Teleologisella tulkintaperusteella tarkoitetaan laintulkintametodia, jonka mukaan lakia on tul-kittava sen tarkoituksen mukaisesti140. Teleologista eli tarkoitusperäopillista tulkintaa voidaan tehdä artikla- tai esimerkiksi sopimustasoilta. Teleologisessa tulkinnassa lain tai valtiosopimuk-sen valmisteluaineisto on merkittävässä roolissa. Tässä koen tarkoitukvaltiosopimuk-senmukaiseksi aloittaa suppealta tasolta ja edetä asteittain laajemmalle tasolle.
Teleologinen tulkinta kytkeytyy Wienin sopimuksen 31 artiklaan, jonka mukaan käytetyille sa-nonnoille tulee antaa niille kuuluvassa yhteydessä niiden tavallinen merkitys, sekä valtiosopi-muksen tarkoituksen ja päämäärän valossa. Sen mukaan tulee huomioida myös jokainen asia-kirja, jonka yksi tai useampi osapuoli on tehnyt valtiosopimuksen tekemisen yhteydessä ja jonka muut osapuolet ovat hyväksyneet valtiosopimusta koskevana asiakirjana.
Wienin sopimuksen 31 artiklan 3 kohdan mukaan yhteyden lisäksi tulee ottaa huomioon: a) jokainen myöhempi osapuolten välillä tehty sopimus, joka koskee valtiosopimuksen tulkintaa tai sen määräysten soveltamista; b) jokainen myöhempi valtiosopimusta sovellettaessa nouda-tettu käytäntö, joka osoittaa osapuolten välisen yhteisymmärryksen valtiosopimuksen tulkin-nasta; c) kaikki osapuolten välisissä suhteissa sovellettavissa olevan kansainvälisen oikeuden asiaan vaikuttavat säännöt.
Tarkoituslähtöisessä tarkastelussa on siten syytä nojata itse sopimustekstin jälkeen Wienin so-pimuksen 31 artiklaa mukaillen valmisteluaineistoon, jonka pääasiallinen lähde on neuvottelu-työryhmän 71-sivuinen raportti (WT/ACC/CHN/49) vuodelta 2001. Työryhmä perustettiin alun perin jo vuonna 1987 tutkimaan Kiinan pyyntöä päästä osalliseksi GATT-sopimukseen.
Vuonna 1995 WTO:n perustamisen jälkeen työryhmän tarkoitukseksi muutettiin tutkia mah-dollista Kiinan WTO-jäsenyyttä.141 Zhenghou on kattavasti argumentoinut, miksi työryhmän
140 Virolainen, J. 1995, s.187.
141 Kiinan WTO-liittymisneuvottelutyöryhmän raportti (WT/ACC/CHN/49)
raportti on Wienin sopimuksen artiklassa 31.2 (b) tarkoitettu asiakirja, joka tulee huomioida valtiosopimusta tulkittaessa. Lyhyesti todettakoon, että työryhmän raportti esiteltiin Maailman kauppajärjestön ministerikokouksessa yhdessä liittymissopimuksen kanssa, joten sen voidaan katsoa tulleen hyväksytyksi valtiosopimusta koskevana asiakirjana. WTO on myös riitojenrat-kaisussaan useita kertoja viitannut raporttiin.142
Valituselin linjasi tapauksessa Kiina – Auton osat, että konteksti on tärkeää sopimuksen tulkin-nassa siltä osin, kuin se auttaa ratkaisemaan jonkin termin tai lauseen tarkoituksen. Aineiston ei tule siis ainoastaan kuulua Wienin sopimuksen 31 artiklan alaan, vaan sen pitää oleellisella tavalla auttaa tulkitsemaan sopimuksen tekstuaalista sisältöä. 143 Sanamuotojen ollessa selviä, ei kontekstia tarvitse tarkastella. Aiemmin todetun mukaisesti sanamuodon mukainen tulkinta ei johtanut selvyyteen.
Työryhmän raportin kappaleen 150 mukaan:
Useat työryhmän jäsenet huomauttivat, että Kiina on jatkamassa siirtymäprosessia kohti täyttä markkinataloutta. Näiden jäsenten mukaan niissä olosuhteissa, Kiinan tuodessa WTO-jäsenmaihin, voi esiintyä erityisiä vaikeuksia määritettäessä hintojen ja kustannus-ten vertailukelpoisuutta polkumyynti- ja tasoitustullitutkimuksissa. Nämä jäsenet esitti-vät, että sellaisissa tapauksissa tuova WTO-jäsenmaa voi kokea tarpeelliseksi ottaa huo-mioon mahdollisuuden, että tiukka vertailu Kiinan kustannusten ja hintojen välillä ei aina ole soveltuvaa.
