Saatujen vastausten perusteella oli tarkoitus muodostaa kypsyysmalli kuvaamaan tietomalliosaamisen nykytilaa sekä tulevaisuutta huomioiden teknologian ja vaatimusten todennäköinen kehittyminen. Kypsyysmalli on laadittu taulukkomuotoon kuvassa 34. Mallissa kuvataan yritysten strategiatyön tueksi todennäköisiä skenaarioita rakennushankkeen eri tehtävissä vallitsevista tietomalliosaamisen vaatimuksista eri ajankohtina nykyhetkestä tulevaisuuteen. Markkinoiden minimitasolla tarkoitetaan tietomallin käytössä taitoja, joiden omaksuminen muodostaa karsintatekijän tulevaisuuden rakennushankkeisiin sekä yritystasolla että työntekijätasolla. Markkinoiden edelläkävijätasolla tarkoitetaan tietomallin käyttötaitoihin liittyviä menestystekijöitä, joilla organisaatiot ja työntekijät voivat erottua kilpailussa edukseen. Toimialan uudistajatasolla käsitellään toimintoja, joiden ensimmäiset omaksujat ovat niitä, joilla on mahdollisuus vaikuttaa eniten toimialan tulevaisuuden muodostumiseen.
Kypsyysmallin ei ole tarkoitus olla universaali vastaus rakennusalan ja tietomallin tulevaisuuden tilaan tai avain jokaisen alan yrityksen strategiatyön umpisolmuihin, vaan aihio, joka iteroituu ja kehittyy omalla tavallaan jokaisen yrityksen omista lähtökohdista.
Tulevaisuutta pohdittaessa ja tutkittaessa prosessi tuottaa vähintään yhtä paljon ajattelun aminohappoja, kuin pelkästään sen lopputulos. Tutkimuskysymykseen; miten voi parantaa rakennusalan tuottavuutta digitaalisen tietomallin avulla pelkkä lopputuotteena oleva kypsyysmalli ei tarjoa riittäviä vastauksia. Yhtenä jatkotutkimusaiheena tämän pohjalta onkin
jatkaa yhdessä ja erikseen tietomallin ja muiden alakohtaisten digitaalisten teknologioiden tulevaisuuden skenaarioiden pohtimista säännöllisesti. Tässä tutkimuksessa käytetty delfoi-menetelmä on sekä kysyjälle että vastaajalle matalan kynnyksen toimintaa, joka tuottaa paljon laadukasta tietoa suhteessa käytettyyn aikaan. Tämän tutkimuksen perusteella yritysten mahdollisuudet delfoi-menetelmän hyödyntämiseen jatkotutkimuksessa eivät pitäisi kaatua menetelmän monimutkaisuuteen, vaivalloisuuteen tai sopivan vastaajajoukon löytämisen vaikeuteen. Pelkän skenaariotyöskentelyn lisäksi on tärkeää testata ja pilotoida uusia teknologioita. Muuten ei voida päästä selvyyteen siitä, mikä teknologia on niin sanotusti kypsä implementoitavaksi organisaation käyttöön ja mikä teknologia vaatii vielä aikaa, että laitteiden laskentateho tai ohjelmistojen käytettävyys on riittävällä tasolla sen ottamiseksi työkalupakkiin. Toisena jatkotutkimuskohteena esiin nousi tietomallin materiaalitietojen entistä parempi hyödyntäminen rakennustuoteteollisuuden vuosivolyymien ennakointiin.
Siinä missä nykyisellään tilastoidaan rakentamisen bruttomäärän kehitystä, jatkossa tietomallien materiaalisisältöjen tilastointi hankkeiden alkuvaiheessa voisi auttaa tarkentamaan eri materiaalien menekkiennustetta seuraavalle vuodelle.
9 YHTEENVETO
Vuoden 2020 keväällä julkaistussa Rakennusalan kilpailukyky ja rakentamisen laatu Suomessa -raportissa kiinnitettiin huomiota alan huonoon tuottavuuskehitykseen ja kehityksen parantamisehdotuksena esitettiin muun muassa alan innovaatiotoiminnan lisäämistä ja digitaalisen tietomallin entistä parempaa hyödyntämistä. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta rakennusalan tuottavuuden kehityksessä nähtiin erilaisia tekijöitä, joista osaan on mahdollista vaikuttaa esimerkiksi tietomallin ja digitalisaation avulla ja toisiin ratkaisuja tulee hakea työvoimapoliittisin tai vientiteollisuuden kilpailukykyä edistävin keinoin.
Tuottavuuskehityksen eräänä selittäjänä nähtiin rakentamisen arvoketjun tuottavien lohkojen siirtyminen rakennushankkeista esivalmistukseen ja rakennustuoteteollisuuden hyväksi.
