34
Kun luetteloa tarkastellaan, voidaan huomata, että vain osa siinä luetelluista tekstilaji-piirteistä on varsinaisia tekstin piirteitä, toisin sanoen näkyvissä yksittäisessä tekstissä.
Tekstinsisäisiksi piirteiksi voidaan laskea tekstin tyypillinen rakenne, tyyli ja sisältö sekä tekstin intertekstuaaliset suhteet. Vaikka tekstin suhteet toisiin teksteihin tavallaan ovatkin tekstinulkoisia, niitä voidaan pitää myös tekstinsisäisinä, koska intertekstuaali-suus voidaan saada selville vain lukemalla itse teksti.
Tekstinulkoisia piirteitä ovat puolestaan tekstin funktio, diskurssiyhteisö, tekstin ym-märtämiseksi vaadittava taustatieto, tilannekonteksti ja diskurssiyhteisön tekstilajille antama nimi. Tekstilajin nimi voi tosin joskus olla näkyvissä itse tekstissä sen otsikkona (lasku, lähetyslista, todistus jne.). Useimmiten näin ei kuitenkaan ole, eikä esimerkiksi yksittäistä tieteellistä artikkelia yleensä nimetä tekstissä tieteelliseksi artikkeliksi, vaan se tunnistetaan muiden tekstilajipiirteiden perusteella.
4 AINEISTON ANALYYSI
35
4.1.1 Tekstin funktio
Tämän tutkimuksen aineistona ovat alun perin venäjäksi ja suomeksi kirjoitetut tieteelli-set artikkelit, jotka on kirjoitettu kansainvälisten käännöstieteellisten konferenssien esi-telmien pohjalta ja julkaistu myöhemmin painotuotteena tai internetjulkaisuna. Tieteel-linen artikkeli, samoin kuin sen tiivistetympi konferenssijulkaisuversio, on yksi tiedeyh-teisön tekstilajeista, jonka päätehtävänä on uuden tieteellisen tutkimustiedon julkaise-minen. Tämä pätee luonnollisesti niin Venäjällä, Suomessa kuin muuallakin maailmas-sa. Tutkimustulosten julkaisu on kiinteä osa tieteellistä tutkimusta: vasta kun tutkimus-tulokset on julkaistu ja näin saatettu tiedeyhteisön arvioitavaksi, tutkimusta voidaan pi-tää valmiina.
Tieteellisen artikkelin pääfunktio on siis samanlainen sekä Suomessa että Venäjällä.
Lisäksi tieteellisellä artikkelilla voi olla muitakin tehtäviä, kuten kirjoittajan tunnetta-vuuden lisääminen ja aseman vahvistaminen tiedemaailmassa. Tällaisten lisäfunktioiden tutkiminen ei kuitenkaan kuulunut tämän tutkimuksen piiriin.
4.1.2 Diskurssiyhteisö
Tämän tutkimuksen aineiston diskurssiyhteisönä voidaan pitää sekä kansallista että kan-sainvälistä käännöstieteen alan tiedeyhteisöä. Artikkelien kirjoittajat ovat suomalaisia ja venäläisiä käännöstieteen asiantuntijoita, jotka ovat pitäneet artikkeliin liittyvän esitel-män alan konferenssissa. Molemmat konferenssit, joiden yhteydessä artikkelit on jul-kaistu, ovat kansainvälisiä, mutta suurin osa artikkelien kirjoittajista ja konferenssin osallistujista on kuitenkin peräisin järjestäjämaasta. Ilmeisesti sekä venäjän että suomen kieli rajoittavat ainakin jonkin verran tapahtuman ulkomaalaisten osallistujien määrää.
Kumpaakin konferenssia voi siis pitää enemmän kansallisina kuin kansainvälisinä.
Artikkelien kohderyhmän muodostavat kyseisten konferenssien osanottajat ja muut käännöstieteen tutkimuksesta kiinnostuneet henkilöt, kuten tutkijat, alan opettajat ja opiskelijat. Koska artikkelit on kirjoitettu suomeksi ja venäjäksi, niiden kohderyhmänä
36
voi pitää ensisijaisesti suomalaista ja venäläistä käännöstieteen yhteisöä sekä kirjoitus-kielen hallitsevaa kansainvälistä yhteisöä. Artikkelien yhteydessä julkaistut lyhyet lanninkieliset abstraktit kuitenkin valottavat vähintään tutkimuksen aihetta myös eng-lannin kielen taitoisille. Suomen ja venäjän kielellä kirjoitettujen tieteellisten artikkelien yleisö jää ilmeisesti kuitenkin huomattavasti pienemmäksi kuin esimerkiksi englanniksi kirjoitettujen artikkelien. Nykyisin monista tutkimuksista julkaistaankin useampia eri kielillä kirjoitettuja artikkeleita suuremman yleisön takaamiseksi. Myös yhä suurempi osa MikaEl-verkkosivuston suomalaisista kirjoittajista on alkanut kirjoittaa artikkelinsa englanniksi. Universitetskoe perevodovedenie -kokoelmassa julkaistaan myös englan-ninkielisiä artikkeleita, samoin ainakin ranskankielisiä.
