Mikkelin ammattikorkeakoulussa (MAMK) on useiden vuosien ajan kehitetty AHOT-järjestelmää aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamisek-si. Kehitystyötä on tehty erilaisissa hankkeissa yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa, MAMKin koulutusohjelmien välisessä yhteistyössä ja koulutusohjelma-kohtaisessa arjen työssä. AHOT-prosessit on kuvattu ammattikorkeakoulun tasol-la. AHOT-asioista tiedotetaan opiskelijoiden intranetissa, henkilöstön intranetissa ja www-sivuilla tiedotussuunnitelman mukaisesti. AHOT-käytäntöjä on testattu ja ke-hitetty useissa hankepiloteissa eri koulutusohjelmissa. Henkilöstöä on perehdytet-ty AHOT-prosessiin järjestämällä perehdyperehdytet-tystilaisuuksia ja laatimalla alakohtaiset AHOT-ohjeet. Osaamisen arviointiin on paneuduttu kehittämällä ammattikorkea-koulututkinnoille yhteiset arviointikriteerit, mikä helpottaa AHOT-prosessia ja te-kee sitä läpinäkyvämmäksi.
Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakou-luissa -hankkeessa MAMK (liiketalouden koulutusohjelma) selvitti työelämäyh-teistyötä aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa.
Yhteistyömahdollisuuksia haettiin testaamalla erilaisia osaamisen näyttämisen ta-poja ja teettämällä opinnäytetyönä selvitys eteläsavolaisten työnantajien
näkemyk-sistä elinikäisestä oppimisesta, osaamisen kehittämisestä ja vahvistamisesta sekä AHOT-yhteistyömahdollisuuksista.
3.1 AHOT-hankkeessa koettua osaamisen tunnistamista ja tunnusta-mista
AHOT-prosessin läpiviemistä ja erilaisia näyttötapoja testattiin liiketalouden koulu-tusohjelman aikuiskoulutuksessa yhteensä 25 opiskelijan kanssa lukuvuonna 2010 – 2011 ja syksyllä 2011. Osaamisen tunnistaminen liittyi useisiin eri opintojaksoi-hin ja mukana oli useita opettajia. Henkilöstöä perehdytettiin AHOT-ajatteluun mm.
pohtimalla yhdessä osaamisen viitekehystä, koulutusohjelman tavoitteita, yhteisiä arviointikriteereitä ja osaamisen näyttötapoja. Opintojaksokuvauksia tarkistettiin nimenomaan osaamisen kuvaamisen näkökulmasta ja yhteiset arviointikriteerit jal-kautettiin opintojaksoille. Opettajat suunnittelivat opiskelijoille itsearviointimallin jokaista opintojaksoa varten.
Ennen AHOT-prosessia opiskelija laati itsearvioinnin omasta osaamisestaan.
Itsearviointia varten kehitetty lomake (liite 1) auttaa opiskelijaa jäsentämään osaamistaan suhteessa opintojakson osaamistavoitteisiin. Itsearvioinnin yhtey-dessä opiskelijalla oli myös mahdollisuus esittää osaamisen näyttämiseen hänen mielestään soveltuvaa tapaa. Näyttöjä annettiin mm. esitysten, raporttien ja työ-näytteiden muodossa sekä pitämällä luentoja ko. osaamisalueesta opiskelijaryh-mälle. Kaikissa näytöissä kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että opiskelijal-la on hallussaan osaamisalueeseen liittyvä teoreettinen tietoperusta. Opiskelijan ja opettajan tapaamisessa keskusteltiin opintojakson tavoitteisiin liittyvästä opiskeli-jan osaamisesta ja sovittiin osaamisen näyttämisen tavasta, arvioinnista ja näytön ajankohdasta. Kaikissa tapaamisissa oli mukana myös AHOT-hankkeessa mukana oleva henkilö, ”AHOT-koordinaattori”, joka laati tapaamisista muistiot. Mahdolliset työnantajan kanssa käytävät neuvottelut opiskelija hoiti itsenäisesti yhtä tapausta lu-kuun ottamatta. Näyttöjen luonteesta johtuen ne toteutettiin ammattikorkeakoulun tiloissa. Opiskelija valmisteli näytön ja esitti sen opintojakson opettajalla/opettajille ja ”AHOT-koordinaattorille”. Esityksen yhteydessä opiskelija sai välittömän palaut-teen ja sen lisäksi opettajan kirjallisen palautpalaut-teen.
