Tampere - sopivan kokoinen pikkukaupunki - Tutkimustehtävä ja -kysymykset

4 Tutkimustehtävä ja -kysymykset

5.2 Tampere - sopivan kokoinen pikkukaupunki

Tampere saa hyvän yleisarvosanan haastattelemiltani osaajilta. Vaikka Tampere ei eräiden luonnehdintojen mukaan olekaan erityisen kaunis sisämaakaupunki, on yleinen kaupunki- ja palvelurakenne toimiva ja niitä arvostetaan suuresti. Myös luonnon läheisyys ja sen kauneus merkitsevät paljon osaajille. Tampere on monen haastateltavan mielestä suhteellisen pieni kaupunki jossa vallitsee pienen kaupungin mentaliteetti. Erään haastateltavan mielestä kaupunkia leimaa edelleen maalaisuus ja eräänlainen nurkkakuntaisuus. Tähän liittyy haastateltavan mukaan ihmisten edelleen suhteellisen kapea maailmankuva, joka tulee esille ulkomaalaisten hyväksymisessä. Yleisesti ottaen suomalaiset kuitenkin suhtautuvat ulkomaalaisiin haastateltavien mukaan hyvin, ilman suurempia ennakkoluuloja.

Osalle haastatelluista pikkukaupunkimaisuus sopii mainiosti, sillä se mahdollistaa kaupungin syvällisemmän tuntemisen ja helpottaa liikkumista paikasta toiseen. Osa taas kaipaa kansainvälisempää tunnelmaa ja suurkaupungin ilmapiiriä. Kaksi haastateltavaa totesi elämän Tampereella olevan yksinkertaista, niin hyvässä kuin pahassa mielessä. ”If you are happy with the normal life, this is a beautiful place to be.” (Mies, serbialainen)

"I think Tampere is still very much a typical Finnish town. So it’s not international like Helsinki.

[...] The way of life is arranged in Tampere is for a typical Finnish way of life. So whenever you want to enjoy the outside activities or outdoor life here, you don’t have good terraces, you don’t have good places where just hang out. [...] So it’s a bit limited let’s say in terms of everyday life or activities." (Mies, italialainen)

5.2.1 Ruusuja....

Haastateltavien mukaan ulkomaalaisasukkaita kohdellaan Tampereella pääsääntöisesti hyvin. Heidän mukaansa ulkomaalaisena on helppo asua Tampereella. Usean haastateltavan mielestä ulkomaalaiset ovat positiivisella tavalla erityisasemassa Tampereella, koska ulkomaalaispopulaatio on edelleen suhteellisen pieni verrattuna esimerkiksi Helsinkiin. Useat haastateltavat jopa toteavat, että ulkomaalainen asiakas saa parempaa kohtelua kuin suomalainen asiakas. “[...] the moment you walk to the bank and say please and you look nicely and smile a bit they tend to serve you better. They tend to remember you; they tend to call you a name next time you come back. So it´s nice." (Mies, serbialainen)

Jo pitkään Tampereella asuneen haastateltavan mukaan kaupunkilaisten asenne ulkomaalaisia kohtaan on muuttunut kymmenessä vuodessa. Vielä vuosikymmen sitten päällimmäisenä oli tunne, että ulkomaalaisena leimautuu ja saa osakseen kohtuuttoman paljon negatiivista kohtelua. Nykyään kaupunkilaiset suhtautuvat ulkomaalaisiin pääosin positiivisesti ja ulkomaalaisten läsnäolosta onkin tullut osa kaupungin arkipäivää. Paria ikävää välikohtausta lukuun ottamatta haastateltavat eivät ole kohdanneet rasismia tai syrjintää Tampereella. Tähän voi osittain olla syynä se, että haastateltavien ihonväri ei radikaalisti poikkea suomalaisesta. Useaa heistä ei ulkonäön perusteella tunnista ulkomaalaiseksi.

