8 Luotettavuus ja eettisyys
Tutkimusetiikan noudattaminen on oleellinen osa tutkimusta. Tutkijat ovat vastuussa tutki-muksesta, eivätkä saa tuottaa vahinkoa tiedeyhteisölle ja tutkimuskohteelle. Tutkijat ovat vastuussa niin tutkimuksen virheistä, puutteista kuin tuottamastaan tutkimustiedostakin. Eet-tisesti tärkeisiin asioihin kuuluu, että tutkittavilta pyydetään tutkimuslupa ja että tutkittavil-la on oikeus kieltäytyä osallistumasta tutkimukseen. Halutessaan tutkittaviltutkittavil-la on oikeus jättää tutkimus kesken tai kieltää saadun aineiston käyttäminen tutkimuksessa. (Vilkka 2007, 101) Tutkimuksen kokonaisluotettavuus eli dependability koostuu kahdesta perusteesta joita ovat tutkimuksen pätevyys eli validiteetti ja luotettavuus eli reliabiliteetti. Hyväksi kokonaisluo-tettavuuden tekee se, että tutkimusotos koostuu perusjoukosta ja mittaamisessa on mahdolli-simman vähän satunnaisuutta. (Vilkka 2007, 174). Validiteetti kertoo sen, mitataanko sitä, mitä piti ja reliabiliteetti sen, miten tarkasti mitataan. ”Validiteetti on mittauksen
luotetta-vuuden kannalta ensisijainen peruste, sillä ellei mitata oikeaa asiaa, ei reliabiliteetilla ole mitään merikystä.” (Vehkalahti 2008, 41)
Validiteetti on mittarin tai tutkimusmenetelmän kyky mitata sitä, mitä ollaan mittaamassa.
Validiksi tutkimuksen tekee se, että siihen ei sisälly systemaattista virhettä. (Vilkka 2007, 179). Reliabiliteetti on tutkimuksen luotettavuutta kuvaava käsite. Luotettavuus tarkoittaa tulosten pysyvyyttä eli tutkimuksen kykyä antaa luotettavia tuloksia. Reliabiliteetti on hyvä silloin, kuin toistetussa mittauksessa on mahdollisuus saada täsmälleen sama tulos tutkijasta riippumatta. (Vilkka 2007, 177) Reliabiliteetti onkin sitä parempi mitä vähemmän mittausvir-heitä esiintyy. (Vehkalahti 2008, 41).
Opinnäytetyö on tehty eettisten ja luotettavien periaatteiden mukaisesti. Mielipidekyselyvai-heessa kyselylomakkeessa kerrotaan, että henkilöllisyys ei tule ilmi missään käsittelyvaihees-sa. Kyselylomakkeesta käy myös ilmi tietojen käyttötarkoitus. (Liitteet 4 ja 5). Kyselylomak-keissa ei kerätä henkilöllisyystietoja ja kyselyt palautetaan kahdessa eri ryhmässä omiin kir-jekuoriin. Vastaukset analysoidaan vasta sitten, kun kaikki vastaukset on saatu. Tämä takaa sen, että tietojen kerääjät eivät voi tietää keneltä mikäkin vastaus tulee, jolloin eettiset periaatteet toteutuvat. Vastaukset läpikäydään useaan otteeseen, jotta mittausvirheiltä väl-tyttäisiin. Tietojen analysointivaiheen jälkeen lomakkeet tuhotaan.
Mielipidekyselyt tehdään Espoossa neuvolassa kahdelle eri kohderyhmälle, joita ovat lapsiper-heiden edustajat ja terveydenhuollon ammattihenkilöt. Lapsiperlapsiper-heiden edustajia voivat olla muun muassa lasten vanhemmat, isovanhemmat tai muut henkilöt, jotka ovat hoitosuhteessa lapseen. Kyselylomakkeessa ei kysytä sitä, mikä perheen edustaja vastaaja on, jotta tulosten julkaisussa ei tule ilmi henkilöllisyyksiä. Neuvola on valittu sellaiselta alueelta, joka on ver-tailtavissa Suurpeltoon rakennettavaan alueeseen, ja joka on lupautunut käytettäväksi tutki-mus alueeksi.
Terveydenhuollon ammattilaisella tarkoitetaan neuvolassa työskentelevää laillistettua ter-veydenhuollon ammattihenkilöä kuten terveydenhoitaja, neuvolalääkäri, sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä tai puheterapeutti. Otos otetaan yhdestä neuvolasta. Yhdessä neuvolassa saattaa olla vain yksi tai muutamia tietyn ammattiryhmän edustajia, joten tietojen analysoin-nissa ei eritellä, mikä ammattihenkilö vastaaja on. Tämä estää henkilöllisyyden ilmi tulemisen tulosten julkaisussa.
