Lecoqin (1997) mukaan tulkinta on luovan toiminnan jatke, eli siis yhtälailla luovaa toimintaa.
Palautekeskustelu on palvelun viimeinen vaihe ja tapahtuu n. viikon päästä esityksestä. Tässä viimeisessä vaiheessa havainnoidaan sitä kuinka sama esitys koettiin ja miten prosessi on kokonaisuudessaan toiminut tai mitä se on saanut aikaan. Tulkinnoista keskusteleminen ja esityksen dialogisen nimeämisen tarkoituksena on jatkaa ymmärryksen lisäämistä, sekä itsestä että muista, lisäksi mahdolliset jaetut tunnetilat voivat vahvistaa yhtenäisyyttä.
Palautekeskustelu toimii yhteisön loppureflektoinnin lisäksi jatkosuunnitteluna sille miten lisätä yhteisön toimijuutta ja toimivuutta, sekä mitä yhteisö ja sen yksilöt jäivät kaipaamaan suunnit-teluprosessilta, esitykseltä ja yhteisöltä itseltään.
Esitys tulee pohjautumaan yhteisön tarjoamaan sisältöön, sekä bufoonin tulkintaan ja impro-visaatioon. Esityksen sisältöä ei voi juurikaan ennakoida, mutta hölmösti ajateltuna esitys voisi olla jotain tämän kaltaista:
Narri, eli pilkkakuningas purkaa psykologisia vapauden pelon mekanismeja kukistamalla autoritarismin, uhmaamalla opettajan tai esimiehen yksinvaltijuutta (auktoriteettia), sekä Esityksen suunnittelu tapahtuu n. kuukaudessa, yhdessä narrin ja muotoilutiimin kanssa.
Yhteisön osallisuus tähän prosessiin on tapahtunut kyselyiden ja keskustelun kautta. Suunnittelu sisältää esille nousseiden teemojen ja yhteisön havainnoimisen purkamisen. Oletan että Leik-kisän seminaarin aikana tehdyt mindmapit antavat jonkinlaisen kokonaiskuvan yhteisön sen hetkisestä kokonaiskuvasta. Sekä mindmapit että anonyymin mahdollisesti yksityiskohtaisemmat vastaukset, toimivat osittain improvisoidun esityksen kompassina.
Yhteisön johtajan/opettajan rooli on toimia mahdollisena konsultoijana, mutta hän ei tämän-hetkisessä konseptissa ole varsinaisesti erityisasemassa yhteisöön nähden.
Don Quixote ja Sancho Panza, Gustave Doré, 1863
viemällä kiusaajilta, että kiusatuilta näiden roolit.
Täten hän palauttaa vallan jälleen valtakunnan despootilta tai tyran-nisoivalta hegemonialta tämän alamaisille, kitkien muihin ja itseen
kohdistuvia tuhoisia taipumuksia ja kylväen peitellyn ahdistuksen sijaan mieltä helliviä dialogin siemeniä.
herättää narri logiikallaan oudolla aj käytöksellään Sopimattomalla kummastusta, kritiikkiä ja vahvistaa poikkeavuudellaan yhteenkuulu-vuutta. Hän toimii nurinkurisesti ja herättää toivoa, näyttämällä kuinka
voi toimia toisin, miten ei kannata toimia ja mikä ei toimi.
Sopimattomalla käytöksellään
mikä ei toimi.
4. Yhteenveto
Teoreettisen tutkimukseni pohjalta on pääteltävissä, että erilaiset psykologiset mekanismit vaikut-tavat yhteisöjen muodostamiseen, sekä yhteiskunnan terveyteen. Vaikka yhteisöllisyys ei
välttämättä muodostu pelkästään narsistisen projisoinnin ja abjektion kautta, sillä vaikuttaisi kuitenkin olevan merkittävä rooli, mikä ilmenee etenkin narrin ja bufoonin historiassa.
Vastauksena tutkimuskysymykseeni sanoisin että äänen antaminen heille joilta se on viety tai jotka eivät uskalla sitä korottaa, ei ole yksinkertaista, eikä täysin mahdollista, sillä kukaan ei ole pätevä puhumaan tai ilmaisemaan toisen puolesta. Mikä kuitenkin on mahdollista ja erittäin tärkeää terveiden yhteisöjen ja toimivan yhteiskunnan kannalta, on luoda mahdollisuuksia dialogille sekä rohkaista ihmisiä olemaan tuntevia ja ajattelevia yhteisön osia, itsejään. Lisäksi, Freiren (1968) pedagogiikan ja Frommin (1935) teorian pohjalta voi todeta että keskeneräisyyden, erehdyksien, sekä itsen, muiden ja maailman muuttuminen on sallittava, elämää vastustavien rajoitteiden sijaan.