4.1.3 Taustatieto
Tieteellisten artikkelien kohderyhmän todettiin edellä olevan kyseisen tieteenalan tie-deyhteisö. Toisin sanoen tieteellisten artikkelien lukijoiden oletetaan olevan alan asian-tuntijoita, joilla on artikkelien ymmärtämiseen vaadittavaa taustatietoa. Esimerkiksi alan perusterminologian voidaan olettaa olevan lukijalle tuttua, eikä sitä tarvitse teksteissä erikseen selittää.
Tämän tutkimuksen aineisto koostuu käännöstieteen alan tieteellisistä artikkeleista.
Käännöstieteessä tutkitaan sekä koko tieteenalaa koskevia että tiettyä kieliparia tai kult-tuuria koskevia ilmiöitä. Tutkimukseni aineistossa tiettyyn kielipariin tai kulttuuriin liit-tyviä kysymyksiä käsiteltiin kahdeksassa artikkelissa ja kahdessa (S2 ja V3) kysymys-ten voi ajatella olevan ainakin melkein kielestä ja kulttuurista riippumattomia. Tiettyyn kieleen ja kulttuuriin liittyvät tutkimukset avautuvat tietysti parhaiten niille, joille ky-seinen kieli ja kulttuuri ovat tuttuja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei tutkimuksilla olisi annettavaa muiden kielten ja kulttuurien tuntijoille.
Eri maiden tiedeyhteisössä tieteen tekemiseen liittyy erilaisia perinteitä, jotka voivat kyseisen maan tiedekulttuuria tuntemattomista tuntua vierailta tai jopa oudoilta. Tässä tutkimuksessa kävi esimerkiksi ilmi, että venäläisten tieteellisten artikkelien lähteiden
37
merkintätapa poikkeaa suomalaisesta. Jos lukijalle ei ole selvää, että Venäjällä lähteitä ei aina merkitä niin tarkasti kuin Suomessa, voi lukija kyseenalaistaa koko tutkimuksen luotettavuuden. Tämä tulisi tietysti myös artikkelien kirjoittajien ottaa huomioon, kun he tuottavat tekstiä lukijoille, jotka tulevat toisesta kulttuurista. Vaikka kahden kulttuu-rin saman tieteenalan artikkelien lukijoilla voi olettaa olevan hallussaan samanlaista taustatietoa, auttaa tietoisuus eri kulttuurien tekstilajien eroista lisäämään tekstiin sitä tietoa, jota sen lukijalla ei ole. Selkeät lähdetiedot auttavat lukijoita, esimerkiksi opiske-lijoita, hankkimaan sen tekstin ymmärtämiseen vaadittavan taustatiedon, joka heiltä puuttuu. Lähdeviitteiden lisäksi lukija voi tietysti tarvita muutakin tietoa (esimerkiksi kulttuurisiin käytäntöihin liittyvää), joka on hyvä tuoda esille kansainväliselle lukija-kunnalle tarkoitetussa tekstissä.
4.1.4 Tilannekonteksti
Tekstilajille tyypillinen tilannekonteksti voidaan nähdä laajasti tekstiin liittyvänä kult-tuurisena kontekstina tai suppeasti yksittäisen tekstin lähiympäristönä, esimerkiksi jul-kaisukanavana ja tekstin paikkana siinä (Nieminen 2010: 236–238). Sekä Venäjällä että Suomessa tieteellinen artikkeli on keskeinen tiedeyhteisön tekstilaji, ja se liittyy mo-lemmissa maissa olennaisena osana tiedeyhteisön tutkimustoimintaan. Tieteellisen kon-ferenssin yhteydessä julkaistun artikkelin on mahdollista tavoittaa myös ne asiasta kiin-nostuneet, jotka eivät ole päässeet paikan päälle kuulemaan varsinaista luentoa.