Rakentamisen digitalisaation lisääminen on omiaan entisestään lisäämään esivalmistuksen ja modulaarisuuden osuutta, mikä osaltaan heikentää edelleen rakentamisen tuottavuutta, kun tuottavuuden mittarina on kappaleen alussa mainitun raportin tavoin rakennusalan yritysten
kannattavuus. Sen sijaan rakentamisen digitalisaation mahdollisuuksia nähdään enemmän ja alan tuottavuuspotentiaali on parempi, kun tarkastellaan arvonlisäystä koko rakentamisen arvoketjun osalta.
Digitalisaatiolla tarkoitetaan tiedon ja tietotekniikan hyödyntämistä nykyisen toiminnan kehittämiseen tai uuden toiminnan mahdollistamiseen. Digitalisaation käyttöönotto yhteiskunnassa tai organisaatiossa johtaa aina vähintään jonkinasteiseen työnjaon muuttumiseen. Digitalisaatio on eräänlainen megatrendi, jota on tarkasteltu Kondratjevin pitkien aaltojen teorian mukaisena paradigmamuutoksena. Kondratjevin syklien avulla on pyritty arvioimaan, onko digitalisaatio jo vähitellen väistyvä vai vasta vähitellen kiihtyvä kehityskulku. Tämä on pitkälti riippuvainen siitä, mihin digitalisaation alkuhetki määritellään.
Perinteinen määritelmä digitalisaation alkuvuosikymmenelle on 1970-luku, jolloin mikroprosessorin käyttö on yleistynyt taloudessa ja yhteiskunnassa. Tässä työssä päädyttiin käsittelemään digitalisaation alkuhetkenä 1990-lukua, jolloin internet alkoi vaikuttaa maailmanjärjestykseen.
Työelämän digitalisaation kehittäminen on vähintään yhtä paljon riippuvainen osaamisesta, kuin se on teknologisesta kehityskulusta. Ihmisen digivalmiuksien on todettu kääntyvän laskuun noin 45–55 ikävuoden jälkeen. Kyselytutkimuksessa monin paikoin vahvistettiin teoriaosuudessa tehty havainto digikuilun syntymisestä alle viisikymppisten ja sitä vanhempien välille. Rakennusalalla digikuilun heikommalla puolella on vähintään kolmannes alan työllisistä ja suhdeluku heikkenee jatkuvasti väestön ikääntymisen ja eläkeiän nousemisen myötä. Sen lisäksi, että nykyisten yli viisikymppisten digitaalisesta integraatiosta on huolehdittava, tulee jokaisen pitää mielessä, että valtaosa nykyisistä nuoremmista sukupolvista saavuttaa jossain vaiheessa digikuilun kannalta kriittisen iän ja joutuu selviämään työelämästä eläkeikään asti vielä yli kaksi vuosikymmentä sen jälkeen. Kun luontainen tai sisäsyntyinen taipumus digitalisaation omaksumiseen iän karttuessa ei enää kanna, on jokaisen syytä pitää itsensä vaikka väkisin mukana kehityksessä.
Rakennusalan tuottavuuden parantaminen digitalisaation avulla kytkeytyy Kondratjevin pitkien aaltojen teorian kautta tulevaisuustietoon. Digitalisaatio on teknologiasykli, jonka kehityksen ennakointi on keskeisessä asemassa sen suhteen, miten digitalisaatiota pystytään implementoimaan osaksi rakennusalaa. Jos alakohtaista teknologista kehitystä odotetaan tapahtuvaksi itsestään, mitään ei välttämättä tapahdu. Jos ala kykenee ottamaan aktiivisen roolin tulevaisuutensa luomisessa, edellytykset teknologisten kehitysaskelten ottamiseen paranevat. Tulevaisuudentutkimuksen menetelmät ovat usein kontekstisidonnaisia.
Tieteellinen lähestymistapa soveltuu laajoihin systeemeihin, kuten globaaliin talouteen ja yhteiskuntiin. Mitä lähemmäs tullaan systeemejä, joissa tulevaisuuden tutkijat ovat samalla tulevaisuuteen liittyvien päätösten tekijöitä, menetelmistä kehittyy soveltavampia ja käytännöllisempiä. Toiminnallisella tasolla tulevaisuuden skenaarioiden arviointikriteerinä ei ole niinkään niiden osumatarkkuus tulevaisuuden toteutumisesta, vaan niiden vaikuttavuus toiminnan tasolla.
Tutkimuksen tiedonkeruussa pyrittiin soveltamaan tulevaisuustutkimuksen ja verkostomaisten ja avoimien innovaatiojärjestelmien toimintaperiaatteita.
Tutkimuskysymyksiä selvitettiin noin 60 eri yrityksen ja 130 vastaajan muodostamalle verkostolle laaditulla delfoi-kyselyllä. Tarkoituksena oli selvittää verkoston asiantuntijoiden nykytilan ja tulevaisuuden skenaarioiden avulla keinoja kehittää rakennusalan tuottavuutta digitaalisen tietomallin avulla. Tutkimuksessa kyettiin yksilöimään esteitä ja mahdollisuuksia tietomallin käytön lisäämiselle ja monipuolistamiselle.
