• Ei tuloksia

Tavoitteita edistävien toimenpiteiden tunnistaminen ja toimenpiteiden vaikutusten

9. Kuvaus toimenpiteiden arviointimenetelmästä

9.2 Monitavoitearvioinnin tavoitteet ja toteutus

9.2.1 Tavoitteita edistävien toimenpiteiden tunnistaminen ja toimenpiteiden vaikutusten

9. Kuvaus toimenpiteiden arviointimenetelmästä

Taulukko 15. Laihianjoen vesistöalueen monitavoitearvioinnin työpajassa I (14.2.2014) tarkastellut tulvariskien hallinnan alustavat toimenpiteet ja niiden kuvaus. Työpajan jälkeen osa toimenpiteistä muutettiin tai poistettiin arvioin-nista.

Toimenpide Toimenpiteen tarkempi kuvaus Monitavoitearvionnissa muutettu

tai poistettu toimenpide 1. Käytössä olevat tulvariskien

hallinnan keinot ja niiden te-hostaminen

Ennakoivia operatiivisia keinoja ovat mm. jään paksuuden mittaukset, jäiden lähdön ennustaminen, jäänsahaus ja tilapäiset tulvasuojelura-kenteet. Tulvan aikaisia toimenpiteitä ovat mm. tulvansuojelurakentei-den käyttö, jääpatojen purkaminen ja väliaikaisten penkereitulvansuojelurakentei-den raken-taminen.

Toimenpiteet 1—4 yhdistettiin yhdeksi toimenpidekokonaisuudeksi:

Nykyisin käytössä olevat tulvariski-en hallinnan keinot ja niidtulvariski-en tehos-taminen

2. Maankäytön suunnittelu ja sijainnin ohjaus

Riskitoimintojen ohjaaminen tulva-alueiden ulkopuolelle ja toimintojen mahdollinen uudelleensijoittelu tulva-alueiden ulkopuolelle. Tulvariski-en huomiointi kaavoituksessa ja rakTulvariski-entamisTulvariski-en ohjaamisessa.

3. Omatoiminen tulviin varautu-minen

Asukkaiden oman varautumisen ja omien suojaustoimien lisääminen sekä tulvatietoisuuden lisääminen. Tulvavaara-alueen väestön ja 1-luokan patojen vahingonvaara-alueiden väestön tulvatietoisuuden parantaminen

4. Tulvatiedottaminen

Esimerkkejä toimista: 1) Laaditaan tiedotussuunnitelma ja varoitetaan tehokkaasti väestöä tulvasta tai tulvan aiheuttamista poikkeustilanteis-ta. 2) Tulvavaroitukset lähetetään väestölle, kun harvinaisempi tulva uhkaa tai jos esim. epäillään vesijohtoveden tai jokiveden pilaantumis-ta.

5. Ympäristöä pilaavien ja vaike-asti evakuoitavien kohteiden suojaaminen penkereillä tai muilla rakenteilla välillä Laihian taajama jokisuisto

Erityiskohteiden suojaaminen tulvapenkereillä tai muilla rakenteilla.

Laihian taajamassa maapenkereillä suojaaminen haastavaa tilanpuut-teen vuoksi. Erityisratkaisuilla pystytään tekemään esim. bonttiseinä, seinämä- tai settirakenteet. Vaikeasti evakuoitavia kohteita koko alueel-la 3 kpl, ympäristöä pialueel-laavia kohteita 4 kpl (2 kpl tulvan saartamana) ja 1 kpl pilaantuneita maa-alueita. Voimalaitosrakennuksia 2 kpl.

Työpajassa II toimenpiteiden 5. ja 6. perusteella tehtiin uusi toimenpi-de, jossa vastaavat kohteet suoja-taan tilapäisillä tulvasuojauksilla, kuten liikuteltavilla, vesitäytteisillä muoviputkilla tai tulvaseinillä.