Erityisesti Pirkkalan lentokenttä saa haastateltavilta positiivista palautetta. Lentoyhteyksiä Eurooppaan on lisätty ja lentokenttä on laajentunut. Halpalentoyhtiöiden mukaantulo on piristänyt lentokentän toimintaa positiivisesti. Suurin osa haastatelluista mainitsi positiivisena seikkana sen, että Tampereella ei ole juurikaan ruuhkia. Tämä helpottaa liikkumista ja asioimista keskustassa. Vain yksi haastateltava otti puheeksi Kekkosentien aamuruuhkat, jotka hän kokee ongelmaksi työmatkalla. Samainen haastateltava otti kantaa myös keskustan liikennejärjestelyihin ja ehdotti, että ydinkeskusta tulisi sulkea täysin autoilta.

Kaupungin keskustassa asuvat haastateltavat arvostavat palvelujen läheisyyttä ja lyhyitä välimatkoja.

Heille on tärkeää, että ympärillä on paljon ihmisiä ja kaikki tarpeellinen kävelyetäisyyden päässä kotoa.

Negatiivista keskustassa asumisessa on ihmisten holtiton käyttäytyminen etenkin viikonloppuisin.

Suomalainen alkoholikulttuuri ihmetyttää vuosien Suomessa asumisen jälkeenkin ja aiheuttaa haastateltavissa negatiivisia tuntemuksia.

Monen haastateltavan mielestä Tampere on turvallinen kaupunki ja turvallisuus mainitaankin yhdeksi tärkeäksi viihtymisen kriteeriksi. Myös Raunion (2002) tutkimuksen perusteella ulkomaalaiset osaajat arvostavat turvallisuutta korkealle. Tampereella tuntuu olevan vähemmän rikollisuutta kuin monen haastateltavan kotikaupungissa. Jopa öisin liikkuminen Tampereella koetaan useimmiten turvalliseksi.

Ainoastaan rautatietunnelia luonnehditaan paikkana, jota vältetään ja jonka läpi ei illalla uskalleta kulkea.

Lähes kaikki haastateltavat, joilla ei ole lapsia toivovat voivansa asua Tampereen keskustassa. He arvostavat palvelujen läheisyyttä ja kaupungin vilinää. Lapsiperheitä taas keskusta asuinympäristönä ei houkuttele. Tampere on kuitenkin perheellisten haastateltavien mukaan unelmakaupunki lapsiperheille.

Asutusalueet tuntuvat maaseutumaisilta ja ympärillä on tarpeeksi avaraa tilaa. Haastateltavat joilla on lapsia, asuvat lähiöissä (Atalassa, Tesomalla ja Lamminpäässä), joko omakoti- tai rivitalossa. He arvostavat lähellä sijaitsevia kouluja ja päiväkoteja. Myös puistojen ja muiden viheralueiden läheisyys koetaan tärkeiksi. Myös lapsiperheet arvostavat kaupungin turvallisuutta. Muutama haastateltava ihasteli sitä, kuinka lapset uskaltaa jättää pihalle leikkimään ilman jatkuvaa valvontaa, toisin kuin kotimaassa.

5.2.2 ... ja risuja

Vaikka useimmat haastateltavat viihtyvät Tampereella erinomaisesti, löytyy kaupungista kuitenkin joitakin kritiikin aiheita. Asunnon hankkiminen on tuottanut ongelmia muutamille haastateltaville.

Varsinkin keskustayksiön vuokraaminen on ollut vaikeaa. Haastateltavat kuitenkin toteavat, että asunto on yleisesti ottaen helpompi löytää Tampereelta kuin pääkaupunkiseudulta. Haastateltavat kiittelevät myös asuntojen hintatasoa kohtuulliseksi, varsinkin verrattuna Helsingin hintoihin. Muutamalle haastateltavalle yksiöiden pieni koko on tullut yllätyksenä.

