Opinnäytetyön tuloksia esitellessä hyödynnetään suoria lainauksia potilaan haastatte-lusta. Lainauksia on muunnettu kirjakielimäisempään suuntaan, jotta haastateltavaa ei voi tunnistaa. Tutkimuksissa esiteltävät lainaukset valittiin mahdollisimman kuvaaviksi kate-gorioita esitellessä.
5. Tulokset
Analyysissa saatiin aineiston teemaksi ”Avuttomuuden tunne ja hoidosta selviytyminen”.
Lisäksi saatiin kolme kategoriaa: ”Hoidon aikainen pelko”, ”Pelon vaikutus hoitoon ja suun terveyteen” ja ”Potilaan odotukset hammashoidosta”. Jokaisella kategorialle on omat ala-kategoriansa. Kuviossa 2 havainnollistetaan teeman, kategorioiden, alakategorioiden ja koodien suhdetta toisiinsa.
5.1 Tutkimuksen teema
Aineiston teemaksi nousi ”Avuttomuuden tunne ja hoidosta selviytyminen”. Potilas kokee tilanteensa toivottomaksi johtuen tehottomaksi kokemastaan hammashoidosta. Potilasta on hoidettu useaan otteeseen, mutta hoidolla ei ole ollut pitkäaikaisia vaikutuksia. Potilas välttää mieluiten hammashoitotilanteita, mutta hän hakeutuu hoitoon suun oireillessa.
Hoitotilanne on epämiellyttävä, jos tehdään kivuliaita toimenpiteitä. Potilas toivoo, että suu saataisiin hoidettua oireettomaksi, mutta hän ei odota hoidolla olevan suurta vaiku-tusta lähtötilanteeseen.
5.2 Kategoriat
Ensimmäinen kategoria Hoidon aikainen pelko kuvaa potilaan tuntemuksia, kun hänen suutaan hoidetaan. Tällä ydinkategorialla on kolme alakategoriaa.
Huonot kokemukset
Huonot kokemukset ovat yksi potilaan pelon taustalla oleva ja pelkoa ylläpitävä tekijä. Po-tilas kuvailee aikaisempia hammashoitokokemuksia seuraavasti: ”Kaikki [hammashoito-käynnit] ovat olleet yhtä kauheita”. Potilaalta kysyessä aikaisemmista hyvistä hammashoi-tokokemuksista, potilas vastaa: ”Ne missä ei ole porattu tai revitty hampaita irti”. Kipu ja hoidon kesto ovat erityisesti yhteydessä huonoihin muistikuviin: ”Ne [toimenpidekäynnit]
tuntuivat kestävän aina hirveän pitkään ja poraaminen aiheutti kipua”. Vaikkakin kipu ja hoidon kesto ovat suuressa osassa huonoja kokemuksia, potilaalla on esiintynyt ongelmia henkilökunnan kanssa. Potilas myös mainitsee erityisesti tilanteen, jossa hammaslääkäri turhautuu puudutuksen epäonnistuessa ”Hammaslääkärin kanssa tuli ihan yhteenotto, ja hän karjui naama punaisena, ettei ollut kolmeenkymmeneen vuoteen nähnyt [tai] kuullut-kaan että puudutukset eivät toimi ”.
Haastattelussa kipu nousi merkittävään asemaan keskustellessa potilaan hammashoitope-losta. Alakategoria Kipu hammashoidossa yhdistää hammashoidon aikana esiintyvää ki-pua joko oireiluun tai hoitotapahtumaan liittyen. Hoitotoimenpiteistä potilas muistaa puudutuksen tehossa esiintyneen ongelmia, mikä on johtanut kivun tuntemiseen ja toi-menpiteen pitkittymiseen. Esimerkkinä tästä potilas mainitsee ongelmallisen viisauden-hampaan poiston: ”Esimerkiksi viisaudenviisauden-hampaan poisto, en muista kuinka kauan siitä oli
aikaa, kesti varmaan kolme tuntia. Siinä kävi kaksi hammaslääkäriä katsomassa, mitä tu-lisi tehdä, kun [potilas] ei pysy paikoillaan ja ien oli revitty jo auki sen verran että [toimen-pidettä] ei voitu jättää kesken. Muistan että hammaslääkäri sanoi, että laitetaan lisää puudutusta, vaikka oli laitettu kaikki mitä sai laittaa. Laita niin paljon, pakko se [hammas]
on pois saatava. Oli kulunut jo pitkään ja oli tunnoton olo, mutta kipu ei hävinnyt koko-naan.” Hammashoitotilannetta on joskus vaikeuttanut oireiluun liittyvä kipu.