Rakennusalan henkilöstön digitaaliset valmiudet eivät merkittävästi poikkea vertailuaineistosta. Vapaa-ajalla digitalisaatiota käytetään vastaavalla tavalla, kuin yhteiskunnassa yleensä. Ikääntymisen aiheuttaman digitaitojen heikkenemisen vaikutus näkyy samanlaisena rakennusalan henkilöstön parissa niin vapaa-ajan, kuin työtehtävienkin saralla. Uudet teknologiat ovat helpompia omaksua nuoremmille ikäluokille, mikä johtaa taitotasojen eriytymiseen, mikäli osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen ei panosteta aktiivisesti kaikkien ikäluokkien kohdalla.
Kohdeverkoston selkeä enemmistö tunnistaa tietomallin käytön lisäämisen hyödyt tuottavuudelle ja rakentamisen laadulle. Kaksi kolmasosaa vastaajista havaitsi omassa työympäristössään tietomallin käytön lisääntyneen viime aikoina vähintään kohtalaisesti.
Kolme neljästä kokee, että tietomallia ei käytetä tarpeeksi verrattuna perinteisiin suunnittelumenetelmiin. Tietomallin käytön lisäämisen esteeksi ei koettu niinkään sen hintaa tai vaikutusta suunnittelun kestoon, vaan osaamisvajetta. Tietomallin käyttötapausten nykyistä paremmalla etukäteissuunnittelulla voidaan kiertää esimerkiksi korjausrakentamisessa ilmenevään lähtötietojen keräämisen vaikeuteen liittyviä esteitä.
Tietomallin uusilla sovelluksilla, kuten sisäpaikannuksella ja digitaalisella kaksosella nähtiin runsaasti potentiaalia rakennusalan tuottavuuden tehostamisessa. Työmaan logistiikan eriyttäminen muista työmaapalveluista tuottaa hyötyjä, kun materiaalivirtoja pystytään suunnittelemaan tietomallipohjaisesti ja materiaalin sijainti pystytään lisäämään digitaaliseen kaksoseen sisäpaikannuksen avulla. Tietomallien kytkemisen rakennustuoteteollisuuden tietoinfrastruktuuriin paremman imuohjauksen mahdollistamiseksi muodostaa potentiaalisen jatkotutkimuskohteen alan ja aihepiirin tutkijoille.
10 LÄHTEET
Aatsalo, J., 2021. Rakennuslehti.fi. [Verkkojulkaisu] Saatavilla:
https://www.rakennuslehti.fi/2021/12/katso-mihin-mihin-muuhun-kuin-varsinaiseen-tyontekemiseen-talotekniikka-asentajien-tyoaika-kuluu/
[Viitattu 1.1.2022].
Ahola, M. & Hirvonen, J., 2021. Digitalisaation huipulla - ja reunalla, Helsinki: Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitieto.
Ahonen, A., Ali-Yrkkö, J., Avela, A., Junnonen, J-M., Kulvik, M., Kuusi, T., Mäkäräinen, K., Puhto, J. 2020. Rakennusalan kilpailukyky ja rakentamisen laatu Suomessa. Helsinki:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:24. Etlatieto Oy
Alasuutari, P., 2011. Laadullinen tutkimus 2.0. 4. toim. Tampere: Osuuskunta Vastapaino.
Borg, A. & Vartiainen, J., 2015. Strategia Suomelle, s.l.: Valtioneuvoston kanslia.
Bresnahan, T., Brynjolfsson, E. & Hitt, L., 1999. Information technology, workplace organization, and the demand for skilled labor: firm-level evidence, Cambridge, Massachusetts: National Bureau of Economic Research.
Brynjolfsson, E. & McAfee, A., 2011. Race Against The Machine -how the digital revolution is accelerating innovation, driving productivity, and irreversibly transforming. Lexington, Massachusetts: Digital Frontier Press.
Coffman, B., 1997. Weak Signal Research. [Verkkojulkaisu]
Saatavilla: https://legacy.mgtaylor.com/mgtaylor/jotm/winter97/wsrintro.htm [Viitattu 5.1.2022].
Esa, M., 2018. Strategia vastaa tärkeään kysymykseen - Älä suhtaudu siihen ylimielisesti.
[Verkkojulkaisu]
Saatavilla: https://y-studio.fi/yrityksen-kasvu/johtaminen/strategia-vastaa-tarkeaan-kysymykseen/
[Viitattu 7.1.2022].
Euroopan komissio, D.-G. f. R. a. I., 2008. The European Foresight Monitoring Network : collection of EFMN briefs. Part 1., s.l.: s.n.
Findikaattori, 2021. Talouden kasvu (BKT). [Verkkojulkaisu] Saatavilla:
https://findikaattori.fi/fi/3 [Viitattu 10.1.2022].
Google, 2022. Suosituimpien sovellusten listat. [Verkkojulkaisu] Saatavilla:
https://play.google.com/store/apps/top?hl=fi&gl=US [Viitattu 16.1.2022].
