Kasvutekijät Tietoperusteiseen teorian mukaisesti

Yrityksen osaaminen - Henkilöstön osaaminen - Johdon osaaminen - Työntekijöiden osaaminen - T&K- / koulutuspanostukset

Tietojohtaminen

- Osaaminen osana tuotteita - Olosuhteet tiedon luomiselle - Osaamisen vuotamisen estäm.

- Yrityksen kyvykkyys - Yrityksen osaaminen

Tieto tuotannontekijänä - Tiedon arvokkuus resurssina - Tiedon jalost./monistus (skaalaedut) - Laajuuden ekonomia

- Osaamisresurssin käyttöaste

Hiljaisen tiedon johtaminen - Eksplisiittisen tiedon luominen - Tiedon yhdistäminen, jakaminen - Tiedon intersubjektiivisuus - Kannusteet tiedon jakamiselle

Osaaminen tulevaisuudessa

Kuvio 5. Kasvutekijät tietoperusteiseen teorian mukaisesti

2.5

S

Tässä osiossa käsitellään tärkeimmät elementit tutkimuksen teoriaosuudessa läpikäydyistä yrityksen kasvun tutkimuksesta, sekä yrityksen teorioiden tutkimuksesta. Seuraavat tutkimuksen osat käsittelevät näiden kahden tutkimussuuntauksen keskeisten käsitteiden yhdistämistä yrityksen kasvun tutkimuksessa hyödynnettäväksi kokonaisuudeksi. Näiden kahden tarkastelutavan yhdistämistä ei ole mielestäni käsitelty tarpeeksi aihepiirin tutkimuskirjallisuudessa aikaisemmin. Lähden liikkeelle abstraktilta tasolta, käsitellen yritysten olemassaolon syitä käsitteleviä Yrityksen teorioita, näihin teorioihin sisältyviä käsityksiä erilaisista arvonluonnin tavoista, päätyen lopulta käsittelemään yritysten kasvua ja sitä, miten yrityksen teorioita voitaisiin hyödyntää kasvun tutkimuksessa. Tavoitteeni on osoittaa näiden kahden tutkimussuuntauksen yhdistämiseen liittyvä potentiaali yritysten kasvun selittämisessä, sekä kasvututkimuksen teorian kehittämisessä.

2.5.1 Yrityksen teoriat – Miksi yrityksiä on olemassa

Keskustelu yritysten kansantaloudellisesta merkityksestä ja roolista taloudellisen arvon luojina on ollut käynnissä taloustieteilijöiden ja sosiologien keskuudessa jo vuosisatojen ajan (ks. esim.

Smith 2015/1776; Weber 1947; Parsons 1956). Modernin organisaatio- ja strategiakirjallisuuden sekä niin sanotun yrityksen teorian kirjallisuuden voi tulkita jatkumoksi tälle samaiselle tutkimusperinteelle (ks. esim. Porter 1985; Priem & Butler 2001; Pies, Beckmann & Hielscher 2010). Nykyisen tieteellisen keskustelun yritysten roolista voi sanoa saaneen muotonsa Ronald H. Coasen (1937) julkaisusta The Nature of The Firm (Barney &

Hesterly 1996, 116). Coasen julkaisun myötä käynnistynyt tieteellinen työ niin sanotun Yrityksen Teorian (Theory of the Firm – ToF) ympärillä pyrkii vastaaman kysymyksiin yritysten olemassaolon luonteesta ja tarkoituksesta: miksi taloudellinen toiminta organisoidaan yritysmuotoisena eikä suorana vaihdantana yksilöiden välillä, miksi yrityksiä on olemassa, miksi yritykset ovat niin samankaltaisia sekä mitkä ovat yritystoiminnan rajat.

Näihin kysymyksiin vastatakseen tutkijat ovat kehittäneet useita erilaisia teorioita (ks. esim.

Kantarelis 2007; Spulber 2009). Yrityksen teoriat painottavat selityksissään eri näkökulmia yritykseen, ja teorioita voidaan jaotella esimerkiksi seuraavasti: taloudellista tehokkuutta yritysmuotoisen toiminnan selittäjänä painottavat teoriat kuten transaktiokustannusteoria ja päämies-agentti teoria, organisaatiomuodossa toimimisen hyötyjä painottavat teoriat kuten

behavioristiset teoriat ja byrokraattinen teoria, ja strategiaa painottavat teoriat kuten arvoketjuteoriat ja sidosryhmäteoriat (ks. esim. Kantarelis 2007; Kraaijenbirk & Spender 2011;

Spulber 2009). Eri teoriat vastaavat kysymyksiin yritysten olemassaolosta ja tarkoituksesta eri tavoin, mutta kaikkia teorioita yhdistää vastauksen yleinen muoto: yritys ratkaisee jotain ongelmaa tai täyttää jotain tarvetta, joka maailmassa on. Tämä tehdään yritysmuodossa, koska toiminta on yritysmuodossa tehokkaampaa, tai jostain muusta syystä järkevämpää verrattuna siihen, että yrityksen osat toimisivat erillään.