Tieteellisen artikkelin tärkeimpänä julkaisukanavana voidaan pitää tieteellistä aikakaus-lehteä, mutta myös konferenssijulkaisu on tyypillinen konteksti tieteelliselle artikkelille.
Esimerkiksi Mäkinen (2005: 124) pitää konferenssijulkaisuja tärkeänä julkaisukanavana tieteellisille artikkeleille, koska niihin tutkijoiden on helpompi saada artikkeleitaan esil-le kuin tieteellisiin aikakausesil-lehtiin.
Tämän tutkimuksen suomenkielinen aineisto on julkaistu internetissä ja venäjänkielinen painetussa artikkelikokoelmassa. Painetussa venäläisessä artikkelikokoelmassa artikke-lit on järjestetty kirjoittajan nimen mukaan aakkosjärjestykseen. Artikkelikokoelma
si-38
sältää yhden konferenssin materiaalia. Suomalaiset artikkelit on julkaistu internetissä Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen sym-posiumin verkkojulkaisussa osoitteessa: http://www.sktl.net/mikael/archive.php. Julkai-sun arkistossa, jossa artikkelit ovat luettavissa, on tällä hetkellä aineistoa neljästä konfe-renssista vuosilta 2007–2010. Ilmeisesti kaikista konferenssissa esitetyistä esitelmistä ei julkaista nettiartikkelia, koska internetsivuilla julkaistuja englanninkielisiä abstrakteja on huomattavasti enemmän kuin artikkeleita. Ehkäpä kaikki esitelmöitsijät eivät ole kirjoittaneet esitelmästään julkaisuun sopivaa artikkelia. Internetsivuilla ei kerrota, mi-ten julkaistavat artikkelit on valittu.
Vaikka tämän tutkimuksen aineistoryhmien julkaisukanavat ovat erilaisia, molempien ryhmien tekstejä pidetään tieteellisinä artikkeleina. Joskus eri julkaisukanava voi kui-tenkin johtaa tekstilajien eriytymiseen omiksi lajeikseen. Julkaisukanavalla voi olla vai-kutusta myös julkaistavan materiaalin laajuuteen: artikkelin julkaisu venäläisessä koko-elmassa on maksullista. Vuoden 2009 kokoelman mukaan 200 ruplaa / 1800 merkkiä välilyönteineen.
4.1.5 Tekstilajin nimi
Tekstilajilla on yleensä diskurssiyhteisön sille antama nimi, jota käytetään esimerkiksi erilaisista teksteistä keskusteltaessa. Joskus tekstilajin nimi voi olla myös otsikkona yk-sittäisessä tekstissä (todistus, lasku jne.), mutta useimmiten lajin nimi ei näy itse tekstis-sä. Tämä pätee myös tämän tutkimuksen aineistoon, suomalaisiin ja venäläisiin tieteelli-siin artikkeleihin. Tällä tekstilajilla on samanlainen ”vastaava” nimi sekä Suomessa että Venäjällä: tieteellinen artikkeli eli naytčnaja stat’ja [научная статья, naytčnaja = tie-teellinen, stat’ja = artikkeli]. Koska tarkoituksena oli verrata kahden eri kulttuurin vas-taavia tekstilajeja, ei tietysti ole yllättävää, että nimitykset ovat samanlaiset.
Tutkimusaineiston artikkelit on julkaistu konferenssijulkaisussa eikä tieteelliselle artik-kelille kaikkein tyypillisimmässä ympäristössä, tieteellisessä aikakausjulkaisussa. Täl-laisten konferenssijulkaisuissa julkaistavien artikkelien kirjoittamiseen annetaan
suoma-39
laisissa tieteellisen kirjoittamisen oppaissa erillisiä ohjeita. Konferenssijulkaisujen ar-tikkeleja voitaisiin siis pitää varsinaisen tieteellisen artikkelin ala-lajina. Mikäli konfe-renssien yhteydessä julkaistut artikkelit saavat tulevaisuudessa lisää vain niille ominai-sia piirteitä, ne voivatkin tulevaisuudessa eriytyä omaksi tekstilajikseen. Silloin tälle lajille tarvitaan myös oma nimi. Toistaiseksi konferenssijulkaisuissa julkaistuille tieteel-lisille artikkeleille ei kuitenkaan ole omaa nimeä Suomessa eikä Venäjällä, vaikka lyhy-empi nimi tekisi ainakin konferenssijulkaisuissa julkaistuista tieteellisistä artikkeleista kirjoittamisen helpommaksi.