Avoimen neuvolan yhtenä päihteettömyyden osa-alueena on lapsiperheiden vanhempien tupa-koinnin lopettaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksena on, että neuvolahenkilöstö ohjaa tupakoivia vanhempia tupakoinnin lopettamiseen tai lasta mahdollisimman vähän va-hingoittavaan tupakointiin (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004, 204). Terveydenhoitaja työl-lään motivoi ja tukee vanhempia tupakasta irrottautumisen prosessissa, mikä on usein vaike-aa. ”Tupakasta irrottautuminen on elintapojen pysyvään muutokseen tähtäävä prosessi ja siksi tupakoinnin lopettamisessa motivaatio on aina erittäin tärkeää. ” (Duodecim 2007) Koska tupakasta vieroittautumiseen kuuluu yleensä viisi eri vaihetta: harkintaa edeltävä vai-he, harkintavaivai-he, valmistelu- tai päätöksentekovaivai-he, toimintavaivai-he, ja ylläpitovaihe (Duo-decim 2007), järjestetään Avoimessa neuvolassa ryhmät näiden vaiheiden mukaan. Kuhunkin vaiheeseen liittyy omat haasteensa (Duodecim 2007), joita terveydenhoitaja työllään pystyy Avoimessa neuvolassa tukemaan.
7.6 Lapsen riittävän unen tukeminen
Oleellinen osa lapsen hyvinvointia on riittävä ja säännöllinen uni. Jo riittävällä unen määrällä on mahdollista ratkaista monia lapsen ongelmia. Lapsen riittävä ja säännöllinen uni on tärke-ää oppimisen, kasvun, muistin ja tunne-elämän kehittymisen kannalta. Liian lyhyt yöuni voi
haitata selvästi lapsen yleiskuntoa ja jaksamista. Lasten unenmäärä on yksilöllistä, ja riittä-vän unen määrän lisäksi on myös seurattava unen laatua. (Partinen & Huovinen 2007, 168 – 169.)
”Vanhempien tehtävänä on varmistaa, että lapsi nukkuu riittävästi ja hyvin. Lapsen unesta huolehtiminen on välttämätöntä ja osa huolenpitoa. Aina tehtävä ei ole yhtä helppo. Tilapäi-set univaikeudet lapsen eri kehitysvaiheissa ovat varsin tavallisia ja tuttuja useissa lapsiper-heissä.” (Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2010.)
Avoimessa neuvolassa univaikeuksista kärsivän perheen on mahdollista tulla terveydenhoita-jan avoimelle vastaanotolle. ”Jos lapsella on univaikeuksia, olisi hyvä tarkastella koko per-heen nukkumistapoja ja arjen sujumista.” (Mannerheimin lastensuojeluliitto 2010). Kun koko perhe on vastaanotolla, pystytään paremmin kartoittamaan perheen tilannetta ja etsiä oikeat tukikeinot.
Sillä unen määrä vaihtelee suuresti ikäkausittain (Saarenpää-Heikkilä 2007, 18.), järjestetään Avoimessa neuvolassa uneen liittyvät asiantuntijaluentoja ja vertaistukiryhmiä vanhemmille lasten ikäkausien mukaan. Avoimessa neuvolassa uniryhmien sisältöaihealueita ovat ohjeita hyvän unen turvaamiseen, vauvan unirytmi ja koliikki, nukahtamistottumukset ja yöheräily, unikoulumenetelmät, yösyötöistä vieroittaminen sekä leikki-ikäisen yökastelu ja -painajaiset.
Terveydenhoitajilla on valmiuksia yhdessä unikouluasiantuntijoiden kanssa järjestää ja vetää ryhmiä.
7.7 Rokotukset
Tarttuvien tautien ehkäisy ja rokotuskattavuuden huolehtiminen on yksi lastenneuvolan kes-keisiä tehtäviä. Kansanterveyslaitos vastaa suomessa toteutettavasta rokotusohjelmasta ja sen kehittämisestä. Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksena esitetään, että neuvolassa annetaan kaikille vanhemmille tietoa rokotuksista, rokotuksin ehkäistävistä taudeista ja ro-kotteiden turvallisuudesta. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004, 178 - 179.)
Avoimessa neuvolassa on mahdollisuus antaa rokotteita rokotusohjelman mukaisesti. Vastaan-otolla on myös mahdollista antaa kausirokotuksia ja matkailijanrokotuksia. Lasten rokotukset annetaan yleensä määräaikaisten terveystarkastuksien yhteydessä, mutta Avoimessa neuvo-lassa on mahdollisuus antaa rokotuksia jos esimerkiksi lapsi on sairas neuvolakäynnillä.