Opettajat ovat olleet tyytyväisiä perehdytyksiin ja yhteisiin keskusteluihin, joita on käyty AHOT-prosessin toteuttamisesta ja siihen liittyvistä käytännöistä. AHOTin kehittämisessä opettajien tukena toimi ”AHOT-koordinaattori” ja tätä käytäntöä pi-dettiin hyvänä. AHOT-prosessi tuo opettajalle uutta tietoa työelämän ongelmati-lanteista ja erilaisista ratkaisuista. Tätä kautta opettajalla on mahdollisuus kehittää omaa työtään.
Onnistuakseen hyvin AHOT-menettely edellyttää opetussuunnitelmalta osaa-misperusteisuutta, jolloin opetussuunnitelman perustana ovat tutkinnon ydin-osaaminen (kompetenssit) ja osaamisen saavuttamisen edellyttämät oppisisällöt.
Tarvitaan selkeää käsitteiden määrittelyä ja riittävän selkeitä opetussuunnitelmaan kirjattuja osaamistavoitteita nimenomaan siten esitettyinä, että opiskelija ymmärtää ne. Osaamistavoitteet tulee siis kirjoittaa opiskelijalähtöisesti, tällöin helpottuu mm.
opiskelijan itsearviointi. Yksi onnistumisen edellytys on etukäteen laaditut
arvioin-tikriteerit, jotka antavat opiskelijalle lisänäkökulmaa opintojakson tavoitteisiin ja te-kevät arvioinnista läpinäkyvämpää.
Itsearvioinnin huolellinen tekeminen myös sitouttaa opiskelijaa osaamisen-sa näyttämisen suunnittelemiseen ja itse näytön laadintaan. AHOT ei osaamisen-saa olla opis-kelijalle ainoastaan kokeilu opintojakson suorittamiseksi perinteisestä poikkeaval-la tavalpoikkeaval-la. Ajankohta, jolloin opiskelija näyttää osaamisensa, tulee valita niin, että opiskelijalla on tarvittaessa mahdollisuus osallistua opintojaksojen normaaliin to-teutukseen.
Opettajien kokemusten mukaan osaamisen tunnistamisesta sovittaessa opiskeli-jalle tulee antaa selkeät, tarkat ohjeet siitä, miten hän voi näyttää osaamisensa. Jos laaditaan esim. raportti tai esitys, jossa osaamista kuvataan, tulee sisältö suunnitel-la hyvin. Erityisesti tulee pohtia miten varmistetaan se, että opiskelija käsitteellistää osaamisensa. Osaaminen tulee kytkeä malleihin ja teorioihin, jotka varmistavat sen, että opiskelija osaa toimia asiantuntijan tavoin ennalta arvaamattomissa tilanteissa tai muissa organisaatioissa kuin nykyisessä työyhteisössään. On myös pohdittava ohja-uksen määrä, joka AHOT-opiskelijalle voidaan antaa niukkojen resurssien puitteissa.
