H
irsiluoto oli palvellut seuran saaritukikohtana hie-man yli kymmenen vuotta, kun saarien omistajat Brita ja Bertel Eklund tarjosivat toista omistamaansa saa-rialuetta vuokrattavaksi viereisestä Virutholmin saaresta.Hirsiluodon käytön lisääntymisen myötä veneseurassa oli aika ajoin keskusteltu toisen saaripaikan tarpeesta, joten tarjous kiinnosti Raision Veneseuraa. Virutholmista oli ol-lut vuokrattuna 10 ha:n alue Turun Työväen Pursiseuralle lähes yhtä kauan kuin Hirsiluoto Raision Veneseuralle.
Jouko Penttinen muistelee: ”Vuokraisäntämme Bertel soitti kesällä 1991 tiedustellen meidän kiinnostustamme Virut-holmin vuokraamiseen, mikäli Turun Työväen Pursiseuran vuokrasopimus päättyy. Ilmoitin jo puhelimessa kiinnos-tuksestamme ja kutsuimme koolle seuran ylimääräisen
kokouksen 19.8.1991, jossa kirjattiin yksimielinen päätös Virutholmin vuokraamisesta sen jälkeen kun vuokrananta-ja vuokrananta-ja edellinen vuokralainen katsovat keskinäisen sopimuk-sensa päättyneeksi. Näin tapahtuikin ja vuokrasopimus Virutholmista allekirjoitettiin 23.12.1992 ja sopimus astui voimaan 1.3.1993 kattaen seuraavat kymmenen vuotta.
Vuokrasopimukseen kuului myös huvikalastusoikeus saa-reen liittyvillä kalavesillä. Turun Työväen Pursiseuralla oli saaressa pieni saunarakennus, käymälä, lipputanko ja pari poijua. Me ostimme ne, joten he säästyivät niiden pois kul-jettamiselta.”
Veneseurassa aloitettiin heti uuden saaritukikohdan kehit-tämissuunnitelmat. Kevään 1993 aikana seuran talkooväki rakensi Hahdenniemen vanhalla uimarannalla 20 veneen ponttonilaiturin, joka hinattiin juhannuksen aikoihin val-miina Virutholmiin.
Seuraavaksi oli vuorossa saaresta puuttuvan mökin raken-taminen, josta tehtiin päätös seuran vuosikokouksessa helmikuussa 1994. Kevään aikana saatiin rakennuslupa ja vesien auettua siirrettiin rakennustarvikkeet kuljetusaluk-sella saareen. Mökki valmistui vielä saman kesän aikana
• Ponttonilaiturin hinaus Virutholmiin kesällä 1993.
(Raision Veneseuran arkisto)
• Laituri asennettuna paikoilleen Virutholmissa.
(Raision Veneseuran arkisto)
seuran talkooväen tehdessä pitkiä työpäiviä viikonloppui-sin. Jouko Penttinen kertoo: ”Oli täysin ymmärrettävää, että välillä talkooväkeen iski väsymys vapaa-ajan oltua pelkkää työtä. Erään kerran tuskaantuneena ainaiseen raatamiseen seuramme silloinen sihteeri Seppo Käär to-tesi: `Jos Raision Veneseura kuuluu jo ennestään Suomen Moottoriveneliittoon ja Suomen Purjehtijaliittoon, mei-dän täytyy vielä liittyä SAK:hon.´ Rakennus valmistui kui-tenkin ilman Rakennusliiton tukea.” Uusi mökki noudatti ratkaisuiltaan Hirsiluodon mökkiä erona kuitenkin saunan puuttuminen, sillä Virutholmissa oli jo saunarakennus.
Saunan tilalle uuteen mökkiin rakennettiin keittiötila.
Jouko Penttinen jatkaa: ”Seuralla oli nyt kaksi tasokasta saarialuetta. Osa seuramme jäsenistä jatkoi viikonloppu-jen viettämistä Hirsiluodossa ja toiset löysivät Viruthol-mista uuden mieleisensä paikan vapaa-aikansa vietolle.