7.8 Suun terveyden edistäminen
Suomessa lasten ja nuorten suun terveydentila on heikentynyt viimeaikoina. Duodecimin Ter-ve suu- kirja neuvoo, että tilanteen korjaamiseksi tarvitaan laajaa yhteistyötä ja terTer-veystapo- terveystapo-jen kohentumista (Heikka, Hiiri, Honkala, Keskinen & Sirviö 2009, 94). Lasten suunhoidossa korostuu yhteistyö lastenneuvolan, kodin ja päivähoidon kanssa. On havaittu, että vanhempi-en huono suun terveys ja epäterveellinvanhempi-en elämäntyyli on yhteydessä lastvanhempi-en huonoihin terveys-tapoihin. Tämän vuoksi perheen kanssa toimivien ammattiryhmien tehtävänä on vahvistaa vanhempien osallisuutta ja valmiuksia lapsen suunterveyden edistämisessä. (Heikka ym. 2009, 115)
Kun terveydenhoitaja tietää suunterveyteen vaikuttavat tekijät, on hänellä myös valmiudet tunnistaa varhainen kariesbakteeritartunta ja virheelliset ravintotottumukset. Terveydenhoi-taja ohjaa vanhempia tehostamaan lapsen suun terveydenhoitoa kotona ja ohjaa tarvittaessa perhettä ottamaan yhteyttä suunterveydenhuoltoon. Suunterveyden on todettu useissa tutki-muksissa olevan yhteydessä sosiaalisiin tekijöihin. Näin ollen niiden perheiden lapsilla, joissa on ongelmia, on suurempi riski suun sairauksille. Riskin syy voi olla esimerkiksi perheen kyke-nemättömyys hoitaa arkipäivän rutiineja tai perheen voimavarojen loppuminen vastoin-käymisten vuoksi. Hyvä yhteistyö ja tiedonvälitys neuvolan ja suun terveydenhuollon sekä perheen välillä mahdollistaa ratkaisujen löytymisen suun terveyteen liittyvissä ongelmissa.
(Heikka ym. 2009, 115.)
Suun terveydenhoito kotona on keskeisintä lapsen suun terveyden ylläpitämisessä. Suun ter-veydenhuolto kostuu oikeiden ravintotottumusten lisäksi riittävästä suuhygieniasta. Suun hoi-toon totuttaminen olisi hyvä aloittaa mahdollisimman varhain. Hampaiden harjauksen omak-suminen osaksi aamu- ja iltarutiineja ennen kahdenvuoden ikää tekee tavasta elinikäisen.
Lasten säännöllisten suuhygieniatottumusten muodostumisen vastuu on vanhemmilla, ja paras tapa opettaa lapsille hyvät tavat on vanhempien oma esimerkki. (Heikka ym. 2009, 115) Sosi-aali- ja terveysministeriön suosituksena on, että neuvolassa annetaan suun terveyttä koskevaa terveysneuvontaa yhdessä suun terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa. (Sosiaali- ja terve-ysministeriö 2004, 195).
Avoimessa neuvolassa järjestetään suuhygienistin ja terveydenhoitajan ohjaamana suun ter-veyteen ja hygieniaan liittyviä ryhmiä. Ryhmien sisältöjä ovat imetyksen ja tutin vaikutus suun terveyteen, lapsen kariesbakteeritartunnan ehkäisy, tuttimateriaalit ja tutin hoito, tu-tinkäyttö ja infektiot sekä ravinnon vaikutus suun terveyteen. Ryhmissä toteutetaan myös käytännössä suun hoito ja puhdistus niin vanhempien kuin lastenkin kohdalla. Yhteistyössä suun terveydenhuollon kanssa on mahdollista toteuttaa myös lapsen ensimmäisten suunhoito-välineiden antamien.
7.9 Tapaturmien ennaltaehkäisy
Lasten turvallisuuden huolehtimiseksi annettava neuvonta lastenneuvoloiden terveystartusten yhteydessä sekä vanhempainryhmissä on tärkeä osa tapaturmien ehkäisyä. Lapsen kas-vun ja kehityksen seuranta sekä eri vaiheisiin liittyvien tapaturmien ehkäisykeinojen tuntemi-nen on vanhempien tehtävä. Lapsen nopean kasvun myötä vaaratilanteet muuttuvat: kodin sisätiloissa tapahtuu valtaosa alle kolmevuotiaiden tapaturmista, kun taas neljävuotiaasta alkaen ulkona tapahtuvien tapaturmien osuus kasvaa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004, 196.)