6. Asuinrakennusten suojaami-nen penkereillä.

Asutuksen suojaaminen tulvapenkereillä tai muilla rakenteilla. Raken-nuksia pääosin Mustasaaren alueella. Laihian taajamassa maapenke-reillä suojaaminen haastavaa tilanpuutteen vuoksi. Erityisratkaisuja esim. bonttiseinä, seinämä- tai settirakenteet.

7. Merkittävien liikennekohteiden suojaaminen penkereillä, muil-la rakenteilmuil-la tai korottamalmuil-la tierakenteita välillä Laihian taa-jama jokisuisto.

Merkkittäviä liikennekohteita suojataan tulvapenkereillä, muilla raken-teilla tai tierakennetta korottamalla. Lentokenttä kastuu tai joutuu saar-roksiin HQ 1/50 a –>. Teitä katkeaa koko alueella 29 km matkalla, tärkeitä kulkuyhteyksiä mm. VT3 (moottoritie) katkeaa. Junarata katke-aa Karkkimalan kohdalla.

8. Veden pidättäminen valuma-alueella pienimuotoisilla (25-250 ha)

Tulvavesien pidätysaltaat, tulvatasanteet, tulvaniityt, kosteikot, hule-vesien hallinta, metsäojituksien ohjaaminen ja vastaavat toimet Laihian-joen vesistöalueella on selvitetty pieniä tilapäisten varastoaltaiden paikkoja (10 kpl), joiden merkitys virtamaan leikkaajana kuitenkin pieni.

Selvitettävä, onko Laihianjoen vesistöalueen latva-alueilla tuotannosta poistuvia turvetuotantoalueita. Penkereiden rakentamisen yhteydessä voidaan rakentaa joen ja penkereen väliin tulva-alueita virtaaman ta-saamiseksi.

Veden pidättämisalueiden tarve arvioitiin laajennetussa tulvaryh-mässä 250 ha.

9. Nälkäjärven tulvavesien tila-päinen varastoallas

Tulvavesien johtaminen Laihianjoen yläosalta Tuurinluoman ja Haisu-luoman yläosalta 6-7 km:n täyttökanavan kautta Nälkäjärveen ja Vaati-monnevan alueelle. Yhteensä näiden nettotilavuus on 4-5 mij.m3. Altaat tyhjennetään mahdollisimman nopeasti tulvan laskiessa, jolloin altaan pohjat säilyvät likimäärin luonnontilaisena. Altaiden purku-uomat tulee suurentaa Laihianjoelle saakka.

10.Oikaisu Rudosta Sevar-bäckeniä pitkin mereen

Oikaisukanava kaivetaan Rudosta Laihianjoesta valtatien sillan yläpuo-lelta Sevarbäcken-ojan latvalle (5 m3/s) ja siitä edelleen perattavaa Sevarbäcken ojaa pitkin mereen. Sevarbäckenin nykyinen purkukohta voidaan sulkea ja kaivaa kanava suoraan mereen pengerrysalueen eteläpuolelta.

11.Laihian taajaman ohituskana-va

Laihian taajaman ojituskanava kaivettaisiin vähintään virtaamalle n. 10-12 m3/s Perälän sillan yläpuolelta Yrjäälään . Toimenpiteestä voi kui-tenkin syntyä lisävirtaaman takia ongelmia alajuoksulla.

12.Laihianjoen ruoppaus

Laihian taajamassa jokea ei juuri voida ruopata. Ruoppaukset mallin-nettu Laihian taajaman alapuolisille alueelle, esim. Karkkimala, Hel-singby. Tuovilanjoen ja Sulvanjoen alaosien tulvasuojeluhanke käyn-nistyi 2013.