9 Mielipidekyselyn tulokset
Opinnäytetyössä tehtiin mielipidekysely avoimen neuvolan toiminnasta. Mielipidekyselyt teh-tiin Espoossa neuvolassa työskenteleville terveydenhuollon ammattilaisille sekä neuvolassa
asioiville lapsiperheiden edustajille. Kyselyyn vastasi yhdeksän terveydenhuollon ammattihen-kilöä ja viisitoista lapsiperheen edustajaa. Terveydenhuollon ammattilaiset olivat kaikki neu-voloissa työskenteleviä laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä, kuten terveyden-hoitajat, lääkärit ja sosiaalityöntekijät. Lapsiperheiden edustajat olivat kaikki neuvolassa vierailleet lapsiperheiden edustajat riippumatta siitä, olivatko he suoraan lasten vanhempia vai esimerkiksi isovanhempia, isosisaruksia tai muuten hoitokontaktissa neuvolaikäiseen lap-seen.
Mielipidekyselyt tehtiin Espoolaisessa neuvolassa keväällä 2011. Kyselylomakkeet (Liitteet 4 ja 5) sisälsivät viisi kysymystä. Neljässä oli valintakysymyksiä, joista sai rastittaa parhaiten ku-vaavan vaihtoehdon. Valintavaihtoehdot olivat ”Erittäin hyvin”, ”Hyvin, ”Jonkin verran”,
”Heikosti”, ”Ei lainkaan” ja ”En osaa sanoa”. Jokaisessa vastauksessa oli myös mahdollista antaa kirjallista palautetta ja tarkentaa vastausta. Yksi kysymys oli suoraan kirjallinen kysy-mys ilman monivalintaa. Kysymykset olivat samat terveydenhuollon ammattilaisille ja lapsi-perheiden edustajille. Saatekirja oli erilainen terveydenhuollon ammattilaisille ja lapsiper-heille, jotta tuloksia pystyttiin tarkastelemaan erikseen.
Mielipidekyselyn vastaajille kerrottiin suullisesti Avoimesta neuvolasta ja annettiin toiminta-mallit kirjallisesti tutustuttavaksi. Vastaajilla oli mahdollisuus kysyä ja antaa myös suullista palautetta niin halutessaan. Mielipidekyselyssä selkeästi ilmaistiin, että se on vapaaehtoinen ja että henkilöllisyys ei tule ilmi missään vaiheessa. Tällä tavalla huomioitiin mielipidekyselyn eettinen näkökulma. Vastaajat kokivat havaintojen mukaan mielipidekyselyyn vastaamisen mielekkääksi, sillä kysely kohdentui palveluiden kohderyhmälle ja neuvolatyössä työskentele-ville. Tämä osaltaan lisäsi mielipidekyselyn luotettavuutta.
9.1 Ajankohtaisiin haasteisiin vastaaminen
Kysymyksessä yksi kysyttiin, miten Avoimen neuvolan toimintamallit vastaisivat lapsiperhei-den ajankohtaisiin haasteisiin. Lapsiperheilapsiperhei-den edustajien vastauksista kävi ilmi, että neljä vastasi ”Erittäin hyvin”, kahdeksan vastasi ”Hyvin” ja kolme vastasi ”Jonkin verran”. Tervey-denhuollon ammattilaisten vastauksista kävi ilmi, että neljä vastasi ”Erittäin hyvin”, kaksi
”Hyvin” ja kolme ”Jonkin verran”. Yhteenvetona lapsiperheiden edustajien ja terveydenhuol-lon ammattilaisten yhteenlasketut vastaukset ovat melko yhteneväiset. Yhteenlaskettuna vastukset jakautuivat seuraavasti: ”Erittäin hyvin” vastasi kahdeksan, ”Hyvin” vastasi kym-menen ja ”Jonkin verran” vastasi kuusi. Muita vastausvaihtoehtoja ei ollut valittu. Tervey-denhuollon ammattilaiset vastasivat kysymykseen eniten ”Erittäin hyvin” kun taas lapsiper-heiden edustajat vastasivat eniten kohtaan ”Hyvin”. Yhteenvetona kaikista vastauksista
eni-ten vastattiin kohtaan ”Hyvin” eli tästä voi päätellä, että Avoimen neuvolan toimintamallit vastaisivat hyvin lapsiperheiden ajankohtaisiin haasteisiin.