Ajan myötä Virutholmista on muodostunut sosiaalisempi paikka, jossa on enemmän väkeä koolla kuin Hirsiluo-dossa. Jos taas on kaivannut rauhallisempaa paikkaa, Hir-siluoto on tarjonnut sitä kaipaaville hyvän vaihtoehdon.
Kummallakin saarella on omat hyvät puolensa. Seuramme hallitus on vuosien aikana pitänyt huolen siitä, että saaria kehitetään tasapuolisesti ja yhteisiä kesätapahtumiamme järjestetään kummassakin saaressa.”
Virutholmin saavuttaman suuren suosion vuoksi vanha, huonokuntoinen saunarakennus kävi vääjäämättä ahtaak-si. Päätös uuden saunan rakentamisesta vanhan paikalle tehtiin seuran syyskokouksessa vuonna 1995. Sauna-rakennuksen hirsirunko teetettiin Mynämäen Hirsityö Oy:llä. Sauna pystytettiin totutusti talkoilla kesän 1996 aikana. Syksyllä 1995 oli tulevan saunan lähelle jo tehty porakaivo.
• Virutholmin mökin rakentaminen kesällä 1994.
(Raision Veneseuran arkisto)
• Mökki valmiina. (Raision Veneseuran arkisto)
Myös kesä 1997 oli Virutholmissa talkootöiden aikaa, sil-lä nyt oli tullut sopiva hetki toteuttaa jo pitkään harkinnas-sa olleiden portaiden rakentaminen laiturilta ylös mökille.
Seuraavana kesänä rakennettiin vielä saunan uimalaituri.
Hirsiluotoon puolestaan rakennettiin vuonna 1998 ran-nansuuntainen laituri helpottamaan veneiden kiinnitystä.
Samana vuonna sinne saatiin myös porakaivo. Hirsiluo-don vuokrasopimusta jatkettiin 20 vuodella 14.5.1999 allekirjoitetulla uudella vuokrasopimuksella.
Hirsiluodon isäntinä toimivat 1990-luvulla Ismo Heino-nen, Ismo Lehtonen ja Markku Toivonen. Virutholmin isäntänä oli puolestaan Viljo Kaapro. Vaihtoehtona seu-ran saaritukikohdille oli kaikille raisiolaisille veneilijöille tarkoitettu Pirisholmin saari Kustavissa, sillä veneseuran Raision kaupungin kanssa tekemä hoitosopimus alueen hoidosta jatkui koko 1990-luvun ajan.
Pitkään veneseuran toiminnassa mukana ollut Mark-ku Alanen kertoo saaritukikohtien kirjoittamattomista käyttäytymissäännöistä: ”Hirsiluoto oli saaritukikohtana toiveiden täyttymys monta vuotta. Sitten vuokrattiin Vi-rutholmen, jonne rakennettiin talkootyönä vapaa-ajan rakennus, sauna, ulkohuussit ja laiturit. Viljo Kaapro oli saaren isäntä ja Jouko Penttinen tuli tutuksi ikuisena kom-modorina. Heidän ei tarvinnut koskaan korottaa ääntään, sillä järjestys säilyi muutenkin. Saunassa oli puita pesässä ja tikut valmiina piisin päällä, kun tuli Virutholmiin parin viikon meriretkeltä, vaikka saaressa ei ollut kukaan käynyt vieraskirjan mukaan päiväkausiin. Ulkohuussit siistimpiä kuin sairaaloissa, kuoripurua hajunestoon, vessapaperia valmiina ja styroksi-istuimet. Parhaiten hyvät kirjoitta-mattomat tavat näkyvät kirkkaaksi lakatun tuvan lattiassa, joka on vuosien käytön jälkeen vieläkin naarmuton ja kiil-tävä. Kengissä ei ole sisälle menemistä. Silti joka kesä on
• Sauna valmiina. (Raision Veneseuran arkisto)
• Virutholmin uuden saunan rakentaminen kesällä 1996.
(Raision Veneseuran arkisto)
sisällä iltahämärässä istuttu soittoa kuunnellen ja lauluja tapaillen, kun ei ole ulkona enää tarjennut. On kuultu jos jotakin juttua ja siemailtu olutta ja viiniä, tuikkukin otettu.
