Anna

Anna asuu Espoossa kerrostalossa miehensä ja 2- ja 4-vuotiaiden poikiensa kanssa. Molemmat vanhemmat ovat töissä, mutta Anna tekee lyhennettyä työpäivää, jotta lasten päiväkotipäivät olisivat lyhyempiä. Työn ja perhe-elämän aikataulut rytmittävät Annan arkipäiviä voimakkaasti, ja tietyt rutiinit toistuvat lähes päivittäin.

Viikonloppujen ohjelmat vaihtelevat paljon; silloin Annan perhe mm. tapaa isovan-hempia, muita sukulaisia ja ystäviä, käy lasten kanssa erilaisissa tapahtumissa ja ulkoilee. Anna kuvailee itseään median käyttäjänä näin:

”Mä kuvailisin ehkä itseäni silleen et mä kyllä käytän tosi paljon mediaa.

Tuntuu että ei mul oo hirveesti semmosta täysin mediatonta aikaa. Jossa siis mikään media ei ois missään roolissa. Toki, onhan semmost niin ku ruuanlaitto tai joskus lasten kanssa leikkiminen, että siinä nyt ei ehkä oo mitään mediaa, mut kyl meil kotonaki esimerkiks on melkein koko ajan telkkari taustamölynä vaik mä yritänki sitä välillä ite ihan tietoisesti laittaa kiinni.”

Arkiaamuisin Anna pyrkii lähtemään töihin aikaisin ja hänen miehensä huolehtii lasten aamutoimet ja päiväkotiin viemisen. Televisio on usein aamulla auki jonkin aikaa, lähinnä siksi että lapset katsovat lastenohjelmia, mutta joskus Anna voi hetken kuunnella uutisia tai ajankohtaista keskustelua aamutoimiensa ohella.

Anna kuuntelee työmatkoilla yksin autossa radiota, useimmiten Voicea. Töihin tultuaan Anna tarkistaa pikaisesti sähköpostit, tilaamansa verkkosyötteet ja Face-book-päivitykset. Anna on valtaosan työpäivästä tietokoneen äärellä, joten työpäi-vän aikanakin hän tyypillisesti tarkistaa uusimmat viestit ja otsikot muutaman tun-nin välein. Kokousten alkamista odotellessaan tai liikkeellä ollessaan hän vilkaisee viestit, syötteet ja päivitykset myös älypuhelimella. Anna arvioi, että kaikkiaan työpäivän aikana hän käyttää näihin ”vilkuiluihin” yhteensä 10–15 minuuttia. Jos Anna joutuu odottelemaan pitemmän hetken työpäivän aikana, hän voi myös pelata tai lukea kirjoja kännykän sovelluksella.

Työpäivän päätyttyä Anna kiiruhtaa hakemaan lapset päiväkodista. Päivästä riippuen he käyvät kaupassa, ulkoilevat leikkipuistossa tai menevät sisälle leikki-mään muutamaksi tunniksi ennen ruokailua. Lasten leikkien lomassa Anna voi jälleen hetken selailla sähköposti- ja Facebook-viestejä tai pelata tai lukea kirjaa kännykällään. Kun Anna valmistaa päivällistä, lapset katselevat televisiosta Pikku Kakkosta.

Ruokailun ja lasten iltatoimien välissä perhe on median äärellä monin tavoin, mutta vaihdellen illasta toiseen: isä katselee TV-uutisia, vanhemmat näyttävät lasten pyynnöstä videoita tai soittavat musiikkia kännykällä, vanhemmat hoitavat tietokoneella asioita tai tarkistavat viestejä. Lasten mentyä nukkumaan Anna useimmiten katselee lempisarjojaan TV:stä tallenteina. Ajan säästämiseksi hän kelaa mainoskatkojen yli sekä saattaa katsoa myös osan ohjelmasta pikakelauksella.

Iltaisin Anna myös lukee kirjoja Kindle-lukulaitteella, usein limittäin television katselun kanssa. Viime aikoina kännykkäpelit ovat alkaneet viedä osin Annan huomion television äärellä. Joskus hän istahtaa hetkeksi vielä tietokoneelle kat-somaan YouTubesta kiinnostavia videoita ja lukemaan viestejä tai seuraamiaan blogeja.

