Synteesi erityistä tukea tarvitsevien lasten kokemasta väkivallasta

Synteesi väkivallasta erityistä tukea tarvitsevia lapsia kohtaan muodostui kolmesta osasta: Erityistä tukea tarvitseviin lapsiin kohdistuvan väkivallan moninaisuus ja muo-dot, väkivaltaan yhteydessä olevat tekijät ja väkivallan esiintyminen erityistä tukea tarvit-sevia lapsia kohtaan. (Kuvio 2.)

Erityistä tukea tarvitseviin lapsiin kohdistuvan väkivallan moninaisuus ja muodot (Taulukko 2.) kuvasivat useita erilaisia tilanteita ja väkivallan muotoja, joita erityis-tä tukea tarvitseviin lapsiin oli kohdistunut (osajulkaisut II ja III). Niihin kuului-vat henkinen väkivalta, fyysinen väkivalta, erityistä tukea tarvitseva lapsi väkivallan todistajana, sisarusten väliset riidat erityistä tukea tarvitsevan lapsen perheissä, kiu-saaminen ja syrjiminen erityisyyden vuoksi sekä väkivalta osittain oikeutettuna tai vaikeasti määriteltävänä tekona. Henkistä väkivaltaa eritystä tukea tarvitseviin lapsiin oli kohdistunut vanhempien, ikätoverin ja avustajan taholta. Lapset kuvasivat useita konkreettisia henkisen väkivallan tekoja, joita avustaja oli heihin kohdistanut. Fyy-sistä väkivaltaa erityistä tukea tarvitsevia lapsia kohtaan kohdistui vanhempien, iso-vanhemman, seurustelukumppanin, ikätoverin ja avustajan taholta. Lapset kuvasivat, että he olivat olleet todistamassa väkivaltatilanteita omassa perhepiirissään. Väkivallan todistaminen läheistä kohtaan oli erään erityistä tukea tarvitsevan lapsen kokemana

vaikeampaa kuin se, että väkivalta kohdistui häneen itseensä. Sisarusten väliset riidat perheissä kuvattiin erityistä tukea tarvitsevien lasten taholta sekä lieviksi että vakaviksi tilanteiksi. Kiusaaminen ja syrjiminen erityisyyden vuoksi tarkoitti erilaisuuden tai vamman takia kiusatuksi tulemista tai leikeistä pois jättämistä ikätovereiden taholta esimerkiksi fyysisten ominaisuuksien vuoksi. Osa lapsista koki, että osassa kasvatusti-lanteita vanhempien oikeus oli rankaista lasta hänen käytöksen vuoksi. Myöskään kai-kissa tilanteissa tai väkivallan muodoissa ei ollut lapsien mukaan helppoa tai selkeätä määritellä tekoa väkivallaksi.

Taulukko 2. Erityistä tukea tarvitseviin lapsiin kohdistuvan väkivallan moninaisuus ja muodot

Alaluokka Yläluokka Pääluokka

Erityistä tukea tarvitsevan lapsen väkivalta kokemukset perheessä

Vanhemman käyttämä henkinen väkivalta erityislasta kohtaan

Avustajan kohdistama henkinen väkivalta erityislasta kohtaan

Ikätovereiden kohdistama henkinen kiusaaminen erityislasta kohtaan Henkisen väkivallan teot

Henkinen väkivalta erityistä tukea tarvit-sevia lapsia kohtaan

Lähipiirissä olevien henkilöiden kohdistama väkivalta erityistä tukea tarvitsevaa lasta kohtaan

Isoäidin kohdistama lievä fyysinen väkival-ta erityislasväkival-ta kohväkival-taan

Tyttöystävän kohdistama lievä fyysinen väkivalta erityislasta kohtaan

Avustajan kohdistama lievä fyysinen väkivalta erityislasta kohtaan

Fyysinen väkivalta erityistä tukea tarvit-sevia lapsia kohtaan

Vanhemman käyttämä fyysinen väkivalta erityislasta kohtaan

Ikätovereiden kohdistama fyysinen kiusaa-minen erityislasta kohtaan

Fyysiset väkivallan teot

Erityislapsen todistama väkivalta perheessä Erityistä tukea tarvitseva lapsi väkivallan todistajana

Sisarusten väliset riidat Sisarusten väliset riidat erityistä tukea tarvitsevan lapsen perheissä Ikätoverin erityislapseen kohdistama

kiu-saaminen ja syrjiminen vamman takia

Kiusaaminen ja syrjiminen erityisyyden vuoksi

Tunne, että väkivalta on osittain oikeutettua

Vaikeasti määriteltävät teot Väkivalta osittain oikeutettuna tai vaikeasti määriteltävänä tekona erityistä tukea tarvitsevien lapsien kokemana

