TAPAUS PERUSKOULUN YSI E.V.V.K.
Nuotion tuli leimuaa. Teevesi kiehuu tulen keskellä. On niin ihanan hiljaista ja tyyntä. Poissa on basson jytke ja tilalla on rauha. Takana on kiireinen vuosi haastavan ysiluokan kanssa. Silti kun taaksepäin katsoo, voi vain hymyillä.
”Kannattaa olla rohkea ja yrittää vaikka ei olisikaan ihan varma.”
(9.luokkalainen nuori)
Maria: “Huh, huh, Maiju... Me selvittiin. Kevät on ollut niin kiireinen, mutta samalla en ole varmaan koskaan nauranut töissä niin paljoa kuin tänä keväänä.”
Maiju:“Haha, niinpä! Oli hauskaa, mutta myös monipuolista ja pääsi kokeilemaan ja kokemaan paljon uusia menetelmiä, työtapoja ja ilmiöitä.
Kun hyppäsin TOPO:n kelkkaan kevätlukukauden ollessa jo hyvässä vauh-dissa, en osannut arvata mitä kaikkea se tuokaan mukanaan. Tosi hieno kokemus, todellista kokemuksellista oppimista myös ohjaajalle!”
Maria: “Olin kyllä niin iloinen, kun tulit, vaikka töitä oli kiva tehdä myös Tuomaksen ja Siirin kanssa. Ja olen kyllä niin onnellinen huippuopettajis-ta ja ohjaajishuippuopettajis-ta, jotka meidän matkaamme lähti! Mieti, meillä oli luokka, jota ei olisi voinut vähempää kiinnostaa koko toiminta ja tiimi opettajista sekä ohjaajista, jotka hyppivät innosta uuden edessä.”
Maiju: “Moniammatillinen yhteistyö meidän ja koulujen henkilökunnan välillä olikin ihan avainasemassa toiminnan järjestämisessä. Yhteinen ta-voite, nuorten oppimisen ja hyvinvoinnin tukeminen, oli selkeä koko ajan, vaikka toiminta välillä hakikin muotoaan. Opettajatkaan eivät päässeet helpolla. Uudenlaiset toimintatavat lisäsivät opettajien suunnittelutyötä ja ohjasivat välillä selvästi oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Palaut-teista päätellen samalla raottui jotain uusia näkökulmia, jotka voivat olla arvokkaita opettajan työssä.”
Maria: “Me kaikki saatiin erilaisia näkökulmia ja uusia ideoita sekä menetelmiä.”
”Opiskelu voi olla myös ihan kivaa pikku muutoksilla.”
(9.luokkalainen nuori)
Maria: “Elävästi mieleeni on jäänyt se kerta, kun päivän käsiteltävänä aiheena oli stressi ja vaikeat sekä haastavat tilanteet elämässä. Ruotsin tunnilla oppilaat joutuivat soittamaan valitsemaansa asiakaspalvelunume-roon ja kommunikoimaan koko puhelun ajan ruotsiksi. Puhelut suunnitel-tiin etukäteen, mutta kukaan meistä ei kuitenkaan voinut ennakoida sitä,
55
ToiminnallinenperusopeTuksenpaja -Topo
Kasvunmaisema -hanKe
miten asiakaspalvelija esimerkiksi Prisman infossa vastaa. Se oli todella mielenkiintoinen ja hyvä tunti, niin opettajan kuin oppilaiden mielestä.”
Maiju: “Itselleni jäi tämän ryhmän kanssa mieleen etenkin kaupunkiseik-kailupäivä Jyväskylän keskustassa ja leirikoulu Ähtärissä. Oppilaat olivat selvästi innokkaimmin mukana juuri näissä toiminnoissa, jotka tapahtui-vat koulun ulkopuolella.”
Maria: “Oppilaat kertoivatkin palautteessaan, että mielekkäimpiä päiviä olivat retkipäivät. Syksyllä käytiin mm. melomassa, Hepokuuse-lassa ja kilpailemassa Prison Islandilla. Syksyllä nuorilta kysyttiin, mitä he haluaisivat mieluiten tehdä ja vastauksena oli, että mennä bussil-la. Määränpäällä ei kuulemma ollut väliä, kunhan luokka saa mennä bussilla. Tämän vuoksi järjestimme “bussiristeilyn”, jossa pääpainona olivat ryhmäyttävät bussimatkat ja sivuosassa vierailukohteet. Ja käy-tiinhän me keväällä myös Keskisuomalaisen toimituksessa ja vierailulla Handelsbankenissa.”