Opiskelijoilta saadun palautteen mukaan erittäin tärkeänä pidetään opintojakson osaamistavoitteiden selkeyttä ja ymmärrettävyyttä, jotta opiskelija tietää, millais-ta osaamismillais-ta pyritään tunnismillais-tamaan. Opiskelijoilla on joskus tunne, että osaamisen tunnistaminen vaatii heiltä enemmän ponnisteluja kuin ns. perinteinen opintojak-son suorittaminen. Tiedottamista ja keskustelua osaamisen näyttämiseen liittyvistä periaatteista tulee lisätä, koska opiskelijat eivät aina muista ja ymmärrä omaan työ-hön liittyvien elementtien käsitteellistämisen, teoreettisten mallien rakenteiden ha-kemisen ja löytämisen, merkitystä. Opiskelijoiden mielestä työelämä tulee parhaiten kytkettyä osaamisen tunnistamiseen niin, että osaaminen näytetään aidoissa työ-elämän tilanteissa tai näytteet osaamisesta ovat aitoja omissa työtehtävissä työnan-tajalle laadittuja dokumentteja yms.
3.2 Eteläsavolaisten työnantajien näkemyksiä AHOT-prosessista
Työnantajien halukkuutta osaamisen tunnistamiseen liittyvään yhteistyöhön selvi-tettiin opiskelija Riitta Pasasen opinnäytetyöllä ”Eteläsavolaisten työnantajien näke-myksiä AHOT-prosessista”.
Tutkimuksen perusjoukon muodostivat suurehkot eteläsavolaiset yritykset ja or-ganisaatiot, jotka työllistävät liiketalouden alan työntekijöitä. Otos oli harkinnan-varainen käsittäen 210 työnantajaa. Mukana oli yrityksiä, valtion ja kunnan organi-saatioita ja järjestöjä, joille lähettiin sähköinen kysely huhtikuussa 2011. Kyselyyn saatiin vastauksia 57 kpl ja vastausprosentti näin ollen on n. 27 %. Kyselystä saatua informaatiota syvennettiin syksyllä 2011 kahdeksalla teemahaastattelulla.
Työnantajat tuntevat elinikäisen oppimisen käsitteen ja arvostavat elinikäistä op-pimista. AHOT sen sijaan ei ole vielä yleisesti tunnettu. Työnantajat haluavat työllis-tää henkilöitä, jotka ovat elinikäisiä oppijoita ja osaamisensa kehittäjiä. Elinikäinen oppiminen ja osaamisen kehittäminen vaikuttaa positiivisesti työvoiman riittävyy-teen, työkyvyn säilymiseen, henkilöstön urakehitykseen ja työllistymiseen.
Työelämässä hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen näki erit-täin tarpeellisena 98 % vastaajista. Työnantajat pitävät hyvänä työpaikalla tapah-tuvaa oppimista, jolloin oppiminen voidaan kohdentaa juuri ”oikeisiin” kohteisiin.
Kuitenkin työntekijöiltä odotetaan laaja-alaista osaamista ja vastuunottamista uusis-ta osa-alueisuusis-ta, muunuusis-tautumiskykyä. Tämähän on mahdollisuusis-ta vain, jos työn amma-tilliset käsitteet ja mallit ovat työntekijän keskeistä osaamista. Vastaajien esille nos-tamia AHOT-prosessin hyötyjä on esitetty taulukossa 1. Vaikka AHOT-menettelyssä nähdään useita hyötyjä, pohdittiin myös sitä, että korkeakoulun tulee varmistaa teo-reettisen osaamisen syntyminen.
Taulukko 1: AHOT-prosessin hyödyt työyhteisössä (Pasanen 2011, 41)
Teorian ja käytännön linkittyminen ja vuorottelu Uudet ajatusmallit ja virikkeet
Henkilöstön osaamisen uudistuminen ja jatkokoulutustarpeiden tunnistaminen Työyhteisön motivoituminen
Varahenkilöiden saaminen Työkierto
Työnantajat nostivat esille joitakin osaamisen alueita, joilla osaamisen näyttäminen on luontevaa. Tällaisina mainittiin mm. henkilöstöosaaminen, esimiesosaaminen, talousosaaminen, tietotekninen osaaminen, myynti- ja markkinointiosaaminen, projektiosaaminen. Kyselyyn vastanneet työnantajat ovat valmiita erilaisiin kokei-luihin ja luoviin ratkaisuihin.