6. POHJAVESIEN SEURANTA, RISKINARVIOINTI JA TILAN LUOKITTELU
6.6 TILAN ARVIOINTI JA LUOKITTELU
Taulukko 6.5. Selvityskohteet Pirkanmaan ympäristökeskuksen alueella.
Kunta
Pohjavesialue Merkittävät riskitoiminnot Muut riskit Suojelusuunnitelma Ikaalinen
Heinistö maatalous asutus 2001
Kangasala
Kirkkoharju C teollisuus ja yritystoiminta liikenne, asutus 1997, 2006 Kirkkoharju B teollisuus ja yritystoiminta, liikenne asutus 1997, 2006 Nokia
Maatialanharju
pilaantuneet maa-alueet, teolli-suus ja yritystoiminta, vedenotto, liikenne, tekopohjavesi
1995, 2007 Parkano
Raivala B maatalous maa-ainesten otto
-Vuorijärvi vedenotto järven tulviminen
-Pälkäne
Luopioinen kk asutus liikenne 2004
Ruovesi
Kirkkokangas asutus, liikenne 2002
Siikakangas pilaantuneet maa-alueet maa-ainesten otto 2002
Sastamala
Suodenniemi kk asutus, liikenne teollisuus ja yritystoiminta
-Koppalaisenmaa maatalous
-Tampere
Jakamankangas etelä liikenne, teollisuus ja yritystoiminta 2005
Urjala
Nuutajärvi teollisuus ja yritystoiminta asutus 2000
Valkeakoski
Sääksmäki B maatalous asutus
-Virrat
Jähdyspohja teollisuus ja yritystoiminta 1994, 2001
Ylöjärvi
Karusta liikenne teollisuus ja yritystoiminta 2009
tekeillä
luonnolli-set pohjavedenpinnan korkeusvaihtelut. Pohjaveden määrällinen tila luokitellaan hyväksi, jos keski-määräinen vuotuinen vedenotto ei ylitä muodostuvan uuden pohjaveden määrää, pohjaveden pinnan korkeus ei ihmistoiminnan seurauksena pysyvästi laske eikä pohjavedenkorkeuden muutoksista ai-heudu suolaisen veden tai muiden haitallisten aineiden tunkeutumista pohjavesimuodostumaan. Poh-javedenkorkeuden muutokset eivät myöskään saa aiheuttaa pohjavesiin yhteydessä olevien pintavesi-en tilan huononemista tai oleellista haittaa pohjavedestä suoraan riippuvaisille maaekosysteemeille.
Todennäköisesti ihmistoiminnasta johtuvaa pitkäaikaista pohjavedenpintojen alenemista on havaittu Ikaalisten Lauttalamminkulman ja Pälkäneen Isokangas-Syrjänharjun pohjavesialueilla. Lauttalam-minkulman pohjavesimuodostumassa pohjaveden pinnan aleneminen koskee huomattavaa osaa alu-eesta. Syynä on todennäköisesti ympärillä olevien turvetuotantoalueiden kuivatus. Alueen vedenotto on ollut vähäistä. Pälkäneellä Isokangas-Syrjänharjun pohjavesialue muodostuu kahdesta erillisestä pohjavesialtaasta. Kinnalan ottamon vedenotto on todennäköisesti alentanut merkittävästi pohjave-denpintoja luoteisella pohjavesialtaalla (kuva 6.2). Isokangas-Syrjänharjun pohjavesialueella todettu määrällisen tilan vajaus ei koske Keiniänrannan Natura-aluetta.
Lauttalamminkulman ja Isokangas-Syrjänharjun pohjavesimuodostumien määrällinen tila on huono, koska pohjaveden pintojen lasku osoittaa pohjavettä purkautuvan tai otettavan enemmän kuin sitä muodostuu ja koska kyse on ihmistoiminnan aiheuttamasta kehityksestä. Nokian Maatialanharjulla pohjaveden pinta on myös alentunut liiallisen vedenoton vuoksi. Tilannetta korjaavia toimenpiteitä on käsitelty suojelusuunnitelman päivityksen yhteydessä.
