innovaa-tiota tai pysäyttämällä innovaatioprosessi. Eri henkilöillä innovaation omaksumispro-sessit ovat eri vaiheissa, mutta ulkoisilla tekijöillä voidaan vaikuttaa tilanteeseen. Toiset vaativat omaksumiseen enemmän aikaa ja koulutusta kuin toiset. (Hilz 2000, 275.) Johtopäätöksenä voidaan todeta, että erilaiset innovaatioiden omaksujaryhmät tulee ot-taa huomioon suunniteltaessa koulutusta ja käytön tukea. ATK-luokkaopetus ja kolle-gan vieriopetus todettiin tutkimuksessa mieluisimmiksi oppimismenetelmiksi, mutta myös muita menetelmiä voidaan kehittää, esimerkiksi työpisteissä tapahtuvaa pienryh-mäopetusta. Erilaisille innovaatioiden omaksujille tulisi kehittää juuri heille sopivia auttamismenetelmiä ja opetteluun on annettava aikaa. Myös asiantuntevaa nopeasti saatavaa tukea on oltava riittävästi. Työyksikössä erityisesti myöhemmin innovaatioita omaksuvat ryhmät tukeutuvat kollegan vertaistukeen.
Innovaatioiden omaksujakategorioiden tutkiminen laajemmalla tutkimusjoukolla esi-merkiksi eri kaupunkien kotihoidon työntekijöillä, antaisi mahdollisuuden tutkimukses-sa tutkimukses-saatujen tilastollisten merkitsevyyksien laskemiselle ja tulosten yleistämiselle suoma-laisiin kotihoidon työntekijöihin. Tutkimuksessa voitaisiin hyödyntää ja kehittää eteen-päin tähän tutkimukseen laadittua mittaria, jolla luokiteltiin vastaajat eri innovaatioiden omaksujakategorioihin. Myös vertailu muihin sosiaali- ja terveydenhuollon aloihin sekä muihin ammattialoihin voisi tuoda lisäinformaatiota.
Tässä tutkimuksessa aihetta on käsitelty laajasti yleisellä tasolla, mutta asioiden syvem-pi tarkastelu vaatii jatkotutkimuksia eri osa-alueilta. Esimerkiksi koulutuksen ja käytön tuen tarkempi tutkiminen, auttaisi kehittämään tätä aluetta eteenpäin. Haastattelemalla esimerkiksi vitkastelijoiden ryhmään kuuluvia henkilöitä, voidaan saada tarkempaa tie-toa heidän tuen tarpeestaan tieto- ja viestintätekniikan käytössä. Tärkeä jatkotutkimus-aihe on myös puhelimen välityksellä annettava tuki sekä tieto, miten sitä voidaan kehit-tää niin, että myös myöhemmin innovaatioita omaksuvat hakevat rohkeammin apua puhelimitse.
LÄHTEET
Alkula Tapani, Pöntinen Seppo & Ylöstalo Pekka 1994. Sosiaalitutkimuksen kvantita-tiiviset menetelmät. 1-2. painos, WSOY, Juva.
Berwick Donald M. 2003. Disseminating Innovations in Health Care. The Journal of the American Medical Association 289(15), 1969-1975.
Brancheau James C. & Wetherbe James C. 1990. The Adoption of Spreadsheet Soft-ware: Testing Innovation Diffusion Theory in the Context of End-User Computing. In-formation Systems Research 1(2), 115-143.
Chan Simon C.H. & Ngai Eric W.T. 2012. Electronic Learning Systems in Hong Kong Business Organizations: A Study of Early and Late Adopters. Journal of Education for Business 87(3), 170-177.
Demiris George & Hensel Brian K. 2008. Technologies for an Aging Society: A Sys-tematic Review of “Smart Home” Applications. Teoksessa Geissbuhler A. & &
Kulikowski C. (toim.) IMIAYearbook of Medical Informatics. Methods Informatics Medical 47(1), 33-40.
Denning Peter J. 2004. The Social Life of Innovation. Communications of the ACM, 47(4), 15-19.
Frank Kenneth A., Zhao Yong & Borman Kathryn 2004. Social Capital and the Diffu-sion of Innovations Within Organizations: The case of Computer Technology in Schools. Sociology of Education Vol. 77 (April), 148-171.