Kuvio 2: Lapsiperheiden edustajien vastaukset lapsiperheiden ajankohtaisiin haasteisiin vas-taamisesta. (n=15)
Kuvio 3: Terveydenhuollon ammattilaisten vastaukset lapsiperheiden ajankohtaisiin haastei-siin vastaamisesta. (n=9)
Kuvio 4: Lapsiperheiden edustajien ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteenlasketut vastaukset lapsiperheiden ajankohtaisiin haasteisiin vastaamisesta. (n=24)
Lapsiperheiden edustajien vastauksissa kysymykseen lapsiperheiden ajankohtaisiin haasteisiin vastaamisesta oli seitsemässä vastauksessa viidestätoista kuvattu vastausta myös kirjallisesti.
Viidessä kirjallisessa kuvauksessa ilmeni, että palvelut olisivat yksilöllisempiä. Yhdessä vasta-uksessa kuvattiin seuraavasti:
”Dynaamisempi kuin nykyinen neuvolamalli, mahdollistaa alueelle yksilöllisem-pää/räätälöidympää toimintaa.”
Lapsiperheiden edustajien kahdessa kirjallisessa kuvauksessa ilmeni, että toimintamallit mah-dollistavat avun saannin sellaisiin asioihin, joihin neuvolakäynneillä ei tavallisesti riitä aikaa.
Vastauksissa kuvattiin seuraavasti:
”Tukisi erittäin hyvin esimerkiksi meidän perhettä: useita lapsia ja monenlaisia ongelmia, joihin neuvolassa ei riitä aikaa tarpeeksi paneutua.”
”Toimintamallit ovat loistavia, sillä neuvolakäynnit ovat ajallisesti kovin lyhyi-tä. Kiva, että myös vanhemmat voivat osallistua toimintaan ja lapsille olisi las-tenhoitoa järjestetty.”
Lapsiperheiden edustajien vastauksista ilmenee, että vastaajat olivat hyvin kiinnostuneita toiminnasta ja uskovat Avoimen neuvolan toimintamallien vastaavan lapsiperheiden ajankoh-taisiin haasteisiin.
Terveydenhuollon ammattilaisten vastauksissa kysymykseen yksi oli kolmessa vastauksessa yhdeksästä kuvattu vastausta myös kirjallisesti. Yhdessä vastauksessa ilmeni, että
toiminta-mallit antaisivat avun niihin asioihin, joihin neuvolassa ei riitä resursseja. Vastauksessa kuvat-tiin seuraavasti:
”Aiheet erittäin hyvin löydetty ja muotoiltu. Uskon, että juuri niihin ongelma-kohtiin pitäisi pureutua enemmän kuin ”tavallisessa” neuvolassa on resurssien puitteissa mahdollista.”
Yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten vastauksessa oli pohdittu sitä, tavoittaako palvelu aktiiviset vanhemmat erityistä tukea tarvitsevien perheiden sijaan. Vastauksessa kuvattiin seuraavasti:
”Vakavien ongelmien – perheet tuskin hakeutuvat avoimeen neuvolaan. Eli pal-velu tavoittaa aktiiviset vanhemmat.”
Yhdessä vastuksessa vastaaja oli sitä mieltä, että Avoimen neuvolan toimintamallit vastaisivat lapsiperheiden ajankohtaisiin haasteisiin, mikäli toimintaa olisi laajemmin kuin Suurpellossa.
Terveydenhuollon ammattilaisten vastauksista ilmenee, että toiminta tavoittaisi juuri niitä perheitä ja ongelmia, joihin neuvolassa ei riitä resursseja. Toisaalta vastauksissa oli kritisoitu sitä, hakeutuvatko palveluiden käyttäjäksi vakavien ongelmien perheet.
9.2 Lasten hyvinvoinnin tukeminen
Kysymyksessä kaksi kysyttiin, miten Avoimen neuvolan toimintamallit tukisivat lasten hyvin-vointia. Lapsiperheiden edustajien vastauksista kävi ilmi, että viisi vastasi ”Erittäin hyvin” ja kymmenen ”Hyvin”. Terveydenhuollon ammattilaisten vastauksista kävi ilmi, että kolme vas-tasi ”Erittäin hyvin”, viisi ”Hyvin” ja yksi vasvas-tasi ”Jonkin verran”. Yhteenvetona lapsiperhei-den edustajien ja terveylapsiperhei-denhuollon ammattilaisten yhteenlasketut vastaukset olivat yh-teneväiset. Yhteenlaskettuna vastukset jakautuivat seuraavasti: ”Erittäin hyvin” vastasi kah-deksan, ”Hyvin” vastasi viisitoista ja ”Jonkin verran” vastasi yksi. Muita vastausvaihtoehtoja ei ollut valittu. Terveydenhuollon ammattilaiset vastasivat kysymykseen eniten ”Hyvin”, sa-moin lapsiperheiden edustajat vastasivat eniten kohtaan ”Hyvin”. Yhteenvetona kaikista vas-tauksista eniten vastattiin kohtaan ”Hyvin” eli tästä voi päätellä, että Avoimen neuvolan toi-mintamallit tukisivat hyvin lasten hyvinvointia.