Pohjaveden kemiallinen tila
Kemiallisen tilan arvioinnin tulee perustua pohjaveden analyysituloksiin. Tilan arviointiin on käytet-ty pohjaveden ympäristönlaatunormeja (liite 2). Tilan arviointi on tehkäytet-ty kunkin todetun haitta-aineen osalta erikseen. Orgaanisten aineiden pitoisuuksien osalta tilan arvioinnissa on sovellettu ympäristön-laatunormeja. Epäorgaanisten aineiden osalta ihmistoiminnan vaikutusta on verrattu alueelle ja poh-javesimuodostumalle tyypilliseen taustapitoisuuteen ja jäännösarvoa on verrattu tunormiin. Pohjaveden kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi pohjavesialueilla, joilla ympäristönlaa-tunormeja ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia ei ole todettu yhdessäkään havainto- tai seurantapaikassa.
Mikäli pohjavesialueella yhdessä tai useammassa havaintopaikassa on havaittu laatunormien ylittäviä pitoisuuksia, on tilanarvioinnissa huomioitu seuraavat seikat:
pohjavesimuodostumassa olevien pilaavien aineiden vaikutukset
pohjavesimuodostumaan liittyviin pintavesiin ja siitä suoraan riippuvaisiin maaekosysteemei-hin kulkeutuvien pilaavien aineiden todennäköinen vaikutus
suolaantuminen tai muiden aineiden tunkeutuminen pohjavesimuodostumaan ja
se mahdollisuus, että pohjavedessä olevat pilaavat aineet vaarantavat pohjavedestä otetun, tai mahdollisesti otettavan juomaveden laadun.
arvioitava alueen laajuus, jolla pilaavien aineiden pitoisuudet ovat pohjaveden laatunormia tai raja-arvoa korkeampi kyseisessä pohjavesimuodostumassa.
Tilanteissa, joissa pohjaveden haitta-ainepitoisuus on ylittänyt laatunormin yhdessä tai useammassa havaintopisteessä, on tila kuitenkin voitu luokitella hyväksi, jos haitta-ainepitoisuudet eivät aiheuta merkittävää ympäristöriskiä eivätkä merkittävästi heikennä muodostuman soveltuvuutta vedenhan-kintaan.
Pohjavesialueiden tilaa heikentävien aineiden pitoisuuksia on esitetty taulukossa 6.6. Pirkanmaan ympäristökeskuksen alueella huonoon tilaan on luokiteltu 4 pohjavesialuetta (taulukko 6.7).
Pohjaveden laadun muutoksia tulee aina tarkastella pohjavesialueella sijaitsevan ihmistoiminnan tai aikaisemman maankäytön mahdollisesti pohjavedelle aiheuttaman riskin tai paineen yhdistelmänä.
Paikoin tiedot pohjavesialueiden aikaisemmasta maankäytöstä tai jo lopetetusta toiminnasta ovat puutteellisia. Näissä tapauksissa seurantatiedon perusteella alueiden riskin- ja tilanarviointeja voi-daan joutua tarkastelemaan uudelleen.
Pohjavettä pilaavien aineiden esiintyminen on ollut Pirkanmaalla yleensä paikallista. Mikäli vain pohjavesimuodostuman pienellä osalla, esimerkiksi vain yksittäisestä havaintoputkesta, on havaittu pilaavaa ainetta yli käytettyjen kriteerien, ei koko pohjavesimuodostuman voida katsoa olevan huo-nossa tilassa. Toisaalta useat havaintopaikat ovat vedenottamoita, jotka keräävät vettä laajoilta alueil-ta. Tällöin havaituilla pitoisuuksilla on suurempi merkitys tilan arvioinnin kannalalueil-ta.
Kylmäkosken pohjavesimuodostuman tila on nyt käytettävillä kriteereillä huono. Muodostuma on suhteellisen pieni ja yhteisötason raja-arvot ylittäviä torjunta-aineiden hajoamistuotteiden pitoisuuk-sia on havaittu vedenottamolta, joka kerää huomattavan osan muodostuman pohjavedestä. Tampe-reen Aakkulanharjun muodostumasta torjunta-aineiden hajoamistuotteita on havaittu vain yhdestä vedenottamon kaivosta. Vedenottamolla on käytössä useita kaivoja, joten torjunta-aineen esiintymi-nen ei ilmeisesti ole laajaa.