"When I moved here I stayed at Hallituskatu in a pretty small apartment. I still... I don’t know how people live like that. [...] It was 28 m2 all together. It’s like you live in a kitchen. [...] It’s (keittiö) very tiny space. It’s separated from the living room by nothing. It was fun." (Mies, venäläinen)

Työnsaantimahdollisuudet osaajat kokevat Tampereella rajoittuneemmiksi kuin pääkaupunkiseudulla.

Töitä on erittäin vaikeaa, lähes mahdotonta löytää ilman suomenkielentaitoa, varsinkin jos töitä hakee muulta kuin informaatioteknologian alalta. Suomalainen työnhakija on miltei aina etusijalla ulkomaalaiseen nähden.

Työmarkkina-aseman voidaan katsoa olevan maahanmuuttajien yhteiskunnallisen aseman keskeinen mittari. Suomessa, sekä muissa teollisuusmaissa, maahanmuuttajien työllistyminen on yleensä vaikeampaa kuin valtaväestön. Työttömyysluvut ovatkin usein moninkertaiset valtaväestöön verrattuna.

Tähän on syynä esimerkiksi maahanmuuttajien resurssien eli inhimillisen pääoman kysyntään ja tarjontaan vaikuttavat tekijät, työmarkkinoiden muutokset ja maahanmuuttajien kyky vastata näihin muutoksiin sekä syrjintä. Työelämässä tarpeellisia resursseja maahanmuuttajan näkökulmasta ovat kielitaito, kommunikaatiokyvyt, yhteiskunnassa tarvittavat kulttuuriset taidot sekä oman alan sosiaalisten verkostojen hallinta. Työpaikan saaminen ja työssä eteneminen vaatii myös työyhteisön sosiaalisen koodin hallitsemista. Suuri osa työpaikoista täytetään epävirallisten verkostojen kautta, joiden ulkopuolelle maahanmuuttajat ainakin oleskelun alkuvaiheessa helposti jäävät. (Forsander 2000, 160-164.)

Tutkimusten mukaan (mm. Raunio 2002, 131-133) erityisesti ulkomaalaisen osaajan puolisolla on vaikeuksia työllistyä uudessa kotimaassa. Myös oma aineistoni tukee tätä käsitystä. Haastateltavista

kahdella on ulkomaalainen puoliso Tampereella. Ensimmäisessä tapauksessa puoliso ei ole lukuisista yrityksistä huolimatta löytänyt töitä Tampereelta. Vaihtoehtojen puuttuessa vaimo on jäänyt kotiin hoitamaan lasta. Toisessa tapauksessa osaajan puoliso on työskennellyt kolmen vuoden ajan lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa eri puolilla Tamperetta. Ongelmia työn saannissa aiheuttaa erityisesti kielitaidon puute mutta osaksi myös työnantajien ennakkoluuloinen suhtautuminen ulkomaalaisiin työnhakijoihin.

Myös uralla eteneminen on ulkomaalaiselle haastavaa. Korkeasta koulutuksesta huolimatta ulkomaalaisen on vaikeampi edetä uralla kuin suomalaisen kollegansa. Raunion (2002, 129) tutkimuksesta käy ilmi, että yrityksen johdon ollessa täysin suomalainen, ulkomaalaisen työntekijän silmissä se vahvistaa käsitystä siitä, että yrityksen kulttuuriin kuuluu suomalaisuuden arvostaminen ja suomalaisten suosiminen ylennyksistä päätettäessä tai johtajavalintoja tehtäessä. Toisaalta ulkomaalaiset osaajat ymmärtävät, että ilmiö ei todennäköisesti rajoitu vain Suomeen vaan on mitä luultavimmin todellinen myös muissa maissa ja kulttuureissa.