Kuvio 5: Lapsiperheiden edustajien vastaukset lasten hyvinvoinnin tukemisesta. (n=15)
Kuvio 6: Terveydenhuollon ammattilaisten vastaukset lasten hyvinvoinnin tukemisesta.
(n=9)
Kuvio 7: Lapsiperheiden edustajien ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteenlasketut vasta-ukset lasten hyvinvoinnin tukemisesta. (n=24)
Lapsiperheiden edustajien vastauksissa kysymykseen lasten hyvinvoinnin tukemisesta oli nel-jässä vastauksessa viidestätoista kuvattu vastausta myös kirjallisesti. Kolmessa vastauksessa nousi esille liikunnan merkitys lasten hyvinvoinnin tukemisessa. Kahdessa vastauksessa kuvat-tiin seuraavasti:
”Etenkin liikuntatilat ja niissä mahdollisten kerhojen järjestäminen. Myös odot-taville äideille liikuntaa ym.”
”Tukisi mielestäni erittäin hyvin lasten hyvinvointia, perheemme kohdalla jär-jestetyn liikunnan ja ravitsemusneuvonnan avulla.”
Yhdessä vastauksessa pohdittiin toiminnan saatavuutta päiväsaikaan. Seuraavassa kuvaus:
”Mielelläni tulisi lasteni kanssa avoimeen neuvolaan, varsinkin jos toimintaa olisi päiväsaikaan.”
Lapsiperheiden edustajien vastauksista ilmenee, että toiminta tukee lasten hyvinvointia mo-nipuolisten kerhojen järjestämisen myötä. Lapsiperheiden vastauksissa ilmenee myös toivo-mus odottaville äideille järjestettävästä Avoimen neuvolan kaltaisesta toiminnasta.
Terveydenhuollon ammattilaisten vastauksissa kysymykseen kaksi oli kahdessa vastauksessa yhdeksästä kuvattu vastausta myös kirjallisesti.
”Hyvä ajatus, että palvelu olisi lähellä ja muutenkin helposti saatavilla. Ryh-mätoiminta ja teemalliset tapaamiset voisivat toimia hyvinkin Avoimessa neu-volassa.”
Yhdessä vastauksessa kuvattiin, että lasten hyvinvointi vahvistuu ja yksilövastaanotot ovat tarpeellisia erityistä tukea tarvitseville perheille.
9.3 Lapsiperheiden yhteisöllisyyden tukeminen
Kysymyksessä kolme kysyttiin, miten Avoimen neuvolan toimintamallit tulisivat tukemaan Suurpellon alueen lapsiperheiden yhteisöllisyyttä. Lapsiperheiden edustajien vastauksista kävi ilmi, että kolme vastasi ”Erittäin hyvin”, seitsemän vastasi ”Hyvin”, kolme vastasi ”Jonkin verran” ja kaksi vastasi ”En osaa sanoa”. Terveydenhuollon ammattilaisten vastauksista kävi ilmi, että neljä vastasi ”Erittäin hyvin”, kolme ”Hyvin” ja kaksi ”Jonkin verran”. Yhteenveto-na lapsiperheiden edustajien ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteenlasketut vastaukset ovat melko yhteneväiset. Yhteenlaskettuna vastukset jakautuivat seuraavasti: ”Erittäin hyvin”
vastasi seitsemän, ”Hyvin” vastasi kymmenen, ”Jonkin verran” vastasi viisi ja ” En osaa sa-noa” vastasi kaksi. Muita vastausvaihtoehtoja ei ollut valittu. Terveydenhuollon ammattilaiset vastasivat kysymykseen eniten ”Erittäin hyvin” kun taas lapsiperheiden edustajat vastasivat eniten kohtaan ”Hyvin”. Yhteenvetona kaikista vastauksista eniten vastattiin kohtaan ”Hyvin”
eli tästä voi päätellä, että Avoimen neuvolan toimintamallit tulisivat tukemaan hyvin Suurpel-lon alueen lapsiperheiden yhteisöllisyyttä.
