3. Yhteismetsän kirjanpito
3.7 Tilinpäätös ja tilintarkastus
Yhteismetsän on laadittava tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja toimintakertomuksen. Tilinpäätös on laadittava kirjanpitolain (1336/1997) ja tämän lain mukaisesti (Yhteismetsälaki 29§). Yhteismetsän on siis laadittava tilinpäätös samalla tavalla kuin muutkin kirjanpitovelvolliset, mutta myös mikro- tai pienyrityksen kokoiset yhteismetsät ovat velvoitettuja tekemään toimintakertomuksen. Ohjesääntöön on sisällytettävä mitä
17
hoitokunnan vuosikertomuksen tulee sisältää, mutta tällä ei ole virallisia muotovaatimuksia.
(Havia & Raappana, Yhteismetsien kirjanpidon erityispiirteet - webinaari, 2021) Tämä voi johtaa tilanteisiin, missä eri yhteismetsien toimintakertomukset eivät esitä vertailukelpoista informaatiota.
Yhteismetsiä koskee tilintarkastus silloin, kun yhteismetsän liikevaihto tai vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa. Lisäksi suurilla, yli 10 000 000 euron liikevaihdon omaavilla yhteismetsillä vähintään yhden tilintarkastajan tulee olla KHT-tilintarkastaja tai KHT-tilintarkastusyhteisö.
Tilintarkastaja voidaan valita myös pienempiin yhteismetsiin, jos osakaskunta päättää näin tehdä. Tilintarkastaja tulee valita, jos tästä on määrätty yhteismetsän ohjesäännössä.
(Yhteismetsälaki 30§)
Tilinpäätöksen hyväksyntä ja tilintarkastajan valinta päätetään osakaskunnan kokouksessa.
Tässä kokouksessa myös päätetään ylijäämän käyttämisestä ja jakamisesta. (Havia, Yhteismetsä: Perustaminen, hallinto ja laajentuminen, 2017)
18 4. Tulevaisuuden näkymät
Yhteismetsien kirjanpidolla ja tilinpäätöksillä tulee olemaan useita haasteita ja mahdollisuuksia tulevaisuudessa ja nämä voidaan jakaa globaalien megatrendien aiheuttamiin ja yhteismetsille erityisiin haasteisiin. Tämän kappaleen aihealueet ja käsittely perustuu pitkälti siihen, mitä tutkielman laatija on kuullut yhteismetsien edustajilta ja mistä uutisoidaan tutkielman kirjoittamishetkellä.
4.1 Ilmastonmuutos
Yhteismetsillä Suomessa voi olla suurikin vaikutus ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.
Koska yhteismetsien hallinnoima metsäpinta-ala kasvaa jatkuvasti, on koko Suomen kannalta tärkeää, että yhteismetsien ilmastopolitiikka on kohdillaan. Tämä voi tarkoittaa sitä, että yhteismetsille tulee kohdistumaan jatkuvasti enemmän säädöksiä ja rajoitteita ja tästä syystä toimialalla pärjääminen voi tulla perustumaan näiden ennakointiin ja näihin sopeutumiseen.
Yhteismetsien tilinpäätöksissä on tämän tilanteen sattuessa keskityttävä havainnollistamaan niitä toimenpiteitä, mitä yhteismetsä tekee ilmaston eteen ja sen onnistumisesta saattaa tulla merkittävä kilpailukyvyn mittari. Mitä tarkempaa dataa yhteismetsä pystyy jakamaan, sitä enemmän tämä pystyy houkuttelemaan uusia osakkaita mukaan yhteismetsään ja sitä todennäköisempi se on voittamaan tarjouskilpailuita metsätiloista.