”Tapaturmat tulisi huomioida paremmin lasten ja nuorten kansanterveysongelmana, sillä suuri osa tapaturmien aiheuttamista seurauksista ja kustannuksista kohdistuu juuri terveydenhuol-toon.” (Lasten terveys 2010, 150). Riittävän valvonnan opettaminen ja turvallisuuteen liitty-vän neuvonnan antaminen on keskeistä lapsen turvallisuuden kannalta. Sosiaali- ja terveysmi-nisteriön Lastenneuvola lapsiperheiden tukena - oppaassa kerrotaan että vanhemmat kokevat vaikeaksi päättää missä iässä lapsi voi leikkiä yksin tai kavereiden kanssa. Vanhempia on opas-tettava varautumaan tarkoituksenmukaisen ensiavun antoon. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004, 197.)
Sosiaali- ja terveysministeriön lastenneuvola lapsiperheiden tukena oppaassa 2004 sivulla 197 esitettävä suositus on, että neuvolassa ohjataan vanhempia ehkäisemään lasten tapaturmia ikätason mukaisesti sekä hankkimaan tarvittavia turvalaitteita ja ensiaputaitoja. Avoimessa neuvolassa järjestetään erilaisia ryhmiä näiden aihealueiden perusteella. Ryhmien teemoja ovat paloturvallisuus, lasten tapaturmien ensiapu, kodin turvallisuus, liikenneturvallisuus, ympäristön turvallisuus ja hukkumisten ennaltaehkäisy sekä myrkytystilanteiden ennaltaeh-käisy ja hoito. Teemat toteutetaan lasten ikätasojen mukaisesti. Terveydenhoitajan lisäksi asiantuntijoina voidaan käyttää palomiehiä, myrkytystiedon asiantuntijoita, poliiseja sekä sairaanhoitajia. toiminta-muodot - ja tukitoiminta-muodot
STM opas 2004:14
Suosituksena on, että neuvo- Tuki hyvään ravitsemukseen Avoimessa neuvolassa anne-taan tukea ja ohjausta
ravit-lassa tuetaan vanhempia koko perheen terveyttä ja hyvinvointia edistävien huomiota lapsen ja perheen liikuntaan ja
liikuntamahdolli-suuksiin
Tuki liikunnan edistämiseen
Avoimessa neuvolassa järjeste-tään ohjattuja ryhmiä kuten
vauvahierontaa,
kan-nustaa vanhempia tukemaan lapsen liikuntaa ja luontaista
liikkumishalua Tuki liikunnan edistämiseen
Avoimessa neuvolassa mahdol-listetaan toimintaa, jossa van-hemmat ja lapset voivat liikkua
yhdessä. Liikuntatilat ja väli-neet ovat perheiden vapaassa
käytössä silloin kun niissä ei ole varauksia
parisuh-teen tukeminen Avoimessa neuvolassa järjeste-tään vanhemmuutta tukevia
parisuhderyhmiä eri osa-alueista. Avoin neuvola
tarjo-teen pulmien kärjistymistä aa ryhmätoiminnalla van-hemman ja vauvan varhaista
vuorovaikutusta
ohjaa-minen lapsen riittävän unen turvaamiseen.
STM selvitys 2009:3 Suosituksena on, että
perus-tasolla kyetään hoitamaan suurin osa mielenterveys- ja
Perheen mielenterveyden
edistäminen Avoin neuvola toimii osana Espoon kaupungin
mielenter-veys- ja päihdepalveluita.
päihdeongelmista ja
vastaan-otto, joka toimii matalan kyn-nyksen periaatteella. Ryhmä-toiminta tukee ja vahvistaa hoidon jatkuvuutta ja tarjoaa
vertaistuellista toimintaa
hoitomahdol-lisuuksien puute sekä pitkät jonotusajat hoitoon.
päihteettömyy-den tukeminen Avoimessa neuvolassa järjeste-tään vertaisryhmiä
tupakoin-nin lopettamiseen.
nin lopettamiseen tai lasta
Ryhmien teemoja ovat muun muassa paloturvallisuus, lasten rokotuk-sin ehkäistävistä taudeista ja rokotteiden turvallisuudesta.
on estynyt. Vastaanotolla on mahdollisuus antaa
terveysneuvon-Suun terveyden edistäminen Avoimessa neuvolassa järjeste-tään yhdessä suun
terveyden-huollon kanssa suun tervey-teen liittyviä ryhmiä, kuten
taa yhdessä suun
terveyden-hoitoyksikön kanssa. ravinnon vaikutus suun
tervey-teen, lapsen kariesbakteeritar-tunnan ehkäisy, tutin vaikutus suun terveyteen sekä käytän-nössä toteutettu suun hoito ja
puhdistus.
työskentele-vät yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kanssa,
ku-yhteisten toimintamallien
avulla. ten liikunta- ja
turvallisuus-alan asiantuntijoiden kanssa.
Avoin neuvola erityistä tukea tarvitsevien perheiden
tuke-na
Terveydenhuollon ammatti-laiset voivat ohjata erityistä tukea tarvitsevat perheet