Heikkilä Tarja 2008. Tilastollinen tutkimus. 7. uudistettu painos. Edita Prima Oy, Hel-sinki.
Hilz Liza Marie 2000. The Informatics Nurse Specialist as Change Agent: Application of Innovation-Diffusion Theory. Computers in Nursing 18(6), 272-281.
Hirsjärvi Sirkka, Remes Pirkko & Sajavaara Paula 2009. Tutki ja kirjoita. 15-16. painos.
Tammi, Helsinki.
Holopainen Martti & Pulkkinen Pekka 2002. Tilastolliset menetelmät. 1. painos.
WSOY, Helsinki.
Hornik Robert 2004. Some Reflections on Diffusion Theory and the Role of Everett Rogers. Journal of Health Communication 9(S1), 143-148.
Hämäläinen Hannu 2005. Innovaatiotoiminnalla ratkaisuja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden haasteisiin. Yhteiskuntapolitiikka 70(2), 197-204.
Hänninen Esko, Koivunen Mari & Paaso Pia 2001. Hyvinvointia tietoteknologiahank-keilla. Hyviksi arvioitujen toimintamallien ja teknisten ratkaisujen käyttöönotto ja juur-rutus. [Verkkodokumentti] Julkaisuja 2001:11. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki.
Saatavissa: http://pre20031103.stm.fi/suomi/tao/julkaisut/taosisallys64.htm (Luettu 1.10.2012).
Hölttä Risto 1979. Innovaatioiden omaksuminen ja leviäminen alueellisena tapahtuma-na. Helsingin kauppakorkeakoulun julkaisuja B-39. Helsingin kauppakorkeakoulun ku-valaitos, Helsinki.
Jauhiainen Annikki 2004. Tieto- ja viestintätekniikka tulevaisuuden hoitotyössä. Asian-tuntijaryhmän näkemys hoitotyön skenaarioista ja kvalifikaatioista vuonna 2010. Väi-töskirja. [Verkkodokumentti] Kuopion yliopiston julkaisuja. E. Yhteiskuntatieteet 113, Kuopio. Saatavissa: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_951-781-952-8/urn_isbn_951-781-952-8.pdf (Luettu9.8.2012).
Jauhiainen Annikki, Saranto Kaija & Tossavainen Kerttu 2005. Hoitotyön tulevaisuu-den skenaariot kehittämistyön lähtökohtana. Teoksessa Lehenkari Janne & Häyrinen Kristiina (toim.) Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan tutki-muspäivät, tutkimuspaperit. Osaavien keskusten verkoston julkaisuja 4/2005. Suomen Kuntaliitto, 30-34.
Jauhiainen Annikki & Miettinen Terttu 2011. Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena. Teoksessa Häyrinen Kristiina (toim.) Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojenkä-sittelyn tutkimuspäivät. Tutkimuspaperit 2011. Raportti 13/2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, 13-17.
Kaasinen Eija 2005. User acceptance of mobile services – value, ease of use, trust and ease of adoption. Väitöskirja. VTT publications 566, Espoo. Tampere University of Technology, Tampere.
Kaplan Bonnie & Shaw Nicola T. 2002. People, Organizational, and Social Issues:
Evaluation as an exemplar. Teoksessa Haux R & Kulikowski C. (toim.) Yearbook of Medical Informatics 02. Schatter, IMIA, 91-102.
Kivi Antero 2011. Diffusion of Mobile Internet Services. Aalto University publication series Doctoral dissertations 90/2011. [Verkkodokumentti) Aalto University, School of Electrical Engineering, Helsinki. Saatavissa:
http://lib.tkk.fi/Diss/2011/isbn9789526043036/isbn9789526043036.pdf (Luettu 31.7.2012).
Konttinen Lea 2008. Laatu paikallisessa ruoan tuotannossa – Laatuajattelun spatiaalinen diffuusio ja innovaatioverkosto maidontuotannossa Pohjois-Karjalassa. Yhteiskuntatie-teellisiä julkaisuja nro 88. Joensuun yliopisto, Joensuu.