13.Tulvavesien johtaminen Kyrön-jokeen

Tulvavesien johtaminen Kyrönjokeen on teknisesti mahdollista. Jos juoksutus kanavaan olisi 5…10 m3/s ja vain niinä vuorokausina, kun on tarpeen Laihianjoen vahinkojen pienentämiseksi, Kyrönjoessa vahingot eivät merkittävästi kasva, koska Laihianjoen tulvahuippu Karkkimalassa on 2..4 vrk myöhemmin kuin Kyrönjoen Skatilassa. Laihianjoen latva-osilla tulvahuippu on arviolta 1..3 vrk aikaisemmin kuin Karkkimalassa.

Tulvahaittojen vähentämisen tehokkuutta eri tulvatilanteissa arvioitiin erikseen merkittävällä tulvaris-kialueella ja Laihianjoen ja Kyrönjoen välisellä bifurkaatioalueella kolmella tulvatoistuvuudella; melko

harvinainen tulva (keskimäärin 1/50 v toistuva tulva), harvinainen tulva (keskimäärin 1/100 v toistuva tulva) ja erittäin harvinainen tulva (keskimäärin 1/250 v toistuva tulva). Toistuvuudet valittiin alustavien tavoitteiden perusteella. Luontovaikutuksissa huomioitiin erityisesti vesiluontoon, vesien tilaan ja luon-non monimuotoisuuteen liittyviä tekijöitä. Sosioekonomissa vaikutuksissa arvioitiin toimenpiteen vai-kutusta vesistön yhteydessä oleviin elinkeinoihin (maatalous ja vesivoiman tuotanto) ja muihin sosiaali-siin vaikutuksosiaali-siin kuten maisemaan ja virkistyskäyttöön.

Toteutettavuuttatarkasteltiin kolmesta näkökulmasta: tekninen, rahoituksellinen ja juridinen.Teknisellä toteutettavuudella tarkoitettiin arvioita mahdollisista teknisistä ongelmista, jota toimenpiteellä voi olla.

Rahoituksellisella toteutettavuudella arvioitiin, onko toimenpiteelle todennäköisesti saatavana olevaa rahoitusta tai toteuttajaa. Juridisella toteutettavuudella arvioitiin luvan saannin mahdollisia ongelmia.

Erikseen arvioitiin myös toimenpiteisiin liittyviä riskejä. Arvioitiin, onko toimenpiteen hyväksyttävyys ongelmaton vai vastustetaanko sitä laajasti. Lisäksi arvioitiin hyötyjen toteutumiseen liittyviä riskejä sekä mahdollistenodottamattomien haittojen todennäköisyyttä. Omina kohtinaan huomioitiin vielä toi-menpiteen alustavatkustannukset (€) ja toteutukseenkuluva aika suunnittelukausittain.

Jokainen osallistuja antoi lopuksi kokonaisarvion toimenpiteestä (Kuva 47). Osallistujat suhtautuivat myönteisimmin nykyisin käytössä oleviin toimenpiteisiin ja niiden tehostamiseen sekä kohdesuojauksiin.

Arvioinnissa käytetyt asteikot:

Tulvahaittojen väheneminen eri tulvatilanteissa 10 Erittäin suuri hyöty 0 Ei vaikutusta

Luontovaikutukset +++

Suuri myönteinen vaikutus

0

_ _ _ Suuri kielteinen

vaiku-tus

Sosio-ekonomiset vaikutukset +++

Suuri myönteinen

vaikutus 0

_ _ _ Suuri kielteinen

vaiku-tus

Toteutettavuus 10

Ei esteitä toteuttamiselle

0

Toteutettavuus huono

Riskit P = Pieni K = Kohtalainen S = Suuri

Kuva 46.Monitavoitearvioinnissa käytetyt arviointitekijät ja arviointiasteikot. (SYKE 2013; Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2013)

TULVARISKIEN HALLINNAN TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI

MERKITTÄVÄT

TULVARISKI-ALUEET

MUUT TUL- VARISKI-ALUEET

1/50 v

1/100 v

1/250 v

Maatalous

Vesivoima

Sosiaaliset vaikutukset

Tekninen

Rahoitus

Juridinen

Hyväksyttävyys

Hyötyjen saavuttaminen

Odottamattomat haitat Vesien tila

Luonnon monimuot.