Luulisi tyhjiä pulloja olevan kuin ryssän kasarmilla, mutta etpä löydä.”
”Laiturilla on aina ollut vastaanottokomitea ankkuripaik-kaa osoittamassa ja hankalaa lähestymistä tuulessa avitta-massa. Pian on tullut tieto saunavuorosta. Jos tulija on ha-vaittu tuulessa kangistuneeksi, on bryggsup tarjottu kuin epäillen, ettei itse korkkia auki saisi.”
”Käyttäytyminen Raision Veneseuran tukikohdissa on mi-nusta osoitus esimerkin voimasta. Sen ovat luoneet lopulta melko pieni raisiolaisten veneilijöiden ydinjoukko kommo-dori Jouko Penttisen johdolla, joka ei ole harrastuksessaan itseään ja aikaansa säästänyt”, toteaa Markku Alanen.
Kilpailut
V
uonna 1991 Hirsiluoto-Race –purjehduskilpailun Raisionlahdelta Hirsiluotoon voitti Pekka Mäenpää Pieni Merenneito –veneellään. Kilpailuun osallistui 16 ve-nekuntaa. Koska kilpapurjehdus kiinnosti seuran purjeh-tijoita, purjehdusjaosto lisäsi kilpailujen määrää seuraa-vana vuonna yhdellä. Uutena seuran sisäisenä kilpailuna ohjelmaan tuli syyskuun alussa käytävä Syyspurjehdus, jonka lähtö- ja maalipaikkana oli Hirsiluoto. Ensimmäisen Syyspurjehdus –kilpailun voitti seuran menestynein kilpa-purjehtija Ilkka Lavonen Fifo –veneellään. Hirsiluoto-Race ja Syyspurjehdus –kilpailujen tulosten perusteella lasket-tiin kauden purjehdusranking eli seuran mestaruus, jonka vuonna 1992 voitti Matti Arpalahti Chinook –veneellään.• Hirsiluodon rannansuuntaisen laiturin rakentaminen kesällä 1998.
Ismo Lehtonen (vas.) ja Esa Tuomela arvioivat työnsä tulosta.
(Raision Veneseuran arkisto)
• Laituri valmiina. (Raision Veneseuran arkisto)
Kaudella 1993 purjehdusjaosto lisäsi kilpailujen määrää kolmeen. Heinäkuun lopulle seuran hanurijuhlien yhtey-teen ajoittuva uusi kilpailu oli nimeltään Virutholmin kier-to, jonka lähtö- ja maalipaikkana oli Hirsiluoto. Näin seu-ran mestaruus ratkaistiin vuodesta 1993 lähtien kolmen osakilpailun tulosten perusteella. Mestaruuden voitti tänä vuonna Tapio Fagerström Rantanplan –veneellään ennen Ilkka Lavosta. Fagerström voitti kauden osakilpailuista sekä Virutholmin kierron että Syyspurjehduksen. Lavonen voitti puolestaan Hirsiluoto- Race –kilpailun, johon osal-listui peräti 20 venekuntaa.
Vuoden 1993 syksyllä veneseuralaiset saivat suru-uutisen.
Purjehdusjaoston kantava voima Ilkka Lavonen, jonka aloitteesta käynnistettiin Raision Veneseuran kilpailut, oli menehtynyt myöhään illalla 16.9. purjehdus-matkalla Maarianhaminaan. Hän oli pudonnut myrskyi-sellä merellä Fifo –veneestään Kihdin aukolla laskiessaan
• Virutholmin kierto –kilpailu on kuulunut seuran kilpailuohjelmaan vuodesta 1993 lähtien.
(Raision Veneseuran arkisto)
• Suruliputus Virutholmissa 18.9.1993 Ilkka Lavosen muistoksi.
(Raision Veneseuran arkisto)
purjeita. Jouko Penttinen totesi Ilkka Lavosen muistokir-joituksessa Jolla-lehdessä: ”Olemme menettäneet purjeh-tijan, jonka kokemus ja aktiivisuus loi seuramme toimin-taan pysyvästi purjehduksen. Olkoon seuramme jokainen purjehduskilpailu muisto Ilkan työstä seuramme ja seuran purjehdustoiminnan hyväksi.”
