Tuotteiden jakeluun tarvittava infrastruktuuri

Painettujen mediatuotteiden kuljetukset ovat keskeisessä roolissa erityisesti Suo-messa, jossa suuri osa aikakauslehdistä ja sanomalehdistä jaetaan suoraan kulut-tajien koteihin. Vuonna 2012 sanomalehtien irtonumeromyynti Suomessa kattoi vain 11 % sanomalehtien kokonaislevikistä. Irtonumeromyynnistä pääosan muo-dostivat iltapäivälehdet, joiden levikistä valtaosa tulee irtonumeromyynnistä. Aika-kauslehdistä irtonumeroina ostettiin noin 6 % kaikista painetuista aikaAika-kauslehdistä.

(Levikintarkastus Oy 2013.) Kaikista painetuista kirjoista noin muutama prosentti myytiin kirjakerhojen kautta (Suomen kustannusyhdistys 2012), jolloin ne toden-näköisesti jaettiin asiakkaille suoraan postin välityksellä. Koska useimmat kirja-kaupat toimivat myös verkossa, on todennäköistä, että huomattavasti suurempi määrä kirjoja ostettiin verkossa ja jaettiin asiakkaille postitse.

Sanoma- ja aikakauslehden elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia tarkastel-taessa elinkaaren aikana tapahtuvat kuljetukset muodostavat tyypillisesti korkein-taan muutamia prosentteja koko elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista. Kun kuljetuksissa huomioidaan jakelu koteihin, kotiinkuljetuksen osuus esimerkiksi sanomalehden koko elinkaaren aikaisista kasvihuonekaasupäästöistä voi nousta jopa 18 %:iin (kun hiilijalanjäljessä ei ole huomioitu sisällöntuotannon osuutta).

Kuljetuksiin liittyvät tiedot sisältävät epävarmuuksia, sillä kuljetusmatkat ja käytet-tävät ajoneuvot vaihtelevat, ja lukua voi näin ollen pitää suuntaa antavana. Kotiin-kuljetuksen huomattavaa kuormitusta suhteessa muihin kuljetuksiin selittää erityi-sesti se, että muihin elinkaaren kuljetuksiin verrattuna loppujakelu hoidetaan huo-mattavasti pienemmillä ajoneuvoilla, jolloin kuljetusten tehokkuus ei ole yhtä hyvä.

(Pihkola ym. 2010b.) Mainitussa tutkimuksessa koko sanomalehden elinkaaren aikainen hiilijalanjälki oli noin 210 g CO2-ekv., joka vastaa reilun kilometrin autolla ajoa. Suurehkosta prosenttiosuudesta huolimatta kotiinkuljetuksen ilmastovaikutus on kuitenkin vain pieni osa siitä ilmastovaikutuksesta, joka syntyisi, jos kuluttaja ajaisi autolla kauppaan esimerkiksi kahden kilometrin matkan ostamaan sanoma-lehden. Sanomalehden hiilijalanjälkitulos on esitetty seuraavassa kuvassa elinkaa-rivaiheittain.

Kuva 25. Sanomalehden hiilijalanjälkitulos, kun yksi tonni lehtiä vastaa noin 5000 kpl painettuja sanomalehtiä. Päästöissä¹⁾ oleva vaihteluväli johtuu siitä, että lasken-nassa käytettiin erilaisia malleja kaatopaikalla vallitsevista olosuhteista ja kaato-paikkakaasun talteenottoasteesta. Noin 16 % luetuista sanomalehdistä päätyy kaa-topaikalle, 79 % kierrätetään ja 5 % poltetaan. (Pihkola ym. 2010b; Factsheets.) Kaupoissa ja kioskeissa tapahtuvan irtonumeroiden jakelun ympäristövaikutuksis-ta ei ole juurikaan saaympäristövaikutuksis-tavilla tietoa. Lisäksi tietoa puuttuu julkisilla paikoilla jaetympäristövaikutuksis-ta- jaetta-vien ilmaislehtien jakelusta ja kierrätyksestä. Irtonumeroiden osalta syntyy jonkin verran myymättä jääneiden lehtien aiheuttamaa hävikkiä. Myymättömät lehdet päätyvät kuitenkin paperinkeräykseen. Asemilla ja julkisissa liikennevälineissä jaettavista ilmaislehdistä osa todennäköisesti päätyy sekajätteen mukana

kaato-paikoille, jolloin niiden aiheuttama ilmastonmuutosvaikutus voi olla merkittävä, erityisesti verrattuna vaihtoehtoon, jossa kaikki lehdet kierrätettäisiin.

