Yhteensä sadan syöpäpotilaan potilasasiakirjat käytiin läpi modifioidulla GTT-menetelmällä helmi-kesäkuussa 2020. Leikattuja ja ei-leikattuja syöpäpotilaita oli melkein yhtä paljon (51 potilasta vs. 49 potilasta). Potilaiden keski-ikä osastojakson alkaessa oli 66,2 vuotta ± 15,5 (22–105). Aineisto koostui 59 nais- ja 41 miespotilaasta. Potilaista yhteensä 51:lle tehtiin leikkaus osastojakson aikana. Metastaaseja oli 32 %:lla potilaista. Monilääkittyjä (tässä opinnäytetyössä tarkoittaa sitä, että potilaalla on säännöllisesti käytössä kolmea tai useam-paa eri lääkettä) oli 68 %. Tutkimuspotilaiden hoitoisuuspisteiden keskiarvo oli 15,90 (10–
23). Kahdella potilaalla hoitoisuuspisteitä ei ollut määritetty. Kaatumisvaara oli arvioitu FRAT-mittarilla (Falls Risk Assessment Tool) 24 %:lla aineiston potilaista. Vajaaravitse-musriski oli arvioitu NRS-mittarilla 26 %:lla potilaista. Aineiston potilaista vain 10 %:lla oli arvioitu painehaavariski Braden-mittarilla ja se merkitty potilaskertomukseen.
Leikattujen syöpäpotilaiden keski-ikä osastojakson alkaessa oli 64,05 ± 15,27 vuotta. Ryh-mään kuului 31 nais- ja 19 miespotilasta. Monilääkittyjä heistä oli yhteensä 29. Metastaaseja oli yhdeksällä potilaalla. Viisi potilaista saapui sairaalaan päivystyksen kautta ja 46 tuli elek-tiivisesti. Hoitoisuuspisteiden keskiarvo näillä potilailla oli 16,41 ± 2,18. Sairaalahoitojak-son aikana teho-osastolla kävi kolme potilasta.
Ei-leikatujen syöpäpotilaiden keski-ikä oli 68,62 ± 15,72 vuotta. Ryhmä muodostui 27 nais- ja 22 miespotilaasta. Potilaista 39 oli monilääkittyjä ja metastaaseja oli 26 potilaalla. Päivys-tyksellisesti sairaalaan saapui 22 potilas ja elektiivisesti 27 potilasta. Hoitoisuuspisteiden keskiarvo näillä potilailla oli 15,39 ± 2,77. Yksi potilas kävi teho-osastolla sairaalahoitojak-son aikana.
Potilasryhmien keski-iän tai sukupuolijakauman välillä ei ollut tilastollisesti merkittävä eroa (P = 0,123 ja P = 0,437). Tehohoidossa kävi vain neljä potilasta kaikista tutkimuksen poti-laista. Tehohoitojaksolla ei ollut merkitystä (P = 0,327) verrattaessa leikattuja potilaita ja ei-leikattuja. Leikatuilla syöpäpotilailla oli korkeammat hoitoisuuspisteet kuin ei-leikatuilla
16 (16,41 ± 2,18 vs. 15,39 ± 2,77) ja tämä ero oli tilastollisesti merkittävä (P = 0,026). Leika-tuista potilaista suurin osa saapui sairaalaan elektiivisesti (90 %, n = 46). Ei-leikattujen po-tilaiden osalta elektiivisesti sairaalan saapui reilu puolet (55 %, n = 27). Saapumistavalla oli tilastollisesti merkittävä ero leikattujen ja ei-leikattujen potilaiden välillä (P < 0,001). Tut-kimuspotilaista monilääkittyjä oli 68 % (n = 69). Heistä yli puolet (57 %, n = 39) kuului ei-leikattuihin potilaisiin. Monilääkityksellä leikattujen ja ei-leikattujen potilaiden välillä oli merkittävä ero (P = 0,015). Metastaaseja oli 32 %:lla potilaista (n = 32). Enemmän metas-taaseja oli ei-leikatuilla potilailla (n = 23 ei-leikatuilla vs. leikatuilla n = 9). Syövän levin-neisyydellä oli tilastollisesti merkittävä ero leikattujen ja ei-leikattujen potilaiden välillä (P
= 0,002) (taulukko 1).