Kaudella 1994 sekä Virutholmin kierron että Syyspurjeh-duksen lähtö- ja maalipaikka vaihtui Hirsiluodosta Virut-holmiin. Sen sijaan Hirsiluoto-Race –kilpailun lähtöpaik-ka oli entiseen tapaan Raisionlahti ja maali Hirsiluodon edustalla. RVS-rankingin voitti Esko Salminen Iida –ve-neellään. Seuraavina kolmena vuonna kokonaiskilpailun voitti Pekka Poutiainen Katariina –veneellään. Eritoten ke-sän 1997 mestaruus tuli ylivoimaiseen tapaan, sillä
Pou-tiainen voitti kaikki osakilpailut. Kyseisenä vuonna Syys-purjehduksen lähtöpaikaksi vaihtui Raisionlahti. Syynä lähtöpaikan muutokseen oli se, että siirtyminen kilpailua edeltävänä perjantaina Virutholmiin koettiin syksyaikaan työlääksi. Pekka Poutiaisen valtakauden jälkeen RVS-ran-kingin voittivat vuonna 1998 Matti Arpalahti (Lill Marie), vuonna 1999 Tapio Fagerström (Fenja) ja vuonna 2000 Matti Niemelä (Felina).
1990-luvulla käytyihin osakilpailuihin osallistui keski-määrin kymmenen venekuntaa. Suosituin kilpailuista oli Hirsiluoto-Race, johon osallistui vuosittain noin 13 vene-kuntaa.
Venesataman vartiointi
1
990-luvun alkuvuosina veneseuran jäsenet kantoivat entiseen tapaan päävastuun venesataman vartioinnis-ta. Lisäksi muutkin venepaikan vuokraajat saivat kaupun-gin lähettämien maksukuittien yhteydessä muistutuksen vartiointiin osallistumisesta.Jouko Penttinen muistelee: ”Raision Veneseuran harjoitta-ma vapaaehtoinen venesataharjoitta-man vartiointi ei ollut lähes-kään aina aukotonta. Erityisesti syyskesän pimeinä öinä tapahtui veneisiin ja autoihin kohdistuneita murtoja ja varkauksia, kun satama oli jäänyt ilman vartiointia. Seuran piirissä tuskailtiin veneilijöiden, erityisesti seuraan kuulu-mattomien passiivisuutta vartiointiin. Monet vartiointiin tunnollisesti osallistuneet kokivat, että muut saivat ansiot-tomasti vartiointipalvelua siihen itse osallistumatta. Vene-seuralaisten yleisenä mielipiteenä oli haave omasta lai-turista, johon olisi asennettu portti. Jos seuralla olisi oma laituri, venepaikan saamisen ehtona olisi
vartiointivelvol-lisuus. Tämä olisi mahdollistanut aukottoman vartioinnin.
Me anoimme kaupungilta oman laiturin rakentamista ve-nesatamaan vuoden 1992 lopulla, jolloin kaupunki alkoi suunnitella vanhan satama-alueen saneerausta. Veneseu-ran tarkoituksena oli rakentaa mahdollisimman paljon talkootyönä noin 100 venepaikan laituri itselleen. Haluk-kuutta suunnitelmalle oli riittävästi, joten lähdimme vie-mään asiaa eteenpäin yhteisissä suunnittelupalavereissa kaupungin kanssa. Kun laiturin rakentamiskustannukset tarkentuivat ja suunniteltiin rakentamisen rahoitusta, seu-ra oli valmis silloisella korkotasolla lainaamaan tilillään olevaa rahaa rakentamiseen noin puolet kokonaiskustan-nuksista ja lopun paikan varannut veneseuralainen olisi rahoittanut itse. Siinä vaiheessa kun oma rahoitusosuus selvisi, osa mukana olleista vetäytyi hankkeesta. Loppu-tuloksena todettiin, että veneseuran laiturilla olisi vene-paikan vuokra tullut kalliimmaksi kuin kaupungin omis-tamalla laiturilla. Näin ollen hanke kariutui. Veneseuran
• Purjehduskauden kilpailujen palkinnot odottavat saajiaan.
