10. Arktinen puurakentaminen
10.2 Suuntaviivoja
Metsäalan strategiat 10.2.1
TEM:n Metsäalan strategian väliraportissa esitetään erilaisia toimentpiteitä puurakentamisen ja siihen läheisesti liittyvän puutuotealan kehittämiseksi ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Näitä ovat mm. (TEM 2012):
-
veturiyritysmalli viennin kiihdyttämiseksi-
kasvuväylämalli yritysten kasvun kiihdyttämiseksi-
nettipohjainen palvelualusta puutuotteiden kansainväliselle kaupalle-
kansainvälinen brändi puuarkkitehtuurista ja muotoilusta yhdistettynä ympäristötietoiseen ja energiatehokkaaseen rakentamiseen-
puun monipuolisuuden osoittaminen konkreettisten ja korkeatasoisten puukohteiden ja –tuotteiden avulla-
yhteistyössä rakennuttajien, kaavoittajien ja rakennusliikkeiden kanssa monipuoliset sovellukset, jotka vastaavat ihmisten tarpeita-
asukasnäkökulman ja asuinympäristön korostaminen-
kotimaisten resurssien turvaaminen koko arvoketjussa koulutuksen, t&k:n ja yhteistyön avulla.Pienryhmäkeskustelu 10.2.2
Arktisen puurakentamisen pienryhmäkeskusteluun osallistui kesäkuussa 2014 puurakentamisen tutkijoita ja asiantuntijoita työ- ja elinkeinoministeriöstä, suunnittelutoimistosta ja puutuoteteollisuudesta. Keskustelun tavoitteiksi asetettiin
-
syventää näkemyksiä puurakentamisen teknologisista vahvuuksista-
kerätä ajatuksia uuden tietämyksen ja osaamisen tarpeista-
tunnistaa arktisen puurakentamisen markkinoita ja markkinaodotuksia-
arvioida erilaisia palvelukonsepteja-
ajatuskarttatulostus-
hahmotella teknologia- ja toimenpidepolkuja joita edelleen voidaan kehittää tiekartalle ulottuen aina vuoteen 2050.Keskustelun lähtöasetelmä on ajatuskarttapohjalla esitetty kuvassa 53.
Kuva 53. Pienryhmäkeskustelun ajatuskartan alkuasetelma.
Puurakentamisen kehittämisellä arktiseksi erityisosaamiseksi on hyvät edellytykset paitsi kylmän ilmanalan rakentamisen pohjalta myös alan tietoteknisen suunnittelu-ja prosessiosaamisen ansiosta. Suunnittelussa suunnittelu-ja energiatehokkaiden rakennuskonseptien kehittämisessä (passiivitalo, nollaenergiatalo, plusenergiatalo yms.) käytetään dynaamisia laskentaohjelmia, rakenteiden laskentaohjelmia ja BIM-pohjaisia työkaluja. Ajatuskartalla suomalaisten puurakentajien vahvuudet arktisilla markkinoilla ja kotimaisilla kylmän ilmanalan markkinoilla on esitetty kuvassa 54.
Kuva 54. Suomalaisten puurakentajien ja puutuotevalmistajien vahvuudet.
Pienryhmäkeskustelussa todettiin seuraavia mahdollisuuksia ja kehitystarpeita:
- taajamasuunnittelun vahvuudet (talvikaupungit, lumi- ja tuulisuojaus, kaavoitusprosessit) – ja kehitystarpeet
- rakennussuunnittelun vahvuudet (tilasuunnittelu, toimivuus ja käytettävyysnäkökulmat, sisäympäristö, ympäristöarviointi, integroitu prosessi yms) – ja kehitystarpeet
- rakennusteknologian vahvuudet (runko- ja vaipparakenteet, talotekniset ratkaisut, esivalmistus, paikallarakentaminen, suunnitteluosaaminen) – ja kehitystarpeet
- vientitoiminnan vahvuudet ja kehitystarpeet
- T&K – tarpeet (materiaalit, tuotteet, rakentaminen, standardointi, arvoverkot yms.) ja mahdollisuudet (RYM, Tekes, kv. haut);
- erityiskysymyksenä arktinen living lab- testausympäristö – tarpeet, toimintamallit.
Venäjän vientimahdollisuudet 10.2.3
Venäjän rakennusvientiä on seuraavassa tarkastelu pitkälti VTT:n kokemusten perusteella, joita on saatu ENPI-hankkeissa ja yhteistyöstä Pietarin kaupungin kanssa (Kauppinen 2014).