Gordon, R., 2010. Revisiting U.S. Productivity Growth Over the Past Century With a View of Future, Cambridge, Massachusetts: National Bureau of Economic Research.
Hargadon, A. & Sutton, R., 1997. Technology Brokering and Innovation in a Product Development Firm. Administrative Science Quarterly, 42(4), ss. 716-749.
Harmaakorpi, V. & Melkas, H., 2005. Knowledge management in regional innovation networks: The case of Lahti, Finland. European Planning Studies, Issue 13, ss. 641-659.
Harmaakorpi, V. & Melkas, H., 2008. Johdanto. Teoksessa: V. Harmaakorpi & H. Melkas, toim. Innovaatiopolitiikkaa järjestelmien välimaastossa. Helsinki: Suomen Kuntaliitto, ss. 13-16.
Harmaakorpi, V., Melkas, H. & Pekkarinen, S., 2008. Rakennettu kilpailukyky ja kehitysalustat. Teoksessa: V. Harmaakorpi & H. Melkas, toim. Innovaatiopolitiikkaa järjestelmien välimaastossa. Helsinki: Suomen Kuntaliitto, ss. 139-148.
Harmaakorpi, V., Tura, T. & Artima, E., 2006. Balancing regional innovation policy between proximity and distance. Fifth Proximity Congress, Issue 6, ss. 28-30.
Heinonen, S. ym., 2013. Tulevaisuudentutkimuksen käsitteitä. Teoksessa: O. Kuusi, T.
Bergman & H. Salminen, toim. Miten tutkimme tulevaisuuksia?. Helsinki: Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry, ss. 321-334.
Henttinen, T., 2012. Yleiset tietomallivaatimukset 2012 Osa 1. Versio 1.0. s.l.:RTS, Rakennustietosäätiö.
Hiltunen, E., 2013. Uusien mahdollisuuksien luova tunnistaminen. Teoksessa: O. Kuusi, T.
Bergman & H. Salminen, toim. Heikot signaalit. Helsinki: Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry, ss. 296-303.
Hiltunen, E. & Hiltunen, K., 2014. Teknoelämää 2035 Miten teknologia muuttaa tulevaisuuttamme?. 1 toim. Helsinki: Talentum.
Holmström, B., Korkman, S. & Pohjola, M., 2014. Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset, s.l.: Valtioneuvoston kanslia.
Ilmakunnas, S., Kiander, J., Parkkinen, P. & Romppanen, A., 2000. Globalisaatio ja työn loppu? Talous ja työllisyys vuoteen 2030, Helsinki: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus.
Jokimäki, E., Kaskiharju, E., Vierimaa, S. & Vuorinen, J., 2020. Mikä ihmeen netti?, Helsinki:
Helsingin kaupunki.
Kaarakainen, S.-S. & Kaarakainen, M.-T., 2018. Tulevaisuuden toivot - Digitaalisten
medioiden käyttö nuorten osallisuuden ja osaamisen lähteenä. Media & Viestintä, 2018(41), ss. 235-254.
Karjula, J. & Mäkelä, E., 2012. Yleiset tietomallivaatimukset 2012 Osa 11. Versio 1.0.
s.l.:Rakennustietosäätiö RTS.
Karppinen, A. ym., 2012. Yleiset tietomallivaatimukset 2012 Versio 1.0 Osa 13 Tietomallien hyödyntäminen rakentamisessa. s.l.:Rakennustietosäätiö RTS.
Kasvi, J., 2019. Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry. [Verkkojulkaisu] Saatavilla:
https://tieke.fi/digi-digi-digi/ [Viitattu 2.1.2022].
Kimble, C., Grenier, C. & Goglio-Primard, K., 2010. Innovation and knowledge sharing across professional boundaries: Political interplay between boundary objects and brokers.
International Journal of information management, Issue 30, ss. 437-444.
Kivinen, M., 2021. Virtuaalinen ja lisätty todellisuus. [Verkkojulkaisu]
Saatavilla: https://www.vttresearch.com/fi/palvelut/virtuaalinen-ja-lisatty-todellisuus [Viitattu 27.12.2021].
Koiranen, I., Räsänen, P. & Södergård, C., 2016. Mitä digitalisaatio on tarkoittanut kansalaisen näkökulmasta. Talous ja yhteiskunta, 2016(3), ss. 24-29.
Kotter, J. & Schlesinger, L., 2008. Choosing Strategies for Change. Harvard Business Review, 2008(07-08), ss. 130-140.
Kuittinen, T., 2019. Tietomalli ei vielä korvaa piirustuksia. Rakennuslehti, 6 Helmikuu, ss. 14-16.
Kuusi, O., Heinonen, S. & Rubin, A., 2013. Asiantuntija-arviomenetelmät. Teoksessa: T.
Bergman, ym. toim. Miten tutkimme tulevaisuuksia?. Helsinki: Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry, ss. 248-295.