5.3 Palveluista

Suomalainen julkinen palvelujärjestelmä voi aluksi tuntua maahanmuuttajasta vieraalta ja monimutkaiselta. Heille saattaa tulla yllätyksenä valtion takaama aineellinen hyvinvointi ja toisaalta viranomaisen oikeus puuttua asioihin ja kontrolloida asiakkaan elämää. Asiakas-työntekijä -suhteessa tapahtuvaa vallankäyttöä on hankala edes suomalaisen tiedostaa, saati sitten kun kyseessä on maahanmuuttaja. Valtasuhde on asiakas-työntekijä -suhteessa aina epätasa-arvoinen sillä perusteella, että vain viranomaisella on valtaa puuttua asiakkaan elämään. Viranomaiselle tämä asetelma on luonnollinen, kun taas asiakkaalle tämä valta-asetelma voi olla uusi ja outo. Työntekijän vallankäyttäjän rooli korostuu entisestään silloin, kun kulttuurien kohtaaminen tapahtuu työntekijälle tutussa ympäristössä ja kulttuurissa ja asiakkaana on ulkomaalainen, jolle suomalainen virastokulttuuri on vieras. (Räty 2002, 221.)

Tekemieni haastattelujen perusteella ulkomaalaiset osaajat ovat yleensä ottaen tyytyväisiä Tampereen kaupungin ja valtion tarjoamiin palveluihin. Kritiikin kohteeksi joutuneet asiat eivät useinkaan liity

haastateltavien ulkomaalaisuuteen tai siitä johtuvaan huonoon tai riittämättömään palveluun, vaan yleisesti julkisten organisaatioiden palvelun tasoon. Haastateltavat kiinnittivät huomiota hyvin samantyyppisiin seikkoihin kuin Mika Raunion (2002) haastattelemat osaajat. Ongelmat liittyvät useimmiten englanninkielisen tiedon riittämättömyyteen ja viranomaisten heikkoon kielitaitoon.

Useat haastateltavat ottivat esille mielenkiintoisen seikan liittyen asiakkaan oikeuksiin erilaisten palveluiden osalta. Heidän mukaansa asiakkaan on osattava kysyä henkilökunnalta oikeita asioita ja oltava hyvin perillä oikeuksistaan. Muuten asiakas saattaa jäädä vaille asianmukaista tietoa ja hänen oikeuksiaan ei tuoda esille. Niistä ei siis aina erikseen mainita, vaan ne pitää osata ottaa itse esille. "The problem here was also that no one tells you that you have a right for something. If you ask for it, they give you the right." (Mies, venäläinen). Ulkomaalaiselle tulisikin kertoa perusteellisesti siitä, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia heillä palvelujen käyttäjinä on ja miten he voivat oikeuksiaan tehokkaimmin toteuttaa.

Erityisen positiiviseksi koetaan se, että palvelujen tarjoajiin voidaan luottaa ja että palvelut ovat hyvin organisoitu. Muutamien haastateltavien mielestä olisi veronmaksajien varojen tuhlausta investoida suuria summia palveluiden parantamiseen vain ulkomaalaisasukkaita silmällä pitäen. Ulkomaalaisia asuu Tampereella kuitenkin vielä suhteellisen vähän. Useat haastateltavat korostivat positiivisena seikkana sitä, että Suomessa asiat hoidetaan lain puitteissa. Vaikkei kaikkiin päätöksiin olla aina tyytyväisiä voi asiakas kuitenkin luottaa siihen, että päätöksiä ei ole tehty mielivaltaisesti vaan niiden perustana on laki tai muu virallinen ohjeisto.

