Työssä hankittua osaamista tunnistetaan ja arvioidaan suhteessa suoritettavan tut-kinnon tai opintokokonaisuuden osaamistavoitteisiin formaalisti opitun osalta pää-sääntöisesti todistusten perusteella. Non- ja informaalisti hankittua osaamista voi-daan tunnistaa ja selvittää esimerkiksi käyttämällä tenttejä, osaamisportfolioita, oppimispäiväkirjoja, työkokemuksessa hankitun osaamisen kuvauksia, haastattelu-ja sekä näyttöjä.
Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen perustuu osaamislähtöiseen ajat-teluun. Koulutusajattelu on muuttunut opetuslähtöisestä osaamisesta oppimistulok-sia korostavaksi. Ratkaisevaa on osaaminen ja oppimisprosessin tulos, ei se tapa, mi-ten ja missä osaamisen tiedot ja taidot on hankittu. (Arene 2009, 4.)
Kasvavat osaamisen tunnistamisen tarpeet tuottavat sekä opetushenkilökun-nalle että opintohallinnolle lisää työtä. Opintohallinnon näkökulmasta suurin haaste on opiskelijoiden yhdenmukainen kohtelu ja oikeusturvan varmistaminen.
Opetushenkilökunnalle työssä hankitun osaamisen tunnistamisen menettelyt tuo-vat pedagogisia haasteita. Esimerkiksi yliopistossa eri tavoin hankittu osaaminen tu-lisi kytkeä tutkimustietoon ja kriittisen ajattelutavan oppimiseen. (Arene 2009, 10.)
4 LOPUK SI
Kauppatieteiden laitoksella on pohdittu työelämässä hankitun osaamisen hyväksi-lukemista työharjoitteluna. Edelleen keskustellaan siitä, kuinka työkokemusta voi-daan hyväksilukea työharjoitteluksi, jos ja kun työharjoittelun tavoitteena on so-veltaa kauppatieteiden opinnoissa saatua osaamista tavoitteellisesti, ohjatusti ja arvioituna oman alan työtehtäviin. Aiemmin hankitun työkokemuksen tunnustami-nen harjoitteluksi edellyttäisi harjoittelun tuottaman osaamisen tunnistamista.
Soveltuvan kauppatieteiden opintojakson korvaaminen työelämässä hanki-tun osaamisen perusteella on kehitteillä. On mahdollista, että opintojaksoon kuu-luvia oppimistehtäviä tai ryhmätöitä voisi korvata aiemmin hankitulla osaamisella.
Parhaimmillaan opiskelijan aiemmin hankittu osaaminen työelämästä voisi elävöit-tää kurssin opetusta. Opiskelija voisi esitelävöit-tää kurssilla CASE-tapauksena työelämäs-sä hankittua osaamista ja opettaja voisi samalla tunnistaa osaamista sekä kartoittaa mahdollisia osaamisaukkoja. Osaamisen siirtäminen organisaatiokohtaisesta osaa-misesta eri kontekstiin sovellettavissa olevaksi voisi tapahtua kirjallisuuteen
pereh-tymällä ja osaaminen voitaisiin tunnistaa tentissä.
Työssä hankitun osaamisen tunnustamiselle on useita perusteluja; opiskelijan ei tarvitse kerrata asioita, jotka hän jo osaa, päällekkäinen työ vähenee, opintojen hen-kilökohtaistaminen lisääntyy, opettajan resursseja vapautuu olennaiseen, opiskelija voi keskittyä oppimaan uutta ja opinnot nopeutuvat. Mutta osaamisen tunnustami-seen liittyy myös epäilyksiä – onko edelleen niin, että vain opettajan ikioman ope-tuksen ajatellaan takaavan oppimistulokset?
L ÄHTEET
ARENE ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto. Suositus tutkintojen kansallisen viitekehyk-sen (NQF) ja tutkintojen yhteisten kompetenssien soveltamisesta ammattikorkeakou-luissa. 23.2.2010. http://www.haaga-helia.fi/fi/aokk/taeydennyskoulutus/lindex_html/
ARENEn_suositus.pdf 11.11.2011.
Arene. Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto. Ammattikorkeakoulujen rehtorien neuvosto.
2009. Oppimisesta osaamiseen: aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnus-taminen. Työryhmäraportti. http://www.helsinki.fi/halvi/srno/raportit_ja_julkaisut/
AHOT_raportti_2009.pdf.11.11.2011.
Komppula R. 2009. Kauppatieteellisen koulutuksen synty ja kehittyminen Joensuun yliopistos-sa. Teoksessa Ripatti, S. (toim.) Joensuun kauppaopetus 100 vuotta. Joensuu: PunaMusta Oy. 176 - 201.
Manninen J. 2011. AHOT-seminaariesitys 4.5.2011 Itä-Suomen yliopistossa Joensuun kampuk-sella.
