Teoriakomponentti Pienin
faktorilataus
Suurin faktorilataus
Kaiserin testi, KMO
Bartlettin testi, sig
Komponentti 1 (Yrityksen osaaminen) 0.565 0.941 0.694 p<0.001
Komponentti 2 (Tietojohtaminen) 0.556 0.871 0.843 p<0.001
Komponentti 3 (Tieto tuotannontekijänä) 0.530 0.902 0.718 p<0.001
Komponentti 4 (Hiljaisen tiedon johtaminen) 0.621 0.881 0.822 p<0.001
Komponentti 5 (Osaaminen tulevaisuudessa) 0.562 0.856 0.725 p<0.001
Keskiarvo 0.567 0.890 0.760
Aineistoa voidaan testien perusteella pitää faktorianalyysiin soveltuvana. Esimerkiksi Hair ym.
(2010, 104) mukaan erittäin hyvä lukema KMO:n testille on vähintään 0.80:an suuruinen arvo.
Bartletin testi luetaan perinteisten tilastollisten merkitsevyystestien joukkoon, jolloin testin p-arvon pitäisi olla alle 0.05. Vaikka kaikkien teoriakomponenttien KMO:t eivät ylittäneet mainittua 0.80 arvoa, voidaan saatuja lukemia pitää kuitenkin suhteellisen hyvinä, sillä esimerkiksi Olkkonen ja Saastamoinen (2005) pitävät KMO:n minimirajana arvoa 0.50 (Olkkonen & Saastamoinen 2005).
KMO:n 0.50 raja ylittyi kaikkien komponenttien osalta kirkkaasti, aineiston pienimmän KMO:n arvon ollessa 0.694.
Kaiserin ja Bartlettin testien lisäksi tarkasteltiin muuttujien kommunaliteetin saamia arvoja.
Kommunaliteetti kertoo, kuinka suuri osuus yksittäisen havaitun muuttujan varianssista pystytään selittämään faktorien avulla. Nummenmaan ym. (2009, 403) mukaan muuttujat, joiden kommunaliteetti jää alle 0.30 tulisi tässä vaiheessa analyysia poistaa. Näin pyritään helpottamaan lopullisen tuloksen tulkintaa. Eri teoriakomponenttien muuttujien kommunaliteetit olivat pääsääntöisesti > 0.40. Tässä vaiheessa mukana olleiden muuttujien kommunaliteetit vaihtelivat välillä 0.32 ja 0.99. Aineistosta poistettiin aikaisemmin ne muuttujat, joiden kommunaliteettti jäi alle 0.30. Muuttujat, joiden kommunaliteetti jäi alle 0.30 olivat kaikki samalla muuttujia, joiden faktorilataus jäi alle 0.50, joten kommunaliteetin vuoksi poistettuja muuttujia ei tässä listata enää erikseen.
Faktorianalyysin jälkeen saadut faktoriratkaisut tulkittiin tutkimuksen teoriaan perustuen, ja löydetyille faktoreille annettiin nimet kunkin faktorin sisältämän muuttujajoukon mukaisesti.
Muodostuneet faktorit on nimetty tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen perustuen taulukoissa
5-12 näkyvällä tavalla.Teoria 1 koostui kolmesta komponentista, jotka muodostivat faktorianalyysin perusteella seuraavanlaiset faktoriratkaisut:
• Komponentin 1, Osakkaat, tarkastelu muodosti neljä faktorin mallin, joka selitti 71,93 % osion kokonaisvarianssista. Faktorin 1 muodostivat muuttujat v9, v10, v11, v12, v13 ja v14. Kyseiset muuttujat latautuivat tarpeeksi tälle faktorille, muodostaen osakkaiden Kasvumotivaatiota kuvaavan faktorin. Muuttujat v17, v18, v19 ja v20 muodostivat osakkaiden Inhimillistä kokemuspääomaa ilmentävän faktorin 2. Osakkaiden Halua menestyä kuvaavan faktorin muodostivat muuttujat v1 ja v2. Teoriakomponentin 1 neljännen faktorin muodosti yksin muuttuja v3. Faktori 4 kuvasi osakkaan halua Oman ja perheen toimeentulon parantamiseen.
Kaikki komponentin 1 muuttujat latautuivat varsin odotusten mukaisesti ja tukivat näin ennakko-odotuksia.
• Komponentin 2, Yritys, muuttujista muodostui yhteensä seitsemän faktorin ratkaisu. Muuttujat v57, v58, v59, v60, v61, v62 ja v64 rakensivat faktorin 1, Talousjohtaminen. Muuttujat v45, v46, v47, v48, v49 sekä v50 muodostivat faktorin 2, Työntekijöiden autonomia. Muuttujat v22, v23, v24, v34, v37, v38 latautuvat samalla tapaa, muodostaen faktorin numero 3, Innovatiivisuus ja proaktiivisuus. Faktorin 4, Riskinottokyky, muodostivat muuttujat v28, v29 ja v31. Faktori 5 sisälsi muuttujat v51 ja v52, ja se kuvasi yrityksen Kassan hallintaa.