Tampereen Epilänharju-Villilä B:n tila luokitellaan huonoksi, koska alueelta on todettu liuotinaineita useammasta kohteesta ja ongelma voi olla laajahko. Vedenottamolla pitoisuudet ovat olleet suhteelli-sen alhaisia, mutta muualta alueelta on havaittu selvästi korkeampia liuotinpitoisuuksia. Myös Ylö-järvenharjulta ja Virtain Puttosharjulta on havaittu liuotinaineita, mutta käytettävissä olevien tietojen perusteella pilaantuminen vaikuttaa näillä alueilla paikalliselta. Ylöjärvenharjulla ja Puttosharjulla pilaantumaa on tutkittu ja tilannetta seurataan. Epilänharju-Villilän pohjavesialueella on käynnistetty liuotinainejäämien levinneisyyttä koskeva selvityshanke syksyllä 2009.
Taulukko 6.6. Pohjaveden tilaa heikentävien aineiden pitoisuuksia Pirkanmaan pohjavesissä. Pitoi-suuksina on esitetty pääasiassa yksittäisiä analyysiarvoja. Kloridin, torjunta-aineiden ja ravinteiden pitoisuuksia on esitetty edellä seurantatulosten yhteydessä. (Taulukossa vain selvimmät tapaukset)
Pohjavesialue / Kunta
Havainto- paikka Aika Pääasialli- nen tilaa heikentävä tekijä Pitoisuus µg/l Pitoisuus mg/l Käyt. kri- teeri ylittyy Tilan hei- kentymisen laajuus Vaikutusta vedenhan- kintaan
Epilänharju-Villilä B /
Tampere
Mustalammen vo PVP Tesoma HP 281
13.3.2007 13.3.2007 31.12.2008
Trikloorieteeni Trikloorieteeni Trikloorieteeni
12 42 130
Kyllä Kyllä Kyllä
Merkittävä Aiheuttaa veden käsittelytarvetta
Puttosharju / Virrat
Kankaan vo HP103 HP43
6.10.2004 23.11.2004
Ei havaittu Tetrakloo-rieteeni
-"-732 129
Kyllä Kyllä
Vähäinen Ei
Ylöjärvenharju / Ylöjärvi
RHP1 RHP6 RHP2
17.12.2007 17.12.2007 7.2.2006
tri- ja tetrakloo-rieteeni tri- ja tetrakloo-rieteeni tri- ja tetrakloo-rieteeni
2,9 2,6 649
Ei Kyllä Kyllä
Vähäinen Suojapumppaus yhdellä ottamolla
Taulukko 6.7. Pohjaveden kemiallisen tilan arviointi alueilla, joilla pohjaveden ympäristölaatunormi tai riskiraja ylittyy. Arvio vaikutuksista on kyllä ( ) / ei ( ). Kemiallisen tilan arvioinnin perusteet on esitetty liitteessä 2.
Kemiallinen tila
Kunta /
Pohjavesialue Haitallisen aineen esiintymien laa- juus Haitallisen aineen pääsy Vaikutuspohjavedestä riippuvan maaekosysteemin tilaan Vaikutuspintavesien kemialliseen ja ekologiseen tilaan Vaikutus juomaveden ottoon
Kokonaisarvio kemiallisesta tilasta
Hämeenkyrö
Mahnalanharju hyvä
Ikaalinen
Lauttalamminkulma hyvä
Teikangas hyvä
Kihniö
Kirkonkylä hyvä
Kylmäkoski
Kylmäkoski B huono
Lempäälä
Lempäälä-Mäyhäjärvi C hyvä
Orivesi
Oriveden keskusta hyvä
Pälkäne
Isokangas-Syrjänharju A huono
Kollolanharju A hyvä
Ruovesi
Ruhala hyvä
Tampere
Aakkulanharju huono
Epilänharju-Villilä A hyvä
Epilänharju-Villilä B huono
Urjala
Laukeela hyvä
Virrat
Puttosharju hyvä
Ylöjärvi
Ylöjärvenharju hyvä