Erilaisia akateemisessa tutkimuksessa laajasti käytettyjä ja viitattuja yrityksen teorioita voidaan nimetä olevan ainakin kaksikymmentä erilaista (Kraaijenbirk & Spender 2011). Kraajienbirk ja Spender (2011) esittävät artikkelissaan Theories of the Firm and Their Value Creation Assumptions, että yrityksen teoriat tulisi jaotella sen suhteen, miten ne käsittävät yrityksessä muodostuvan arvonluonnin tapahtuvan. Heidän mukaansa tarvitaan useita eri yrityksen teorioita, koska yritykset eroavat toisistaan keskeisimmin sen suhteen, mille tekijöille arvonluonti perustuu. Keskeisin kysymys, johon yrityksen olemassaoloa ja menestystä pohdittaessa tulee vastata, on mihin yrityksen toiminnallaan luoma arvo perustuu. (Kraaijenbirk

& Spender 2011.)

2.5.2 Yrityksen teoriat ja arvonluonti

Yhden lopullisen yrityksen teorian sijaan liiketaloustieteessä sovelletaan useita teorioita selitettäessä yritysten olemassaoloa. Näillä eri teorioilla on erilaiset taustaoletukset, käsitykset yrityksen olemassaolon syistä, sekä eri käsitykset siitä mikä yritystoiminnassa luo arvoa ja millaista tämä arvo on. (ks. esim. Hart 1989; Peteraf & Barney 2003; Asher 2005; Spulber 2009;

Kraaijenbirk 2011, 27.)

Yrityksen teoriat vastaavat kysymykseen miksi yrityksiä on olemassa, ja tehdessään näin, ne vastaavat samalla kysymyksiin: miksi yritystoiminta luo arvoa ja, miksi yrityksillä on arvoa (Kraaijenbirk & Spender 2011). Arvo syntyy nimenomaan siitä, että yritys ratkaisee jotain ongelmaa, tai tyydyttää jotain markkinoilla olevaa tarvetta paremmin, kuin muulla tavalla toimien olisi mahdollista tehdä. Koska yritys luo toiminnallaan arvoa, on myös yrityksillä itsellään arvoa.

Eri yrityksen teoriat sisältävät kukin implisiittisesti käsityksen siitä, miksi taloudellista toimintaa harjoitetaan yritysmuodossa. Byrokraattinen teoria olettaa, että arvo syntyy

toiminnan korkean standardoinnin asteen myötä, jollaista ei voida muunlaisella toiminnan organisointitavalla saavuttaa (Weber 1947). Porterin arvoketjumallin mukaan hyödykkeen vaiheittainen jalostaminen eri arvoketjun vaiheilla sijaitsevissa yrityksissä luo arvon. Ilman yrityksiä, tällaista pitkää taloudellisen arvonlisäyksen ketjua ei olisi mahdollista muodostaa.

(Porter 1985.) Erilaiset behavioristiset teoriat puolestaan käsittävät yritystoiminnan luoman arvon juontuvan sen kyvystä paikata yksilön kognitiivisia rajoitteita, mahdollistaen rationaalisemmat päätökset (esim. Cyert & March 1963). Markkinointia painottavat teoriat korostavat asiakkaan odottamaa arvoa, että tuotteen tai palvelun ostopäätöksen myötä koettua arvoa saadun hyödyn muodossa(ks. esim. Woodruff, 1997).

Yritysmuodossa toimimisen edut, sekä yrityksen toiminnallaan luoma arvo voidaan selittää yrityksen teorioilla: toiminta yritysmuodossa on paras tapa ratkaista jotain ongelmaa, tai tyydyttää tarvetta, joka koetaan subjektiivisesti tai objektiivisesti arvokkaaksi asiaksi. Samalla on kuitenkin selvää, että yritykset eroavat toisistaan monessa suhteessa: toiset yritykset kasvavat enemmän ja nopeammin kuin toiset, toiset yritykset ovat kannattavampia kuin toiset, toiset yritykset ovat arvokkaampia kuin toiset. Tämä yksinkertainen havainto johtaa seuraavaan kysymykseen: miksi toiset yritykset kasvavat ja menestyvät paremmin kuin toiset.

Yritystoiminta luo arvoa, koska yritysmuodossa erilaiset ongelmat pystytään ratkaisemaan, ja erilaiset tarpeet pystytään tyydyttämään paremmin, kuin jossain muussa muodossa toimittaessa.