Väkivaltaan yhteydessä olevat tekijät muodostuivat väkivallan suojaavista ja väki-vallalle altistavista tekijöistä (osajulkaisut I ja III). Erityistä tukea tarvitsevien lasten mukaan kiusaamiselta suojaavia tekijöitä olivat ystävät ja aikuisen puuttuminen kiu-saamistilanteisiin sekä erityiskouluympäristö. Erityiskouluympäristössä ei lasten ker-toman mukaan ollut kiusaamista ja he kuvasivat, että siellä oli opettajan lisäksi avus-tavaa henkilökuntaa. Väkivallalle altistavista tekijöistä nousivat esille perheen alhaiset bruttotulot, vanhemman oma henkinen kaltoinkohtelu lapsuudessa, vanhemman su-kupuoli henkisen väkivallan osalta sekä lapsen ikä ja susu-kupuoli. Perheen alhaiset brut-totulot olivat yhteydessä tarkasteltaessa lievää fyysistä väkivaltaa lapsiin kohdistuvan väkivallan osalta. Myös vanhemmat, jotka olivat kokeneet henkistä kaltoinkohtelua lapsuudessa, kohdistivat sitä myös lapseensa. Biologiset äidit käyttivät enemmän hen-kistä väkivaltaa, kuin biologiset isät. Lapsen vanhempi ikä verrattaessa 4- ja 2-vuotiaita lapsia altisti heidät henkiselle ja lievälle fyysiselle väkivallalle verrattaessa nuorempiin lapsiin. Poikiin kohdistui myös enemmän henkistä väkivaltaa kuin työttöihin.

Väkivallan esiintyminen erityistä tukea tarvitsevia lapsia kohtaan tuli esille niin, että lievä fyysinen väkivalta oli hieman yleisempää ei-erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla, verrattaessa erityistä tukea tarvitseviin lapsiin. Lievää fyysistä väkivaltaa kohdistui vä-hemmän somaattisia tai kehityksellisiä haasteita omaaviin lapsiin verrattaessa ei eri-tyistä tukea tarvitseviin lapsiin. Erieri-tyistä tukea tarvitsevia lapsia kohtaan esiintyi enem-män henkistä väkivaltaa äitien taholta verrattaessa äiteihin, joilla ei ollut erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia. Vammaryhmittäin tarkasteltuna somaattisia tai kehityksellisiä haasteita omaavien lasten äidit kohdistivat enemmän henkistä väkivaltaa lapsiinsa, kuin ne äidit, joiden lapsilla näitä haasteita ei ollut. Neurologisia tai psyykkisiä haas-teita omaavia lapsia kohtaan kohdistui enemmän henkistä sekä lievää fyysistä väkival-taa äitien taholta verrattessa äiteihin, joilla ei ollut erityisen tuen tarpeessa olevaa lasta.

Lievää fyysistä väkivaltaa kohdistui myös useammin kyseisiä lapsia kohtaan äitien ta-holta verrattaessa muiden lasten äiteihin. Vakava fyysinen väkivalta oli hieman ylei-sempää lapsiin, joilla oli erityisen tuen tarve verrattaessa lapsiin, joilla ei ollut erityisen tuen tarvetta. Tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä, mutta kliinisen huomioitava.

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIIN LAPSIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN MONI-NAISUUS JA MUODOT

• Henkinen väkivalta erityistä tukea tarvitsevia lapsia kohtaan

• Fyysinen väkivalta erityistä tukea tarvitsevia lapsia kohtaan

• Erityistä tukea tarvitseva lapsi väkivallan todistajana

• Sisarusten väliset riidat erityistä tukea tarvitsevan lapsen perheissä

• Kiusaaminen ja syrjiminen erityisyyden vuoksi

• Väkivalta osittain oikeutettuna tai vaikeasti määriteltävänä tekona erityistä tukea tarvitsevien lapsien kokemana

Väkivallan suojaavat tekijät

• Kiusaamiselta suojaavat tekijät eri-tyistä tukea tarvitsevien lasten nä-kökulmasta

VÄKIVALTAAN YHTEYDESSÄ OLEVAT TEKIJÄT

Väkivallalle altistavat tekijät

• Perheen alhaiset bruttotulot

• Vanhemman oma henkinen kaltoin-kohtelu lapsuudessa

• Äidit käyttivät enemmän henkistä vä-kivaltaa verrattaessa isiin

• 4-vuotiaisiin lapseen kohdistui enem-män henkistä ja lievää fyysistä väki-valtaa, kuin 2-vuotiaisiin lapsiin

• Poikien kohonnut riski henkisen väki-vallan osalta verrattaessa tyttöihin

VÄKIVALLAN ESIINTYMINEN ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIA LAPSIA KOH-TAAN

• Lievä fyysinen väkivalta hieman yleisempää ei erityistä tukea tarvit-seviin lapsiin verrattaessa erityistä tukea tarvitseviin lapsiin

• Lievää fyysistä väkivaltaa kohdistui vähemmän somaattisesti/kehityk-sellisesti haasteita omaaviin lapsiin verrattaessa ei erityistä tukea tarvit-seviin lapsiin

• Erityistä tukea tarvitsevia lapsia kohtaan enemmän henkistä Kuvio 2. Synteesi väkivallasta erityistä tukea tarvitsevia lapsia kohtaan

6 POHDINTA