Kuvio 8: Lapsiperheiden edustajien vastaukset Suurpellon alueen lapsiperheiden yhteisölli-syyden tukemisesta. (n=15)
Kuvio 9: Terveydenhuollon ammattilaisten vastaukset Suurpellon alueen lapsiperheiden yh-teisöllisyyden tukemisesta. (n=9)
Kuvio 10: Lapsiperheiden edustajien ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteenlasketut vastaukset Suurpellon alueen lapsiperheiden yhteisöllisyyden tukemisesta. (n=24)
Lapsiperheiden edustajien vastauksissa kysymykseen Suurpellon alueen lapsiperheiden yhtei-söllisyyden tukemisesta oli kolmessa vastauksessa viidestätoista kuvattu vastausta myös
kirjal-lisesti. Yhdessä vastauksessa oli nostettu esille, että yhteisöllisyyttä tukee tapaamiset liikun-nan muodossa. Kahdessa muussa kuvattiin seuraavasti:
”Ohjatut ryhmät (vauvahieronta, jumpat yms.) varmasti auttavat kunhan niitä on tarpeeksi tarjolla ja hyviin aikoihin”
”Suurin osa yhteisöllisyydestä tulee jo päiväkodin, asukasyhdistysten yms. kaut-ta. Näkisin Avoimen neuvolan tukevana toimintana”
Lapsiperheiden edustajien vastuksista ilmenee, että lapsiperheiden yhteisöllisyys paranisi liikunnallisten ryhmien kautta, ja sitä pidetään tukevana toimintana. Toivomuksena olivat toiminnan monipuoliset ajankohdat.
Terveydenhuollon ammattilaisten vastauksissa kysymykseen kolme oli kolmessa vastauksessa yhdeksästä kuvattu vastausta myös kirjallisesti.
”Tutustuminen helpottaisi varmasti esim. ryhmien kautta.”
”Tukisi varmasti uuden alueen asukkaiden tutustumista toisiinsa”
Yhdessä vastauksessa kuvattiin, että Suurpellon asukkaat ovat pääosin työssäkäyviä ja perheet suomalaisperheitä.
Terveydenhuollon ammattilaisten vastauksista ilmenee usko perheiden tutustumisesta toisiin-sa uudella asuinalueella vertaistukitoiminnan kautta.
9.4 Perheiden välisen vertaistuen tukeminen
Kysymyksessä neljä kysyttiin, miten Avoimen neuvolan toimintamallit tulisivat tukemaan per-heiden välistä vertaistukea. Lapsiperper-heiden edustajien vastauksista kävi ilmi, että neljä vas-tasi ”Erittäin hyvin”, seitsemän vasvas-tasi ”Hyvin”, kolme vasvas-tasi ”Jonkin verran”, yksi vasvas-tasi
”En osaa sanoa”. Terveydenhuollon ammattilaisten vastauksista kävi ilmi, että viisi vastasi
”Erittäin hyvin”, kolme ”Hyvin” ja yksi ”Jonkin verran”. Yhteenvetona lapsiperheiden edusta-jien ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteenlasketut vastaukset ovat melko yhteneväiset.
Yhteenlaskettuna vastukset jakautuivat seuraavasti: ”Erittäin hyvin” vastasi yhdeksän, ”Hy-vin” vastasi kymmenen, ”Jonkin verran” vastasi neljä ja ”En osaa sanoa” vastasi yksi. Muita vastausvaihtoehtoja ei ollut valittu. Terveydenhuollon ammattilaiset vastasivat kysymykseen eniten ”Erittäin hyvin” kun taas lapsiperheiden edustajat vastasivat eniten kohtaan ”Hyvin”.
Yhteenvetona kaikista vastauksista eniten vastattiin kohtaan ”Hyvin” eli tästä voi päätellä, että Avoimen neuvolan toimintamallit tulisivat tukemaan hyvin lapsiperheiden välistä vertais-tukea.
Kuvio 11: Lapsiperheiden edustajien vastaukset lapsiperheiden välisen vertaistuen tukemises-ta. (n=15)
Kuvio 12: Terveydenhuollon ammattilaisten vastaukset lapsiperheiden välisen vertaistuen tukemisesta. (n=9)
Kuvio 13: Lapsiperheiden edustajien ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteenlasketut vastaukset lapsiperheiden välisen vertaistuen tukemisesta. (n=24)
Lapsiperheiden edustajien vastauksissa kysymykseen lapsiperheiden välisen vertaistuen tuke-misesta oli yhdessä vastauksessa viidestätoista kuvattu vastausta myös kirjallisesti. Vastauk-sessa pidetään tärkeänä vertaistukitoimintamuotoja. Seuraavassa kuvaus:
”Hyvä lisä yksityisten tahojen järjestämän vertaisryhmätoiminnan päälle. Mah-dollistaa perheiden välisen toiminnan jatkuvuuden synnytys- ja vauvaryhmien jälkeen.”