(Raision Veneseuran arkisto)
hallitus uskoi myös kaupungin haluun kehittää venesata-maa harjoittaen kohtuullista venepaikkojen hinnoittelua.
Näin onkin käynyt ja veneseura on säästynyt monelta murheelta. Niin ikään veneseuran 1990-luvun alussa te-kemä anomus noin kymmenen veneen talvisäilytyshallin rakentamisesta raukesi kustannusten noustua liian suurik-si.”
Vuonna 1995 Raision Veneseura ei pystynyt järjestämään vartiointia entiseen tapaan venesataman rakennustöiden ja venepaikkojen uudelleenjärjestelyjen vuoksi. Vartio-vuorolista kiinnitettiin kioskin ilmoitustaululle, josta var-tiointiin osallistuneet kävivät varaamassa itselleen vartio-vuoron. Kahtena seuraavana vuonna vartiointi toteutettiin samalla tavalla. Syksyllä 1997 kaupunki siirsi asuntomes-sualueella olleet valvontakamerat venesatamaan. Siitä lähtien nauhoittava videovalvonta on huolehtinut venesa-taman vartioinnista.
Venekatsastukset
V
uosina 1990-1995 Raision Veneseurassa katsastettiin vuosittain keskimäärin 115 moottori- ja purjevenet-tä. Valitettavan yleistä oli, että vene katsastettiin yhden kerran, mutta seuraavana veneilykautena vene jäi katsas-tamatta.Vuonna 1996 Raision Veneseura otti tavoitteekseen kat-sastettujen veneiden määrän kasvattamisen. Houkuttime-na käytettiin ilmaista veneen ensimmäistä peruskatsastus-ta. Lisäksi seura koulutti lisää katsastajia. Tuona vuonna seuralla oli kahdeksan katsastajaa aiempien vuosien 4-6 katsastajan sijasta. Vuosikymmenen jälkipuolella uudet katsastukset suoritettiin edelleen ilmaiseksi veneille, joita
ei oltu aikaisemmin katsastettu Raision Veneseuran toi-mesta. Kampanjasta huolimatta katsastettujen veneiden määrä ei kuitenkaan merkittävästi noussut, sillä seuran jäsenten aktiivisuus veneidensä uusintakatsastuksiin ei li-sääntynyt. Veneitä katsastettiin edelleen hieman toista sa-taa vuosittain, mikä edusti alle puolta seuran venekannas-ta. Kuitenkin katsastustoiminnalla toteutettiin seuran yhtä tärkeintä perustavoitetta veneturvallisuuden lisäämistä.
Katsastajina toimivat Reino Nurmi, Esko Suominen, Timo Nummela, Jan Strandholm, Folke Gustafsson, Erik Laakso-nen, Esko Mickelsson, Jouni OlkkoLaakso-nen, Martti SalmiLaakso-nen, Mikko-Pekka Happonen ja Teemu Suominen. He suoritti-vat katsastuksia Hahdenniemessä, Hirsiluodossa ja Virut-holmissa vuosittain huhti-kesäkuussa.
Tiedotustoiminta
K
ai Silvánin toimittama seuran Jolla-lehti ilmestyi to-tutusti kerran vuodessa tarjoten tuhdin tietopaketin tulevasta veneilykaudesta. Lehden sisältöä rikastuttivat jälleen saaristokirjailija Eka Metsävuoren ja komentaja evp. Eero Auvisen asiantuntevat kirjoitukset Saaristome-ren historiasta.Tiedotustoimintaa paransi syksyllä 1998 avatut Raision Veneseuran kotisivut, joiden suunnittelun ja ylläpidon sai tehtäväkseen seuran silloinen sihteeri Seppo Käär. Vene-seuran jäsenillä alkoi olla yhä enemmän internet-yhteyk-sin varustettuja kotitietokoneita, joten kotisivujen kautta välittyi tehokkaasti tietoa seuran toiminnasta. Niin ikään seuran kotisivut osoittautuivat oivalliseksi kanavaksi uusi-en jäsuusi-eniuusi-en saamiseksi mukaan vuusi-eneseuraan.