Kalasto

Muut luontovaik.

TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN ERI TULVATILANTEISSA

LUONTO-VAIKUTUKSET SOSIOEKONOMISET

VAIKUTUKSET

TOTEUTET-TAVUUS RISKIT

KUSTAN-NUKSET AIKA

Veden pidättämistä valuma-alueella pienimuotoisilla toimenpiteillä arvioitiin erikseen pienempänä koko-naisuutena, 25 ha ja suurempana kokokoko-naisuutena, 250 ha. Suuremmalla hehtaarimäärällä veden pidät-tämisalueita saadaan merkittävämpi hyöty tulvasuojelussa, mutta pienempi hehtaarimäärä on todenmu-kaisempi toteuttaa lähivuosina. Arvioinnin edetessä päätettiin veden pidättämisalueiden suppeampi heh-taariala kuitenkin jättää pois jatkotarkastelusta, koska näin pienellä toimenpidemäärällä ei saavuteta tul-variskien hallinnan tavoitteiden mukaista hyötyä. Veden pidättäminen valuma-alueella koettiin kokonais-arvioissa pääosin tärkeäksi toimenpiteeksi.

Raskaampiin toimenpiteisiin, kuten Nälkäjärven rakentamiseen, oikaisu-uomiin sekä tulvavesien johta-miseen Kyrönjokeen suhtauduttiin kielteisimmin. Asiantuntijoiden ja tulvaryhmän arvioista koottu yh-teenveto esitetään taulukossa 16 a–b. Yhyh-teenveto toimenpiteitä koskevista näkemyksistä on esitetty liitteessä 5.

Kuva 47. Laihianjoen vesistöalueen monitavoitearvioinnin työpajan 14.2.2014 kokonaisarviot toimenpiteistä. Vas-taajien määrä oli yhteensä 10. Arviointiasteikko esitetty kuvassa 46.

0 2 4 6 8 10

Käytössä olevat tulvariskien hallinnan keinot ja niiden tehostaminen

Ympäristöä pilaavien ja vaikeasti evakuoitavien kohteiden suojaaminen penkereillä tai muilla rakenteilla välillä Laihian taajama jokisuisto Merkittävien liikennekohteiden suojaaminen penkereillä, muilla rakenteilla tai

korottamalla tierakenteita välillä Laihian taajama jokisuisto.

Asuinrakennusten suojaaminen penkereillä.

Veden pidättäminen valuma-alueella pienimuotoisilla toimenpiteillä (tulvavesien pidätysaltaat, tulvatasanteet, tulvaniityt, kosteikot, hulevesien …

Nälkäjärven tulvavesien tilapäinen varastoallas

Oikaisu Rudosta Sevarbäckeniä pitkin mereen

Laihian taajaman ohituskanava

Laihianjoen ruoppaus

Tulvavesien johtaminen Kyrönjokeen

Vastaajat

Erittäin hyvä Melko hyvä Kohtalainen Melko huono Erittäin huono

Taulukko 16. Laihianjoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan toimenpiteiden asiantuntija-arvioista ja monitavoitearvioinnin työpajassa 14.2.2014 tulvaryhmän arvioista koottu yhteenveto. Tähdellä merkityt arviot ovat muuttuneet työpajoissa. Arvioin-tiasteikko esitetty kuvassa 46.