Kirjojen ostamiseen liittyviä ympäristövaikutuksia on tarkasteltu ruotsalaisessa tutkimuksessa, jossa verrattiin elinkaariarvioinnin avulla painetun kirjan ostamista kirjakaupasta ja verkosta. Tutkimuksen tiedot perustuivat yhden verkkokaupan ja yhden kirjakaupan tietoihin, jolloin niitä ei voida pitää kovin kattavina, vaan ainoas-taan suuntaa-antavina. Lisäksi tarkastelu tehtiin vain yhdelle kovakantiselle kirjalle.

Tulosten perusteella ympäristövaikutukset jäivät kaikissa arvioiduissa ympäristö-vaikutusluokissa jonkin verran pienemmiksi silloin, kun kirja ostettiin verkosta.

(Borggren & Moberg 2009.)

Verkkokirjakaupan vaikutukset olivat pienimmät silloin, kun kirja toimitettiin asi-akkaalle postitse ja asiakas nouti kirjan postista kävellen. Verrattuna verkkokaup-paan fyysisen kirjakaupan ympäristövaikutuksia nosti mm. kirjojen huomattavasti suurempi palautusprosentti (14 %) verrattuna verkkokauppaan (0,5 %). Palautus-prosentit perustuivat ruotsalaisten yritysten antamiin tietoihin. Palautettujen ja myymättömien kirjojen ympäristövaikutus kohdennettiin myydyille kirjoille molem-missa tapauksissa. (Borggren & Moberg 2009.)

Lisäksi fyysisen kirjakaupan kuormitusta nosti toimitilan arvioitu sähkönkulutus, joka sisälsi jonkin verran epävarmuuksia ja perustui vain yhden kaupan tietoihin.

Sähkönkulutus kohdistettiin myytäville kirjoille myyntitulojen perusteella. Verkosta ostetun kirjan kohdalla kuljetusten osuus nousi hieman suuremmaksi johtuen kirjojen monimutkaisemmasta jakelureitistä. Verkkokaupasta ostetun kirjan kohdalla tarvittiin lisäksi enemmän pakkausmateriaaleja. Kokonaisuudessaan suurimmat ympäristövaikutukset muodostuivat kuitenkin paperinvalmistuksesta ja kuluttajan automatkasta kirjakauppaan tai kirjojen noutopisteeseen. (Borggren & Moberg 2009.)

Verkkokauppojen ja fyysisten kauppojen ympäristövaikutusten vertailu ei ole yksinkertaista, koska molempien toiminta on hiukan erilaista ja useissa tapauksis-sa nämä toiminnot on myös yhdistetty. Yksittäisten tuotteiden kohdalla varsinaisen jakelukanavan suurin ympäristövaikutus on todennäköisesti kuluttajan oman lii-kennevälineen valinnalla ja matkan pituudella sekä sillä, mitä kaikkea samalla ostomatkalla hankitaan.

3.5.4 Käyttövaihe

Painettujen mediatuotteiden ympäristövaikutus syntyy pääosin jo tuotteen tuksen aikana. Mikäli samaa lehteä luetaan useampaan kertaan, voidaan valmis-tuksen aiheuttaman ympäristökuormivalmis-tuksen ajatella jakautuvan näille käyttökerroille, mikä vähentää yksittäisen lukukerran ympäristövaikutusta. Esimerkiksi kotiin tilat-tuja lehtiä lukee useimmissa tapauksissa useampi ihminen. Tältä osin painetut mediatuotteet, kuten sanomalehdet, siis eroavat huomattavasti sähköisistä lehdistä, joiden lukuaika ja lukukerrat kasvattavat käytön aiheuttamaa kuormitusta.

Vaikuttaa myös siltä, että painettuja ja sähköisiä tuotteita luetaan hyvin eri ta-voin. Sähköisiä uutisia ja lehtiä luetaan keskimäärin muutamia minuutteja per

lukija, kun painettuja lehtiä luetaan jopa useita kymmeniä minuutteja per lukija (Hohenthal ym. 2013). Samantyyppisiä havaintoja voidaan tehdä tämän tutkimuk-sen mediankäyttötulosten perusteella. Erilaisten käyttötapojen ja ympäristökuormi-tuksen erilaisen jakautumisen vuoksi sähköisten ja painettujen mediatuotteiden vertailu keskenään on monimutkaista, sillä käyttöä on vaikea saada yhteismitalli-seksi. Vertailuun liittyvistä haasteista keskustellaan luvussa 4.3.