Valokuvauskilpailut
V
uonna 1995 järjestettiin ensimmäinen valokuvaus-kilpailu seuran jäsenille ja heidän perheenjäsenil-leen. Jokainen jäsenperhe sai osallistua kolmella valoku-valla kilpailuun. Kuvien tuli aiheiltaan liittyä veneilyyn, mereen tai seuran yhteisiin tapahtumiin. Veneilykauden aikana otetut kuvat tuli toimittaa lokakuun ensimmäisellä viikolla jollekin hallituksen jäsenelle. Kilpailuun osallis-tuneet kuvat olivat esillä veneilykauden päättäjäisissä lo-kakuussa. Tilaisuuteen osallistuneet antoivat äänensä par-haiksi katsomilleen valokuville ja eniten ääniä saaneen valokuvan kuvaaja palkittiin paikallisen valokuvausliik-keen lahjakortilla. Kilpailu osoittautui alusta lähtien suo-situksi ja siitä on tullut jokavuotinen perinne.Valokuvauskilpailujen voittajakuvat vuosina 1995-1999:
• Kuv. Lasse Kaskinen
• Kuv. Lasse Kaskinen
• Kuv. Sinikka Suomalainen
• Kuv. Lasse Kaskinen
• Kuv. Osmo
Vesterinen
Asuntomessut
S
yksyllä 1995 Raision kaupunki järjesti julkisen ide-akilpailun 11.7.-10.8.1997 pidettyjen asuntomessu-jen oheistoiminnoiksi. Veneseura osallistui myös kilpai-luun tehden useita ehdotuksia. Näitä olivat muun muassa risteilyt s/s Ukkopekalla Hahdenniemestä, venevuokraus (kipparilla tai ilman), opastetut kävelyretket Raisionlahden luonnonsuojelualueella, messualueen paikoitusalueelta järjestetyt kiertoajelut Raisiossa ja edestakaiset kuljetukset”messujunalla” paikoitusalueelta messualueelle. Kilpailu-raati palkitsi veneseuran kunniamaininnalla ja kaupungin logolla varustetulla keramiikkalautasella.
Katteluksessa oleva asuntomessualue sijaitsee lähellä Hahdenniemeä, joten venesataman talvisäilytysalue oli yhtenä messuvieraiden pysäköintialueena. Jouko Pentti-nen kertoo: ”Alkujaan eräänä messujen vetonaulana piti olla betoniponttonin päälle rakennettu uiva omakotitalo, mikä ei kuitenkaan toteutunut. Lisäksi kaupunki uskoi, että messuvieraita saapuisi runsaasti omilla veneillään, joten siihen varauduttiin rakentamalla vierasvenelaituri. Niin ikään venesatama-alueelle pystytettiin ravintolateltta ja muita myyntipaikkoja. Veneilevien messuvieraiden mää-rä jäi kuitenkin vähäiseksi, eikä talvisäilytysaluettakaan loppujen lopuksi käytetty paljonkaan paikoitusalueena.
Meidänkin tarkoituksena oli järjestää 19.7. venesatama-alueella seuramme jäsenien välinen näytösluontoinen purjehduskilpailu, jonka tarkoituksena oli tuoda messu-vieraiden tietoisuuteen raisiolaista veneilyä. Koska mes-suvieraita ei riittänytkään venesatamaan siinä määrin kuin oli uskottu, luovuimme messupurjehduksesta.”
Tapahtumia
V
eneseuralaisten vuodenkierto koostui tälläkin vuosi-kymmenellä perinteisistä tapahtumista. Helmikuiset Helsingin venemessut olivat lähtölaukaus tulevaan venei-lykauteen. Vuosikymmenen alkupuolella Hirsiluodon saa-ritukikohta oli seuran kesäisen toiminnan keskus, kunnes vuodesta 1994 Virutholmissa alettiin viettää juhannusta, heinäkuisia hanuriretkiä ja kalastuskilpailuja syksyisin.Vuodesta 2000 alkaen Hirsiluotoon on elokuussa ko-koonnuttu viettämään rapujuhlia. Myös Pirisholmiin ve-neseuralaiset tekivät yhteisiä retkiä 1990-luvulla. Veneily-kauden päättäjäisiin lokakuussa kokoonnuttiin tekemään yhteenvetoa kesän kokemuksista.