Vapaapäivinä Anna ehtii lukea myös päivällä. Lapset katsovat televisiota var-sinkin aamulla, mutta helposti TV jää taustalle auki pitemmäksikin aikaa. Känny-källä Anna tarkistaa Facebook-päivityksiä, sähköposteja ja verkkosyötteitä use-amman kerran päivän mittaan. Illalla hän katselee tallennettuja sarjoja televisiosta.

Välillä hän saattaa pistäytyä tietokoneella selailemassa erilaisten verkkopalvelujen sivuja ja tekemässä ostoksia verkkokaupoista.

Kuvassa 6 on esitetty Annan vapaa-aikaan liittyvä median käyttö kolmen päivän ajalta.

Kuva 6. Annan mediankäyttö seurantajakson aikana.

tietokone, lehdet tietokone, viestit

tietokone, tiedonhaku ja nettikaupat kännykkä, tiedonhaku

kännykkä, lukeminen tv

tv, tallenne tai netti tv, taustalla/lapset katsovat radio

kirja e-ink lukulaite

Anna 35 vuotta Töissä

Asuu Espoossa miehensä ja kahden alle kouluikäisen lapsensa kanssa

Merkityksellisin media Annalle on sähköposti, jonne hän saa myös syötteet uutis-sivuilta (mm. Helsingin Sanomat, Yle ja joitain työhön liittyviä sivustoja) ja seuraa-mistaan blogeista. Se on hänelle väylä kaikkeen keskeiseen viestintään ja ajan-kohtaisten asioiden sekä häntä kiinnostavien aiheiden seuraamiseen. Anna seuraa useita TV-sarjoja tiiviisti, rentoutuu mielellään iltaisin niiden äärellä ja pitää niitä itselleen tärkeinä, mutta mikään yksittäinen sarja ei ole hänelle erityisen tärkeä.

Toisaalta hän kokee tallentamansa sarjat joskus myös ”rasitteeksikin”, kun hän yrittää ehtiä katsoa ne kaikki.

”Mä huomaan et siin on, on olemas kahen tasosii sarjoja, on ne sarjat jotka mä haluun kattoo heti ku ne on tullu. Et siis mä katon ne sillon saman iltana ku se sarja on tullu. Ja sit taas on ne mitä saattaa kertyy sinne jaksotolkulla ja katotaan sit ku jaksetaan ja sit jos ei jakseta niin sit voi poistaa kaikessa hiljaisuudessa ne kaikki jaksot sieltä.”

Anna pitää myös blogien lukemisesta ja teksteistä, joissa ajankohtaisia tai häntä kiinnostavia aiheita käsitellään laajemmin, persoonallisemmin ja mahdollisesti myös syvällisemmin kuin esimerkiksi sanomalehdissä. Hän ei kuitenkaan pidä mitään yksittäistä blogia itselleen erityisen merkityksellisenä, vaan kokonaisuus, joka muodostuu monista, eri aihealueiden blogeista, on hänelle sekä viihdettä että tärkeä tiedonlähde.

Anna lukee paljon kirjoja ja monissa muodoissa: Kindlellä, kännykältä ja paino-tuotteina. Hänellä on usein yhtä aikaa useita kirjoja kesken eri alustoilla, ja niistä hän valitsee kuhunkin tilanteeseen sopivimman. Jos Anna pitää erityisen paljon jostain sähköisenä lukemastaan kirjasta, hän saattaa hankkia sen omaksi painet-tunakin. Anna arvioi, että hän lukee suunnilleen yhden kirjan joka viikko. Suurim-man osan kirjoista hän lukee Kindlellä, joka on helppo pitää mukana lähes missä vaan ja jonne saa vaivattomasti uutta sisältöä. Anna lukee lähes päivittäin Kindlellä illan mittaan television äärellä sekä hetken ennen nukkumaanmenoa.

”Joo, Kindle vaikutti mun lukemiseen tosi paljon että, tosiaan pakonomai-sena tilastoijana myöskin, ku mä oon tilastoinu ne mun lukemani kirjat, siit huomaa selkeesti sen et ku mä oon saanu sen Kindlen, lahjaksi. Viel sitte seuraavana jouluna ku mä sain sen Kindlen lukuvalon niin, se on lisänny sitä kirjojen lukemista tosi paljon.”

