetan heitä Suomen terveydenhuollon tavoille.” (H6)
”…siinä korostui sitten se, että miten Suomessa tehdään ja miten Suomessa toi-mitaan.” (H8)
Terveyttä edistävään ohjaukseen sisältyvä terveyskasvatus muodostui yleisterveydestä kerto-misesta, henkilökohtaisen hygienian ohjaakerto-misesta, sairauksista ja niiden ennaltaehkäisemisestä sekä lääkehoidosta. Yleisterveydestä kertominen merkitsi ohjausta siitä, mikä terveys on ja mitkä asiat vaikuttavat terveyteen. Turvapaikanhakijoille kerrottiin terveellisistä elämänta-voista sekä suomalaisen ilmaston vaikutuksista terveyteen. Henkilökohtaisen hygienian ohjaus käsitti muun muassa peseytymisen ja käsienpesun ohjaamista. Haastateltavat toivat esille, että turvapaikanhakijoille annettava terveyskasvatus saattoi yllättää hoitotyöntekijän, koska ter-veyskasvatus oli sisällöltään erilaista kuin muussa hoitotyössä. Turvapaikanhakijoilla ei välttä-mättä ollut aikaisempaa käsitystä sellaisista terveyden edistämiseen ja ylläpitämiseen liittyvistä asioista, joista Suomessa on ohjattu eri elämänvaiheissa.
”…ohjausta terveellisiin elämäntapoihin ja niitten semmoiseen riskikäyttäytymi-sistä informoinnin.” (H10)
”Esimerkiksi talvella pukeutumisasiat, että miten vältytään flunssilta ja kaikkee ruokavalioon liittyviä asioita.” (H10)
”Me opetettiin, et miten käytetään suihkua.” (H6)
Hoitotyöntekijät ohjasivat eri sairauksista, niiden ennaltaehkäisystä sekä niiden hoitamisesta.
Turvapaikanhakijoilla ei välttämättä ollut aikaisempaa tietoa sairauksista. Lisäksi turvapaikan-hakijan kotimaan ja suomalaisen kulttuurin käsitys sairauksien hoitamisesta erosivat toisistaan.
Erityisesti epidemiatyyppiset sairaudet, kuten flunssat tai rokot sekä mielenterveysongelmat olivat sellaisia sairauksia, joista hoitotyöntekijät kertoivat turvapaikanhakijoille. Hoitotyönte-kijät kuvasivat, että he antoivat ohjausta sellaisista oireista ja sairauksista, jotka suomalaisille
olivat ennestään tuttuja. Lisäksi turvapaikanhakijoiden keskuudessa esiintyi mielenterveyson-gelmia, jolloin ohjausta annettiin erilaisista psyykkisistä oireista, kuten unettomuudesta, stres-sistä tai ahdistuksesta sekä näiden hoitotavoista. Ohjaus mielenterveysongelmista käsitti siis eri mielenterveysoireiden ja sairauksien sanoittamista ja niiden suvaitsemista suomalaisessa kult-tuurissa. Sairauksien ennaltaehkäisy käsitti myös paljon ohjausta lääkehoidosta ja sen tarpeel-lisuudesta. Hoitotyöntekijät kohtasivat usein sellaisia tilanteita, jossa he joutuivat esimerkiksi perustelemaan turvapaikanhakijoille miksi antibioottihoito tai lääkeinjektio ei ole aina oikea tai ainoa hoitokeino sairauteen.
”…että tavallaan juuri puhuu niistä oireista ja että ne on tyypillisiä kriisiin kuu-luvia juttuja.” (H1)
”…sehän ei oo vaan se, et me kysytään sitä vesirokkoa, vaan pitää avata mikä se oireistus on ja miten sitä hoidetaan.” (H2)
”…kun kuuli, että jossain on esimerkiks flunssapotilas. Niin sitten otti ne muut ihmiset samasta huoneesta ja sanoi, että nyt puhutaan teidän kanssa tästä, että mitä teet, että te ette sairastu.” (H7)
”Käytiin usein keskusteluja, että milloin antibiootit ovat tehokkaita tai milloin ne on tarpeellisia.” (H9)
Perhesuunnittelun ohjaus käsitti seksuaalisuus- ja ehkäisyasioiden kertomista sekä äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen toteuttamista. Vastaanottokeskusten hoitotyöntekijöiden työnkuvaan kuului seksuaalisuudesta ja ehkäisykeinoista ohjaaminen sekä naisille että miehille. Seksuaali-suus- ja ehkäisyasioiden ohjaus käsitti muun muassa ohjausta naisen asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa, parisuhde-, perheväkivaltaan tai lastensuojeluun liittyvästä lainsäädännöstä sekä raskaudenehkäisymenetelmistä.