Maiju: “Mutta olihan niitä hyviä kokonaisuuksia kouluympäristössäkin!
Esimerkiksi matematiikan pakohuone, ruotsinkielinen voileipägrilli ja kirjailijaesitelmän tekeminen nykypäivän yhteiskunnallisiin ilmiöihin peilaten olivat tosi toimivia. Oppilaat motivoituivat yllättävän hyvin poh-timaan, mitä Minna Canth ajattelisi #metoo-kampanjasta tai Eino Leino kannabiksen laillistamisesta. Samalla tuli tutustuttua kirjailijan elämään ja ajatuksiin lähes huomaamatta. Myös kansalaisvaikuttamisen työpajas-sa päästiin hyvin kiinni konkreettisiin ilmiöihin ja vaikuttamisen tapoihin, kun oppilaat suunnittelivat esimerkiksi skeittiparkin parannusta ja yhtey-denottoa kaupungin liikuntapalveluihin.”
Maria: “Totta. Koko systeemi lähti höyryjunan lailla liikkeelle alkusyk-systä, ryhmäyttävien tuntien jälkeen, kun päätettiin toteuttaa “poste-ripäivä”. Käytännössä posteripäivä toteutettiin niin, että kaikki mukana olevat opettajat käsittelivät samaa aihetta omalla tunnillaan ja jatkoivat ensimmäisellä tunnilla aloitettua posteria. Näin saatiin yhteistyötä luo-tua myös opettajien välille. Aiheena oli perhe.”
Maiju: “Miten aihetta sitten käytännössä käsiteltiin?”
Maria: “No, esimerkiksi yhteiskuntaopin tunnilla pohdittiin, minkälai-sia eri perherakenteita meidän yhteiskunnassamme on. Matematiikan tunnilla mietittiin perheasioita tilastojen valossa. Ruotsin tunnilla mietittiin perheeseen liittyvää sanastoa. Äidinkielen tunnilla puoles-taan mietittiin, minkälaisia perheitä Kalevalassa oli, sekä mietittiin mm.
sitä, minkälaisia avioliittoneuvoja Kalevala tarjoaa. Terveyskasvatuk-sen tunnilla pohdittiin parisuhdetta ja perheiden merkitystä tunteen kautta. Tällainen posterityöskentely oli hyvä, vaikka oppilaat kokivatkin sen vähän raskaaksi. Käsiteltiinhän periaatteessa samaa asiaa ja tehtiin samaa tehtävää, vaikkakin eri näkökulmista, koko päivän ajan. Kaiken
57
ToiminnallinenperusopeTuksenpaja -Topo kaikkiaan aika monipuolisesti toiminnallisuutta on luokan torstaipäiviin saatu koko lukuvuoden ajan. ”
”Osaamme olla luokan kanssa yhtä.”
(9.luokkalainen nuori)
Maiju: “Miten muuten koko lukuvuoden kestävän TOPO-projektin ryh-mäksi valikoitui juuri tämä luokka?”
Maria: “Se oli oikeastaan koulun toive. Luokassa oli ollut haasteita ja heille toivottiin toiminnallisuutta, jotta mm. luokan yhteishenki, vuoro-vaikutus, keskinäinen luottamus ja opiskelumotivaatio paranisi. Opetta-jat puolestaan valikoituivat mukaan vapaaehtoisuuden kautta. Rehtori oli laittanut kyselyn opettajille, ketkä olisivat kiinnostuneita lähtemään opettamaan oppiainettaan toiminnallisesti kyseiselle luokalle Kasvun maisema -hankkeen kanssa. Nämä viisi opettajaa ilmoittautuivat ja heidän oppiaineitaan räätälöitiin torstaipäiville. Lisäksi koulun puolelta mukana oli luokanvalvoja.”