"I can say there’s no bureaucracy compared to my country. So all paper work I have to do, everything goes very fast. And if they say 'come today to pick up this paper' I know the paper will be ready. [...] So I think the organization is quite good. That makes my life very easy here. And I trust very much in Finnish people. Sometimes I sign papers in Finnish. I don’t understand anything but I know that I won’t be in trouble. [...] So in that sense, even though I don’t speak the language, I still know I won’t get in trouble." (Nainen, perulainen)

Kysyessäni osaajilta mahdollisia parannusehdotuksia erilaisiin palveluihin ja sitä, mitä Tampereen kaupunki voisi tehdä parantaakseen kaupungin vetovoimaisuutta ulkomaalaisen osaajan näkökulmasta, eivät haastateltavat keksineet juurikaan vastauksia. Saamaan ilmiöön törmäsi myös Mika Raunio (2002, 142) yrittäessään udella osaajilta parannusehdotuksia. Liekö tähän syynä osaajien

hienovaraisuus vai se, että asiat ovat todellakin niin hyvin kuin osaajat antavat ymmärtää?

Parannusehdotukset liittyivät lähinnä englanninkielisen tiedon saatavuuteen ja henkilökunnan englanninkielentaitoon. Yleisesti ottaen ulkomaalaiset osaajat näyttävät olevan erityisen joustavia ja sopeutuvaisia erilaisten palvelujen käyttäjinä.

5.3.1 Etsivä löytää

Useimmille haastateltaville Tampereen kaupungin englanninkieliset kotisivut ovat tutut. Monet heistä käyttävät sivuja säännöllisesti tiedonhakuun. Sivuilta etsitään tietoa ajankohtaisista tapahtumista ja saatavilla olevista palveluista. Vaikka sivuihin ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä, parantamisen varaakin löytyy. Englanninkielisten sivujen päivittämiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Osa haastateltavista on pannut merkille, että kaupungin englanninkieliset sivut eivät päivity yhtä usein kuin suomenkieliset sivut. Tiedot saattavat olla vanhoja eikä uusista, ajankohtaisista tapahtumista tiedoteta ajoissa.

”The Internet does not help because everything is in Finnish. So it’s very difficult to figure out, except for tampere.fi which has an English website. Sometimes they are updated and give you what ever is going on. Otherwise there’s not a lot information in English […] If websites were also available in English and as up to date as Finnish versions. For example I know that when I go to www.tampere.fi I see the website changing every day. The English website hasn’t changed in four months [...] You don’t get to know about up to date events. It´s sort of difficult.” (Mies, intialainen)

Tampereen kaupungin Internet-sivujen lisäksi haastateltavat etsivät tietoa kaupungin turistitoimistosta ja suuren osan informaatiosta he saavat työtovereiden ja ystävien kautta. Tampereelle muuton alkuvaiheessa maahanmuuttopalvelut tarjoavat ensisijaisen informaation niille, joiden työnantajat käyttävät kyseisiä palveluja.

5.3.2 Terveyspalvelut

Julkinen terveydenhuolto saa sekä kiitosta, että moitteita osakseen. Osan mielestä Suomen korkealla verotuksella on pystytty takaamaan kohtuulliset terveyspalvelut ja tästä syystä korkea verotus on ymmärrettävää ja hyväksyttävää. Osa haastateltavista taas kritisoi korkeaa verotusta. Korkeasta verotuksesta huolimatta terveyspalvelut eivät ole riittävän korkeatasoisia ja kattavia. Eniten kritisoidaan symbolisia terveyskeskusmaksuja ja sairaalayöpymisen korkeaa hintaa. Myös pitkät

jonotusajat Hatanpään sairaalan ja Tays:n päivystyksessä saavat kritiikkiä osakseen ja ne koetaan kohtuuttomina.

Yleisesti ottaen terveyspalveluihin ollaan kuitenkin tyytyväisiä. Haastateltavien mukaan terveyspalvelut on hyvin järjestetty ja niiden tarjoajiin voi luottaa. ”This kind of health service was very well organised and people were very, very nice. [...] So I feel safe in this area.” (Nainen, puolalainen). Pääasiassa haastateltavilla on kokemuksia vain työterveyshuollosta, Hatanpään sairaalan ja Tays:n terveyspalveluista. Niiden henkilökunta saa suurimmaksi osaksi kehuja haastateltavilta ja lääkäreihin ollaan pääosin tyytyväisiä.