Odotus ja hoidon kesto -alakategoria liittyy hoidon aikaiseen odotukseen, minkä potilas mainitsee usein vaikeaksi hammashoidossa. Potilas kuvaa kivun odotusta seuraavasti:
”Mutta se kun odottaa milloin vihlaisee ja kun tuntuu että tästä selviää niin se [hammas-lääkäri] tökkää sinne jonnekin” ja ”Pulssi nousee varmaan viiteensataan – rystyset val-keana odotan, että milloin vihlaisee”. Pitkät hoitotilanteet eivät ole mieluisia potilaalle, jolloin hyvin kivulias mutta nopea toimenpide tuntuu mieluisalta potilaalle: ”Jos operaatio olisi ohi sekunnissa, niin saa koskea minun puolestani niin paljon, että taju lähtee”.
Pelon vaikutus hoitoon ja suunterveyteen
Hammashoitopelko on vaikuttanut hammashoidon toteutukseen ja hoitoon hakeutumi-seen potilaan kohdalla. Toinen kategoria Pelon vaikutus hoitoon ja suunterveyteen -kate-goria käsittelee hammashoitopelon vaikutusta elämään ja sen seurauksia.
Hammashoitopelkoiset potilaat ovat haastava potilasryhmä eikä haastateltu potilas ole poikkeus. Luottamus ja vuorovaikutus -alakategoria erittelee tarkemmin potilaan koke-muksia ja odotuksia hammashoitohenkilökuntaan, erityisesti hammaslääkäreihin, liittyen.
Potilaalla on esiintynyt aiemmin ongelmia vuorovaikutuksessa henkilökunnan kanssa. Esi-merkiksi eräs hammaslääkäri on todennut, että potilasta ei ole kannattavaa hoitaa: ” Yksi hammaslääkäri kertoi minulle, kun pyysin lähetettä minne tahansa [hoitoon], että se olisi yhteiskunnan varojen väärinkäyttöä”. Huonot vuorovaikutuskokemukset eivät ole kuiten-kaan antaneet potilaalle kuvaa, ettei hammashoitohenkilökunta ole ammattitaitoinen:
”Kyllä minä luotan, että jokainen ammattilainen, joka tuonne [suuhun] sorkkii ei tahallaan [satuta] – mutta se että kun koskee niin koskee”. Potilas kuvailee henkilökunnan asen-netta potilaan aikaisempia kokemuksia kohtaan: ”Osa kuvittelee että pelleilen, kun selitän naama valkeana näitä asioita”.
Potilas kertoo hammashoidon olevan epäsäännöllistä ja hoitoon hakeutuminen on vai-keaa hänelle. Hoidon välttely johtuu potilaan esteistä hakeutua hammashoitoon, mitkä tässä tapauksessa ovat hammashoitopelko ja pessimistiset odotukset hoidon tuloksista.
Potilas ei käy säännöllisesti hammastarkistuksissa tai -hoidossa: ”Siitä on tosiaan useampi vuosi aikaa, kun olen viimeksi käynyt hammaslääkärissä. Silloin tehtiin nukutuksessa niin sanottu täysiremontti”. Tutkijan kysyessä onko pelko aiheuttanut vaikeuksia varata oma-toimisesti aikaa hammashoitoon, potilas vastaa myöntävästi.
Hoidon välttely on johtanut Suun terveyden huonontumiseen. Potilas myöntää säännölli-semmän hammashoidon olevan parempi vaihtoehto hänen tilanteessansa: ”Jos puolen vuoden välein kävisi [hoidossa], niin varmaan pääsisi paljon helpommalla, mutta kun se [käyntiväli] on tuo neljä-viisi vuotta”. Haastattelussa potilas kertoo esiintyneistä ham-masongelmista. Hampaat ovat oireilleet, mutta joskus potilas ei näe syytä hakeutua hoi-toon: ”Tässä välissä en ole käynyt missään [hammashoidossa]. Olisiko kahdesta ham-paasta lohjennut pienet palat, mutta kun miettii niin ne [hampaat] eivät ole menneet jau-hoiksi”.
Potilaan odotukset
Kolmas kategoria Potilaan odotukset hammashoitokäynnin kulusta ja hoidon vaikuttavuu-desta vaikuttavat potilaan hakeutumiseen hammashoitoon. Potilaan aikaisemmat koke-mukset ovat vaikuttaneet hänen käsitykseensä negatiivisesti, potilas on melko pessimisti-nen hoidon tehosta ja odottaa hammashoitokäynnin olevan epämiellyttävä kokemus.