Eri yrityksen teorioihin sisältyy eri käsitykset yritystoiminnan luoman arvon syntytavoista:

toiminta yritysmuodossa vähentää transaktiokustannuksia, toiminta yritysmuodossa luo rationaalisimmat tuotantotavat, yritysmuotoinen toiminta mahdollistaa pitkien tuotantoketjujen yhdistämisen toisiinsa, yritykset luovat olosuhteet rationaalisemmille päätöksille sekä yritykset luovat edellytykset asiakkaan kokemalle arvolle. (ks. Williamsson 1981; Weber 1947; Porter 1985; Cyert & March 1963; Woodruff 1997.)

Yritysten väliset erot niiden suorituskyvyssä ja arvossa voidaankin selittää yrityksen teorioiden sisältämien arvonluontikäsitysten avulla: yritysten väliset erot ovat selitettävissä eroilla yritysten kyvyissä toteuttaa niiden luonteelle tyypillistä arvonluontiprosessia. Nämä erot kyvyssä luoda arvoa tarkoittavat eri teorioiden kohdalla eri asioita: transaktiokustannusten teoriassa erot syntyvät yritysten kyvyssä vähentää sopimusten tekemisestä aiheutuvia kustannuksia, byrokraattinen teoria näkee erojen johtuvan standardoidun toimintamallin tehokkuudessa, behavioristiset teoriat rajaavat erot yritysten arvonluonnin kyvykkyydessä koskemaan rationaalista päätöksentekoa, markkinointia painottavissa teorioissa erot selittyvät puolestaan yritysten erilaisissa kyvyissä luoda asiakkaan kokemaa arvoa.

Näin ollen voidaan perustellusti ajatella, että erot yritysten suorituskyvyssä, ja sitä kautta erot yritysten kasvussa ja arvossa, voidaan selittää eroilla yritysten kyvyissä luoda arvoa. Kun ajatus arvonluonnista yritysten välisten erojen selittäjänä otetaan lähtökohdaksi, voidaan väittää, että eri toimialojen yritykset eroavat käytännön tasolla siinä, miten ne luovat arvoa, ja millainen on niiden arvonluonnin tapa. Jotta eri toimialojen yritysten arvonluontitapa voidaan tunnistaa, tarvitaan yrityksen teorioita. Kuten Kraajienbirk ja Spender (2011) esittävät artikkelissaan Theories of the Firm and Their Value Creation Assumptions, yrityksen teoriat tulisi jaotella sen suhteen, miten ne käsittävät yrityksessä muodostuvan arvonluonnin tapahtuvan. Eri yrityksen teorioita voidaan hyödyntää soveltamalla eri teorioita kuvaamaan toimintalogiikaltaan erilaisia, eri toimialojen yrityksiä, ja kullekin toimialalle ominaista arvonluonninprosessia. Jos tällainen oletus on oikea, voidaan väittää yrityksen arvonluonnin tavan olevan tärkeä tekijä selitettäessä eroja yritysten suorituskyvyssä, kasvussa ja arvossa.

Edellä käsitellyn pohjalta esitänkin, että perustuen analyysiin yritysten erilaisista arvonluonnin tavoista ja arvonluontiprosesseista, on mahdollista selittää eroja yritysten suorituskyvyssä, kasvussa ja arvossa. Keskeisimmäksi yrityksiä erottavaksi tekijäksi voidaan ymmärtää se, miten ne onnistuvat toimialalleen ominaisessa arvonluontiprosessissa. Useita eri yrityksen teorioita tarvitaan, koska eri toimialojen yritykset eroavat arvonluonnin tavaltaan toisistaan.

Tutkimalla yritysten eroja yritysten suoriutumisessa suhteessa niiden toimialan arvonluonnin tapaan, voidaan selittää yritysten välisiä eroja suorituskyvyssä ja kasvussa.

2.5.3 Yrityksen arvonluonnin tavat ja kasvutekijöiden tutkimus

Yleisin tapa selittää yritysten kasvua on tutkia kasvua seurauksena kasvulle keskeisiksi ymmärretyistä ominaisuuksista, jolloin kasvua selitetään erilaisilla kasvutekijöillä. (ks esim.

Storey 1994; Davidsson & Wiklund 2000; Stenholm & Toivonen 2006.) Yrityksen kasvuun vaikuttavista tekijöistä tiedetään korrelaation tasolla paljon, mutta eri kasvutekijöiden testaaminen erilaisilla aineistoilla ei vaikuta johtavan sellaisten kasvutekijöiden löytymiseen, jotka selittäisivät kaikenlaisten kasvaneiden yritysten kasvua. Kuten olen aiemmin tässä osiossa todennut, tutkimalla eroja yritysten onnistumisessa toimialalleen ominaisessa arvonluonnin tavassa, voisi olla mahdollista selittää yritysten eroja yritysten suorituskyvyssä.