Toistaiseksi ilman konkreettista tutkimustulosta, mutta bufoonin ja narrin historialliseen prak-tiikkaan nojaten, olettaisin että Nykyaikaisen narrin kaltainen palvelukonsepti voisi luoda tällaista tilaa yhteisön yksilöille. Olettamukseni perustuu siihen että sekä narri ja bufoon edustavat tällaista yhteisöllistä abjektia, mutta jotka ammattitapauksissa ottavat tämän roolin itse ja tietoisesti.
Tällaisen tiedostetun toiminnan kautta on mahdollista tuoda esiin niitä itsestä pois suljettuja asioita, joita ihmiset ovat oppineet kieltämään itsessään ja projisoimaan toiseen, dialogittomina ja vääristyneinä olettamuksina. Näiden käsitteleminen dialogisesti vuorostaan mahdollistaa niiden esiin tulemisen, käsittelemisen ja purkamisen ‘’ei-tabuina’’.
Seuraavan ns. virallisen prototyypin toteuttamista varten konsepti ja tuleva produktio tarvitsee monialaisen muotoilutiimin palvelun kehittämiseksi. Tällaiseen tiimiin voisi kuulua esimerkiksi:
esiintyjiä, sosiaalinen muotoilija, UI-muotoilija/palvelumuotoilija, dramaturgi, pedagogi, psykolo-gi, sosiolopsykolo-gi, sekä produktiovaiheeseen ja esityksen suunnitteluun edetessä kohdeyhteisön jäsenet.
Ennen kuin siirryn varsinaisen prototyypin viemiseen produktiotasolle, teen väliprototyypin.
Tämä väliprototyyppi tulee tapahtumaan yksinkertaistettuna versiona ilman sähköistä kyselyä.
Väliprototyypillä pyrin testaaman halukkaan yhteisön kesken sitä kuinka konsepti toimii käytän-nössä. Tarkoituksena on testata Junton tunneympyrää ja tunnelähtöisten teemojen ja keskustelun avainsanojen löytämistä ja niiden käyttämistä yleisölähtöisen esityksen ja bufoon-hahmon suun-nittelussa.
A A
A A A
Ac
Ac
Ab
B B A
A CC
D D EE
3.1 Ensimmäinen prototyyppi
Järjestin ensimmäisen prototyypin Pixelache Helsinki RY:n pikkujouluissa 12.12.2019. Tapahtuma oli julkinen ja läsnä oli n.15 henkilöä, joista n. 10 oli järjestön jäseniä. Konsepti oli tuolloin vasta hakemassa muotoaan ja tarkoituksenani oli saada osviittaa siitä, kuinka lähteä kehittämään yleisölähtöistä esityssuun-nittelua, sekä huomioida muiden mielipiteitä projektista.
Tapahtumassa päänäkökulmanani oli siis suunnitteilla olevan produktion esittely ja palveluun pyrkivän prosessin kehittäminen, sen tarjoamisen kokeileminen, sekä materiaalin, eli näkökulmien kerääminen mahdollista esitystä varten.
Alkuvaiheessa englanninkielisellä nimellä Contemporary Jester as a Convivial Gesture suunittelemani projektin muotoiluongelman rajauksena toimi teoria yhteisöllisyydestä abjektion kautta; itsen erillisyys tai pidentynyt välimatka muihin, sekä vastakkainasettelut ja polarisaatiot yhteisöjen sekä yksilöiden välillä.
Projektin tarkoituksena oli tutkia välimatkan lyhentämistä taiteilijan/esiintyjän ja hänen yleisönsä välillä, sekä yleisön (yhteisön) ihmisten välillä, eimerkiksi silloin kun yleisö ja keskusteluryhmä koostuu valmiista työyhteisöstä. Palvelun pyrkimys oli edetä kohti konviviaalia yhteiskuntaa (Illich, 1973), jossa kulutus keskittyisi toisten ja oman energian kuluttamisen sijaan oman ja yhteisen energian hyödyntämi-seen kokemuksiin, kollektiivihyödyntämi-seen oppimihyödyntämi-seen ja yhteisöllisen hyvinvoinnin lisäämihyödyntämi-seen oman osallisuud-en ja vaikuttamismahdollisuuksiosallisuud-en lisäämisosallisuud-en kautta.