Taulukko 1. Leikattujen ja ei-leikattujen ryhmien demografiset tekijät
Muuttuja Leikatut (keskiarvo ± SD) Ei-leikatut (keskiarvo ± SD) P
Ikä osastojakson alkaessa 64,05 ± 15,27 68,62 ± 15,72 0,123
Sukupuoli nainen/mies 31/19 27/22 0,437
Hoitoisuuspisteet* 16,41 ± 2,18 15,39 ± 2,77 0,026
Päivystys/elektiivinen 5/46 22/27 < 0,001
Monilääkitty/ei-monilääkitty 29/22 39/10 0,015
Metastaasit/ei-metastaaseja 9/42 23/26 0,002
Kävi teholla/ei teholla 3/48 1/48 0,327
Yhteensä 51 49
*puuttuva arvo kahdella potilaalla P-arvo alle 0,05 on merkitsevä
5.1 Haittatapahtumat
Potilasasiakirjoista löydettiin 270 triggeriä ja näistä haittatapahtumiksi tarkemmassa läpi-käynnissä osoittautui yhteensä 52 (taulukko 2 ja 3). Leikatuilla potilailla oli yhteensä 26 haittatapahtumaa ja niin myös ei-leikatuilla. Huomattavasti eniten haittatapahtumia oli hoi-tomoduulissa (n = 38) etenkin ei-leikatuilla potilailla (n = 22). Toiseksi eniten haittatapah-tumia oli kirurgisessa moduulissa, joista leikatuilla potilailla oli suurin osa (90 %, n = 9).
Haittatapahtumista ehkäistäviä haittatapahtumia oli 42 % (n = 22). Löydetyt haittatapahtu-mat kuuluivat haittaluokkiin E, F ja G. Vakavampia haittatapahtumia ei tässä tutkimuksessa todettu.
17
Taulukko 2. Triggereiden määrä moduuleittain
Potilaat Hoito Lääkehoito Kirurginen Teho Perinataali Päivystys
Leikatut 90 31 17 1 0 0
Ei-leikatut 97 33 1 0 0 0
Yhteensä 187 64 18 1 0 0
Taulukko 3. Haittatapahtumien määrät moduuleissa
Potilaat Hoito Lääkehoito Kirurginen Teho Perinataali Päivystys Leikatut 16 (vaihtelu 1–2
haittaa/potilas)
1 9 (vaihtelu 1–2
haittaa/potilas)
0 0 0
Ei-leikatut 22 (vaihtelu 1–5 haittaa/potilas)
Potilasasiakirjojen läpikäynnissä löydettiin 187 triggeriä (vaihteluväli 1–8 triggeriä/potilas), joita oli 92 %:lla potilaista. Yhteensä haittatapahtumia löydettiin 38, näistä leikatuilla 16 haittatapahtumaa (42 %) ja ei-leikatuilla 22 (58 %). Haittatapahtumien vaihteluväli leika-tuilla potilailla oli 1–2 haittatapahtumaa/potilas ja ei-leikaleika-tuilla puolestaan 1–5 haittatapah-tumaa/potilas. Kaikista haittatapahtumista 73 % todettiin hoitomoduulissa. Yleisin moduulin haitta oli muu hoitoon liittyvä haitta (37 %, n = 14). Tällaisia haittoja olivat esimerkiksi:
potilas altistui VRE-bakteerille; kipuepiduraali irtosi; PEG-letkun käyttö aloitettiin yksi päivä liian aikaisin, mitä määräys oli; potilas oli ahdistunut ja psykiatrisen sairaanhoitajan tuleminen kesti neljä päivää, vaikka oli pyydetty; kanyylit ja nenämahaletku irtosivat useaan kertaan ja ne jouduttiin asettamaan uudelleen, epäselvää oli, mikä oli potilaan osuus irtoa-misessa.
Ehkäistäviä haittatapahtumia moduulin haittatapahtumista oli 42 % (n = 16). Ei-leikatuilla potilailla oli enemmän ehkäistäviä haittoja kuin leikatuilla (10 haittaa vs. 6 haittaa). Moduu-lin ehkäistäviä haittoja olivat painehaava (neljästä haitasta kolme oli ehkäistäviä), kaatumi-nen/putoaminen, sairaalaan paluu (kaksi haittaa kymmenestä oli ehkäistäviä) sekä muut hoi-toon liittyvät haitat (14 haitasta kymmenen oli ehkäistäviä).
Moduulin haittatapahtumista 55 % (n = 21) kuului haittaluokkaan F eli haitat, jotka aiheut-tavat väliaikaista haittaa sekä vaativat sairaalahoitoa. Loput hoitomoduulin
18 haittatapahtumista (45 %, n = 17) kuului luokkaan E eli ne olivat haittoja, jotka aiheuttavat väliaikaista haittaa potilaalle ja vaativat asiaan puuttumista (taulukko 4).
