siipien jäätymistä ei ole teknisesti estetty, jään ei tiedetä aiheut-taneen vahinkoja henkilöille tai omaisuudelle.
Rannikolla jää voi sopivissa olosuhteissa muodostaa sii-peen ohuen pinnan, joka siiven aerodynaamisia ominaisuuk-sia heikentäessään aiheuttaa vähäisiä tuotannonmenetyksiä.
Tykkylumialueella mahdollisia paksuja jääkerroksia ei ole ranni-kolla käytännössä havaittu. Mikäli paksuja jääkerroksia pääsee siipiin muodostumaan se hidastaa roottorin pyörimisnopeutta siinä määrin, ettei jää sinkoudu kauas voimalasta. Suurin riski on suoraan voimalan alapuolella voimalaa käynnistettäessä, jolloin siivistä ja rakenteista voi irrota niihin pysähdyksen aikana muo-dostunutta jäätä.
Voimajohdot ja sähköasema
Voimajohtoihin liittyvät turvallisuusriskit liittyvät jännitteelli-sen johdon synnyttämä sähkökenttä ja johdossa kulkevan virran luoma magneettikenttä sekä esimerkiksi kaatuvan puun aiheut-tama rakenteiden rikkoutuminen. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on asettanut suositusarvot pienitaajuisille (mm. voima-johdot) sähkö- ja magneettikentille. Hankkeessa ei ole tarvetta uuden voimajohdon rakentamiselle.
Riskit tieliikenteelle
Yhtenä tuulivoimaloiden aiheuttamana liikenneriskinä pide-tään aiheutuneita keskittymishäiriöitä kuten kuljettajan huo-mion kiinnittymistä lapojen liikkeeseen. Liikennevirasto on an-tanut ohjeistuksen koskien tuulivoimaloiden rakentamista lii-kenneväylien läheisyyteen (Ohje tuulivoimalan rakentamisesta liikenneväylien läheisyyteen, Liikenneviraston ohjeita 8/2012).
Ohjeessa lausutaan tuulivoimaloiden etäisyydestä maantiehen seuraavasti:
"Pääteillä, joilla nopeusrajoitus on 100 km/h tai enemmän, tuuli-voimalan suositeltava etäisyys maantiestä (keskiviivasta) on 300 m.
Riskiarvion perusteella tuulivoimalan pienin sallittu etäisyys maan-tiestä voi olla vähemmän, kuitenkin vähintään tuulivoimalan ko-konaiskorkeus (torni+lapa) lisättynä maantien suoja-alueen levey-dellä."
Muut riski- ja häiriötilanteet
Hankkeen mahdollisia vaikutuksia lentoliikenteeseen, puo-lustusvoimien toimintaan, viestintäyhteyksiin jne. on käsitelty tarkemmin luvussa 19.4.
18.1 Vaikutuksen alkuperä ja vaikutusalue
Rakentamiseen liittyvät riski- ja häiriötilanteet
Rakentamisenaikaiset riskit liittyvät lähinnä työturvallisuuteen.
Rakentamisen aikana liikenne lisääntyy suunnittelualueen teillä ja liikenneturvallisuuteen ja teiden kuntoon tulee kiinnittää huo-miota. Hankkeen vaikutuksista tieverkostoon ja liikenneturvalli-suuteen on kerrottu tarkemmin luvussa 19.3. Turvallisuussyistä liikkuminen on kiellettyä koneiden työalueella, eikä pystytys-nosturin läheisyyteen ole pääsyä. Pystytyspystytys-nosturin varoalue on kaksi kertaa nosturin korkeus. Maakaapelien ja voimajohtojen rakentamisen aikana työalueella liikkuminen ei ole turvallisuus-syistä sallittua. Tuulivoimapuiston rakennusalue, jolla liikkumi-nen on rajoitettua, merkitään maastoon.
Rakentamisessa käytettävistä laitteista ja kuljetuskalustosta voi onnettomuus- ja häiriötilanteessa vuotaa öljyä maaperään tai vesistöihin. Öljymäärät ovat kuitenkin suhteellisen vähäisiä ja öljyvuoto on epätodennäköinen. Maaperään tai vesistöön pääs-syt öljyvuoto pystytään rajaamaan ja puhdistamaan.
