Todisteiden hankinta ja näytteenotto

Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäi-semisestä ja torjumisesta eli Istanbulin sopimus (Sops 53/2015) astui Suomessa voimaan 1.8.2015. Istanbulin sopimus sisältää määräykset naisiin kohdistuvan väkivallan ja perhevä-kivallan ehkäisemisestä ja poistamisesta, väperhevä-kivallan uhrien suojelemisesta sekä väperhevä-kivallan tekijöiden saattamisesta vastuuseen teoistaan. Sopimus kattaa kaikki naisiin kohdistuvan vä-kivallan muodot.²³⁹

Sopimuksen 25 artiklan mukaan osapuolet toteuttavat tarvittavat lainsäädäntö- tai muut toi-met säätääkseen, että raiskauksen tai muun seksuaalisen väkivallan uhreja varten perustetaan riittävästi asianmukaisia, helposti saavutettavia tukikeskuksia, jotka voivat tarjota uhreille lääketieteellistä ja oikeuslääketieteellistä tutkimusta, traumatukea ja neuvontaa. Artiklan voimaantulon myötä sosiaali- ja terveysministeriö (STM) yhteistyössä Terveyden ja Hyvin-voinnin laitoksen (THL) kanssa perustivat Suomeen SERI-keskuksia, jotka ovat tukikeskuk-sia yli 16-vuotiaille seksuaalista väkivaltaa kokeneille sukupuoleen katsomatta.²⁴⁰

Mahdollisen seksuaalirikoksen uhriksi joutuneelta henkilöltä otetaan lääketieteellisiä näyt-teitä. Lääketieteellisiä tutkimuksia tehdään SERI-keskuksissa, terveyskeskuksissa ja sairaa-loissa. Julkisen terveydenhuollon yksiköt voivat ostaa seksuaalirikosten tutkintaan tarkoitet-tuja SETU-pakkauksia²⁴¹, jotka sisältävät näytteenotto-ohjeen, listan otettavista näytteistä sekä tarvikkeita DNA-, karva- ja kuitunäytteiden taltiointiin.²⁴² Jos uhri on tehnyt taikka

239 Sopimuksen voimaansaattamisesta lisää Sosiaali- ja terveysministeriö 2017.

240 SERI tulee sanoista seksuaalirikos ja SERI-keskuksista voi lukea lisää Bildjushkin – Nipuli 2018. Vuoden 2020 loppuun mennessä SERI-keskuksia on Suomessa viisi: Helsingissä, Tampereella, Turussa, Kuopiossa ja Oulussa.

241 Terveyskeskukset ja sairaalat voivat ostaa SETU-pakkauksia Keskusrikospoliisin (KRP) rikosteknisestä la-boratoriosta.

242 Hanhirova 2013, s. 592–593. DNA-tunnisteen avulla henkilö voidaan yksilöidä otettuun näytteeseen.

DNA:n määrittäminen perustuu solun sisältämään perinnölliseen ja erittäin yksilölliseen DNA-molekyyliin.

tekee rikosilmoituksen, on suositeltavaa, että poliisitutkimus tehdään ensin ja sitten vasta lääkäritutkimus. Uhrin henkilöllisyys tulee varmistaa ensimmäisenä kuvallisesta henkilölli-syystodistuksesta. Uhrin kanssa tulee käydä läpi hyvin tarkkaan tutkimukset, joihin tarvitaan uhrin suostumus. Nämä tulee kirjata asiakirjoihin ylös epäselvyyksien välttämiseksi.²⁴³

Vähäinenkin epäily seksuaalirikoksen uhriksi joutumisesta riittää uhrin tutkimuksiin ja näyt-teiden ottoon. Väkivaltaa kokeneen uhrin tutkii aina lääkäri, joka myös mahdollisuuksien mukaan kuvaa vammat koko kehon alueelta. Ennen näytteiden ottoa uhria puhutetaan ja ky-sytään kuvausta tapahtumien kulusta ja kestosta. Jos vain on mahdollista, uhria olisivat kuu-lemassa yhtä aikaa sekä poliisi että lääkäri. Tällöin uhrin ei tarvitse kertoa vaikeista tapah-tumista useaan kertaan. Tärkeitä tietoja ovat mm. raiskauksen luonne, oliko penetraatio va-ginaalista, oraalista vai anaalista ja käytettiinkö kondomia sekä tekijöiden lukumäärä. Myös mahdollisen ejakulaation²⁴⁴ havaitseminen tulee kirjata.²⁴⁵