Taulukko 4. Hoitomoduulin haittatapatumat, ehkäistävät haitat sekä haittaluokat Haittatapahtuma Leikatut Haitan
va-kavuus
GTT-menetelmällä löydettiin 64 triggeriä (vaihteluväli 1–3 triggeriä/potilas), joita ilmeni 51
%:lla potilaista. Haittatapahtumia todettiin yhteensä neljä, yksi leikatuilla potilailla ja kolme ei-leikatuilla. Ei-leikatuilla potilailla haittatapahtumien vaihteluväli oli 1–2 haittatapahtu-maa/potilas. Kaikista haittatapahtumista 8 % kuului tähän moduuliin. Moduulin yleisin haitta oli muu lääkehoitohaitta (50 %, n = 2).
Moduulin haittatapahtumista suurin osa oli ehkäistäviä haittoja (75 %, n = 3). Leikatun po-tilaan haittatapahtuma oli äkillinen lääkkeen lopetus ja tämä oli ehkäistävä haittatapahtuma.
Ei-leikattujen potilaiden ehkäistäviä haittoja oli kaksi kappaletta, ja näitä olivat äkillinen lääkkeen lopetus ja muut lääkehoitohaitat.
Lääkehoitomoduulin haittatapahtumista kolme kuului haittaluokkaan E. Yksi haittatapah-tuma kuului luokkaan F (taulukko 5).
19
Taulukko 5. Lääkehoitomoduulin haittatapahtumat, ehkäistävät haitat sekä haittaluokat Haittatapahtuma Leikatut Haitan
va-kavuus lei-katuilla
Ehkäistävät haitat leika-tuilla
Ei-leikatut Haitan va-kavuus ei-leikatuilla
Ehkäistävät haitat ei-lei-katuilla
Ylisedaatio/hypotensio 0 0 1 E: 1 0
Muu lääkehoitohaitta 0 0 2 E: 2 2
Äkillinen lääkkeen lope-tus
1 F: 1 1 0 0
5.4 Kirurginen moduuli
Läpikäynnissä löydettiin 17 triggeriä (vaihteluväli 1–2 triggeriä/potilas) kirurgisessa mo-duulissa, joita ilmeni 11 %:lla potilaista. Haittatapahtumia todettiin yhteensä 10. Haittata-pahtumien vaihteluväli leikatuilla potilailla oli 1–2 haittatapahtumaa/potilas. 19 % kaikista haittatapahtumista todettiin kirurgisessa moduulissa. Tämän moduulin haittatapahtumia oli enemmän leikatuilla potilailla (n = 9). Vain yksi tämän moduulin haittatapahtuma todettiin ei-leikatulla potilaalla. Moduulin yleisin haittatapahtuma oli postoperatiivinen komplikaatio (50 %, n = 5).
Moduulin haittatapahtumista 30 % (n = 3) oli ehkäistäviä haittoja. Tällaisia ehkäistäviä hait-tatapahtumia olivat toimenpiteen muutos (kaksi haittaa kolmesta oli ehkäistäviä) ja intraope-ratiivinen adrenaliini.
Moduulin haittatapahtumista 30 % (n = 3) kuului haittaluokkaan E ja 50 % (n = 5) haitta-luokkaan F. Tutkimuksen vakavimmat haittatapahtumat kuuluivat tähän moduuliin. Haitta-tapahtumista 20 % (n = 2) kuului haittaluokkaan G eli haitat, jotka aiheuttavat pysyvää hait-taa potilaalle (taulukko 6).
20
Taulukko 6. Kirurgisen moduulin haittatapahtumat, ehkäistävät haitat ja haittaluokat Haittatapahtuma Leikatut Haitan
vaka-vuus leika-tuilla
Ehkäistävät haitat leika-tuilla
Ei-leikatut Haitan vaka-vuus ei-leika-tuilla
Ehkäistävät haitat ei-lei-katuilla Toimenpiteen
muutos
2 F: 2 1 1 E: 1 1
Intraoperatiivi-nen adrenaliini
1 E: 1 1 0 0
Postoperatiivinen komplikaatio
5 E: 1, F: 3, G: 1 0 0 0
Elinvaurio 1 G: 1 0 0 0
5.5 Tehohoitomoduuli
Potilasasiakirjojen läpikäynnissä löytyi yksi tehohoitomoduulin triggeri leikatulta syöpäpo-tilaalta. Tarkemmassa läpikäynnissä se ei kuitenkaan osoittautunut haittatapahtumaksi.
5.6 Päivystysmoduuli
GTT-menetelmällä ei havaittu yhtään päivystysmoduulin triggeriä aineiston potilasasiakir-joissa. Syöpäpotilailla ei siis löydetty yhtään päivystysmoduulin haittatapahtumaa.
5.7 Perinataalimoduuli
Perinataalimoduulin triggereitä ei havaittu lainkaan tutkimuksen potilasaineistossa. Täten myöskään yhtään moduulin haittatapahtumaa ei löytynyt.
21