Toiminnanaikaiset riski- ja häiriötilanteet Irtoavat kappaleet
Tuulipuiston toimiessa on olemassa riski, että voimala rik-koutuu, jolloin siitä voi irrota osia. Kokemusten mukaan rikkou-tumisen vaara on kuitenkin hyvin epätodennäköinen. VTT:n ti-lastojen mukaan tuulivoimaloihin liittyviä turvallisuuspoikkea-mia on Suomessa ollut vuosina 1996–2011 kuusi kappaletta.
Potentiaalisesti vaarallisiksi tapauksiksi on määritelty kaksi tapa-usta, joissa tuulivoimalan siiven kärjessä oleva jarru on vaurioitu-nut ja pudonvaurioitu-nut. Nykyaikaisissa tuulivoimaloissa ei käytetä täl-laista ns. kärkijarrua, joten tämä onnettomuustyyppi ei ole mah-dollinen nyt rakennettavissa tuulivoimaloissa.
Jäätyminen ja jään irtoaminen
Käytännön kokemusten perusteella jään muodostuminen voi aiheuttaa käytännössä vaaraa sisämaan tykkylumialueilla.
Riski vahinkojen aiheutumiseen on tällöinkin äärimmäisen pie-ni. Nykyaikaiset voimalat voidaan varustaa jääntunnistusjärjes-telmillä, jotka tunnistavat jäätävät olosuhteet tai siipiin muo-dostuneen jään. Voimala voidaan tällöin tarvittaessa pysäyttää, kunnes sääolosuhteet muuttuvat tai jää on sulanut. Lisäksi jään muodostuminen on estettävissä teknisin keinoin kuten siipiläm-mityksellä.
Suomessa Pohjanlahden rannikolla kuten Porissa, Oulussa, Kemissä ja Torniossa on pitkät kokemukset tuulivoimasta, jois-sa tuulivoimalat sijaitsevat rannikolla tai rannikon läheisyydessä.
Vaikka näissä osittain jo yli 10 vuotta vanhoissa tuulivoimaloissa
18
18.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät
Tässä ympäristövaikutusten arvioinnissa on arvioitu suunnitel-lun tuulivoimapuiston riskejä ja niiden vaikutuksia ympäristöön ja turvallisuuteen. Rakentamisen- ja toiminnanaikaisia riskejä on käsitelty erikseen. Lisäksi on tarkasteltu riskien todennäköisyyttä ja keinoja riskien vähentämiseksi. Lähtöaineistona on käytetty kirjallisuustietoja rakentamisesta, toteutettuja ympäristövaiku-tusten arviointeja ja niiden yhteydessä tehtyjä riskeihin ja tur-vallisuuteen liittyviä selvityksiä. Lisäksi vaikutuksia on arvioitu ai-kaisempien kokemuksien ja muiden hankkeiden suunnittelusta ja seurannasta saatujen tietojen perusteella.
18.3 Nykytila
Suunnittelualue on maa- ja metsätalouskäytössä. Nykyiset ris-kitilanteet liittyvät maa- ja metsätaloudessa käytettäviin konei-siin, kuten työnteossa tapahtuviin onnettomuuksiin ja haitallis-ten aineiden päästöihin luontoon. Suunnittelualueen läpi kul-kee suurjännitelinjoja. Hyvän kunnossapidon ansiosta niihin ei liity sen kummempia turvallisuusriskejä. Alueen maantiet ovat suhteellisen vähäliikenteiset, mutta niillä voi tapahtua liikenne-onnettomuuksia.
Vaikutusalueen turvallisuuden ja riskien herkkyys.
Vähäinen Voimalaitosalue on metsätalouskäytössä ja ajoittain virkistyskäytössä.