Muuttujat v55 ja v56 muodostivat faktorin 6, ilmentäen yrityksen Kykyä saada pääomia. Seitsemäs faktori muodostui muuttujista v42 ja v43. Faktori kuvasi yrityksen Kilpailukyvyn johtamista. Faktorit 1, 5 ja 6 muodostuivat yrityksen kasvukykyä tarkastelevista kysymyksistä. Faktorit 2, 3, 4 ja 7 rakentuivat yrityksen kasvuorientaatiota mittaavista kysymyksistä. Faktori 3, Innovatiivisuus ja proaktiivisuus yhdistyi teoriaosuudessa ja kysymyslomakkeella toisistaan erillisinä kasvutekijöinä käsiteltyjä innovatiivisuutta ja proaktiivisuutta, muodostaen näitä kahta tekijää yhdistelmänä ilmentävän faktorin.
• Komponentin 3, Strategia, faktorianalyysi muodosti neljä faktoria. Muuttujat v71, v72, v73, v75 ja v76 muodostivat yrityksen Strategista suhtautumista innovaatioihin kuvaavan faktorin 1. Muuttujat v88, v89, v90, v91 sekä v92 latautuivat faktorille numero 2, ja edustivat yrityksen Panostuksia inhimilliseen pääomaan. Faktori 3, yrityksen suhtautumista Uusien markkinoiden etsimiseen muodostui muuttujista v83, v84 ja 85. Faktori 4, yrityksen Strateginen asemoiminen markkinalla, koostui muuttujista v77 ja v78. Faktorit muodostuivat odotusten mukaisesti suhteessa teoriaan, joskin yksi muuttuja, v76, oli alun perin osa eri kasvutekijää mittaavaa muuttujajoukkoa. Kuitenkin uudelleen tulkittuna muuttuja sopi hyvin mittaamaan myös faktorin 1 mukaista kasvutekijää, Strateginen suhtautuminen innovaatioihin.
Teoria 2 koostui puolestaan viidestä komponentista, jotka muodostivat faktorianalyysin perusteella seuraavanlaiset faktoriratkaisut:
• Komponentti 1, Yrityksen osaaminen, muodosti kahden faktorin ratkaisun. Faktori 1, yrityksen Panostukset inhimilliseen pääomaan muodostui muuttujista v97, v98, v99, v100, v101. Faktori 2 muodostui muuttujista v93, v94 ja v95. Faktori kuvaa yrityksen Yleistä koulutus- ja osaamistasoa. Komponentin 1 faktoriratkaisu oli odotusten mukainen.
• Komponentti 2, Tietojohtaminen, kohdalla faktorianalyysi tuotti kaksi faktoria sisältävän ratkaisun. Faktori 1, Olosuhteet uuden tiedon syntymiselle, muodostui muuttujista v106, v107 ja v108. Faktorin 2 muodostivat puolestaan muuttujat v105, v110 ja v116 sekä v117. Faktori kuvasi yrityksen Osaamisen johtamista.
Faktorianalyysi karsi komponentin 2 kohdalla useamman kasvutekijän mukaiset kysymykset pois analyysista,
mutta syntynyt ratkaisu oli teorian mukainen.
• Komponentin 3, Tieto tuotannontekijänä, faktorianalyysi tuotti kahden faktorin ratkaisun. Muuttujat v123, v125 ja v126 muodostivat faktorin Tiedon intersubjektiivisuus. Muuttujat v127, v128 ja 129 muodostivat yrityksen tiedon ja osaamisen Laajuuden ekonomian hyötyjä kuvaavan faktorin. Muuttujat latautuivat odotetusti teoriaan perustuen, joskin kaksi kasvutekijää karsiutui pois jatkoanalyysistä. Komponentin 4 osalta yhden kasvutekijän mukaiset muuttujat eivät latautuneet millekään faktorille. Muuten faktorit muodostuivat odotusten mukaisesti suhteessa teoriaan.
• Komponentin 4, Hiljaisen tiedon johtaminen, muuttujista muodostui kolmen faktorin ratkaisu. Faktori 1 kuvastaa yrityksen kykyä Hyödyntää tietoa kollektiivisesti, ja koostuu muuttujista v138, v143, v144, v145, v146 ja v149. Faktori 2, Eksplisiittisen tiedon luominen puolestaan muodostui muuttujista v134, v136, v137 ja v139.
Muuttuja v134 jouduttiin poistamaan vielä faktorin reliabiliteetin testaamisen jälkeen, koska ko. muuttujan poisjättäminen paransi faktorin reliabiliteetti kertoimen arvoa selvästi. Faktori 3, Organisatorisen tiedon synnyttäminen, rakentui muuttujista v147 ja v150. Faktorit muodostuivat odotusten mukaisesti suhteessa
teoriaan komponentin 5 osalta.