9.5 Kehittämisideoita Avoimen neuvolan toimintaan
Kysymyksessä viisi kysyttiin, nouseeko vastaajalla mieleen joitakin kehittämisideoita Avoimen neuvolan toimintaan.
Lapsiperheiden edustajien vastauksista kolmessa viidestätoista kuvattiin kysymystä viisi seu-raavanlaisesti:
”Allergia-asioissa on nykyisessä neuvolassa saatu huonosti apua, eikä lainkaan vertaistukea.”
”Avoin neuvola toimii jos ei joudu jonottamaan pitkiä aikoja. Kahdenkeskinen aika terveydenhoitajan kanssa on tärkeää eikä ole kiva jos joutuu jonottamaan kuin terveyskeskuksessa.”
”Ensimmäistä lasta odottava mahdollisesti toivoisi ainakin alussa vastaanottoa saman henkilön kanssa? ”
Lapsiperheiden edustajien vastauksista ilmenee konkreettisia toivomuksia Avoimen neuvoloi-den palveluineuvoloi-den suhteen. Toiveena on, että vastaanotolle pääsee nopeasti ja olisi mahdolli-suus asioida samojen ihmisten kanssa. Lapsiperheiden vastauksista ilmenee kiinnostus vertais-tukitoimintaan.
Terveydenhuollon ammattilaisten vastauksista kolmessa yhdeksästä kuvattiin kysymystä viisi seuraavanlaisesti:
”Ryhmien koordinointi/moniammatillisen yhteistyön luominen vie paljon aika-resurssia.”
”Palvelee todennäköisesti hyvin aktiivisia, asioista kiinnostuneita perheitä.”
”Ongelmana on, että nyt kun pyritään yhä suurempiin yksiköihin, avoimen neu-volan toteuttaminen Suurpellossa poikkeaisi linjasta. Työntekijöitä pitäisi olla vähintään kaksi. Silloinkin se olisi vielä varsin haavoittuva yksikkö”
Kahdessa vastauksessa oli pohdittu lisäksi monikulttuurisuuden huomioimista ja sitä, miten heidät ja erityistä tukea tarvitsevat perheet saadaan sitoutumaan oman elämänsä muutoksiin.
Terveydenhuollon ammattilaisten vastauksista ilmenee kriittinen suhtautuminen resurssien riittävyyteen Espoon nykyisen neuvolatoiminnan pyrkiessä suurempiin yksiköihin. Vastauksista ilmenee, että Avoimen neuvolan toiminnan kehittämisessä on tehtävä suunnitelmia toiminnan koordinoimisesta ja monikulttuurisuuden paremmasta huomioimisesta.
10 Pohdinta
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää neuvolatoimintaa luomalla uudenlainen palvelumuo-to lapsiperheille. Tukipalveluksi loimme Avoimen neuvolapalvelun, mikä tulisi tukemaan jo olemassa olevaa neuvolatoimintaa. Avoimen neuvolan palvelut ovat tarvelähtöisiä ja ne pe-rustuvat Sosiaali- ja terveysministeriön esityksiin neuvolapalveluiden kehittämistarpeista ja suosituksista. Opinnäytetyön tavoitteena oli lapsiperheiden ajankohtaisiin haasteisiin vastaa-minen, lasten hyvinvoinnin tukevastaa-minen, lapsiperheiden yhteisöllisyyden tukemien sekä lapsi-perheiden välisen vertaistuen lisääminen.
Opinnäytetyö toteutui Koulutuksen innovaatio ja integraatiohankkeessa (KOULII). Hankkeen yleistavoitteena on edistää ammatillisen toisen asteen ja ammattikorkeakoulun yhteistyötä ja osaamista metropolialueen innovaatiojärjestelmän kehittämiseksi. KOULII-hankkeessa palve-lujen innovointi kohdentuu Suurpeltoon, missä yhtenä tavoitteena on työn, perheen ja vapaa-ajan yhdistäminen.
Avoimen neuvolan toimintamalleista tehtiin mielipidekysely Espoon neuvolassa terveyden-huollon ammattilaisille ja lapsiperheiden edustajille. Mielipidekyselyn tuloksista ilmenee, että Avoimen neuvolan toimintamallit vastaisivat hyvin tavoitteisiin. Näiden vastauksien perusteel-la Avoimen neuvoperusteel-lan toiminnan järjestäminen olisi toivottavaa ja tarpeellista.