Painotuotteilla tuotteen kierrätyksen ja hävityksen osuus ympäristövaikutuksesta on valmistusvaihetta huomattavasti pienempi. Kierrätys vähentää myös alkutuo-tannon ympäristövaikutuksia, kun samaa kuitumateriaalia voidaan käyttää useaan kertaan. Kierrätyksen ja siitä laskettavan ympäristöhyödyn vaikutus riippuu kuitenkin huomattavasti arvioinnissa käytettävistä oletuksista. Myös tuote- ja maakohtaiset erot voivat olla suuria.

Kuluttaja voi vaikuttaa painotuotteiden ympäristövaikutukseen huomattavasti kierrättämällä tuotteet. Kaatopaikalle joutuvat paperituotteet tuottavat hajotessaan metaania, joka on huomattavasti hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu.

Kaatopaikalla syntyvät metaanipäästöt voivat kasvattaa tuotteen aiheuttamaa ympäristövaikutusta jopa muutamia kymmeniä prosentteja (ks. tarkemmin kierrä-tykseen ja kaatopaikkasijoitukseen liittyvistä kysymyksistä Pihkola ym. 2010b).

Myös polttaminen on kaatopaikkaa parempi vaihtoehto. Poltossa raaka-aineita ei saada talteen, mutta tuotteiden sisältämä energia saadaan hyötykäyttöön.

3.5.5 Yhteenveto

Useiden tutkimusten perusteella painotuotteiden suurin ympäristökuormitus syntyy jo paperinvalmistuksen aikana (ks. esim. Enroth 2006; Borggren & Moberg 2009;

Pihkola ym. 2010b, Hohenthal ym. 2013). Painovaiheen merkitys on huomattavasti pienempi, ja edellä mainituissa tutkimuksissa sen osuus koko tuotteen aiheutta-masta kuormituksesta vaihtelee tuotteesta ja painomenetelmästä riippuen.

Painotuotteen sisällöntuotannon vaikutuksia on tutkittu vähemmän, mutta myös sisällöntuotannon osuus voi nousta kokonaisuuden kannalta merkittäväksi. Sisällön-tuotannossa merkittäviä ympäristökuormituksen lähteitä ovat erityisesti toimitus-työhön liittyvä matkustaminen ja toimitilojen sähkön- ja lämmönkulutus sekä elekt-roniset laitteet.

Painotuotteiden jakelun osalta tietoa eri jakelukanavien ympäristövaikutuksista ei ole vielä juurikaan saatavilla. Suomessa tyypillinen kotijakelu erottuu selkeästi elinkaaren muista kuljetuksista, ja se nostaa huomattavasti kuljetusten osuutta koko tuotteen hiilijalanjäljestä. Todellisuudessa vaikutus kuitenkin vaihtelee toteu-tuvien matkojen ja käytettävien ajoneuvojen sekä lajittelupaikkojen sijainnin mu-kaan. Kotijakelun tehokkuus on silti huomattavasti parempi verrattuna kuluttajan henkilöautolla tekemään kauppamatkaan.

Painotuotteiden käytöllä ei ole suoranaista vaikutusta tuotteen ympäristövaiku-tuksen muodostumiseen, sillä vaikutus syntyy pääosin jo valmistusvaiheessa.

Toisaalta mikäli useampi lukija lukee samaa kirjaa tai lehteä, voidaan tuotteen aiheuttaman ympäristövaikutuksen ajatella jakautuvan näiden lukukertojen kesken,

mikä vähentää yhden käyttökerran aiheuttamaa kuormitusta. Toisaalta sama ym-päristövaikutus elinkaaren alkupäästä muodostuu, vaikka lehti jäisi kokonaan lukematta. Käyttäjä voi kuitenkin vaikuttaa koko elinkaaren aikaiseen ympäristö-vaikutukseen ja erityisesti hiilijalanjäljen muodostumiseen kierrättämällä paperi-tuotteet. Kierrätys vähentää alkutuotannon ympäristövaikutuksia. Lisäksi kaatopai-kalle joutuvat sanomalehdet aiheuttavat hajotessaan metaanipäästöjä, joilla voi olla huomattava merkitys koko tuotteen ilmastovaikutukseen.