”Like the doctor (Hatanpään sairaalassa) approached her (tyttöystävää) and shoke her hand. This doesn’t happen where I’m from. Like you go to the doctor as he was like higher person. You are being examined. Here the approach, when the actual doctor came to talk [...] it was like 'we are friends, what can I do for you?' [...] It was like very human and beautiful [...] you are just treated like as a human being.” (Mies, serbialainen)

Lääkärien englanninkielen taitoon tulisi haastateltavien mielestä kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota.

Terveyteen liittyvät asiat on tärkeä selittää mahdollisimman ymmärrettävästi ettei väärinkäsityksiä pääse syntymään. Tyytyväisimpiä haastateltavat ovat äitiys- ja lastenneuvoloiden palveluihin. Ne ovat usean haastateltavan mielestä korkeatasoisia ja henkilökunta niissä osaavaa. Myös hammashoito on haastateltavien mukaan korkeatasoista ja suhteellisen edullista.

5.3.3 Sosiaalipalvelut

Sosiaalipalveluista haastateltavilla ei ole juurikaan kokemusta. Lasten päivähoito ja yhden perheen asiointi sosiaalitoimistossa ovat ainoat kokemukset sosiaalipalveluista Tampereella. Tampereen päiväkodeissa on lähes 400 maahanmuuttajataustaista lasta jotka puhuvat noin 35 eri kieltä.

Monikulttuurinen päivähoito on nykyään osa päiväkotien normaalia arkea. Lapsen mahdollisuutta kasvaa kahteen kulttuuriin tuetaan yhdessä vanhempien kanssa. Oman äidinkielen opetusta järjestetään mahdollisuuksien mukaan esiopetusikäisille lapsille. (Tampereen kaupunki 2005a, verkkoartikkeli.)

Lasten päivähoidon osalta haastateltavien kokemukset ovat myönteisiä. Yhteys päiväkodin ja kodin välillä toimii moitteettomasti ja hoito on korkeatasoista. Kokemusten perusteella ulkomaalaisten lapsia

ei kohdella eri tavalla verrattuna suomalaisiin lapsiin, mikä koetaan positiivisena asiana. Haastateltavat kehuvat myös erilaisia lapsille järjestettäviä kerhoja. Yhdellä haastateltavalla on ollut vaikeuksia löytää englantia puhuvaa lastenhoitajaa Atalan suunnalta. Perhe ei myöskään ollut tietoinen siitä, että alle kolmivuotiaat lapset ovat oikeutettuja julkiseen päivähoitoon.

Sosiaalitoimistossa asioinut perhe ei ole täysin tyytyväinen saamaansa palveluun. Heille on jäänyt päällimmäiseksi tunne, että sosiaalitoimistossa hoidetaan pikemminkin raha-asioita kuin ihmisiä.

Heidän mielestään työntekijät eivät osoita tarpeeksi kiinnostusta asiakkaan ongelmia kohtaan.

Haastateltava perhe pohti mahtaako heidän saamansa palvelu johtua heidän ulkomaalaistaustastaan.

Tämä on jo sinällään hälyttävää; vaikkei kohtelun kalseus johtuisikaan asiakkaan ulkomaalaistaustasta tulisi ulkomaalaisia asiakkaita kohdella erityisen lämpimästi jotta heidän kanssaan voisi tulevaisuudessa luoda molemminpuoliseen ymmärrykseen ja luottamukseen perustuvan suhteen.

Sosiaalitoimistossa asioiminen saattaa olla ulkomaalaisen perheen ensimmäinen kontakti suomalaiseen viralliseen organisaatioon ja tästä syystä olisi kohtuullista, että kokemuksesta pyrittäisiin tekemään mahdollisimman positiivinen.