Lehti, M., Rouvinen, P. & Ylä-Anttila, P., 2012. Suuri Hämmennys: Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa, Helsinki: Taloustieto Oy (ETLA B254).
Lehto Group Oyj, 2016. Lehto Group Oyj ostaa korjausrakentamiseen keskittyneen Rakennus Oy Warecon osakekannan. [Verkkojulkaisu] Saatavilla: https://lehto.fi/cision/lehto-group-oyj-ostaa-korjausrakentamiseen-keskittyneen-rakennus-oy-warecon-osakekannan/ [Viitattu 7.1.2022].
Lehto Group Oyj, 2019. Lehto on lakkauttanut Korjausrakentamisen palvelualueen ja rajaa korjaustoimintaansa. [Verkkojulkaisu] Saatavilla:
https://lehto.fi/cision/lehto-on-lakkauttanut-korjausrakentamisen-palvelualueen-ja-rajaa-korjaustoimintaansa/ [Viitattu 7.1.2022].
Levinthal, D., 1990. Absorptive Capacity: A New Perspective on Learning and Innovation.
Administrative Science Quarterly, Osa/vuosikerta 35, ss. 128-152.
Lindholm, P., 2021. Näin toimii juuri valmistunut kvanttitietokone – Suomi teki ensimmäisten joukossa koneen, jonka monituhatkertainen laskentanopeus mullistaa lukuisat alat.
[Verkkojulkaisu] Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-12209593 [Viitattu 2.1.2022].
Linstone, H. & Turoff, M., 1975. The Delphi Method: Techniques and Applications.
s.l.:Addison-Wesley.
Luukkanen, J., Eriksson, J.-T., Pantzar, M. & Kuusi, O., 2013. Systeemi- ja evoluutioajattelu.
Teoksessa: O. Kuusi, T. Bergman & H. Salminen, toim. Miten tutkimme tulevaisuuksia?. 3 toim. Helsinki: Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry, ss. 57-113.
Lönnqvist, H. & Salorinne, M., 2020. Kvartti - Kaupunkitiedon verkkolehti. [Verkkojulkaisu]
Saatavilla: https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/tyon-murros-ja-digitalisaatio-mita-muutoksia-luvassa-paakaupunkiseudun-tyomarkkinoille [Viitattu 27.12.2021].
Malaska, P., 2013. Tulevaisuustietoisuudesta ja tulevaisuudesta tietämisestä: Tulevaisuus mielenkiinnon kohteena. Teoksessa: O. Kuusi, T. Bergman & H. Salminen, toim. Miten tutkimme tulevaisuuksia?. Helsinki: Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry, ss. 14-22.
Malaska, P. ym., 2013. Skenaarioajattelu. Teoksessa: T. Bergman, ym. toim. Miten tutkimme tulevaisuuksia?. Helsinki: Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry, ss. 125-188.
Malmelin, N., Pihlajamaa, M. & Komonen, P., 2020. Tebatti: Yritykset eivät hyödynnä tulevaisuustietoa. [Verkkojulkaisu] Saatavilla: https://www.talouselama.fi/uutiset/tebatti-yritykset-eivat-hyodynna-tulevaisuustietoa/7ad104cf-5c98-4943-8475-a0d9eb204c84 [Viitattu 5.1.2022].
Mankins, M. & Steele, R., 2005. Turning Great Strategy into Great Performance. Harvard Business Review, 2005(07-08), ss. 64-72.
Manley, R., 2013. The Policy Delphi: a method for identifying intended and unintended consequences of educational policy. Policy Futures in Education, 2013(6), ss. 755-768.
Mannermaa, M., 2004. Heikoista signaaleista vahva tulevaisuus. Helsinki: Sanoma Pro.
McAdam, R. & McClelland, J., 2002. Individual and team-based idea generation within innovation management: organisational and research agendas. European Journal of innovation Management, 5(2), ss. 86-97.
Mölsä, S., 2016. Reilut 50 vuotta sitten Mauno Koivisto ja Armas Puolimatka synnyttivät lähiöiden laatikkoarkkitehtuurin. Rakennuslehti, 22 Huhtikuu, ss. 14-17.
Mölsä, S., 2020. Mauno Koivisto oli suomalaisten betonilähiöiden isä – Jari Tervon tv-sarja sivuuttaa silloisen pankinjohtajan roolin Suomen suuressa muutoksessa. Helsingin Sanomat, 5 Tammikuu, p. A16.
Mölsä, S., 2021. Tahtituotanto ja hiiliajattelu tekivät läpimurron. Rakennuslehti, 10 Joulukuu, ss. 12-14.
Niiniluoto, I., 2013. Tulevaisuudentutkimus - tiedettä vai taidetta?. Teoksessa: T. Bergman, S.
Heinonen, I. Penttilä & H. Salminen, toim. Miten tutkimme tulevaisuuksia?. Helsinki:
Tulevaisuuden tutkimuksen seura, ss. 23-29.
Paalanen, A., Oikarinen, T. & Hyypiä, M., 2008. Yritykset uuden paradigman pyörteissä.