Vaikka potilaalla on useita esteitä hoitoon hakeutumiseen, hän haluaa suun hoidettavan kuntoon ja hakeutuu joskus hoitoon. Potilaan oma toive -alakategoria käsittelee potilaan mieltymyksiä ja ratkaisuja hoidon suorittamisesta. Potilas on muun muassa kokeillut ham-maslääkärin suosittelemaa nukutushammashoitoa, koska rauhoittavilla esilääkkeillä ei saatu haluttua vaikutusta: ”Kirurgi tuumasi, että varataan nukutusaika, kun kaveri [poti-las] ei pysy tässä paikoillaan. Tästä talosta ei löydy jämäkämpiä [esi]lääkkeitä.”, ”[Esilääk-keestä] lähti silmät ajelemaan eri nurkkiin ja alkoi naurattamaan, mutta kipu lähtenyt pois”. Potilas mainitsee myös, että mahdollisimman lyhyet toimenpideajat olisivat hänelle mieluisempia: ”Jos operaatio olisi ohi sekunnissa, niin saa koskea minun puolestani niin
paljon että taju lähtee”. Jonkin sortin arvio jäljellä olevan hoidon kestosta olisi myös poti-laalle mieluisa: ”Se sellainen, että tietäisi missä vaiheessa ollaan menossa suurin piirtein.
Tietäisi kuinka kauan pitää yrittää olla”.
Potilaan kokemukset hoidon tuloksista ovat olleet huonoja ja hoidolla on ollut heikko vai-kutus. Hoidon vaikuttamattomuus -alakategoria liittyy suunterveyden heikentymiseen hoidosta riippumatta, potilaan mielestä hoidolla ei ole pitkäaikaisia hyviä vaikutuksia. Po-tilas ei mainitse haastattelussa hammashoidon onnistumisista, vaan kuvailee erään tunte-muksiaan seuraavasti: ”Kävin kerran ja paikka lohkesi jo seuraavalla viikolla. Tämä tuntuu turhalta, yritti mitä tahansa niin hampaat eivät pysy kasassa. Mielenkiinto [hoitoa koh-taan] lopahti”.
Potilas kokee, että hän ei pysty vaikuttamaan nykyiseen tilanteeseensa. Toivottomuuden tunne ja kyvyttömyys vaikuttaa -alakategoria kuvailee potilaan omia yrityksiä kohentaa suunterveyttä, johon ei liity käynti vastaanotolla. Hampaiden ja hammasvälien puhdista-misella kotona, eli hampaiden omahoidolla, pystytään ylläpitämään suunterveyttä. Potilas kuvaa suhtautumistaan omahoitoon seuraavasti: ”Emäntäkin aina sanoo, että harjaisit hampaitasi enemmän. Minä sanoin, että mitä enemmän harjaa, niin ne [hampaat] kulu-vat jo siitä. Tuntuu epätoivoiselta, teki mitä tahansa aina jostakin tai tulee reikiä. Tuntuu välillä turhalta se [hammas]harjan esittely”.
Huonot kokemukset • Ongelmat henkilökunnan kanssa
• Kivuliaat kokemukset
Hoidon aikainen pelko
Kipu hammashoidossa • Kipu poratessa
• Puudutuksen epäonnistuminen
• Hammasperäinen kipu
Odotus ja hoidon kesto • Kivun odotus
• Toimenpiteen kesto
Avuttomuuden tunne ja hoidosta selviytyminen
Luottamus ja vuorovai-kutus
• Ongelmat henkilökunnan kanssa
• Usko henkilökunnan taitoihin
Pelon vaikutus hoi-toon ja suun ter-veyteen
Hoidon välttely • Potilas ei käy säännöllisesti hoi-dossa
• Vaikeus varata aikaa
Suunterveyden huonon-tuminen
• Hoidon tarve
• Hammasperäiset ongelmat
Potilaan oma toive • Suun hoitaminen kuntoon
• Nukutushoito
• Lyhyet hammashoitokäynnit
Potilaan odotukset Hoidon vaikuttamatto-muus
• Hoidetut hampaat oireilevat
• Suun kunto ei kohene
Toivottomuuden tunne ja kyvyttömyys vaikuttaa
• Omahoito ei tehoa
• Ei selkeää ratkaisua tilanteeseen