5.3.4 Verotoimisto

Useimmilla haastateltavilla on kokemusta verotoimistosta. Kokemukset verotoimistosta eivät useinkaan täyttäneet odotuksia ja kommentit verotoimiston palvelusta ovat melko kriittisiä. Kritiikkiä saa osakseen se, että lähes kaikki informaatio mikä verotoimistosta lähetetään asiakkaalle on suomeksi.

Ainoastaan veroilmoituksen saa englanniksi. Muutenkin tietoa veroasioista on liian vähän englanniksi ja suurin osa lomakkeista ynnä muista virallisista papereista on saatavilla ainoastaan suomeksi.

Verotoimiston henkilökunnan englanninkielentaitoa kritisoitiin ja todettiin, että asioita ei osata selittää tarpeeksi hyvin englanniksi. Toisaalta taas haastateltavat ymmärtävät, että kyseessä on vaikeaselkoiset asiat ja niiden selittäminen englanniksi vaatii paljon myös virkailijalta.

"In tax office I always keep asking many questions because I think tax office has some information in English but it’s not enough [...] It’s difficult to understand this tax system. So I keep asking many questions and sometimes they are not able to explain me very well because I know they are...

because of the language. Maybe it’s difficult for them to explain." (Nainen, perulainen)

Koska verotukseen liittyvät asiat koskettavat lähes jokaista ja ne ovat suhteellisen hankalasti ymmärrettäviä, tulisi tietoa verotuksesta olla riittävästi saatavilla englanniksi. Myös verotoimiston henkilökunnan englanninkielentaitoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

5.3.5 Kela

Kela saa osakseen kritiikkiä samasta syystä kuin verotoimisto. Kelasta lähetettävät paperit ovat usein ainoastaan suomenkielisiä ja niitä on hankala ymmärtää. Myöskään Kelan Internet-sivuilla ei ole saatavilla tarpeeksi tietoa englanniksi. Pitkät jonotusajat Kelassa saavat myös osakseen kritiikkiä, mutta toisaalta ne kuitenkin ymmärretään. Muuten Kelan palveluun ollaan tyytyväisiä. Kelasta löytyy aina joku, joka puhuu englantia ja pystyy selittämään asiat ymmärrettävästi. Positiivista Kelassa on myös ulkomaalaisille tarkoitettu palvelutiski.

5.3.6 Työvoimatoimisto

Puolella haastateltavista on kokemuksia työvoimatoimistosta. Yhdessä tapauksessa asiointia on vaikeuttanut kieliongelmat, mutta yleisesti ottaen henkilökunnan kielitaito on riittävä eikä ongelmia ole esiintynyt. Myös työvoimatoimistossa saatavilla olevien lomakkeiden ja esitteiden toivotaan löytyvän englanniksi. Jonotusajat nousivat myös työvoimatoimiston kohdalla esiin negatiivisena asiana.

5.3.7 Maistraatti

Haastattelemani ulkomaalaiset osaajat ovat erittäin tyytyväisiä maistraatin palveluun. Siellä asioimisessa ei koeta olevan ongelmia ja haastateltavien mukaan asiat selitetään hyvin ja ymmärrettävästi.

5.3.8 Poliisilaitos

Poliisilaitoksen henkilökunta saa osakseen kehuja haastateltavilta. Henkilökunta on kohteliasta ja palvelu kaikin puolin erinomaista. Kysymyksiin vastataan kärsivällisesti ja henkilökunta puhuu sujuvasti englantia. Ulkomaalaisia koskettavista asioista saa poliisilaitoksella riittävästi tietoa englanniksi. Myös poliisiaseman erillinen tiski ulkomaalaisille koetaan positiiviseksi. "[...] if you have to pick papers today, it’s always on time. [...] Because I always keep asking many questions they are very patient to answer to all my questions." (Nainen, perulainen)