Yksittäisistä tapahtumista mainittakoon 8.6.1991 järjes-tetty Hirsiluoto-tapahtuma ja 10.6.1992 Hahdenniemen venesatamassa järjestetty Rantapäivä-tapahtuma. Ensin mainitun tapahtuman Raision Veneseura järjesti yhdes-sä paikallisradio Auran Aaltojen kanssa. Jouko Penttinen muistelee: ”Hirsiluotoon oli kokoontunut tuona iltana suu-ri joukko seuran jäseniä ja heidän vieraitaan. Illan juon-tajina toimivat Janne Porkka kollegansa kanssa. He ottivat tasatunnein yhteyden radion kuuntelijoihin haastatellen saaressa olijoita veneilyyn liittyvissä asioissa. Seuralaisten runsaasta virvokkeiden nauttimisesta johtuen toimittajat arkailivat loppuillasta ottaa yhteyksiä suorana lähetykse-nä kuulijoihin. Ohjelman aikataulusta oli kuitenkin pidet-tävä kiinni. Puolilta öin lähetetyn viimeisen haastattelun jälkeen toimittajat tiedustelivat radion toimituksesta, mi-ten se oli mennyt. Toimituksesta ilmoitettiin haastattelun menneen muuten hyvin, paitsi että toinen toimittajista oli kysynyt haastateltavana olleelta veneseuralaiselta miltä ilta on maistunut?”
Veneseura halusi korostaa Raision asemaa merenranta- ja veneilykaupunkina kolmannen kerran järjestämässään Rantapäivä-tapahtumassa Hahdenniemessä. Ohjelmaan kuului tälläkin kertaa merivartioston helikopterin meri-pelastusnäytös. Pelastettavina olivat seuran kommodori Jouko Penttinen ja Nils-Erik Bäcklund Turunmaan Meri-pelastusyhdistyksestä, jotka viimeksi mainitun yhdistyk-sen Otkantti-vene oli pudottanut venesataman edustalle mereen pelastuspukuihin sonnustautuneina. Super-Puma helikopterista laskeutui pintapelastaja veteen kiinnittä-mään pelastettavat nostovaljaisiin. Heidät nostettiin yksi kerrallaan vinssillä kopteriin, minkä jälkeen kopteri las-keutui veneiden talvisäilytysalueelle yleisön nähtäväksi.
Jouko Penttinen jatkaa: ”Pelastettavana oleminen oli mah-tava kokemus. Kopterin laskeutumisen jälkeen paikalle kokoontui runsaasti väkeä. Tullessani ulos kopterista aloin heidän edessään riisua pelastuspukua päältäni. Puvun alla minulla oli vaaleat farkut ja paita. Riisuessani puvun
huomasin kauhukseni farkkujeni edustan olevan jalkojen välistä aivan märkä. Oli todella vaikea uskotella yleisölle, että pelastuspuvun vetoketju oli vuotanut.”
Seuran järjestämistä talvisista esitelmätilaisuuksista puo-lestaan oli varmasti mielenkiintoisin maaliskuussa 1997 kaupungintalolla esiintynyt Pertti Duncker, joka kertoi vuosina 1990-96 tekemästään maailmanympäripurjeh-duksesta. Värikkään matkakertomuksensa päätteeksi Duncker paljasti veneseuralaisille silloin vielä julkista-mattoman suunnitelmansa lähteä Amazonille. Hän luo-vutti matkasuunnitelmansa Raision Veneseuralle muistok-si käynnistään. Tämä oli toinen kerta, kun veneseura sai vieraakseen kirjailija-purjehtija Dunckerin. Ensimmäisel-lä Raision vierailullaan vuonna 1988 suosittu luennoitsija oli kertonut purjehduksestaan Atlantin ympäri.
• Hirsiluoto-tapahtuma. Etualalla vas. Radio Auran Aaltojen toimittaja Janne Porkka ja myyntipäällikkö Reijo Savolainen sekä taaempana RVS:n Markku Wiik.
(Raision Veneseuran arkisto)