Maiju: “Itsehän en luokan kanssa työskentelyn aloittaessani huomannut, että luokka olisi mitenkään erityisen haasteellinen. Jotain oli siis luku-vuoden aikana selvästi tapahtunut, jonkinlainen ryhmäytymisprosessi käynnistynyt ja yhteistoiminnallinen tekeminen vaikutti luontevalta.”
Maria: “Kyllä, pienin askelin muutosta alkoi tapahtua ja sen mahdollisti pitkäjänteinen viikoittain tapahtuva työskentely saman ryhmän kanssa.
Me elettiin arkea yhdessä. Itse en muutosta alkuun huomannut, olin kai jotenkin sokea sille, mutta keväällä muutos oli selkeästi nähtävissä.
Yhteishenki ja yhteen hiileen puhaltaminen ja toisen huomioiminen oli muuttunut parempaan suuntaan myös muiden opettajien mielestä.
Toiminnallisuus tuki oppilaiden välistä vuorovaikutusta ja dialogisuut-ta, koska he tarvitsivat toistensa mielipiteitä ja ajatuksia päästäkseen eteenpäin. Loppuaikana se kävi luonnostaan ja toisia tuettiin ihan eri tavalla. Toiminnallisuus tuki myös oppilaiden ja koulun henkilökunnan välistä vuorovaikutusta positiivisesti. Lisäksi mukana olleiden opettajien ja ohjaajien keskinäinen vuorovaikutus tuntui vahvistuneen ainakin ulko-puolisin silmin katsottuna.”
Maiju: “Huomasin myös, että kun toiminnallisia ryhmätöitä tehdessään oppilaat pähkäilivät yhdessä ja kävivät keskustelua, opiskeltava aihe muovautui nuorten omaan kokemusmaailmaan sopivaksi ja muuttui samalla merkityksellisemmäksi. Välillä tälle yhteiselle pohdinnalle ja oppimiskokemusten sanoittamiselle olisi saanut olla enemmänkin aikaa varattuna, sillä oikein hektisinä ja toiminnantäyteisinä päivinä nuorille saattoi jäädä irralliseksi se, miten toiminta oikeastaan liittyi koulunkäyn-tiin ja mitä opitkoulunkäyn-tiin. Silti on mielestäni hyvä, että toimintaa oli paljon.
Tekeminen, kokemukset ja elämykset varmasti jäävät mieleen pitkäksi
aikaa ja voivat synnyttää ahaa-elämyksiä vielä
vuosienkin päästä, kun tutut asiat tulevat
vastaan myöhemmin elämässä.”
Maria: “Totta, reflektiolle olisi pitä-nyt jättää enemmän aikaa ja tilaa mones-sa toiminnasmones-sa.”
Maria: “Tämä kaikki mitä hankkeessa tehtiin koulun kanssa, vaati onnistuakseen opettajien sitoutumista ja hallinnon vahvaa tukea. Sekä tuen lisäksi aivan ehdottomasti yhteistä suunnit-teluaikaa ja realistisia tavoitteita.”
Maiju: “Se johdon tuki mahdollisti myös hankkeen sitomisen koulun omaan opetussuunnitelmaan, jolloin hanke kiinnittyi koulun arkeen ihan eri tavalla kuin muilla kouluilla, joilla työskenneltiin. Vaikka toiminnan rakenne haki tämänkin ryhmän kanssa muotoaan koko vuoden, olivat tavoitteet selkeämmät ja yhteistyö helpompaa, kun oltiin opetussuunni-telmassa sisällä.”
“Ärsytystä voi oppia sietämään.”
(9.luokkalainen oppilas)
Maria: “Luokanvalvoja sanoikin hyvin palautekeskustelussa, että pe-rinteinen opettajajohtoinen oppimisen malli ei ole peruskoulun jälkeen enää niin merkityksellinen. Kasvun maisema opetti elämää, vastuunot-toa ja epävarmuuden sietokykyä oppilaille. Maiju, minä kyllä lähtisin uudestaan koska vaan.”
Maiju: “Niin minäkin! Ja samaa voi päätellä opettajien palautteesta.”
Maria: “Ihanan rauhallista. Onneksi voi ryhtyä pian laskettelemaan kesälomille.”
Nuotion tuli leimuaa.
On niin ihanan hiljaista ja tyyntä.
Onko jo vähän liian hiljaista?
59