Ainoastaan yhdessä tapauksessa poliisilaitoksen toimintaa kritisoitiin. Erään haastateltavan kohdalla oleskelulupa-asiat eivät olleet hoituneet toivottavalla tavalla. Haastateltavaa kehotettiin hakemaan vain vuoden oleskelulupaa, vaikka hänellä on oikeus hakea kahden vuoden oleskelulupaa pysyvän työsuhteen perusteella. Asian selvittely vaati useamman käyntikerran poliisilaitoksella, minkä haastateltava koki hankalaksi. Hänen mukaansa poliisilaitoksella voi tuntea hienoista painostusta oleskelulupaa hakiessa. Samaisen haastateltavan vaimon oleskelulupaan liittyvät asiat nousivat myös ongelmaksi. Ongelma on se, että vaimolle ei voi myöntää pidempää oleskelulupaa kuin tämän Suomessa työskentelevälle ulkomaalaiselle puolisolle. Koska puolisolla on vuoden oleskelulupa, vaimo sai vain kahdeksan kuukauden pituisen oleskeluluvan jota hän joutuu usein uusimaan. Tähän liittyy myös se ongelma, että ollakseen oikeutettu julkisiin palveluihin tulee ulkomaalaisella olla yli vuoden pituinen oleskelulupa. Tästä syystä perhe joutui maksamaan kalliit sairaalamaksut vaimon synnyttäessä.

5.3.9 Tampereen kaupungin liikennelaitos

Suurin osa haastateltavista käyttää Tampereen kaupungin liikennelaitoksen palveluja. Useille julkisten liikennevälineiden käyttö on päivittäistä ja ainoa tapa liikkua paikasta toiseen. Haastateltavat kokevat TKL:n palvelut pääsääntöisesti positiivisina. Kiitosta TKL saa siitä, että bussit kulkevat ajallaan ja päivisin linja-autovuoroja on riittävästi. Kritiikki kohdistuu erityisesti TKL:n ilta- ja viikonloppuvuoroihin. Haastateltavien mukaan iltaisin ja viikonloppuisin linja-autot kulkevat liian harvakseltaan ja illan viimeinen vuoro ajetaan liian aikaisin. Myös bussiaikataulujen ymmärtäminen

aiheuttaa muutamalle haastateltavalle hankaluuksia. Linja-auton kuljettajien englanninkielentaitoihin toivotaan myös parannusta.

"With the bus drivers it has been always a bit difficult [...] because I know that not many of them speaks English. Then now if I take a bus I just have writing on a paper and then I just show it to the bus driver. [...] When I maybe arrive to the place where I have to stop they say something in Finnish and I know that I have to get off." (Nainen, perulainen)

5.3.10 Kirjastot

Haastateltavat käyttävät paljon kirjastojen palveluja. Pääasiassa kirjastokokemukset kohdistuvat vain Hervannan ja Metson kirjastoihin. Kokemukset ovat positiivisia ja kirjastot saavatkin paljon kiitosta osakseen. Erityisesti kiitellään englanninkielisten kirjojen laajaa valikoimaa. Jopa suhteellisen uusia kirjoja on saatavilla myös englanniksi. Kirjastojen henkilökunta puhuu haastateltavien mukaan sujuvaa englantia ja ovat valmiita neuvomaan mahdollisissa ongelmatilanteissa. Myöskään kirjastokortin saamiseen ei ole liittynyt ongelmia ja kortin saaminen koetaan helpoksi.

5.3.11 Koulut

Haastateltavista kolmella on kokemusta Suomesta opiskelumaana. Suomen koulusysteemiä kehutaan ja Suomea pidetään hyvänä ja korkeatasoisena opiskelumaana. Haastateltava jolla on kokemuksia Tampereen Ammattikorkeakoulusta pitää positiivisena sitä, että systeemi on joustava ja mahdollistaa työskentelyn opintojen ohella. Tamk:n opettajat saavat kehuja englanninkielen taidoistaan ja opetuksestaan. Harvoissa tapauksissa opettajan englanninkielentaidot ovat olleet puutteelliset.

In document Haastattelututkimus korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien sopeutumiskokemuksista Tampereella (sivua 50-63)