”…esimerkiks seksuaaliluennot oon pitäny sillä tavalla, et pidin sekä perheille että yksinäisille miehille.” (H2)
Äitiys- ja lastenneuvolapalveluihin sisältyivät raskaana olevien turvapaikanhakijoiden sekä las-ten ja perheen voinnin seurantaa ja tukemista, sekä yhteistyötä kunnan neuvoloiden kanssa.
Pääsääntöisesti raskaana olevien turvapaikanhakijanaisten voinnin seuranta toteutettiin kunnan neuvoloissa, mutta vastaanottokeskusten hoitotyöntekijät olivat silti mukana raskaana olevien turvapaikanhakijoiden hoitamisessa seuraamalla heidän vointia vastaanottokeskuksessa. Osa
haastateltavista oli myös pitänyt itse synnytysvalmennuksia ja käynyt raskaana olevien turva-paikanhakijoiden kanssa tutustumassa synnytyssairaalaan.
”…tokihan lastenneuvola-, äitiysneuvolapalvelut on kunnan puolelta järjestetty, mutta kyllä siinä tulee omallaki vastaanotolla niitä asioita vastaan.” (H1)
”…pidin synnytysvalmennukset kahdella kielellä elikkä käytännössä pidin eng-lannin kielellä ja sit se käännettiin joko dariksi tai arabiaksi.” (H2)
Turvapaikanhakijoiden terveyttä edistävän ohjauksen muodot
Haastateltavien mukaan turvapaikanhakijoiden terveyttä edistävän ohjauksen muodot koostui-vat hoitotyöntekijöiden toteuttamasta yksilö- ja ryhmäohjauksesta sekä moniammatillisesta jauksesta. Vastaanottokeskusten hoitotyöntekijät kuvasivat, että yleisin terveyttä edistävä oh-jausmuoto oli yksilöohjaus. Tätä tapahtui jokaisen turvapaikanhakijan kanssa. Yksilöohjauk-sessa keskusteltiin turvapaikanhakijan kanssa kahden kesken henkilökohtaisilla vastaanotto-käynneillä. Vastaanottokäynnit olivat muun muassa alkutarkastuksia, rokotuskäyntejä sekä sai-rauskäyntejä.
”Meijän asiakkaitten kanssa se terveyden edistäminen on aika paljon keskustelua terveysasioista.” (H1)
”Minä käytän yksilöohjausta, että henkilö tulee henkilökohtaisesti, että on täm-möistä keskustelua.” (H4)
”Tietysti aina vastaanotolla tilannekohtaisesti sitten, jos sieltä herää niitä kysy-myksiä, niin sitten semmoista henkilökohtaista ohjausta.” (H10)
Hoitotyöntekijöiden toteuttama ryhmäohjaus kuvattiin ajankohtaisten terveyteen liittyvien asi-oiden informaatioksi isolle turvapaikanhakijaryhmälle. Tietoa annettiin turvapaikanhakijoille säännöllisesti viikoittain toistuvissa viikkoinfoissa sekä tarpeen mukaan eri terveyteen liitty-vistä teemoista. Ryhmäohjausta pidettiin myös tarvittaessa kohdistettuna tietylle joukolle, ku-ten naisturvapaikanhakijoille.
”…meillä on pidetty ryhmämuotoisia infoja erilaisista asioista.” (H10)
”Sit järjestettiin isoja koulutustilaisuuksia tai puolen tunnin-tunnin koulutushet-kiä eri teemoista.” (H9)
”…pidettiin naisten ryhmiä vastaanottokeskuksissa, joissa käsiteltiin naisiin liit-tyviä asioita ja sosiaalisia suhteita.” (H3)
Hoitotyöntekijät toteuttivat yksilö- ja ryhmäohjauksen lisäksi moniammatillista ohjausta. Oh-jaukseen osallistuivat vastaanottokeskuksen yhteistyökumppanit, kuten koulut, neuvolat ja hammashuolto. Moniammatillinen ohjaus toteutui vastaanottokeskuksissa asiantuntijoiden ter-veyteen liittyvistä teemaluennoista sekä terter-veyteen liittyvän tiedon opetuksena koulussa.
”Meillä on käynyt täällä hammaslääkäri pitämässä luentoja ihmisille, et vähän käydään hampaiden hoitoo läpi.” (H6)
”Neuvolasta käytiin ehkäisyasioista puhumassa ja lastenneuvolasta lasten tervey-destä ja samaten hammashuoltoasioita hammashoitolasta.” (H9)
”Sitten koulutunneista osa pidettiin selkosuomella ja pienillä käännöksillä täm-möisiä terveys-, terveysoppitunteja.” (H9)