Opetusministeriö. 2007. Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen korkeakouluissa.
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:4. http://www.minedu.fi/
OPM/Julkaisut/2007/Aiemmin_hankitun_osaamisen_tunnustaminen_korkeakouluis-sa. html 24.11.2011.
Opetusministeriö. 2009. Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys. Opetusminis-teriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:24. http://www.minedu.fi/OPM/Jul-kaisut/2009/Tutkintojen_kansallinen_viitekehys.html 18.11.2011.
Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004, 25§.
YHKA (Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta) Opinto-opas 2011–2012. Itä-Suomen yliopisto.
LIITE 1
Suomen kansallisen viitekehyksen vaativuustasot ja suomalaisten tutkintojen si-joittuminen viitekehykseen. (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:24, 46)
Kansallinen vaativuustaso
Osaaminen Tutkinnot
Taso 6 Hallitsee laaja-alaiset ja edistyneet oman alansa tiedot, joihin liittyy teorioiden, keskeisten käsitteiden, menetel-mien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvi-oiminen. Ymmärtää ammatillisten tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen kattavuuden ja rajat. Hallitsee edistyneet taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa, kykyä soveltaa ja kykyä luoviin ratkaisuihin, joita vaaditaan erikoistu-neella ammatti-, tieteen- tai taiteenalalla monimutkais-ten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi.
Kykenee johtamaan monimutkaisia ammatillisia toimia tai hankkeita tai kykenee työskentelemään itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä. Kykenee päätöksentekoon enna-koimattomissa toimintaympäristöissä. Perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä. Kykenee vastaamaan oman osaamisensa arvioinnin ja kehittämisen lisäksi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien kehityksestä. Valmius jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä riittävästi suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle.
Kykenee itsenäiseen kansainväliseen viestintään ja vuoro-vaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.
Taso 7 Hallitsee laaja-alaiset ja pitkälle erikoistuneet oman alansa erityisosaamista vastaavat käsitteet, menetel-mät ja tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja/tai tutkimuksen perusteena. Ymmärtää alan ja eri alojen raja-pintojen tietoihin liittyviä kysymyksiä ja tarkastelee niitä ja uutta tietoa kriittisesti. Kykenee ratkaisemaan vaativia ongelmia tutkimus- ja/tai innovaatiotoiminnassa, jossa kehitetään uusia tietoja ja menettelyjä sekä sovelletaan ja yhdistetään eri alojen tietoja.
Kykenee työskentelemään itsenäisesti alan vaativissa asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä. Kykenee johtamaan ja kehittämään monimutkaisia, ennakoimattomia ja uusia strategisia lähestymistapoja. Kykenee johtamaan asioita ja/tai ihmisiä. Kykenee arvioimaan yksittäisten henkilöi-den ja ryhmien toimintaa. Kykenee kartuttamaan oman alansa tietoja ja käytäntöjä ja/tai vastaamaan muiden kehityksestä.
Valmis jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä hyvin suul-lisesti ja kirjalsuul-lisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.
Taso 8 Hallitsee laajat kokonaisuudet ja asiayhteydet. Hallitsee edistyneimmät ja/tai erikoistuneimmat sekä syvällisim-mät tiedot, taidot ja/tai teoriat, jotka sijoittuvat oman alan edistyneimmälle ja/tai erikoistuneemmalle tasolle ja alojen väliselle rajapinnalle. Kykenee luovaan sovelta-miseen. Kykenee luomaan uutta tietoa hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen. Kykenee itsenäiseen ja luotet-tavaan tieteelliseen ja ammatilliseen tutkimustyöhön.
Kykenee kehittämään ammatillisia tehtäväalueita ja/tai tieteenalaa. Kykenee uusien ideoiden, teorioiden, lähes-tymistapojen tai prosessien kehittämiseen ja soveltami-seen vaativimmissa toimintaympäristöissä.
Kykenee työskentelemään itsenäisesti alan vaativimmissa asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä. Kykenee johtamaan asioita ja/tai ihmisiä. Kykenee sellaisten synteesien tekemiseen ja kriittiseen arviointiin, joita vaaditaan monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen tutkimus- ja/
tai innovaatiotoiminnassa sekä tietojen tai ammattikäy-täntöjen laajentamiseen ja uudelleenmäärittelyyn.
Kykenee kartuttamaan oman alansa tietoja ja koko tieteenalan ja/tai ammattialan kysymyksistä. Kykenee vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutuk-seen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.
Lisensiaatin tutkinnot lukuun ottamatta eläinlääketieteen, hammaslääketieteen ja lääketie-teen lisensiaatin tutkintoja Tohtorin tutkinnot Erikoislääkäri Erikoishammaslääkäri Erikoiseläinlääkäri Yleisesikuntaupseeri