Teoksessa: V. Harmaakorpi & H. Melkäs, toim. Innovaatiopolitiikkaa järjestelmien välimaastossa. Helsinki: Suomen Kuntaliitto, ss. 80-92.
Parjanen, S. & Melkas, H., 2008. Etäisyyden ja läheisyyden leikki innovaatioprosesseissa.
Teoksessa: V. Harmaakorpi & H. Melkäs, toim. Innovaatiopolitiikkaa järjestelmien välimaastossa. Helsinki: Suomen kuntaliitto, ss. 59-67.
Parjanen, S., Melkas, H. & Uotila, T., 2011. Distances, Knowledge Brokerage and Absorptive Capacity in Enhancing Regional Innovativeness: A Qualitative Case Study of Lahti Region, Finland. European Planning Studies, 19(6), ss. 921-948.
Puusa, A. & Juuti, P., 2020. Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetelmät. Helsinki:
Gaudeamus.
Pölönen, P., 2020. Tulevaisuuden lukujärjestys. 1 toim. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.
Rajala, M., 2012. Yleiset tietomallivaatimukset 2012 Versio 1.0 Osa 2 Lähtötilanteen mallinnus. s.l.:Rakennustietosäätiö RTS.
Rakennusteollisuus, 2020. Rakennusalan suhdanteiden kuviopankki. [Verkkojulkaisu]
Saatavilla: https://www.rakennusteollisuus.fi/Tietoa-alasta/Talous-tilastot-ja-suhdanteet/Kuviopankki/ [Viitattu 31.12.2021].
Rantanen, H., 2005. Tuottavuus suorituskyvyn analysoinnin kentässä, Lahti: Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahden yksikkö.
Rantanen, H., Rantala, T. & Pekkola, S., 2015. Tuottavuuden kehittämisen esteet -Suomi eilen ja tänään, s.l.: Lappeenrannan teknillinen yliopisto.
Rohrbeck, R., 2010. Corporate Foresight. Berlin: Dissertation Technische Universitat Berlin.
Rubin, A., 2015. Skenaariotyöskentely tulevaisuuksientutkimuksessa. [Verkkojulkaisu]
Saatavilla: https://metodix.fi/2015/01/31/skenaariotyoskentely-tulevaisuuksientutkimuksessa/ [Viitattu 6.1.2022].
Ruffle, S., 1986. Architectural Design Exposed: From Aided Drawing to Computer-Aided Design. Environment and Planning, 13(4), ss. 385-389.
Saunila, M. & Ukko, J., 2015. Kohti parempaa suorituskykyä - Työkalupakki
innovaatiokyvykkyyden mittaamiseen ja johtamiseen, s.l.: Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Lahti.
Savisaari, A., 2017. Pistepilvitiedon hyödyntäminen korjausrakennushankkeen arkkitehtisuunnittelussa, Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto. Arkkitehtuurin laboratorio.
Seppänen, O. & Peltokorpi, A., 2020. Rakennusalan haasteet – lean ja digitalisaatio avuksi -webinaari. [Verkkojulkaisu] Saatavilla:
https://www.aaltopro.fi/aalto-leaders-insight/2020/rakennusalan-haasteet-lean-ja-digitalisaatio-avuksi [Viitattu 1.1.2022].
Tamminen, S., 2021. Laskutikusta tietomalleihin. 2021 toim. s.l.:Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry.
Tilastokeskus, 2019. Korjausrakentamisen suhdanteiden kuvaamiseen uusi metodi.
[Verkkojulkaisu] Saatavilla:
https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2019/korjausrakentamisen-suhdanteiden-kuvaamiseen-uusi-metodi/ [Viitattu 7.1.2022].
Tilastokeskus, 2020. Innovaatiomenot kasvoivat kahden vuoden takaisesta vuonna 2018.
[Verkkojulkaisu] Saatavilla: https://www.stat.fi/til/inn/2018/inn_2018_2020-04-23_tie_001_fi.html [Viitattu 7.1.2022].
Tilastokeskus, 2021. Työvoimatutkimus 2021. [Verkkojulkaisu] Saatavilla:
https://tilastokeskus.fi/til/tyti/2021/11/tyti_2021_11_2021-12-21_tie_001_fi.html [Viitattu 31.12.2021].
Tompuri, V., 2021. Ilveksen remontti etenee tahdissa. Rakennuslehti, 21 Toukokuu, ss. 26-27.
Uotila, T. & Ahlqvist, T., 2008. Tulevaisuustiedon sulauttaminen alueellisiin
innovaatioprosesseihin. Teoksessa: V. Harmaakorpi & H. Melkäs, toim. Innovaatiopolitiikkaa järjestelmien välimaastossa. Helsinki: Suomen kuntaliitto, ss. 47-58.
Uotila, T., Melkas, H. & Harmaakorpi, V., 2005. Incorporating futures research into regional, Lahti: Helsinki University of Technology Lahti Center.