Opinnäytetyön tavoitteet toteutuivat kiitettävästi. Opinnäytetyössä kehitettiin Sosiaali- ja terveysministeriön kehittämistarpeisiin ja suosituksiin pohjautuva uudenlainen palvelumuoto lapsiperheille. Tekijät loivat matalan kynnyksen periaatteella toimivan palvelun, missä koros-tuu vertaistuki, perhehoitotyö, varhainen vuorovaikutus sekä neuvolatyössä toimivan tervey-denhoitajan ammattiosaaminen. Mielipidekyselyn pohjalta on myös pääteltävissä, että tavoit-teet toteutuisivat Avoimen neuvolan järjestämässä toiminnassa.
Opinnäytetyön tekijöiden omat ammatillisen kehittymisen prosessit toteutuivat kiitettävästi.
Tekijät saivat neuvolaa koskevan tiedon prosessoinnin kautta tärkeää tietoa tulevaa ammattia varten. Tekijät kokivat opinnäytetyön aiheen hyvin mielenkiintoiseksi ja merkittäväksi luodes-saan uutta innovatiivista toimintatapaa.
Avoimen neuvolan toiminnan toteutuminen riippuu muun muassa Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyspoliittisista linjauksista. Työssä tulee ilmi useita perusteluja palvelun toteuttamisen hyödyistä, taloudellisuudesta ja toteuttamiskelpoisuudesta. Opinnäytetyön tekijät uskovat kuitenkin vahvasti opinnäytetyön hyödyllisyyteen sen käytettävyydestä esimerkiksi muissa kaupungeissa. Opinnäytetyön tekijät eivät näe työn toiminnan toteuttamisessa riskejä sen tarvelähtöisen perustan vuoksi.
Opinnäytetyössä luotiin uudenlainen innovatiivinen palvelumuoto, joten sen pohjalta heräsi hyvin monia jatkotutkimusehdotuksia. Tutkimuksia voisi tehdä niin asiakkaiden, työntekijöi-den kuin kaupungin terveyspalveluityöntekijöi-den toteutumisen kannalta. Esimerkkeinä ovat Avoimen neuvolan palveluiden toimivuuden toteutuminen, lapsiperheiden kokemukset Avoimen neuvo-lan palveluiden toteutumisesta, Avoimen neuvoneuvo-lan työntekijöiden kokemukset uudenlaisesta innovatiivisesta työmuodosta, lastenneuvoloiden terveydenhoitajien sekä muiden terveyden-huollon ammattilaisten kokemukset yhteistyöstä neuvolan ja Avoimen neuvolan välillä, Avoi-men neuvolan erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden hoitopolun toteutuminen sekä AvoiAvoi-men neuvolan osuus kaupungin terveyspalveluiden toteuttajana. Toivomme, että jatkossa löytyisi kiinnostusta Avoimen neuvolan kehittämiseen ja toiminnan tutkimiseen.
Lähteet
Andersson, M. 2001. Tartu hetkeen – Apua ja hoitoa päihteitä käyttäville vauvaperheille. Ensi- ja turvakotien liiton julkaisuja 27. Helsinki: Nykypaino.
Arffman, S. & Hujala, N. 2010. Ravitsemus neuvolatyössä. Helsinki: Edita Prima.
Duodecim. 2007. Tupakasta vieroitus. Käypä Hoito – suositus. Luettu 10.2.2011.
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00042
Heikka, H., Hiiri, A., Honkala, S., Keskinen, H. & Sirviö, K. 2009. Terve suu. Helsinki: Duode-cim.
Hiitola, B. 2000. Parantava leikki. Tampere: Tammer-Paino.
Kataja, J. 2003. Rentoutuminen ja voimavarat. Helsinki: Edita Prima.
Kekkonen, M. 2004. Vanhemmuutta etsimässä ja tukemassa – Lapsiperheiden peruspalveluiden kehittäminen. Saarijärvi: Gummerus.
Kinnunen, T. 2006. Vertaistuki erityislapsen vanhempien voimavarana. Tampere: Juvenes Print.
Löthman-Kilpeläinen, L. 2001. Lapsiperheen voimavarat ja voimavarojen vahvistaminen neu-volassa. Pro gradu – tutkielma. Kuopio: Kuopion Yliopisto.
Mannerheimin lastensuojeluliitto. 2009. Lapsen ja vanhemman varhainen vuorovaikutus. Luet-tu 5.11.2010.