Korpela Mikko & Saranto Kaija 1999. Peruskäsitteet, osa-alueet ja toimijat. Teoksessa Saranto Kaija & Korpela Mikko (toim.) Tietotekniikka ja tiedonhallinta sosiaali- ja ter-veydenhuollossa. WSOY, Porvoo, 18-44.
Korpelainen Eija 2011. Information and communication technology adoption at works – Employees’ experiences of adoption and learning. Aalto University publications series Doctoral Dissertations 125/2011. [Verkkodokumentti] Department of
Industrial Engineering and Management, Helsinki.
Saatavissa: http://lib.tkk.fi/Diss/2011/isbn9789526043869/isbn9789526043869.pdf (Luettu 7.9.2012).
Kuntatyönantajat 2012. Terveydenhuollon hoitohenkilöstö (ei lääkärit).
Saatavissa:
http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/kunta-tyonantajana/henkilosto/terveydenhuolto/Sivut/default.aspx (Luettu 13.1.2013).
Kuusisto-Niemi Sirpa1999. Sosiaalihuollon tietotekniikka. Teoksessa Saranto Kaija &
Korpela Mikko (toim.) Tietotekniikka ja tiedonhallinta sosiaali- ja terveydenhuollossa.
WSOY, Porvoo, 226-240.
L 710/1982 Sosiaalihuoltolaki.
Lapveteläinen Päivi, Grönroos Eija, Turunen Hannele & Perälä Marja-Leena 2006.
Tieto- ja viestintätekniset valmiudet kotihoidossa saumattomien hoito- ja palveluketju-jen mahdollistajana. [Verkkodokumentti] Stakesin raportteja 3/2006. Stakes, Helsinki.
Saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/76830/Ra3-2006.pdf?sequence=1 (Luettu 9.8.2012).
Lehmuskoski Antero & Kuusisto-Niemi Sirpa 2007. Sosiaalialan sanasto asiakastieto-järjestelmää varten. Sosiaalialan tietoteknologiahanke. Terveyshallinnon ja -talouden
laitos, Kuopion yliopisto, Kuopio. Saatavissa:
http://www.sosiaaliportti.fi/file/4bb58e7e-c18a-4906-acdd-c285937ff812/sanasto.pdf (Luettu 29.11.2012).
Metsämuuronen Jari 2000. SPSS aloittelevan tutkijan käytössä. Metodologia-sarja 5.
International Methelp KY, Helsinki.
Metsämuuronen Jari 2002. Tilastollisen kuvauksen perusteet. Metodologia-sarja 2. 2.
uudistettu painos. International Methelp KY, Helsinki.
Nummenmaa Lauri 2004. Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Tammi, Hel-sinki.
Paljärvi Soili, Rissanen Sari & Sinkkonen Sirkka 2003. Kotihoidon sisältö ja laatu van-husasiakkaiden, omaisten ja työntekijöiden arvioimina – Seurantatutkimus Kuopion kotihoidosta. Gerontologia 2/2003. 85-97.
Park Jae Sung & Kim Hye Sook 2010. Impacts of Individual Innovativeness on the Ac-ceptance of IT-based Innovations in Health Care Fields. [Verkkodokumentti] Healthcare
Informatic Research 16(4), 290-298.
Saatavissa: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3092138/ (Luettu 5.8.2012).
Paunonen Marita & Vehviläinen-Julkunen Katri 1997. Hoitotieteen tutkimusmetodiik-ka. 1-2. painos. WSOY, Juva.
Raitoharju Reetta 2007. Information Technology Acceptance in the Finnish Social and Healthcare Sector. Exploring the Effects of Cultural Factors. Väitöskirja. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja. Sarja A-4:2007. Turun kauppakorkeakoulu. Turku.
Saatavissa: http://info.tse.fi/julkaisut/vk/Ae4_2007.pdf (Luettu 5.8.2012).
Rasi Ilkka, Lepola Esa, Muhli Arto & Kanniainen Aila 2006. SPSS 14.0 for Windows Perusteet. Oulun yliopisto, Oulu.
Rogers Everett M. 2003. Diffusion of Innovations. 5.painos. Free Press, A Division of Simon & Schuster, Inc. New York.