18.4 Hankkeen vaikutukset turvallisuuteen
Rakentamisenaikaisen öljyvuodon riski on käytännössä saman-lainen, joka aiheutuu normaaleissa metsätöissä käytetyistä ko-neista ja kuljetusajoneuvoista. Öljyvuotojen riskejä ja vaikutuksia on arvioitu tarkemmin pohjavesi- ja pintavesivaikutuksien yhte-ydessä luvuissa 9 ja 10.
Kokonaisuudessaan tuulivoimalaitoksen rikkoontumises-ta aiheutuvaa turvallisuusriskiä voidaan pitää erittäin piene-nä, eikä Olofsgårdin tuulipuistohanke estä alueen käyttöä esi-merkiksi virkistyskäyttötarkoituksiin, kuten marjastukseen.
Suunnittelualueen lähiasutukselle tuulivoimalat eivät aiheuta turvallisuusriskiä.
Tuulivoimapuiston sijainti lähellä rannikkoa kaukana ns. tyk-kylumialueista rajoittaa olosuhteet, joissa tuulivoimalan siipiin muodostuu jäätä, 2–7 vuorokauteen vuodessa. Jäätyminen on samaa tasoa kuin Iso-Britanniassa, jossa liikenteelle aiheutuva riski on määritelty tasolle 10-6 tapausta/m2/vuosi. Tämä vastaa salamaniskun riskitasoa (Liikenne- ja viestintäministeriö, 2012).
Kokonaisuudessaan tuulivoimalaitoksista irtoavan jään aihe-uttama turvallisuusriski on erittäin pieni, eikä se esimerkiksi estä suunnittelualueen virkistyskäyttöä. Lisäksi riskin mahdollisuutta pienentää se, että suunnittelualueen käyttö talviaikana on hy-vin vähäistä, eikä suunnittelualueella ole virallisia
virkistysreit-tejä, kuten moottorikelkkareittejä. Tuulivoimalan lähialue voi-daan kuitenkin varustaa putoavasta jäästä varoittavilla kylteil-lä. Suunnittelualueen lähiasutukselle (n. kilometrin etäisyydellä) irtoavasta jäästä ei koidu riskiä. Mahdollinen irtoava jää putoaa pääasiassa tuulivoimalan alle.
Hankkeessa ei rakenneta uusia suurjännitelinjoja, vaan hyö-dynnetään alueen nykyiset suurjännitelinjat. Niissä on huomioi-tu vaadithuomioi-tu johtoalue, joka sisältää johtoaukean ja sen molem-minpuoliset reunavyöhykkeet. Puiden kasvukorkeus on reuna-vyöhykkeillä rajoitettu, jotta puut eivät mahdollisesti kaatues-saan ulotu voimajohtoon.
Suunnittelualueen ohittavat maantiet sijaitsevat joko suun-nittelualueella (vähäliikenteinen Galtarbyntie) tai kahden kilo-metrin päässä (vilkasliikenteisempi maantie 183). Etenkin maan-tielle 183 voimalat sijaitsevat kauempana, joten voimalat havai-taan ajoissa ja ne eivät tule yllätyksenä näkökenttään aiheuttaen merkittävää liikenneturvallisuusriskiä.
Hankkeen tieliikenteelle aiheuttamat riskit ovat niiden to-dennäköisyydet ja seuraukset huomioiden erittäin matalat, jo-ten liikenneviraston ohjeistuksen mukaan tuulivoimaloiden pie-nimmäksi sallituksi etäisyydeksi muodostuu tuulivoimalan ko-konaiskorkeus lisättynä maantien suoja-alueella. Lähimmillään voimalat ovat suunnittelualueella Galtarbyntietä ja lähimpien suunniteltujen voimaloiden etäisyys tiestä on 180 m ja 200 m, joten näiden voimaloiden sijaintiin on jatkosuunnittelussa kiin-nitettävä huomiota. Galtarbyntiellä perusnopeusrajoitus on 80 km/h ja liikenne on vähäistä.
Turvallisuuteen ja riskeihin kohdistuvan vaikutuksen suuruus.
