» Sykerö ynnä muita senlaatuisia hiuslaitoksia Suomen sukuisilla kansoilla SM 1900

» Tuukkalan löytö.

SMYA

X.

Heikel, _H.

J.,

Köönikänmäen

polttokalmisto

Kokemäellä. SM

1901.

» Päiväniemen, Säijoen ja

Kirmukarmun

polttokalmistot.

Analecta

Archaeolo-gica Fennica IV.

Helsinki

1899.

»

Traditioner

om Lempäälä

och Vesilahti socknars

bebyggande. FM 1899.

Hollack, Emil^—Peiser, F.E., Das

Gräberfeld

von Moythienen.

Königsberg

1904.

Hougen,Bjorn, Snartemofunnene,

Norske Oldfunn

VII.

Hällström,

G.

G., Tili

kännedomen af de i

^Lappland

funna gamla

vigteme. Acta

Societatis Scientiarum Fennicaa

^11.

Helsinki

1847.

af ^Hällström,

^Olof,Ett gravfynd från Hönsåkerskullen ^på

Alsätra

ⁱ

Karis. FM

1945.

*

Lisiä suomalaisten soikeiden kupurasolkien

syntyhistoriaan. SM 1947—8.

Ignatius,

K.

E. F.,

Muutamasta rautakauden hautausmaasta

Euran pitäjässä.

Histo-riallinen

Arkisto 111.

Jaakkola, Jalmari,

Lounais-Satakunnan

entisistä

kulkureiteistä. Satakunta

^H.

» Pohjois-Satakunnan

vanha eräkulttuuri. Satakunta V.

—» Suomen

varhaishistoria. Suomen historia

11.

Porvoo

^1935.

Jahn, Martin, Die Bewaffnung

der

Germanenin

der älteren Eisenzeit. Mannus-Bib-liothek No

16.

Jankuhn,

Herbert, Die Ausgrabungen in Haithabu 1935i—6.

Offa

1936.

Karrdkoski, F. M.,

Vakkasuomalaisten

puuastiateollisuuden

tekniikkaa. Kotiseutu

1936.

Kamups, A., Die Haupttypen

der lettischen

Halsringe

in der

jiingeren Eisenzeit.

Sb.

GEG 1928.

» Izrakumi Talsupilskalna 1936. gada Senatne im

Maksla. Riika

1936:IV.

Kampntan, Matti,

Kansallismuseon esihistorialliset

^punnukset. Fysikaalis-kemialli-nen tutkielma. SM 1928.

Katalog

der Ausstellung zum

X. archäologischen

Kongressin Riga 1896.

Keyland, Nils, Primitiva eldgörningsmetoder i Sverige.

Fataburen

1916.

Killinen,

K.,

Kiinteitä

muinaisjäännöksiä Loimijoen

kihlakunnassa.

_{SMYA 11.}

» Kiinteitä muinaisjäännöksiä Ulvilan

kihlakunnassa. Tiedeseuran

Bidrag 33.

V. 1880.

Kivikoski, Ella, Birka ja Suomi.

Kalevala-Seuran

Vuosikirja

29.

j> Die Eisenzeit im Auraflussgebiet. SMYA XLIII.

» Isonkyrön

Ulvilan kalmistolöytö. Kotiseutu

^1937.

»

Itäbalttian

ja Suomen

suhteista

viikinkiajalla.

SM 1940.

» Kappale

Salon seudun rautakautta.

^{SM 1941.}

—• ^» Liedon

Hulkkunanmäen

hautalöydöt. SMYA

XL.

»

Likarmade

spännen från vikingatiden. FM 1938.

» Lisiä Karjalan ristiretkikauden ajanmääräykseen.

Kalevala-Seuran

vuosi-kirja 22.

> Loimafyndet.

Ett rikt

gravfynd från

äldre

folkvandringstid.

FM

^1936.

» Studien zu

Birkas

^{Händel im}

östlichen

Ostseegebiet.

Acta

Archaeologica

vm.

—» Suomen

vanhinta rautakautta. Tärkeitä kalmistolöytöjä Piikkiöstä.

^SM 1937.

»

Svenskar

i österled

under 500-talet.

FM 1939.

Kjelhnark, Knut,

Ett

graffältfrån

den

yngre jämåldemiÄsi

Jämtland.