Rogers Everett M. 2004. A Prospective and Retrospective Look at the Diffusion Model.
Journal of Health Communication: International Perspectives 9(S1), 13-19.
Saranto Kaija & Kouri Pirkko 1999. Tieto- ja viestintätekniikka kansalaisten ja ammat-tilaisten vuorovaikutuksen ja tiedonhankinnan välineenä. Teoksessa Saranto Kaija &
Korpela Mikko (toim.) Tietotekniikka ja tiedonhallinta sosiaali- ja terveydenhuollossa.
WSOY, Porvoo, 334-357.
Saranto Kaija 2005. Tietojärjestelmät terveydenhuollon muutoksen johtamisessa. Vuori Jari (toim.) Terveys ja johtaminen. Terveyshallintotiede terveydenhuollon työyhteisöis-sä. 1.painos. WSOY, Porvoo, 303-313.
Saranto Kaija & Kuusisto-Niemi Sirpa 2011. Tiedon hallinta johtamisessa. Teoksessa Rissanen Sari & Lammintakanen Johanna (toim.) Sosiaali- ja terveysjohtaminen.
WSOYpro, Helsinki, 215-235.
Southon Frank Charles Gray, Sauer Chris & Dampney Christopher Noel Grant 1997.
Information Technology in Complex Health Services: Organizational Impediments to Successful Technology Transfer and Diffusion. The Journal of the American Medical Association 4(2), 112-124.
STM 2012. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2012-2015. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:1. [Verkkodokumentti]
Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. Saatavissa:
http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=5197397&name=DLFE-18303.pdf (Luettu 8.8.2012)
Ståhle Pirjo, Sotarauta Markku & Pöyhönen Aino 2004. Innovatiivisten ympäristöjen ja organisaatioiden johtaminen. Tulevaisuusvaliokunta, teknologian arviointeja 19. [Verk-kodokumentti] Eduskunnan kanslian julkaisu 6/2004. Edita, Helsinki. Saatavissa:
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip?${APPL}=erekj&${BASE}=erekj&
${THWIDS}=0.14/1358752994_470653&${TRIPPIFE}=PDF.pdf (Luettu 8.7.2012).
Ståhle Pirjo & Grönroos Mauri 1999. Knowledge management – tietopääoma yrityksen kilpailutekijänä. WSOY, Helsinki.
Taylor Joy & McAdam Rodney 2004. Innovation adoption and implementation in or-ganizations: a review and critique. Journal of General Management, 30(1), 17-38.
Tenkanen Raija 2004. Kotihoidon yhteistyömuotojen kehittäminen ja sen merkitys van-husten elämänlaadun näkökulmasta. Gerontologia 1/2004, 32-34.
Tepponen Merja 2009. Kotihoidon integrointi ja laatu. Väitöskirja. [Verkkodokumentti]
Kuopion yliopiston julkaisuja. E. Yhteiskuntatieteet 171, Kuopio.
Saatavissa: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-951-27-1301-1/urn_isbn_978-951-27-1301-1.pdf (Luettu 24.11.2012).
TEPA Sanastokeskus TSK:n termipankki. Tietotekniikan termitalkoot 2001-06-11.
Saatavissa: http://www.tsk.fi/tepa/netmot.exe?UI=figr&height=161 (Luettu 23.8.2012).
Tuomi Jouni & Sarajärvi Anneli 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 7. uu-distettu laitos. Tammi, Helsinki.
Tuomivaara Seppo & Eskelinen Kaisa 2012. Sosiaali- ja terveydenhuollon esimiesten kokemuksia tietotekniikan hyödyllisyydestä työssään. Tietotekniikan mahdollisuudet käytännön sosiaali- ja terveydenhuollon johtamis- ja esimiestyössä –hankkeen loppura-portti. [Verkkodokumentti] Työterveyslaitos, Tampere. Saatavissa:
http://www.tsr.fi/c/document_library/get_file?folderId=13109-&name=DLFE-7202.pdf (Luettu 12.8.2012)
Uusitalo Hannu 1991. Tiede, tutkimus ja tutkielma: Johdatus tutkielman maailmaan. 1-6. painos. WSOY, Helsinki.