Ilmastonmuutoksella on myös kirjanpidollisia vaikutuksia. Tulevaisuudessa saattaa olla entistä olennaisempaa erotella tuottoja ja menoja sellaisiin eriin, jotka paremmin havainnollistaisivat yhteismetsän toimintaa ilmastonmuutosta vastaan. Esimerkkinä tästä voisi olla esimerkiksi lämmityskulujen jakaminen lämmitykseen käytettävän energian mukaan eri tileille, ja nostaa kyseisiä eriä esitettäväksi tilinpäätöksen liitetietoihin.
4.2 Digitalisaatio
Digitalisaation tuomassa muutoksessa ja datan käytössä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, jota yhteismetsät voisivat käyttää pärjätäkseen kiristyvän kilpailun markkinoilla.
Kun kirjanpitojärjestelmät siirretään verkkoon ja otetaan käyttöön sähköinen laskunkierto, pystytään vähentämään paperisotaa ja tehostamaan kirjanpito- ja raportointiprosessia. Datan analysoinnin avulla yhteismetsät voisivat vuorostaan seurata esimerkiksi tiettyjen alueiden metsien arvojen kehitystä, toteutuneita kauppoja, puun hintojen muutoksia ja omien
19
prosessien tehokkuutta. Tämän avulla voitaisiin myös houkutella uusia nuoria toimijoita yhteismetsien piiriin, jotta saadaan avattua kanava uusille ajatuksille ja innovoinnille. Kuten tämän tutkielman johdannossa esitettiin, on nähty, että esimerkiksi metsärahastot pystyvät tarjoamaan parempaa kauppahintaa metsätiloille kuin yhteismetsät ja tämä todennäköisesti perustuu siihen, että yhteismetsissä metsätilat arvioidaan vielä pääsääntöisesti silmämääräisesti ja tähän ei oteta huomioon yhtä monta arvonmääritykseen vaikuttavaa tekijää. Datan avulla ja sähköisiin järjestelmiin siirtymisellä voitaisiin tuottaa parempilaatuista ja kattavampaa analyysiä, jolla voitaisiin löytää enemmän potentiaalia metsätiloista ja näin pystyttäisiin tarjoamaan niistä myös suurempaa hintaa.
4.3 Urbanisaatio
Urbanisaatio voi johtaa siihen, että yhä useampi myy oman metsätilansa kaupunkiin muuton yhteydessä. Tämä tarkoittaa sitä, että uusien markkinoille tulleiden metsätilojen osuus kasvaa ja kun muutetaan maaseudulta kaupunkeihin, vähenee ihmisten kosketus luontoon ja tätä kautta myös luonnon arvostaminen muuttuu. Jos henkilöllä ei ole kokemusta metsänhoidosta esimerkiksi omalta takapihaltaan, voi yhteismetsän toiminta tuntua vieraalta ja tästä syystä vaikeasti lähestyttävältä. Toiminnan ymmärtäminen on myös olennainen osa kirjanpidon ja tilinpäätöksen oikeellisuuden ja riittävyyden varmistamiseksi. Ei ole luontevaa kirjata asioita, kun ei ole ymmärrystä siitä mihin ne perustuvat ja tämän johdosta myös esimerkiksi tiliöintivirheet voivat yleistyä.
4.4. Globalisaatio
Monet markkinapaikat ovat muuttumassa alueellisilta markkinoilta maailmanlaajuisen markkinan piiriin. Voidaan siis olettaa, että näin käy myös metsätalouden markkinoille tulevaisuudessa. Ne yhteismetsät, jotka omaavat ymmärrystä kansainvälisestä metsätaloudesta tulevat pärjäämään tällä uudella markkinalla muita paremmin. Yhteismetsän on siis oltava avoin ulkomaalaiselle asiantuntijuudelle ja tulee olennaiseksi muuttaa kirjanpitokäytännöt ja -järjestelmät kansainvälisesti ymmärrettäväksi. Tämä voi tarkoittaa kaikkea perehdytyksistä tai järjestelmäkielen muuttamisesta aina IFRS-standardeihin perehtymiseen ja omaksumiseen.