Ymer 1905.

Laking, Guy Francis, A Record of European armour

and

^arms through seven cen-turies I. Lontoo 1920.

Lehtinen, Juhana, Muinaisjäännöksiä

Ikälisien kihlakunnassa.

^SMYA

VI.

Leppäaho, Jorma, Iski

tulta. Kalevala-Seuran

Vuosikirja 29.

—»

■

^{— ja} Vilkuna, Kustaa, Mumaisrunojemme sotisopa.

Kalevala-Seuran

Vuosi-kirja 17.

Lindenschmit, L.,

Handbuch der deutschen Altertumskunde I.

Braunschweig 1880^— 1889.

Lindqvist, Sune,

Muinaisruotsalaisia Kalevalakuvia. Kalevala-Seuran

Vuosikirja 25—26.

» Den

äldsta

järnåldemsproblem. SMYA XLV,

Lindström, G. J., Beskrifning

öfver

^Eura

Socken.

^Suomi IX, 1849.

Lithberg,Nils,

Gotland

ⁱ

British

Museum. Fomv. 1928.

Mannerheim,

C.

G., Across Asia

from

West to East in 1906—08.

Helsinki

^1940.

Materjali po arheologii

vostotschnih

gubernij.

Moskova

1899.

Materialy po Arheologii

Rossii.

Meinander,

C.

F., De

österbottniska

tvärslåspäimena. FM

1949.

Montelius, Oscar, Huru gamma! är bygden i Helsingland? Helsinglands

Fommin-nessällskaps Ärsskrift

1901.

» Kulturgeschichte

Schwedens.

Leipzig 1906.

»

Svenska fornsaker.

11. Jemåldem. Tukholma 1872.

Moora, H., Bemerkungen

iiber

^einige

ostbaltische Schmucksachen der

^jtingeren Eisenzeit. I. Sb. GEG 1928.

»

Die

^{Eisenzeit in}

Lsttland bis

etwa 500

n. ^{Chr. Tartu}

^1938.

»

tiber die

Augenfiebeln in Est- und

Lettland. Sb.

GEG 1922.

» Wbtische Altertiimer aus Estland. ESA IV.

Miiller,

Sophus, Ordning af

Danmarks

Oldsager. ^11.

Jernalderen.

Kööpenhamina 1895.

Herman, Birger, Gravfyndenpå

Gotland

under

tiden

550'—800 e.Kr. ATS^22; 4.

» Die

Verbindungen zwischen Skandinavien imd dem Ostbaitikum

in

der

jiingeren

Eisenzeit. Tukholma

1929.

»

Die

Völkerwanderungszeit

Gotlands.

Tukholma 1935.

Nordman,

C.

A., Anglo-Saxon

coins found

in

Finland. Helsinki 1921.

—» •

Karelska

järnåldersstudier. SMYA

XXXIV.

» Smyckefyndet från Sipilänmäki i

Sakkola. SMYA XLV.

Oldtiden VII. Tidsskrift for Norsk Forhistorie.

P

aulsen,

Peter, Einige Zaumzeugbeschläge aus

dem Ostbaitikum.

ÖEST XXX: 2 Petersen, Jan, De

norske

viktngesverd.

Oslo

^1919.

» Vikingetidens smykker. Stavanger

1928.

Preidel, Helmut, Die germanischen

Kulturen

in

Böhmen und ihre

Träger

I.

Kas-sel-Wilhelmshöhe 1930.

Pälsi, Sakari, Om gravar med

obrända lik.

^FM

1938.

>

Jalkineitten

^{jäännöksiä}

rautakauden ruumishaudoissa. SM 1936.

» Puvustoaineksia

Maskun Humikkalan kalmistosta.

^{SM 1928.}

Raudonikas, W. J-, Die

Normannen der

Wikingerzeit

und das

Ladogagebiet.

Tuk-holma 1930.

Rinne, Juhani, ^Pari

rautakautista

polttokalmistoa Tyrvään pitäjässä. SM 1903.

»—■ Rautakauden

löytöjä Kehon

kappalaisvirkatalon

maalta

Pirkkalassa.

^SM 1907.

Rydh, Hanna,

Sk.

eldslagningsstenar från ^järnåldem.