Valovirta Ville, Pelkonen Antti, Kivisaari Sirkku & Hyytinen Kirsi 2011. Kaupunki-innovaatioiden levittäminen ja skaalaaminen. [Verkkodokumentti] VTT, Tutkimusra-portti. Saatavissa: http://kaupunki-innovaatiotfi.virtualserver23.nebula.fi/wp-content/uploads/2011/05/Kaupunki-innovaatioiden-skaalaaminen-raportti-5-2011.pdf (Luettu 22.11.2012)
Vidgrén Mervi 2009. Koulutusinnovaatiotoiminnan tukemisen ja johtamisen mallinta-minen. Tapaustutkimus monialaisen ammattikorkeakoulun terveys- ja liiketalousaloilta.
Väitöskirja. Kuopion yliopiston julkaisuja. E. Yhteiskuntatieteet 178, Kuopio.
VM 2012. Palvelut ja tiedot käytössä. Ehdotus julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategiaksi 2012-2020. [Verkkodokumentti] Valtiovarainministeriö, Helsinki.
Saatavissa:
http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20121017Julkis/01_JulkI CTstrategiaehdotus_17.10.2012.pdf (Luettu 2.12.2012)
von Fieandt Noora 2005. henkilöstön tietotekninen osaaminen ja koulutustarve tervey-denhuollossa. [Verkkodokumentti] Pro gradu –tutkielma. Terveyshallinnon ja -talouden
laitos, Kuopion Yliopisto, Kuopio. Saatavissa:
https://www.uef.fi/c/document_library/get_file?uuid=ea9be3d2-cb23-4591-b3d1-b0221b3ec897&groupId=122710 (Luettu 3.2.2013).
Vuononvirta Tiina 2011. Etäterveydenhuollon käyttöönotto terveydenhuollon verkos-toissa. Väitöskirja. Acta Universitatis Ouluensis D Medica 1145. [Verkkodokumentti]
Lääketieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto, Oulu.
Saatavissa: http://herkules.oulu.fi/isbn9789514297175/isbn9789514297175.pdf (Luettu 6.8.2012).
Yliherva Jukka 2004. Organisaation innovaatiokyvyn johtamismalli. Innovaatiokyvyn kehittäminen osana johtamisjärjestelmää. Väitöskirja. Acta Universitatis Ouluensis Technica C204. [Verkkodokumentti] Tuotantotalouden osasto, Oulun yliopisto, Oulu.
Saatavissa: http://herkules.oulu.fi/isbn9514273389/isbn9514273389.pdf (Luettu 30.8.2012).
LIITE 1. Kyselyn saatekirje
LIITE 2. Kyselylomake
LIITE 3. Kysymysten 7-9 vastaukset
7. Suhtautumisesi tieto- ja viestintätekniikkaan
Vastaajien määrä: 84
Täysin eri mieltä
Jokseen-kin eri mieltä
En samaa mutten eri miel-täkään
Jokseen-kin samaa mieltä
Täysin samaa mieltä
Yhteensä Keskiarvo
Haluan olla ensimmäisten joukossa kokeilemassa uusia tieto- ja viestintäteknisiä laitteita, esim. kannet-tavia tietokoneita, älypuhelimia, videolaitteita ym.
17 17 14 27 9 84 2,93
Otan mielelläni käyttöön uusia ohjelmistoja 11 17 22 22 12 84 3,08
Jos kotihoidossa otetaan käyttöön toiminnanohjaus-järjestelmä, haluan sen käyttööni mahdollisimman nopeasti
10 17 30 14 13 84 3,04
Olen erittäin kiinnostunut ottamaan käyttöön toimin-tamallin, jossa yhteyttä asiakkaisiin voidaan pitää videoyhteyden avulla
19 19 19 19 7 83 2,71
Haluan kehittää uusia työtapoja 1 4 22 34 23 84 3,88
Innostun helposti uusista ideoista 3 8 26 38 9 84 3,5
Suhtaudun myönteisesti tieto- ja viestintätekniikan mukanaan tuomiin muutoksiin
2 17 19 29 17 84 3,5
Yhteensä 63 99 152 183 90 587 3,23