Pieni
Tuulivoimaloiden aiheuttamat riskitilanteet on arvioitu epätodennäköisiksi ja niihin on varauduttu suunnittelussa ja teknisin ratkaisuin.
18.5 Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE0
Mikäli hanketta ei toteuteta suunnittelualueen riskit liittyvät sen nykykäyttöön ja säilyvät samalla tasolla, ellei suunnittelualueen käyttöä muuteta tai esim. työkoneisiin liittyvät riskit vähene tai kasva uuden tekniikan myötä.
18
18.6 Vaikutusten lieventäminen
Rakentamisenaikaisia riskejä voidaan ehkäistä noudattamalla normaaleja rakentamis- ja työsuojelumääräyksiä.
Säännöllisellä huollolla ja ylläpidolla varmistetaan voimaloi-den turvallinen toiminta kaikissa olosuhteissa. Turvallisuutta voidaan parantaa panostamalla ohjeistukseen, valvontaan sekä voimalalla työskentelevien henkilöiden asianmukaiseen turval-lisuuskoulutukseen. Voimalassa vierailevilla henkilöillä on oltava mukana turvallisuuskoulutuksen saanut saattaja.
Tuulivoimalat on varustettu erilaisilla turvatoiminnoilla, jot-ka pysäyttävät voimalan häiriötilanteessa. Lisäksi voimalan oh-jausjärjestelmään on aseteltu erilaisia turvallisuuteen liitty-viä raja-arvoja, jotka pysäyttävät voimalan, jos raja-arvo ylittyy.
Turvallisuuteen liittyviä raja-arvoja ovat esimerkiksi liian kova tuuli, roottorin ylinopeus, siipien jäätyminen ja tärinä.
Tuulivoimaloiden tulipaloja ennaltaehkäistään sekä passii-visin että aktiipassii-visin keinoin. Passiipassii-visina keinoina mahdollisim-man suuri osa rakenteista on valmistettu palamattomasta ma-teriaalista kuten teräksestä, eikä tuulivoimalassa säilytetä mitään ylimääräistä syttyvää materiaalia. Lisäksi tuulivoimalan siivet ja muut rakenteet on varustettu ukkosenjohdattimin, jotka joh-tavat virran turvallisesti eristettynä maahan. Aktiivisia keinoja ovat tuulivoimalan ohjausjärjestelmään kytketyt palohälyttimet ja esimerkiksi lämpötilan nousuun reagoivat anturit. Oleellista on myös tuulivoimalan säännöllinen kunnossapito sen valmis-tajan määrittelemän huolto-ohjelman mukaisesti. Paikallinen pelastusviranomainen määrittelee rakennuslupavaiheen lau-sunnossaan pelastussuunnitelman tarpeen ja muut vaadittavat toimenpiteet.
Voimalat varustetaan Trafin lentoesteluvassa määritellyillä lentoestevaloilla, jotka ovat havaittavissa kaikista ilma-aluksen lähestymissuunnista. Voimalat varustetaan ukkosenjohtimilla, jonka tehtävänä on johtaa salamanisku maahan siten, että se ei aiheuta vahinkoa ihmisille tai tuulivoimalalle. Voimalan lähialue voidaan varustaa putoilevasta jäästä varoittavilla kylteillä.
Sähköaseman kojeistokenttä aidataan riittävällä turvaetäisyy-dellä. Sähköaseman aita varustetaan asianmukaisilla varoituskyl-teillä.
18
18.7 Epävarmuustekijät ja vaikutukset johtopäätöksiin
Turvallisuuteen liittyvien vaikutusten arvioinnissa on käytetty kirjallisuustietoa, toteutettuja arviointeja ja selvityksiä, sekä ar-vioitu aikaisempien kokemuksien ja muiden hankkeiden suun-nittelusta ja seurannasta saatua tietoa. Eri voimaloiden tekniset ominaisuudet, rakentamismenetelmät, turvallisuuskulttuuri ja paikalliset olosuhteet voivat poiketa jonkin verran aiemmin tut-kitusta. Uudemmat voimalat ovat lähtökohtaisesti turvallisem-mat kuin edeltäjänsä.