Reunaehtoja
o Palkka- ja hintataso: Asuinrakennusten neliöhinta ei mielellään saisi ylittää 400 €/neliö …..
o Pientalorakentaminen nousujohteisesta kehityksestä huolimatta ei ole niin yleistä kuin Suomessa
o Asenteet ja yleinen mielipide ei vielä ole erityisesti puurakentamista tukevaa
o Kaavoitus ja maapolitiikka – miten saadaan pientalovaltaista
asuinrakentamista kaupunkien yhteyteen (esimerkiksi Tsherepovetsissä yksityisen henkilön rahoittama 70 pientalolle kaavoitettu alue oli 7–8 km päässä kaupungissa entisellä maatalousmaalla ilman mitään palveluja tällä hetkellä, toisin vasta 2 suomalaisvalmisteista elementtipientaloa oli valmiina… vastaavia esimerkkejä on kyllä Suomessakin)
o muiden kuin asuinrakentamisen tuotanto puumateriaalista on vaikeaa – useita esteitä
o ei puukerrostalorakentamista tällä hetkellä o ei pääosin puusta tehtyjä julkisia rakennuksia
o markkinat suurkaupunkien lähellä, kohteena varakkaat henkilöt, lisäksi vapaa-ajan rakentaminen ja kehittyvät alueet (esim. maakaasu/öljyn tuotantoalueet, Koillisväylä)
o venäläiset rahoitus- ja lainamarkkinat (rahoitusmahdollisuudet eivät niin kehittyneitä kuin Suomessa)
o menossa on useita julkisen vallan tukemia ohjelmia, paikallisen tavoitteena on tietenkin omien resurssien ja liiketoiminnan kehittäminen
o Paikalliset R&D-toimijat, erityisesti yliopistot ovat kauempana käytännöstä ja teollisuudesta kuin Suomessa
Toimenpiteitä
- Onko mahdollista kehittää ohjelma/hankkeita yhteisen sateenvarjon alle?
- Voidaanko suomalaista pk-yrityksistä muodostaa tehokkaita konsortioita (pientalojen valmistus + rakennustuotteet+talotekniikka)?
- Miten hintatasojen ero ratkaistaan – suurempia aluetason hankkeita referenssikohteena
- Hybridirakentamisen vienti ratkaisuna toimitila/asuntorakentamiseen - Konseptit – kaikki palat ovat olemassa – miten yhdistetään?
o kokonaisen alueen/korttelin toteuttamien venäläisten yritysten ja julkisen hallinnon kanssa
Jatkuva yhteydenpito alan toimijoihin työn täytyy olla pitkäjänteistä -neljännesvuodessa ei saada mitään aikaan – kielitaito
- Tarvitaan ”etenemissuunnitelma”, yksittäisen firman toimenpiteet jäävät pisaraksi mereen (Omatalo myi 2 talon elementit jotka seisoivat 2 vuotta varastossa, ennen kuin venäläinen osapuoli kasasi ne Tsherepovetsissä) - Pelkkä tuotteiden vienti ei onnistune laajassa mittakaavassa (jos Venäjän elintaso/varakkaiden henkilöiden määrä nousee voidaan esim. hirstalojen markkinoinnissa nojata tähän segmenttiin)
- Miten kehitetään tuotteita/tuotantoa yhdessä venäläisten toimijoiden kanssa?
Onko se mahdollista?
- Markkinoinnin suuntaaminen kehittyviin kohteisiin, esimerkiksi
kokonaisvaltaiset alueratkaisut ml. Energiaratkaisut arktisen merireitin varrella mutta myös muille alueille
Johtopäätöksiä
- Tarvitaan strateginen ohjelma välitavoitteineen – onko mahdollista edetä siten että puurakentamisen/tuotteiden vienti nousisi yhdessä ja Venäjälle erikseen alle 10 % tasosta
- Ei pidä hirttäytyä pelkästään puurakentamiseen/pientalorakentamiseen - Kokonaisvaltaisa konsepteja – kuitenkin muistettava että ”elefanttikin syödään
kilon paloina”
- Toisaalta tuotteiden kehittämistä venäläisiin tarpeisiin – ketkä ovat loppuasiakkaat
- Paikallisen taloteollisuuden kilpailu
- Lähes rajattomien paikallisten metsävarojen tehokas hyödyntäminen – pääseminen siihen liiketoimintaan vaikka pieneltä osin tuottaisi merkittävää liikevaihtoa Suomen olosuhteissa
- Esimerkki: Siperialaisen yliopiston edustajat esittivät edistyneitä puurunkoratkaisuja toimitilarakentamiseen – paikalliset päättäjät eivät
kiinnostuneita (betoni- ja kiviainesrakentaminen) alueella jossa metsävarat ”rajattomat”
- venäläinen lainsäädäntö vs. kehityssuunnitelmat – minkälaisia rajoitteita on olemassa esim. puukerrostalojen toteuttamiselle.
Tiekartta 10.2.4
Kuvassa 55 on esitetty arktisen puurakentamisen liiketoiminnan kehitysnäkymiä ja – tarpeita tiekartalla. Erityyppiset asiat on koostettu kirjallisuustutkimuksen ja pienryhmäkeskustelun perusteella. Pienryhmä keskustelussa tehtiin mm. seuraavia huomioita:
- Suomalaista arktista osaamista kysytään -> markkinointi - Venäjän pohjoisten alueiden markkinat segmentoitava - Kilpailu tuotantokylistä todennäköisesti venäläinen - Muutamassa isossa kaupungissa maksukykyä - Kiina ja Japani: aluekohteita, hyvä maine, palvelut
- Ekologisuus on puun vahvuus (ympäristöarviointeja ei kysytä)
- Tulevaisuudessa kilpailukyky muodostuu useiden teknologiaosaamisten yhdistämisestä ja aluetason ratkaisuista
- Monimuotoisuus, moni-ilmeisyys, turvallisuus, mukavuus - Avaimet käteen, yhteistyöpalvelut, verkottuminen - Kansainvälinen rakennuttaja tarvittaisiin
Kuva 55. Arktisen puurakentamisen tiekartta.