Ennen näytteidenottoa lääkäri tekee tutkimuksia, jotka kirjataan lausuntoon. Itä-Suomen ho-vioikeuden antamassa ratkaisussa 14.11.2019 t. 19/149782 lääkäri oli kirjoittanut lausun-toon, että uhrin emättimestä oli vuotanut verta kohdunkaulan tasolta. Verenvuoto on toden-näköisesti johtunut penetraatiosta ja lääkärin mukaan vammat ovat sopineet uhrin teonku-vaukseen. Asianomistajan mukaan hänet oli raiskannut kaksi miestä pidellen häntä käsistä kiinni, ja samalla toinen miehistä oli tunkeutunut peniksellä uhrin vaginaan ja toinen mie-histä peräaukkoon. Itä-Suomen HO 16.03.2017 t. 17/110754 ratkaisussa taas lääkäri oli kir-joittanut lausuntoon, että emättimestä ei löytynyt väkivallan merkkejä. Uhrista ei myöskään ulkosynnyttimien alueelta löytynyt naarmuja, mustelmia taikka haavoja.

Naisuhreille pääsääntöisesti gynekologisen tutkimuksen tekee naislääkäri. Jotta väärinkäsi-tyksiltä vältytään, on tutkimus- ja näytteenottotilanteessa mukana sairaanhoitaja taikka kä-tilö. Kun tutkimus alkaa, uhri seisoo ja vaatteet levitetään paperin päälle lattialle. Tämän

Lisää rikosteknisestä tutkimuksesta Tolvanen – Kukkonen 2011, s. 159–160. DNA:n käytöstä oikeudenkäyn-nissä esimerkiksi Etelä-Savon käräjäoikeus 12.03.2014 t. 14/111508, s. 3.

243 Hanhirova 2013, s. 592–593; Bildjushkin – Nipuli 2018, s. 16. Jos uhri on alle 15-vuotias, tulee tutkivan lääkärin välittömästi ottaa yhteyttä myös lastenpsykiatriin.

244 Ejakulaatio, eli siemensyöksy, vapauttaa siemennestettä, josta saadaan DNA-näyte. Ejakulaatiosta lisää esi-merkiksi Karhumäki ym. 2006, s. 121.

245 Hanhirova 2013, s. 592–593; Kunnamo ym. 2002, s. 864; Bildjushkin – Nipuli 2018, s. 16.

jälkeen näytteitä kerätään joko SETU-pakkauksen ohjeiden taikka RAP-ohjeistuksen²⁴⁶ mu-kaisesti. Näytteet tulee säilyttää lukitussa tilassa vähintään kolme kuukautta, ellei poliisin kanssa muuta sovita. Lääkäri on vastuussa näytteenottotilanteesta, joten näytteet tulee mer-kitä ja säilyttää huolellisesti, ettei myöhemmin voida väittää, että näytteisiin on kajottu.²⁴⁷

Kaikkien haastateltujen lääkäreiden mukaan näytteidenotto seksuaalirikoksissa naisuhrilta, joissa myös epäilty on nainen, ei poikkea mitenkään näytteidenottotilanteesta, jossa epäilty on mies. Rikosteknisen laboratorion mukaan SETU-pakkaus kuitenkin lähtee siitä, että tekijä on mies.²⁴⁸ Tilanteessa, jossa sormet on työnnetty emättimeen tai peräaukkoon, voidaan saada ihosoluja²⁴⁹ talteen, jos näytteenotto päästään tekemään melko pian teon jälkeen.

Ihosoluista on mahdollista saada DNA-näyte. Siittiöiden löytyminen emättimestä taikka pe-räaukosta voineen olla lääkäreiden mukaan helpompaa, mutta siittiöiden löytyminen ei vielä kerro yhdynnän suostumuksellisuudesta. Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion mukaan käsistä voidaan saada otettua näyte, josta saadaan otettua DNA, mutta näyte ei kerro, että mistä kohti kehoa saatu näyte on. Näin ollen näytteen perusteella ei voida välttämättä todentaa, että sormet kävivät sukupuolielimissä taikka peräaukossa.