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/vanhemmuus_ja_kasvatus/lapsen_ja_vanhe mman_varhainen_vu/
Mäki, P., Hakulinen-Viitanen, T., Kaikkonen, R., Koponen, P., Ovaskainen, M-L., Sippola, R., Virtanen, S. & Laatikainen, T. 2010. Lasten terveys – LATE-tutkimuksen perustulokset lasten kasvusta, kehityksestä, terveydestä, terveystottumuksista ja kasvuympäristöstä. Helsinki:
Yliopistopaino.
Mannerheimin lastensuojeluliitto. 2010. Uni. Luettu 17.12.2010.
http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/uni_ja_ravitsemus/uni/
Mäntymaa, M. 2006. Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus – siihen vaikuttavat tekijät ja sen ennustavuus. Väitöskirjan lehdistötiedote. Luettu 11.11.2010.
http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/vaitokset/2006/2006027.html Nummi, V. 2011. Vauvan tulkkina. Sairaanhoitaja –lehti 3/2011, 12-17.
Nupponen, R. 1994. Terveyspsykologian perusteet. Jyväskylä: Gummerus.
Opetusministeriö. 2009. Valtioneuvoston periaatepäätös liikunnan edistämisen linjoista. Luet-tu 15.12.2010.
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm17.pdf?lang=fi Pajuriutta, S. 2010. Liikkuvat ja liikutettavat. Helsingin Sanomat Teema 4/2010, 20-22.
Partinen, M. & Huovinen, M. 2007. Terve uni. Vantaa: Dark.
Pietilä-Hella, R. 2010. Tuntemattomista vertaistuttaviksi. Esikoisäitien ja – isien perheval-mennusprosessi Espoon uudentyyppisessä perhevalmennuskokeilussa.
Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja A Tutkimuksia 29. Tampere: Juvenes Print.
Saarenpää-Heikkilä, O. 2007. Miksi lapsen ei nuku - Unihäiriöt ja unen puute vauvasta murk-kuun. Jyväskylä: Gummerus.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2004. Lastenneuvola lapsiperheiden tukena – Opas työntekijöil-le. Oppaita 2004:14. Luettu 8.9.2010.
http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=28707&name=DLFE-3578.pdf&title=Lastenneuvola_lapsiperheiden_tukena_fi.pdf
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2001. Mielenterveyspalveluiden laatusuositus. Oppaita 2001:9.
Luettu 8.1.2011.
http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/julkaisut/mielenterv/laatusuositus.pdf
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2009. Mielenterveys ja päihdesuunnitelma – Mieli 2009 – työ-ryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. selvityksiä 2009:3. Luettu 12.2.2011.
http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=39503&name=DLFE-7175.pdf Sosiaali- ja terveysministeriö. 2010. Sosiaali- ja terveyspalvelut: Neuvolat. Luettu 2.2.2011.
http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/terveyspalvelut/perusterveydenhuolto/neuvol at
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2005. Äitiys- ja lastenneuvolatyö Suomessa. Selvityksiä 2005:22.
Tulostettu 25.9.2010.
http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=28707&name=DLFE-4006.pdf
Suomen Mielenterveysseura. 2009. Tunnista ajoissa stressi ja uupuminen. Luettu 27.11.2010.
http://www.mielenterveysseura.fi/tiedotus_ja_julkaisut/julkaisut/ladattavat_raportit_ja_op paat
Suurpelto. 2010. Terveydenhoito. Luettu 2.1.2011.
http://suurpelto.fi/palvelut/terveydenhoito.html>
Terveydenhoitajaliitto. 2008. Terveydenhoitaja. Luettu 13.10.2010.
http://www.terveydenhoitajaliitto.fi/fi/sthl/terveydenhoitaja
Terveyskirjasto, Duodecim. 2005. Mielenterveyden ongelmat. Luettu 4.1.2011.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=suo00028&p_haku=mielent erveyden+h%E4iri%F6t>
Terveyskirjasto, Duodecim. 2008. Synnytyksen jälkeinen masennus. Luettu 2.1.2011.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lok00028 Tilastokeskus. 2010. Alkoholijuomien kulutus. Luettu 2.2.2011.
http://www.stakes.fi/FI/tilastot/aiheittain/Paihteet/alkoholijuomienkulutus.htm
Vehkalahti, K. 2008. Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät. Vammala: Vammalan Kirja-paino.
Vilkka, H. 2007. Tutki ja mittaa – Määrällisen tutkimuksen perusteet. Jyväskylä: Gummerus.
Vilkka, H. 2007. Tutki ja mittaa – Määrällisen tutkimuksen perusteet. Jyväskylä: Gummerus.