11. Arktinen matkailu
11.1 Johdanto
Arktisuutta voidaan käyttää tarkastelunäkökulmana myös matkailutoimialan nykytilaa ja kehityssuuntia tutkiessa. Tähän yhteyteen istuu Vikenin (2010) näkemys, jonka mukaisesti arktisuus on paikallinen ominaisuus, joka useimmille ihmisille tarkoittaa kaukaista ja etäistä sijaintia. Muita arktisuuden ominaispiirteitä ovat matalat lämpötilat, pimeys ja valo sekä revontulien ja keskiyön auringon kaltaiset erityisilmiöt. Arktisuuteen liittyy myös vahvasti erilaisuuden ja toiseuden vaikutelma, jota voidaan kuvailla myös arktiseksi eksotiikaksi. Viken listaa sanapareja, joiden suhteen arktisuus edustaa toista äärimmäisyyttä, esim.
kaukainen (etäinen) läheinen, kylmä lämmin, erämaa (villi luonto) sivilisaatio ja maaseutumaisuus urbaanius (kaupunkimaisuus).
Arktisten ominaisuuksien hyödyntäminen matkailupalveluissa ja -tuotteissa on rajallinen ja ainutlaatuinen kilpailutekijä. Toisaalta tasapainon säilyttäminen paikallisen luonnon, yhteisön, kulttuurin, talouden ym. tekijöiden suhteen on tärkeää arktisten alueiden kestävän tulevaisuuden kannalta. Moniin muihin elinkeinoihin verrattuna matkailun haittavaikutuksia pidetään kuitenkin varsin lievinä, erityisesti arktisen matkailutoimialan ja samoilla seuduilla harjoitettavan energia-, mineraali- ja kaivosteollisuuden vertailutilanteessa (mm. Hall ja Saarinen 2010).
Arktisen matkailun määritelmän perusteena voidaan käyttää esimerkiksi maantieteeseen, ilmastoon, kasvillisuuteen, kasvuvyöhykkeisiin, talouteen tai politiikkaan perustuen (mm. Hall & Saarinen 2010). Siinä missä arktisen alueen rajauksena yleensä käytetään napapiiriä tai 60 leveysastetta, Hall ja Saarinen (2010) puoltavat matkailun ja turismin tapauksessa poliittisiin alueisiin nojaavaa määritelmää. Napa-alueiden turismia tutkiessaan he pitivät valtioita tai muita alueita sopivina tarkasteluyksikköinä erityisesti silloin, kun matkailun tarkasteluaineistona halutaan hyödyntää näissä yksiköissä tuotettua tilastotietoa.
Tämä työ käsittelee Suomessa tapahtuvaa arktista matkailua, joka sisältää sekä kotimaanmatkailun että ulkomailta Suomeen kohdistuvan matkailun.
Tarkastelun kohteena on arktinen matkailumaa Suomi, joten arktisuuden käsite laajennetaan tässä koskemaan Lapin ja napapiirin alueiden ohella myös muuta Suomea. Toisaalta arktisuuden käsitettä ei myöskään rajata ainoastaan talvimatkailun piiriin, vaan matkailuelinkeinon näkymiä tarkastellaan
ympärivuotisesta näkökulmasta. Työn tavoitteena on tuottaa Suomea arktisen matkailun kohdemaana kuvaava visio ja tiekartta, sekä viitoittaa vuoteen 2050 asti hahmotellun tulevaisuudenkehityksen edellyttämiä toimia. Tämän ennakointitehtävän pohjaksi jäsennetään Suomen matkailutoimialan lähtökohtia strategiatyön, asiakkaiden ja tarjooman nykytilan ja lähiajan odotusten suhteen.
Lisäksi tehdään katsaus arktisen Suomen matkailuvaltteihin aihepiirin kannalta merkittäviksi tunnistettuja kehitysmahdollisuuksia ja kehityksen edellytyksiä sekä tutkimusprojektissa ideoituja matkailukonsepteja hyödyntäen.
Työn tarkoituksena on nostaa arktisuuden näkökulma tukemaan matkailutoimialojen kasvu- ja kehitystoimintaa. Näin ollen se pyrkii osaltaan edistämään ympäristön, yhteiskunnan ja talouden kannalta kestävästi toimivaa matkailutoimialaa. Ennakoinnin menetelmiä hyödyntäen halutaan kiinnittää huomiota pitkäjänteiseen kehitystyöhön julkisen sektorin, alueellisten toimijoiden ja matkailutoimialan yritysten ja yhteisöjen välillä, mutta työn tuotoksena esitetään myös konkreettisia ideoita innovatiivisista uusista arktisen matkailun tuotteista ja palveluista.