Aikakauslehtiä Anna ostaa silloin tällöin irtonumeroina. Niiden kohdalla Anna ar-vostaa nimenomaan fyysistä painotuotetta ja pitää lehden ostamista ja lukemis-ta ”hemmotteluhetkenä” itselleen. Hän repii lehdistä reseptejä lukemis-talteen ja anlukemis-taa luke-mansa lehdet eteenpäin toisille luettavaksi. Sanomalehtiä Anna ei lue lainkaan.

TV on Annan kotona päällä useamman tunnin päivittäin: lapset katsovat las-tenohjelmia aamulla ja alkuillasta, aviomies katselee useammatkin uutiset illan mittaan, ja Anna itse seuraa lempisarjojaan ja joitain urheilulähetyksiä. Anna ja hänen miehensä katsovat myös melko usein viikonloppuisin elokuvia. He eivät nykyisin hae enää kovin usein elokuvia videovuokraamosta vaan käyttävät tilaus-videopalvelua. Anna katsoo lähes kaikki ohjelmat tallenteina, jotta voi ajoittaa ne itselleen sopivammin ja ohittaa mainokset. Anna mainitsee tulleensa

”kelausnark-kariksi”, mistä syystä esimerkiksi TV-uutisten katseleminen ei ole hänestä miele-kästä: niitä ei viitsi tallentaa, mutta hän haluaisi poimia lähetyksestä valikoiden viiveettä vain itseään kiinnostavat aiheet.

Seurantajakso edusti melko tyypillisiä päiviä Annan mediankäytön osalta. Viime aikojen muutoksina Anna mainitsee kännykän käytön lisääntyneen ja tietokoneen käytön kotona vähentyneen. Tämä johtuu osin siitä, että hän viettää työpäivät tietokoneen äärellä toisin kuin hoitovapaalla ollessaan, ja osin siitä, että lasten hereillä oloaikana on vaikea irrottautua tietokoneelle lukemaan tai kirjoittamaan.

Kännykällä on myös nopeampi tarkistaa viestit tai lukea lyhyt pätkä kirjaa muiden toimien lomassa. Television äärellä on taas mukava rentoutua yhdessä aviomie-hen kanssa työpäivän jälkeen ja lasten nukahdettua, joten osa ennen tietokoneella vietetystä ajasta on korvautunut TV:n katselulla. Aiemmin Anna kuunteli usein musiikkia tietokoneella selaillessaan ja lukiessaan, mutta nyt hän ei enää kuuntele kovinkaan paljon musiikkia. Anna kertoo alkaneensa aika äskettäin pelata muuta-maa ”koukuttavaa” kännykkäpeliä. Niiden pelaamiseen hän arvelee menevän jopa puoli tuntia päivässä. Anna on aina lukenut paljon kirjoja, mutta Kindle-lukulaitteen myötä hän on alkanut lukea entistä enemmän.

Anna sanoo, että tänä päivänä on itsestään selvää, että ympäristöasioihin kiin-nitetään huomiota. Hän toteaa, että jotkin tiedostetut asiat ovat kuitenkin paljon helpompia toteuttaa käytännössä kuin toiset. Itselleen helppona esimerkkinä hän mainitsee hyvän jätteiden lajittelujärjestelmän kerrostaloyhtiössä, hankalampana omalla autolla liikkumisesta luopumisen ja pyykin kuivattamisen ilman kuivaus-rumpua. Anna ei varsinaisesti hae tietoa ympäristöasioista, mutta esimerkiksi seuraamissaan blogeissa hän mielellään lukee ekologisia ratkaisuja käsitteleviä kirjoituksia, vaikka blogin varsinainen aihepiiri olisikin jotain muuta.

Anna luottaa siihen, että monien valintojen kohdalla ”maalaisjärjellä” voi päätel-lä ympäristön kannalta parhaan ratkaisun. Samoin hän luottaa yritysten itsensä antamiin tietoihin tuotteistaan, koska uskoo kansalaisjournalismin aikana yritysten varovan väärien tietojen antamista. Anna pitää kuitenkin kiinnostavina myös esi-merkiksi lehtien julkaisemia vertailuja energiatehokkuudesta ja muita mitattuja tietoja. Esimerkkeinä uskottavista viestijätahoista, jotka voisivat vaikuttaa omiinkin valintoihinsa, Anna mainitsee Helsingin Sanomat, Ylen ja tutkimustahot.