20 4.5 Väestön ikääntyminen
Yhteismetsillä on tutkielman kirjoittamishetkellä kriisi siitä, että nuoria toimijoita ei saada tarpeeksi mukaan yhteismetsän toimintaan. Monissa yhteismetsien toimikunnissa keski-ikä on lähellä eläköitymisikää ja useat osakkaat osallistuvat yhteismetsän toimintaan lähinnä harrastuksena. Tämä tarkoittaa sitä, että usealla vanhalla yhteismetsällä on riski toiminnan lopettamisesta tai siirtymisestä sulkupolvelta toiselle ilman, että ymmärrys ja osaaminen yhteismetsätoiminnasta säilyisi. Useassa yhteismetsässä myös perinteisemmät toimintatavat kuten esimerkiksi sähköiseen kirjanpitojärjestelmään siirtyminen kohtaa enemmän vastarintaa, koska toimijoilla ei ole kokemusta näiden järjestelmien käytöstä eikä enää halua kouluttautua.
Kirjanpito-osaaminen yhteismetsillä on useassa tapauksessa myös vanhentunutta, koska kirjanpitäjät ovat käyneet koulunsa useita vuosia sitten, jonka jälkeen lait ja säädökset ovat muuttuneet ja kirjanpitäjät eivät ole päivittäneet osaamistaan.
4.6 Kilpailun kiristyminen metsäalalla
Koska yhteismetsiä perustetaan nopeammin kuin niitä lakkautetaan, tarkoittaa tämä sitä, että kilpailu tulee kiihtymään entisestään. Metsiä on Suomessa vain rajattu määrä ja näin ollen tämä tulee tarkoittamaan sitä, että metsien arvon kasvu tulee todennäköisesti kiihtymään lähivuosina. Ne yhteismetsät, jotka järjestävät kirjanpitonsa tehokkaasti pystyvät käyttämään enemmän resursseja metsätilojen analysointiin ja ostamiseen sekä tekemään parempia sijoituspäätöksiä. Tämän seurauksena näiden yhteismetsien pitkän ajan tuottavuus on todennäköisesti keskivertoyhteismetsää parempi.
21 5. Yhteenveto
Tämä tutkielma tutki yhteismetsää metsänomistusmuotona ja sitä, kuinka tämä eroaa muista kirjanpitovelvollisista kirjanpidon ja tilinpäätöksen näkökulmasta. Tutkielman alussa pohjustettiin metsänomistusta Suomessa ja yhteismetsää metsänomistusmuotona. Tämän jälkeen tutkielmassa keskityttiin pääsääntöisesti yhteismetsän kirjanpidon erityispiirteisiin ja nostettiin esiin keskeisiä trendejä metsätalouden toimialalla ja sitä, miten nämä trendit voivat vaikuttaa yhteismetsien kirjanpitoon ja tilinpäätökseen. Tutkimusaineistona käytettiin nykyistä ja entistä lainsäädäntöä ja säädöksiä, julkishallinnon tilastoja ja julkaisuja sekä aikaisempia kirjoituksia aiheesta.
Tutkielman keskeiset tulokset voidaan jakaa kuuteen eri kategoriaan: Tulolajit, tase, tuloslaskelma, verotus, tilinpäätös ja -tarkastus sekä tulevaisuuden näkymät.
Tulolajeja yhteismetsällä on kolme: TVL:n alaista tuloa, MVL:n alaista tuloja ja EVL:n alaista tuloa. Lähes kaikki metsätalouden tulot menevät TVL:n alle ja voidaan myös sanoa, että jos muista tulolähteistä saatuja tuloja on merkittävän suuri osa kokonaisuudesta, yhteismetsän tarkoitus ei täyty.
Taseen merkittävin erityispiirre on se, että yhteismetsän aluetta ei merkitä lainkaan taseeseen.