Tutkimushypoteesini onkin, että valitsemalla tutkittavat kasvutekijät tutkittavien yritysten arvonluonnin tapaa kuvaavan yrityksen teorian valossa, voi olla mahdollista löytää parempia tuloksia kasvutekijöiden ja kasvavien yritysten välillä.

Keskeistä on tehdä sama huomio yritysten kasvun tutkimuksessa, mitä Kraaijenbirk ja Spender (2011) ovat tehneet yrityksen teorioiden osalta. Heidän mukaansa yrityksen teoriat tulisi jaotella sen mukaan, miten ne käsittävät yrityksessä muodostuvan arvonluonnin tapahtuvan. Eri yrityksen teoriat siis edustavat erilaisille yrityksille, ja eri toimialoille ominaisia arvonluonnin tapoja. Näin ollen kasvututkimuksessakin pitäisi ehkä ajatella, että kasvutekijöitä tutkittaessa tulee luopua kaikkiin yrityksiin sopivien kasvutekijöiden etsinnästä, ja etsiä kullekin arvonluonnin tavalle ominaisia kasvutekijöitä, joita tutkimalla voidaan tutkia yritysten välisiä eroja suorituskyvyssä, kasvussa ja arvossa.

Tutkimalla yrityksen teorioita, ja niiden sisältämiä käsityksiä yritysten arvonluonnin tavoista, on mahdollista lähteä tutkimaan mihin erilaisten yrityksen arvonluonti perustuu. Mekanismit, jotka johtavat teollisuusyrityksen kasvuun ovat todennäköisesti erilaiset, kuin asiantuntijayrityksen kasvuun johtavat mekanismit. Yhtä lailla se, mihin teollisuusyrityksen arvonluonti perustuu, eroaa konsulttiyrityksen arvonluonnin tavasta. Näin ollen keskeiseksi seikaksi muodostuukin yrityksen arvonluonnin tavan tunnistaminen. Mikäli yrityksen kasvua lähestytään tällä tavoin, keskeiseksi tekijäksi tutkimuksen onnistumisen näkökulmasta nousee oikean teoreettisen tarkastelutavan valitseminen kohdeyritysten tarkasteluun, sekä onnistunut teorian operationalisointi. Näin tutkijan tulee painottaa käytetyn teorian keskeisten piirteiden ja kohdeyrityksistä jo tiedettyjen ominaisuuksien vastaavuutta.

Kun yritykselle ominainen arvonluonnin tapa on tunnistettu, voidaan valita kasvua selittävät taustatekijät paremmin. Hypoteesini on, että ne ominaisuudet, jotka ovat positiivisessa riippuvuussuhteessa tietyn toimialan yritysten kasvun kanssa, ovat ominaisuuksia, jotka ovat tiiviisti yhteydessä yrityksen arvonluonnin tapaan. Tässä vaiheessa tutkimusta luodaan seuraavat hypoteesit, joita testataan tutkimuksen empiirisessä osiossa. Vastaukset hypoteeseihin ovat osa varsinaisiin tutkimuskysymyksiin vastaamista:

Hypoteesi 1: Yrityksen arvonluonnin tapaan perustuvat kasvutekijät selittävät kohdeyritysten kasvua paremmin, kuin yleiset kasvutekijät.

Hypoteesi 2: Valitsemalla kasvutekijät yritysten toimialalle ominaista arvonluonnin tapaa kuvaavaan teoriaan perustuen, voidaan selittää yritysten kasvua.

2.5.5 Yhteenveto

Tutkimusta varten luotu teoreettinen viitekehys on esitetty alla (Kuvio 6). Harmaat ympyrät kuvaavat aiemmassa kasvututkimuksessa löydettyjä yrityksen kasvua selittäviä tekijöitä.

Katkoviivalla rajatulle suorakaiteen muotoisella alueella olevat pallot kuvaavat tutkimusnäyttöön perustuvia tekijöitä. Alueen ulkopuolella olevat pallot kuvaavat teoreettisen tutkimuksen kohteena olevia tekijöitä, joiden yhteyttä kasvuun ei olla vielä empiirisesti tutkittu tarpeeksi. Ympyrän muotoinen alue kuvaa kasvutekijöiden rajaamista laajasta muuttujajoukosta tietyn toimialan yritysten arvonluonnin tapaa kuvaavaan teoriaan perustuen.

Mustalla katkoviivalla kuvattu Tutkimusalue, kuvaa aiemmassa tutkimuksessa olevaa aukkoa, jota tämä tutkimus pyrkii täydentämään: yrityksen teorioiden analyysin perusteella esitän, että tunnistamalla yrityksen toimialalle tyypillinen arvonluonnin tapa, ja operationalisoimalla teoria huolellisesti, voidaan saada tarkempaa tietoa yrityksen kasvua selittävistä tekijöistä.

Tietyn toimialan yritykset Toimialan arvonluonnin tapaa kuvaava yrityksen teoria