Toimenpide

Tulvahaittojen

vähene-minen Luontovaikutukset Sosioekonomiset

vai-kutukset

1/50 1/100 1/250 Muutalueet

Vesientila Luonnon monimuot. Kalasto Muutluonto- vaikut. Maatalous Vesivoima Sosiaaliset vaikutukset

Käytössä olevat tulvariskien hallinnan keinot ja niiden

tehostaminen 5-4* 3-2* 1 + 0 - - - 0/+* 0 0

Ympäristöä pilaavien ja vaikeasti evakuoitavien koh-teiden suojaaminen penkereillä tai muilla rakenteilla välillä Laihian taajama jokisuisto (1/250v: 6 kpl)

2-1* 2-1* 2-1* 0 ++ +/0 0/+* + 0 0 0

Merkittävien liikennekohteiden suojaaminen penke-reillä, muilla rakenteilla tai korottamalla tierakenteita välillä Laihian taajama jokisuisto. (1/250 v: Lento-kenttä, moottoritie, rautatie…)

6-8/4* 6-8/4* 6-8/4* - + 0 0 + - 0 0

Asuinrakennusten suojaaminen penkereillä (1/100 v:

23 kpl) 2/4* 2/4* 1/4* 0/-* 0/+* 0 0 0/-* 0 0

-Veden pidättäminen valuma-alueella pienimuotoisilla

toimenpiteillä (25-250 ha) (2,5 milj. m3) 6-4* 3-2* 1 ++/+* ++/0* +++/+* + ++/- * - -/-/0* 0 +/0/-*

Nälkäjärven tulvavesien tilapäinen varastoallas (4-5

milj. m3) 8-7/5* 6-4* 3-2* ++/+/0* -/- -* -/- -* - -/+* +/- * 0 -/- -*

Oikaisu Rudosta Sevarbäckeniä pitkin mereen 3/4* 2 1 0 - - /-* - - - /-* - - - 0

-Laihian taajaman ohituskanava 0-2* 1 1 0/-* - 0/-* 0 0/-* - - 0

-Laihianjoen ruoppaus 1/0* 1/0* 0 - - /+* - /+* - /+* 0 + 0

-Tulvavesien johtaminen Kyrönjokeen 6/5* 4/3* 2/1* +/- /

- - -* -/- -* -/- -* - - /-* - - /-* - 0

Toimenpide

Toteutettavuus Riskit Kustannukset ja

toteu-tusaika

Tekninen Rahoitus Juridinen Ristiriidat Htyjentoteu- tuminen Odottamattomat haita/haitta- arvioidenepä- varmuus Kustannukset Toteutukseen kuluvaaika

Käytössä olevat tulvariskien hallinnan keinot ja niiden

tehostaminen 10-9* 9-4* 9/7* P P P 1-2 milj. e/v 0-6/0-10*

Ympäristöä pilaavien ja vaikeasti evakuoitavien koh-teiden suojaaminen penkereillä tai muilla rakenteilla välillä Laihian taajama jokisuisto (1/250v: 6 kpl)

8 5-4* 9-7* P P P 0,5-1 milj. e 0-6

Merkittävien liikennekohteiden suojaaminen penke-reillä, muilla rakenteilla tai korottamalla tierakenteita välillä Laihian taajama jokisuisto. (1/250 v: Lento-kenttä, moottoritie, rautatie…)

6-5* 7-3* 9/8* P/K* P P/K* useita

mil-joonia 0-6/0-15*

Asuinrakennusten suojaaminen penkereillä (1/100 v:

23 kpl) 9-7* 5-4/2* 9/8* P P P 0,5-1,5 milj. e 0-6

Veden pidättäminen valuma-alueella pienimuotoisilla

toimenpiteillä (25-250 ha) (2,5 milj. m3) 6-8* 7-5* 7-6/9* K K P/K* 0,5-5 milj. e 0-12 Nälkäjärven tulvavesien tilapäinen varastoallas (4-5

milj. m3) 5-3* 4-2* 6/4* S P/K/S* K 5-8 milj. e 6-12

Oikaisu Rudosta Sevarbäckeniä pitkin mereen 6 4/3* 5/4* K K K 2-4 milj. e 6-12

Laihian taajaman ohituskanava 6 4-2* 4 K K K 2–4 milj. e 6-12

Laihianjoen ruoppaus 7 4-2* 3 S K K 2-4 milj. e 6-12

Tulvavesien johtaminen Kyrönjokeen 5 2/1* 2 S K S 5-8 milj. e Yli 12