Tämä alue on yhteismetsän toiminnan kannalta suhteessa suuri moneen muuhun omaisuuserään ja on suositeltavaa, että tämän kokoa avataan tilinpäätöksen liitetiedoissa. Tälle ei kuitenkaan ole asetettu muotovaatimuksia ja tämä voidaan jättää kokonaan ilmoittamatta, jos tulkitaan, että tilinpäätös antaa riittävät tiedot yhteismetsästä ilman tätä tietoa. Kaksi muuta taseen erikoiserää ovat menovaraus ja tuhovaraus.
Yhteismetsien tuloslaskelmalla suurimpina tuloerinä esiintyvät puukauppatulot ja metsätalouden tuet. Puukauppatulojen keskeisin erikoisuus on se, että verotettavan tulon seuraaminen on pystykaupoissa yhteismetsälle mahdotonta, koska puunostaja vastaa useissa tilanteissa puun korjuusta. Tällöin tulo kohdennetaan sille verovuodelle, jota mittaustodistus koskee. Erityisin metsätalouden tuki vuorostaan on ympäristötuki, josta tehdyssä sopimuksessa rajataan metsäalueen käyttöä kymmeneksi vuodeksi niin, että siellä ei saa toteuttaa metsätaloustoimenpiteitä ja tästä hyvästä vastineeksi saadaan korvaus. Tuloslaskelman poistoissa erikoisuutena on maa-ainesten niin sanotut ”substanssipoistot”.
22
Verotuksen tarkastelun tuloksena metsävähennys nousi esiinpistäväksi erikoispiirteeksi.
Metsävähennys on verotuksessa tehtävä vähennys jossa 60 prosenttia metsävähennykseen oikeutetun metsän metsätalouden pääomatulosta voidaan vähentää vuosittain niin kauan, kun metsävähennyspohjaa on jäljellä. Metsävähennys voi olla olennaisen suuri monelle yhteismetsälle.
Tilinpäätös ja tilintarkastus hoidetaan yhteismetsällä kutakuinkin samoin edellytyksin kuin monilla muillakin kirjanpitovelvollisilla. Tilinpäätöksen liitetiedoille ei ole tarkkoja muotovaatimuksia ja koska toimialalla ei ole vakiintuneita käytäntöjä, tilinpäätökset eivät välttämättä ole vertailukelpoisia eri yhteismetsien välillä.
Kappaleessa tulevaisuuden näkymissä tunnistettiin kuusi ydintrendiä, jotka tulevat todennäköisesti vaikuttamaan yhteismetsien kirjanpitoon ja tilinpäätökseen tulevaisuudessa:
ilmastonmuutos, digitalisaatio, urbanisaatio, globalisaatio, väestön ikääntyminen ja kilpailun kiristyminen. Yhteismetsien on pystyttävä reagoimaan nopeasti alalla tapahtuviin muutoksiin ja olla sopeutumiskykyisiä, jotta voidaan pysyä kilpailukykyisinä.
Tämän tutkielman laajuuden ja rajauksien takia ei ollut mahdollista syventyä tarkemmin tiettyyn aihepiiriin ja näin ollen aiheesta jää paljon tutkittavaa seuraaviin tutkielmiin.
Mahdollinen jatkotutkimusaihe voisi olla se, että miten yhteismetsän osuutta voitaisiin verrata esimerkiksi osakeyhtiön osakkeeseen sijoituspäätöstä tehdessä. Voitaisiin tutkia, miten yhteismetsäosuuden arvoa voitaisiin laskea niin, että se olisi vertailukelpoinen muiden sijoituskohteiden kanssa. Toisena vaihtoehtona voitaisiin tutkia sitä, mitä vaikutuksia metsävähennyksen korottamisella olisi yhteismetsille, metsärahastoille ja näiden väliselle dynamiikalle metsätalouden markkinoilla.
23 Lähteet
Havia, P. (2017). Yhteismetsä: Perustaminen, hallinto ja laajentuminen. Metsäkustannus Oy.