Tuolloin oma roolini oli toimia muotoilijana, projektin fasilitoijana, keskustelun moderoijana, sekä pukusuunnitelijana. Alussa tarkoituksena oli käsitellä keskustelussa esille nousevia näkökulmia ja tunteita, ennalta annettujen teemojen kautta. Olin tuolloin tietoinen siitä että teemojen ollessa minun asettamia ne eivät olisi yleisölähtöisiä aiheita sellaisenaan, mutta oletuksenani oli että niiden kautta voisi nousta yksilöiden omakohtaisia kokemuksia ja mielipiteitä.
Ensimmäisen prototyypin järjestäminen tapahtui hyvin pian varsinaisen suunnitteluprosessin alkamis-esta. Tämän vuoksi avainsanat eivät määrittyneet yhteisön jäsenten kokemusten ja tunteiden kautta, vaan ne olivat minun määrittämiä. Tästä johtuen avainsanoiksi ns. pikaprototyyppiin valikoitui susi, robotti ja (uskonnollinen) ministeri. Nämä kolme sanaa liittyivät myös teemoihin luonto, teknologia ja uskonto, joiden koen olevan merkittävässä asemassa generatiivisten teemojen ja sosiokulttuuristen assosiaatioiden kannalta ja joita halusin projektilla ja kandidaatin työlläni käsitellä. Susi liittyen luontoon ja abjektiuteen, robotti energiaan ja orjuuteen, ministeri viittauksena politiikkaan mutta tehtävää varten uskontoon ja uskomuksiin rajattuna. Lisäksi kyselyssä esiintyi valtiot Venäjä, Ruotsi ja Kiina, sillä eri valtioihin ja kansallisuuksiin liittyy paljon assosiaatioita joita värittävät, historia, ennakkoluulot, sekä teolliset ja geopoliittisiset suhteet.
Miniproto koostui siis varsin yksinkertaisesta kyselystä. Rajasin näkökulman valitsemisen negatiivi-seen tai positiivinegatiivi-seen, sillä arvelin tällaisen karkean jaottelun ja vastakkainasettelun herättävän keskustelua ja pohdintaa siitä miksi tai miten kyseinen asia määrittyisi jompaan kumpaan lokeroon. Olin jakanut pienet lomakkeet yhteisön kesken, mutta varsinainen kysely ja välittömästi tapahtunut keskustelu kulki olos-uhteiden ja rajallisen ajan vuoksi videotykiltä esittämäni powerpoint esityksen mukana.
Leikkimielinen tutkimus ja binäärinen kysely toimivat tässä yhteisössä hyvin keskustelun aloittajana ja negatiivisuus-positiivisuus jaottelu synnytti kiinnostavaa pohdintaa ja määrittämisen hankaluuksia
erityis-Lähteet:
Freire, Paulo, 1968, Sorrettujen Pedagogiikka. Tampere: 2005 Vastapaino, ensimmäinen julkaisu: Brasilia, 1968.
Kristeva, Julia, 1980, Powers Of Horror. New York: 1982 Columbia University Press, ensimmäinen julkaisu: Ranska, 1980, Le Seuil.
Fromm, Erich, 1942, Fear of Freedom. Lontoo: 1960 Routledge & Kegan Paul Ltd.
Arendt, Hannah, 1969, On Violence. Orlando: 1969 Harcourt Books.
Willeford, William, 1969, The Fool And His Scepter. Evanston: 1969, Northwestern University Press.
Welsford, Enid, 1935, The Fool; his social and literary history. New York: 1935, Farrar & Rinehart.
Nelson, Elizabeth Hoffman, 1998, Fools and Jesters in Literature, Art, and History. Westport: 1998 Greenwood Press.
Appadurai, Arjun, 2013, The Social Life of Design, ‘’The Future As Cultural Fact’’. New York: 2013 Verso Books.
Illich, Ivan. 1973, Tools For Conviviality. Lontoo: 1985, Marion Boyars Publishers Ltd, ensimmäinen julkaisu: Iso-Britannia, 1973, Calder & Boyars Ltd.
Heller, Cheryl, 2018, The Intergalactic Design Guide. Washington DC: 2000, Island Press.
Sivu 4:
1. Online Etymology Dictionary, 04.04.2021: https://www.etymonline.com/word/abjection 2. Online Etymology Dictionary, 04.04.2021https://www.etymonline.com/search?q=subject 3.. Online Etymology Dictionary, 04.04.2021: https://www.etymonline.com/word/object Sivu 7:
1. Online Etymology Dictionary, 08.04.2021: https://www.etymonline.com/search?q=fool 2. Wiktionary, 08.04.2021: https://en.wiktionary.org/wiki/narro#Old_High_Germa Sivu 22:
1. Junton tunneympyrä