Uotila, T. & Melkäs, H., 2008. Tieto ja tietämys alueellisissa innovaatioverkostoissa:
teoreettista pohdintaa. Teoksessa: V. Harmaakorpi & H. Melkäs, toim. Innovaatiopolitiikkaa järjestelmien välimaastossa. Helsinki: Suomen Kuntaliitto, ss. 28-46.
Valli, R. & Aaltola, J., 2015. Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. 4. toim. Jyväskylä: PS-kustannus.
Valtiovarainministeriö, 2020. Hallituksen esitys HE 75/2020 vp. [Verkkojulkaisu]
Saatavilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_75+2020.aspx [Viitattu 31.12.2021].
Wilenius, M., 2015. Tulevaisuuskirja. 1. toim. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.
Åhman, J., 2016. Suorituskyvyn mittaristo rakennusalan PK-yrityksille, s.l.: Lappeenrannan teknillinen yliopisto.
Tässä osiossa kysellään vastaajien taustatietoja. Tarkoitus on selvittää iän, työkokemuksen, koulutustaustan ja ammattiryhmän vaikutusta digitalisaation käyttöasteeseen.
(valitse yksi tai useampi) 1
Koulutus *
Kansakoulu Peruskoulu Ammattikoulu Lukio
Rakennusmestari tai muu teknikko
Rakennusinsinööri, LVI/S-insinööri tai rakennusarkkitehti (opisto tai AMK) Diplomi-insinööri tai arkkitehti
Tekniikan lisensiaatti tai tohtori
Muu
1/9/2022
16-19 vuotta 20-24 vuotta 25-29 vuotta 30-39 vuotta 40-49 vuotta 50-59 vuotta 60-69 vuotta 70 tai yli
1/9/2022
Jos useampia rooleja, valitse se, josta käsin helpoin arvioida tietomallin käyttöä
Asentaja / työntekijä
Työmaatoimihenkilö / työnjohtaja Hankinta
Urakkalaskenta Vastaava työnjohtaja Arkkitehti / pääsuunnittelija Rakennesuunnittelija LVIA-suunnittelija Sähkösuunnittelija Valvoja
Rakennuttajapäällikkö Käyttäjän edustaja
Muu erityisasiantuntija (Palo, akustiikka, AV tms.) Viranomainen (rakennusvalvonta tai pelastuslaitos) Ylempi tai ylin toimihenkilö suunnittelutoimistossa Ylempi tai ylin toimihenkilö rakennuttajatoimistossa Ylempi tai ylin toimihenkilö urakointiliikkeessä
Muu
1/9/2022
0-2 vuotta 2-5 vuotta 6-10 vuotta 11-20 vuotta 21-30 vuotta 31-40 vuotta Yli 40 vuotta
5
Onko digitalisaatio vaikuttanut jollain tavalla uravalintaasi? *
Päädyin rakennusalalle muista syistä. Digitalisaatio ei ole vaikuttanut uravalintaani.
Olen valinnut rakennusalan osittain sen takia, että pääsisin mahdollisimman vähällä tietotekniikan ja digitalisaation suhteen
Olen valinnut rakennusalan osittain sen takia, että alalla pääsisi hyödyntämään digitalisaation suomia mahdollisuuksia
1/9/2022
Tässä osiossa kysellään laaja-alaiselta joukolta ihmisiä heidän tottumuksistaan digitalisaation käyttöön vapaa-ajallaan. Tutkimusten perusteella eri taustaisilla ihmisillä on eri tyyppiset tottumukset erilaisten digitaalisten palveluiden käyttöön. Tutkimushypoteesina on, että digitottumukset vapaa-ajalla heijastelevat työelämän digivalmiuksiin.