Havia, P., & Pettersson, H. (2015). Yhteismetsän vero-opas. Metsäkustannus Oy.
Havia, P., & Raappana, T. (10.11.2021). Yhteismetsien kirjanpidon erityispiirteet - webinaari.
KHO:1997:134 (25.11.1997/2977) Maataloustulon verotus - Puun myyntitulon verotus - Pellon metsittäminen - Metsityksenhoitopalkkio - Työllistämistuki - Pääomatulo - Ansiotulo - Tulonmenetyskorvaus
Internet lähteet:
Luonnonvarakeskus. (9.10.2018). Valtakunnan metsien 12. inventointi (VMI12): Puuvarat kasvavat edelleen. https://www.luke.fi/uutinen/valtakunnan-metsien-12-inventointi-vmi12-puuvarat-kasvavat-edelleen/
Luonnonvarakeskus. (15.4.2019). Metsärahastojen metsänomistus on nopeassa kasvussa.
https://www.luke.fi/uutinen/metsarahastojen-metsanomistus-on-nopeassa-kasvussa/
Luonnonvarakeskus. (7.6.2021). Hakkuukertymä ja puuston poistuma alueittain 2020.
https://stat.luke.fi/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma
Maa- ja metsätalousministeriö. (22.11.2021). Metsäteollisuus Suomessa.
https://mmm.fi/metsat/puun-kaytto/metsateollisuus-suomessa
Maanmittauslaitos. (1.11.2019). Pyhäinpäivän kunniaksi kertomus haamutilasta.
https://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/pyhainpaivan-kunniaksi-kertomus-haamutilasta
Maanmittauslaitos. (1.1.2021). Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2021.
https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2021/02/Vuo den_2021_pinta-alatilasto_kunnat_maakunnat.pdf
24
Maaseudun tulevaisuus. (18.8.2021). Metsärahastojen metsävähennystä rajaava esitys lausunnolle – MTK:n Tiirola tukee, mutta pitää riittämättömänä, Metsäteollisuuden mielestä tulos voi olla ei-toivottu. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1519212
Metsähallitus. (22.11.2021). Metsähallituksen hallinnoimat valtion maa- ja vesialueet.
https://www.metsa.fi/maat-ja-vedet/pinta-alat/#:~:text=Mets%C3%A4hallituksen%20hallinnassa%20on%20kaikkiaan%2012,%2C%20soit a%2C%20rantoja%20ja%20vesi%C3%A4.
Metsäkeskus. (22.11.2021). Kemera-tuet. https://www.metsakeskus.fi/en/node/921
Metsäkeskus. (22.11.2021). Metsänomistusmuodot. https://www.metsakeskus.fi/fi/metsan-kaytto-ja-omistus/metsanomistusmuodot
Metsäkeskus. (22.11.2021). Tietoa yhteismetsistä. https://www.metsakeskus.fi/fi/metsan-kaytto-ja-omistus/metsanomistusmuodot/yhteismetsat/tietoa-yhteismetsista
Metsäkeskus. (22.11.2021). Yksityiset metsänomistajat asuinpaikan mukaan.
https://www.metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto/tietoa-metsien-omistuksesta/yksityiset-metsanomistajat-asuinpaikan-mukaan
Verohallinto. (1.7.2010). Maa- ja metsätalouden tuotteiden oman käytön arvostaminen arvonlisäverotuksessa.
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48665/maa_ja_metsatalouden_tuotteiden_oman_ka/
Verohallinto. (22.11.2021). Metsävähennys.
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/metsa/metsavahennys/
Verohallinto. (22.11.2021). Yhteismetsä.
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/metsa/yhteismetsa/
Yle uutiset. (2.5.2021). Suomalaismetsien vinhaa siirtymistä ulkomaiseen omistukseen hillitään lakimuutoksella – MTK:n metsäjohtaja: "Meno markkinoilla on täysin villiintynyt".
Yle uutiset: https://yle.fi/uutiset/3-11911353