Useat työryhmän jäsenet näkivät siten Kiinan vasta kulkevan kohti markkinataloutta. Lisäksi todettiin olevan mahdollista, että tiukka vertailu Kiinan markkinan hintoihin polkumyyntitutki-muksissa ei välttämättä aina ole asianmukaista. Tästä huolesta pitkälti aiheutui liittymissopi-muksen kappale 15 (a).
Raportin kappaleen 151 mukaan:
Kiinan edustaja ilmaisi huolensa liittyen aiempiin joidenkin WTO-jäsenmaiden toimiin, joissa Kiinaa kohdeltiin ei-markkinataloutena ja määrättiin polkumyyntitulleja erittele-mättä tai julkaisematta käytettyjä kriteerejä, antamatta kiinalaisille yhtiöille riittävää
142 Zhenghou 2016, s. 233-4.
143 Valituselimen raportti WT/DS339/AB/R. Ks. myös Zhenghou 2016, s. 235.
mahdollisuutta esittää todistusaineistoa sekä puolustaa etujaan reilulla tavalla, ja perus-telematta määrittelyjensä taustaoletuksia – sisältäen hintojen vertailumetodin. Vastauk-sena näihin huoliin työryhmän jäsenet vahvistivat, että toimeenpannessaan alakappaletta (a)(ii) kappaleesta 15, WTO-jäsenmaat noudattaisivat seuraavaa (…)144
Kiina toi jo neuvotteluvaiheessa esiin huolensa sen kohtelusta polkumyyntitutkimuksissa. Kap-paleen 151 alakohdissa puhutaan erilaisista menettelyjen läpinäkyvyyteen liittyvistä seikoista ja muun muassa siitä, että markkinatalouskohtelun ehdot tulee julkistaa etukäteen. Posner tart-tuu kuitenkin kohtaan toimeenpannessaan alakappaletta (a)(ii). Hänen mukaansa on epäuskot-tavaa, että erääntymisen jälkeen kyseiset muun muassa menettelyjen läpinäkyvyyttä koskevat kohdat eivät enää pätisi, mutta vertailumaamenetelmää voisi yhä käyttää145. Olen Posnerin ar-gumentin kanssa täsmälleen samaa mieltä. Vaikka tässäkään kohdan 15 (a)(ii) erääntymisen seurauksia ei suoraan käsitellä, viestii kohta nähdäkseni sopimuksen tarkoituksesta ja antaa tu-kea tulkinnalle, jonka mukaan vertailumaamenetelmän käytön on ajateltu loppuvan 11.12.2016.
Lähelle valmisteluaineistoa päästään lisäksi tarkastelemalla neuvotteluprosessissa mukana ol-leiden jäsenten lausuntoja. Kuten aiemmin todettiin, jäsenyysneuvottelujen aikana vuonna 2000 Yhdysvaltojen kauppaministeri William M. Daley edustajainhuoneessa pitämässään puheessa kertoi, että Kiina on suostunut takaamaan heille oikeuden käyttää nykyisiä menetelmiä polku-myyntitutkimuksissa viidentoista vuoden ajan146. Vastaavia toteamuksia on useita sekä Euroo-pan unionin että Yhdysvaltojen silloisilta vastuupoliitikoilta147. Niiden perusteella on pääteltä-vissä jotakin niistä yhteisistä näkemyksistä, joita sopimushetkellä on vallinnut. Tiedossani ei ole yhtäkään sellaista puheenvuoroa läheltä sopimuksen tekohetkeä, jossa mainittaisiin mah-dollisuus käyttää vertailumaamenetelmää viidentoista vuoden määräajan jälkeenkin.
Lisäksi aiemmin sivuttiin sitä, että jos kohdan (ii) erääntyminen ei muuttaisi vallitsevaa oikeu-dentilaa mitenkään, ei sen asettamisella erääntyväksi olisi alun alkaenkaan ollut oikeuoikeu-dentilaa muuttavaa tarkoitusta. Koska erääntyminen on sisällytetty sopimukseen tietoisesti, on mieles-täni selvää, että sillä on oltava jokin tarkoitus.
144 Korostus ei osa alkuperäistä tekstiä. Ks. Posner 2014, s. 149.
145 Posner 2014, s. 149-150.
146 Id., s. 150.
147 Ks. esim. Graafsma & Kumashova 2014, s. 158.
Tapauksessa EU – Biodiesel148, valituselin lausui:
[k]okonaisuutena, polkumyyntisopimuksen tarkoitus on tunnustaa jäsenvaltioiden oi-keus ryhtyä polkumyynnin ja valtiontukien vastaisiin toimiin samalla määräten konkreet-tisista ehdoista ja yksityiskohtaisista säännöistä polkumyyntitutkimusten suorittamiselle ja polkumyyntitullien asettamiselle.