Itä-Suomen HO 27.1.2016 t. 16/103288 ratkaisussa vastaajalta oli otettu sormien kynsien alta solunäyte, jonka DNA:ta ei voitu yksilöidä. Vastaajaa syytettiin sormin tehdystä rais-kauksesta. Itä-Suomen hovioikeuden mukaan lausunnosta ei käynyt ilmi, että mikä vaikutus oli vastaajan mahdollisella käsien pesemisellä. Näin ollen lausunnosta ei voitu tehdä luotet-tavia päätelmiä vastaajan syyllisyydestä taikka syyttömyydestä. Keskusrikospoliisin rikos-teknisen laboratorion työntekijän haastattelussa kävi ilmi, että olosuhteet vaikuttavat näyt-teiden säilymiseen ja varsinkin lämpö ja kosteus vahingoittavat näytteitä ja lyhentävät säily-misaikaa.

246 RAP-ohjeistus on Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikan moniammatillisen työryhmän luoma opas, jonka tarkoituksena on parantaa väkivallan uhrin akuutin hoidon laatua. RAP-ohjeistus löytyy ilmaiseksi mm. Väes-töliiton internetsivuilta ja sisältää kaikki tiedot tarvittavista näytteistä ja protokollasta sekä tarvittavat asiakirjat poliisille liitteeksi esitutkintaa varten.

247 Hanhirova 2013, s. 592–593. Koko ketju on jälkikäteen pystyttävä todistamaan: kuka näytteet otti, missä niitä säilytettiin ja miten kuljetettiin tutkittavaksi laboratorioon.

248 Tätä väitettä tukee myös kirjallisuus, sillä tutkielmaa varten luetussa kirjallisuudessa puhutaan vain siemen-nestenäytteistä. Kts. Hanhirova 2013, s. 593.

249 Ihminen on täynnä soluja ja soluissa on pääsääntöisesti kaikissa sama ideologia. Solun sisällä on ihmisen perimä, joka on juuri DNA:ssa, joka määrää ihmisen perinnölliset ominaisuudet. Koska soluja on kaikkialla, niin näytteen ei tarvitse olla ihonäyte. Leppäluoto ym. 2008, s. 41–42.

Rikosteknisen laboratorion mukaan näytteitä sinällään voidaan ottaa mistä vain. Mielikuvi-tus on vain rajana. Asianomistajan kertomuksen perusteella mietitään, että mistä näytteitä kannattaa ottaa. Esimerkiksi suusta voidaan saada siittiöitä talteen, jos näyte päästään otta-maan mahdollisimman nopeasti. Suussa solut uusiutuvat nopeasti, joten kielellä tehtyä pe-netraatiota ei kielestä otetusta näytteestä todennäköisesti pystytä todentamaan, vaikka näyte saataisiin nopeastikin otettua. Huulten ympärillä oleva iho sitä vastoin voi erittäin hyvä näyt-teidenottokohde. Huulten ympäriltä voidaan saada esimerkiksi sylkinäyte, josta saadaan otettua DNA. Sylkinäytteitä saadaan otettua myös kankaalta, kuten vaatteista.

Eritteiden lisäksi rikostekninen laboratorio ottaa teippaamalla karva- ja kuitunäytteitä.

Kuitu- ja karvanäytteitä on mahdollisuus ottaa muillakin kuin rikosteknisellä laboratoriolla, sillä SETU-pakkauksissa tulevat välineet niiden ottamista varten. Aina näytteistä ei tarvitse saada DNA:ta. Näin oli esimerkiksi Itä-Suomen HO 16.03.2017 t. 17/110754 antamassa rat-kaisussa, jossa rikosteknisessä laboratoriossa näytteistä oli saatu Y-kromosomityyppi. Uh-rista otetusta näytteestä saatu kromosomityyppi oli sama kuin vastaajalla ja kyseisen Y-kromosomityypin yleisyys suomalaisessa miesväestössä on noin 0,6 prosenttia. Hovioikeus totesi, että johtuen keskusrikospoliisin löydöksestä ja lausunnosta, voitiin erittäin suurella todennäköisyydellä päätellä, että vastaajan jokin ruumiinosa on ollut uhrin joko emättimen tai peräsuolen sisällä. Vastaaja tuomittiin raiskauksesta.