1/9/2022
Valitse seuraavista ne väittämät, jotka kuvaavat parhaiten suhtautumistasi digitalisaatioon ja innovaatioihin vapaa-ajalla *
Olen kiinnostunut uusista palveluista ja teknologioista
Innovaatiot ovat Suomen ainoa mahdollisuus selvitä tulevaisuuden haasteista, kuten väestön ikääntyminen ja kansainvälisen kilpailun lisääntyminen
Innovaatiot ovat poliitikkojen keksimä hämäys
Innovaatiot ja digitalisaatio vievät huomiota todelliselta osaamiselta
Kaikki nykyaikaiset järjestelmät ahdistavat ja toivon, että olisin syntynyt 30 vuotta aikaisemmin Olen aikeissa hankkia sähköauton tai jo hankkinut sellaisen
Käytän urheilukelloa, aktiivisuusranneketta ja/tai älysormusta Kotonani on älytelevisio, älyuuni tai älyleivänpaahdin
Luen tai kuuntelen e-kirjoja
Luen sanoma- ja aikakausilehdet sähköisesti Hoidan maksuliikenteeni sähköisesti
Suostun tankkaamaan autoani vain fossiilisella polttoaineella Luen vain paperisia lehtiä
Olen käyttänyt vapaa-ajallani 3D-tulostinta, VR-laitteita tai IoT-laitteita (esimerkiksi kesämökin lämpötilan seuranta etänä)
Omistan tarvitsemani hyödykkeet, kuten auton, kesämökin tai veneen mieluiten itse Pyrin hyödyntämään eri hyödykkeiden, kuten auton, kesämökin tai veneen käytössä yhteiskäyttöalustoja
1/9/2022
(valitse yksi tai useampi): *
Facebook WhatsApp YouTube LinkedIn Skype Teams Über Wolt
Google Lens Spotify Deezer iTunes Mobile Pay PayPal EasyPark AirBnB Supersaver
Booking.com (http://booking.com) Pivo
Tinder
En ole kuullut koskaan mistään näistä
1/9/2022
(valitse yksi tai useampi): *
Facebook WhatsApp YouTube LinkedIn Skype Teams Über Wolt
Google Lens Spotify Deezer iTunes Mobile Pay PayPal EasyPark AirBnB Supersaver
Booking.com (http://booking.com) Pivo
Tinder Verkkopankki
En ole käyttänyt mitään näistä koskaan
1/9/2022
Rakennusalan digitalisaation visionäärit ovat esittäneet, että 3D-pelaamiseen liittyvät harrasteet edistävät käsitystä myös työelämän kolmiulotteisissa virtuaaliympäristöissä toimimisesta. 3D-pelaamista ovat esimerkiksi lentosimulaattorit, rallipelit ja ensimmäisen tai kolmannen persoonan ammunta-, tasohyppely- tai seikkailupelit.
En myönnä pelanneeni koskaan 3D-pelejä Olen pelannut viimeksi 80-luvulla
Olen pelannut viimeksi 90-luvulla Olen pelannut viimeksi 2000-luvulla Olen pelannut viimeksi 2010-luvulla
Pelaan edelleen 3D-pelejä konsolilla tai tietokoneella
Pelaan edelleen 3D-pelejä JA hyödynnän pelaamisessa VR-laseja
1/9/2022
Rakennusalaa koskevien
innovaatioiden tunnistaminen ja omaksuminen
Tässä osiossa kartoitetaan rakennusalalla eri tehtävissä työskenteleviltä ihmisiltä heidän kokemustaan erilaisista rakennusalan digitaalisista sovelluksista.
Tarvitsen opastusta ohjelmistojen, tietojärjestelmien, työsovellusten, tallennustilojen, pilvipalveluiden tai tiedostojen käytössä
10
Valitse seuraavista se väittämä, joka kuvaa parhaiten teknisiä valmiuksiasi työtehtävissä *
Useamman kerran viikossa 2-4 kertaa kuukaudessa Satunnaisesti tai en lainkaan
Opastan muita ohjelmistojen, tietojärjestelmien, työsovellusten, tallennustilojen, pilvipalveluiden tai tiedostojen käytössä
11
Valitse seuraavista se väittämä, joka kuvaa parhaiten teknisiä valmiuksiasi työtehtävissä *
Useamman kerran viikossa 2-4 kertaa kuukaudessa Satunnaisesti tai en lainkaan
1/9/2022
useampi): *
Tietomallinnus VR-teknologia AR-teknologia
IoT-teknologia (esimerkiksi työmaan olosuhdeseuranta) Sähköinen rakennustyömaan tarkastusasiakirja
Congrid Kotopro Laserkeilaus 3D-tulostus
En ole kuullut mistään näistä
1/9/2022
tai useampi): *
Tietomallit VR-teknologia AR-teknologia
IoT-teknologia (esimerkiksi työmaan olosuhdeseuranta) Sähköinen rakennustyömaan tarkastusasiakirja
Congrid Kotopro
Laserkeilaustiedostot 3D-tulosteet
En ole käyttänyt mitään näistä
1/9/2022
rakentamisen työkaluja tai palveluita (valitse yksi tai useampi): *
Tietomallit VR-teknologia AR-teknologia
IoT-teknologia (esimerkiksi työmaan olosuhdeseuranta) Sähköinen rakennustyömaan tarkastusasiakirja
Congrid Kotopro
Laserkeilaustiedostot 3D-tulosteet
Kaikki on tuttuja
Muu
1/9/2022
digitalisaatioon ja innovaatioihin työtehtävissä *
Arvostan mahdollisuutta käyttää työtehtävissä perinteisiä välineitä, kuten kopiokonetta, faksia, ruutuvihkoa ja paperisia piirustuksia
Arvostan mahdollisuutta käyttää työtehtävissä moderneja välineitä, kuten vaikkapa Sharepointia, Congridia ja IoT-antureita
Digitalisaatio parantaa rakentamisen laatua, kannattavuutta ja projektinhallintaa
Monimutkaiset uudet järjestelmät ja laitteet lisäävät työmäärää ja vaikeuttavat töistä selviämistä
Monimutkaiset uudet järjestelmät ja laitteet lisäävät työmäärää ja vaikeuttavat töistä selviämistä