• Komponentin 5, Tulevaisuuden osaaminen, muuttujat muodostivat faktorianalyysin myötä kolmen faktorin ratkaisun. Faktori 1, Tulevaisuuden inhimillinen pääoma, muodostui muuttujista v160, v161, v162, v163 ja v164.
Muuttujat v152 ja v154 muodostivat faktorin 2, yrityksen Orientaatio luoda uutta tietoa. Muuttujat v157 ja v158 latautuvat faktorille numero 3 muodostaen yrityksen Rekrytointipolitiikkaa ilmentävän faktorin.
Kokonaisuutena tutkimusmuuttujat latautuivat odotusten mukaisesti suhteessa tutkimuksen teoriaosuuteen. Useita muuttujia poistettiin faktorianalyysin edetessä joko puutteellisen latauksen tai kommunaliteetin takia, jotta mielekkäitä faktoriratkaisuja pystyttiin muodostamaan. Tutkimuksen analyysin pääpaino on ekspolratiivisessa analyysissa, joten on ymmärrettävää ja jopa tarkoituksenmukaista, että osa muuttujista karsiutuu pois eikä päädy varsinaiseen tilastolliseen testaukseen mukaan. Tämän tutkimuksen yhtenä päätarkoituksena on selvittää laajasti kasvututkimuskirjallisuudessa esitettyjen tekijöiden vaikutusta kohdeyritysten kasvuun, eikä testata varsinaisesti mitään aiemmin tarkasti formuloitua teoriaa, joten on tutkimuksen luonteen mukaista, että muuttujien suhteen tapahtuu karsiutumista.
Tilastotieteessä faktorin sisäistä yhtenäisyyttä, konsistenssia, tarkastellaan reliabiliteettikertoimilla.
Cronbachin alfa kerroin on reliabiliteetin mittaamiseen käytettävistä kertoimista yksi yleisimmin
käytettyjä (Heikkilä 2014, 187). Tutkimuskirjallisuudessa Cronbachin alfan minimiarvona pidetään monessa yhteydessä kertoimen arvoa 0.70 (ks. esim. Nummenmaa ym. 2009; Hair ym. 2010, 125).
Etenkin kysely- ja haastattelututkimuksiin sisältyy monta kertaa niin paljon satunnaisvirhettä aiheuttavia tekijöitä, että usein on käytännön syistä mielekästä hyväksyä myös tätä alhaisempia reliabiliteettikertoimen arvoja (Heikkilä 2014, 187).
Ei siis voida määrittää yksiselitteistä rajaa tai sääntöä Cronbachin alfalla lasketun reliabiliteettikertoimen arvolle, vaan tutkimuksen luonne ja tutkimuskohde määrittävät tapauskohtaisesti sen, millaiset arvot voidaan hyväksyä (Nummenmaa 2009, 356). Tässä tutkimuksessa tutkimusmuuttujista muodostettujen faktoreiden saamat Cronbachin alfan arvot vaihtelivat arvojen 0.608 - 0.931 välillä. Muodostettuja faktoreita voidaan perustellusti pitää yhtenäisinä, sillä tutkimuskirjallisuudessa kertoimen minimiarvona pidetään arvoa 0.70 (ks. esim.
Hair ym. 2010, 125). Kaksi faktoria sai arvoksi alle 0.70. Esimerkiksi Metsämuuronen. (2009, 443) esittää kirjassaan hyväksyttäväksi Cronbachin alfan minimiarvoksi 0.60. Kaikki tutkimuksen faktorit täyttävät tämän kriteerin. Myöskin Hair ym. (2010, 118) toteavat kirjassaan 0.60 olevan hyväksyttävä kertoimen alaraja etenkin eksploratiivisissa tutkimuksissa. Kokonaisuutena tässä tutkimuksessa raportoituja reliabiliteettikertoimen arvoja voidaan perustellusti pitää yleisesti tilastotieteellisissä tutkimuksissa sovellettujen raja-arvojen mukaisina, sillä tutkimus on luonteeltaan eksploratiivinen, ja tutkimusaineistona on kyselylomakkeella kerättyä, arvostuksiin ja mielipiteisiin perustuvaa dataa.
Taulukoissa 5-12 esitetään myös jokaisen faktorin osalta, kuinka hyvin kukin yksittäinen faktori ja muodostettu faktoriratkaisu selittää tutkimusmuuttujien varianssia. Faktoriratkaisut esitetään kaikkien teoriakomponenttien osalta: 1.1) Yrityksen osakkaat, 1.2) Yrityksen ominaisuudet, 1.3) Yrityksen strategiset painopisteet, 2.1) Yrityksen osaaminen 2.2.) Tietojohtaminen 2.3) Tieto tuotannontekijänä, 2.4) Hiljaisen tiedon johtaminen ja 2.5) Tulevaisuuden osaaminen.