Polkumyyntisopimuksen itsensä tarkoitus ei sinänsä ole säännellä polkumyyntiä, vaan siihen reagoimista. Muistamme, että polkumyynti on lausuttu WTO-sopimuksissa tuomittavaksi ja ta-soitettavaksi, mutta ei rangaistavaksi. Kiinnittäisin huomiota kohtaan, jossa valituselin katsoo polkumyyntisopimuksen jo itsessään tarjoavan konkreettiset ehdot sekä yksityiskohtaiset me-nettelysäännöt polkumyyntitutkimuksiin. Jos säännöt ovat kattavat ja yksityiskohtaiset, miten pitkään erillinen kohtelu jollekin WTO-jäsenelle on perusteltavissa?
Zhoun mukaan yksipuoliset kansallisissa lainsäädännöissä tehdyt markkinatalousluokittelut ei-vät millään tavalla voi olla peruste käyttää vertailumaamenetelmää, koska WTO-säädökset sääntelevät menettelyä ja kansallisen lainsäädännön tulisi olla WTO-lainsäädännön mukainen.
Artiklan 15(a)(ii) erääntyminen merkitsee Zhoun mukaan sitä, että kansallisen lainsäädännön mukaiset markkinatalousluokittelut eivät enää toimi perusteena polkumyyntitullitutkimuksissa käytetyille menetelmille, vaan 11.12.2016 alkaen aihepiiriä sääntelevät GATT 1994 -sopimuk-sen pääsäännöt149.
Argumentit, joiden mukaan kappaleen 15 (a)(ii) erääntymisen tarkoitus ei olisi poistaa mahdol-lisuutta käyttää vertailumaamenetelmää, ovat harvassa. Yksi esitetty argumentti on se, että so-pimusta allekirjoittaessa ei voitu tietää, olisiko Kiina jo viidentoista vuoden kuluessa muuntau-tunut markkinataloudeksi150. Mitään suoraa mainintaa ei sopimuksessa tai neuvottelutyöryh-män raportissa ole sille, että markkinatalouden tunnusmerkkien täyttymistä tarkasteltaisiin vii-dentoista vuoden kuluttua uudelleen. Työryhmän raportin kappaleen 150 mainitsemat huolet siitä, että tavanomaisia menetelmiä ei olisi tarkoituksenmukaista soveltaa Kiinan osalta, liitty-vät Kiinan matkaan kohti markkinataloutta. On siten selvää, että Kiina ei työryhmän kaikkien jäsenten mielestä ollut markkinatalous sen liittyessä Maailman kauppajärjestöön vuonna 2001.
148 WTO 2016, ‘DS473: European Union — Anti-Dumping Measures on Biodiesel from Argentina’.
149 Zhou 2017, s. 363-4.
150 Ks. Miranda 2016, s. 244-248.
Erityiset vaikeudet normaaliarvon määrityksessä ovat kappaleen 150 ja Zhenghounkin siitä te-kemän tulkinnan mukaan ehdollisia olosuhteille, joissa Kiina yhä jatkaa prosessia kehittyäkseen täydeksi markkinataloudeksi. Zhenghou kuitenkin katsoo, että kyse on väliaikaisesta siirtymä-vaiheesta, jonka mitaksi nimenomaan sovittiin 15 vuotta.151 Nicelykin totesi, että kyse on po-liittisesta ratkaisusta, eikä sillä täyttääkö Kiina markkinatalouden tunnusmerkkejä viidentoista vuoden kuluttua, tulisi olla merkitystä152.
Edellä esitetyn perusteella väite, jonka mukaan kappaleen 15(a)(ii) erääntyminen lopettaa ver-tailumaamenetelmän käytön saa tukea ensinnäkin työryhmän raportin kappaleen 151 muotoi-lusta. On pidettävä epäuskottavana, että vertailumaamenetelmän käyttöä on ollut tarkoitus jat-kaa viidentoista vuoden jälkeen ilman, että sen soveltamisen läpinäkyvyyteen liittyvät menet-telyt olisivat voimassa. Toisaalta kappaleen 150 perusteella voidaan esittää argumentti, jonka mukaan erityisiä menetelmiä tarvitaan niin kauan, kun Kiina on siirtymävaiheessa kohti mark-kinataloutta. Kuitenkaan sille, että tätä menettelyä olisi ollut tarkoitus jatkaa viidentoista vuo-den siirtymävaiheen jälkeen, ei löydy tukea. Tätä tukea ei myöskään löydy sopimusneuvotte-luissa mukana olleiden antamista lausunnoista, jotka päinvastoin viittaavat siihen, että tarkoitus on ollut jatkaa vertailumaamenetelmän käyttöä ainoastaan viidentoista vuoden siirtymäaika.