Fornv.

1917.

Rygh, 0.,

Norske

Oldsager.

Kristiania 1885.

Sachssendahl, Johannes, Das Gewichtssystem

des XI. und XII. Jahrhunderts

ⁱⁿLiv-, Est- und

Curland.

Sb. GEG 1903.

Sahlström, K. E., Domarringarnas

härkoxnst. Fornv.

1942.

» Några iakttagelser angående domareringar i Norra Västergötland. Fornv.

1924.

Salin, Bernhard,

Die

altgermanische

Thieromamentik. Tukholma 1904.

Salmo, Helmer,

Deutsche

Miinzen in vorgeschichtlichen

Funden Finnlands. SMYA

XLVII.

»

Gräberfunde

^aus

dem

Ladogagebiete. ESA FV.

> —En kittelgrav på Virmo kyrkogård.

FM

^1944.

- » Maarian Kärsämäen roomalaisaikainen

kalmisto.

^{SM 1930,}

Salvia, Helmer, Merovinkiaikaisen ratsusotilaan

hautakalusto Euran

pitäjän

Pappi-lanmäestä.

SM 1940.

» Suomesta löydetyt

tanskalaiset

1000-luvun rahat. SM

1933.

» Die

Waffen der

Merowingerzeit in

Finnland.

SMYA

XLII.

—» Vesilahden Naarvan Karholannokan

roomalais aikainen

röykkiöhauta.

SMYA XL.

> Pari

reunahelaista

kilpeä

Suomesta. SM

1951.

Schmiedehelm, Martha, Ein Depotfund aus Tartu. ESA IV.

—• ^» Einige

Funde der mittleren Eisenzeit

ⁱⁿ

Estland.

Ksiega pamiatkowa De-metry

kiewicza.

_Poznån 1930.

> Der Fund von Kirimäe in

Estland.

^{SMYA XXXV.}

»

tlber die

Beziehungen

zwischen

dem Weichselgebiet und

Estland

^zur

römi-schen

Eisenzeit. Congressus

secundus

archaeologorum

balticorum

Rigae 1930,

Schwindt, Theodor, Tietoja Karjalan

rautakaudesta

ja sitä

seuraavilta

ajoilta

Käki-salmen kihlakunnan alalta

saatujen löytöjen

mukaan. SMYA XIII.

Shetelig, Haakon,

Tidsbestemmelser

i Vikingetidens

stilhistorie.

SMYA XXXVI.

»

Vestlandske

graver

fra

jemalderen. Bergen 1912.

Sirelius,

U.

T., Suomen kansanomaista

kulttuuria.

^11.

Helsinki

^1921.

Skogman, D., Kertomus

matkoiltani Satakunnassa

muisto-juttuja

keräilemässä.

Suo-mi

II:

^2.

Helsinki

1864.

»

Matkakertomus suvella

^1861. (Käsikirjoitus Suomen Kirjallisuuden

Seuran

arkistossa).

Stenherger, Mårten, Die

Schatzfunde

Gotlands der Wikingerzeit

11. Lund 1947.

» Öland

under äldre

^{järnåldem. Tukholma}

1933.

Stjerna, Knut, Bidrag

tili Bornholms

befolkningshistoria

under

järnåldem. ATS 18:1.

Stoll, H.,

Die

Alamannengräber von Hailfingen in Wiirttemberg.

Germanische Denkmäler der

Völkerwanderungszeit herausgegeben von Hans

Zeiss IV.

Berlin 1939.

Stolpe, Hj.^—Arne,

T.

J.,

Graffältet vid Vendel. ^Tukholma

^1912.

Sturms, Ed., Die Kulturbeziehungen

Estlands

in der Bronze-

und friihen

Eisenzeit Sb. GEG 1932.

»

Zur

Vorgeschichte

der

^{Liven. ESA X.}

Tallgren, A. M., Zur archäologie Eestis 11. Tartto 1925.

» Biarmia. ESA

VI.

> Hämeen asuttaminen pakanuuden ajalla.

Kalevala-Seuran

Vuosikirja IX.

» »Pohjanlahdesta

Uralille».

Eräitä

vanhemman asutushistorian

kysymyksiä.

In document Satakunnan historia II (sivua 62-65)