Muut markkina-alueet

Kylmään ilmanalaan ja arktisuuteen liittyvän erityisosaamisen mahdollinen markkina-alue voi olla laajempikin kuin Suomea lähinnä olevat arktisen alueen maat. Suuri osa Kanadaa ja Yhdysvaltain Alaska kuuluvat Arktikseen. Kiinassa ja Japanissa on alueita, joilla talviolosuhteet ovat erityisen hankalia. Vuoristot kaikkialla ovat lumen ja jään peitossa osan vuodesta tai ympäri vuoden. Arktisella osaamisella voi olla kysyntää myös siksi, että maailmantaloudessa valmistus tapahtuu usein eri maassa kuin missä markkinat ovat.

Mahdollisia markkina-alueita esitellään seuraavissa luvuissa lyhyesti kirjallisuustutkimuksen perusteella.

Kanada 4.6.1

Kanadan arktiset pohjoiset osat, kattavat noin 40 % maan koko pinta-alasta.

Maantieteellisesti niihin kuuluvat Yukon, Luoteisterritorio ja Nunavut – jälkimmäisen pinta-alan ollessa yksistään Länsi-Euroopan kokoinen (kuva 25).

Kuva 25. Kanadan kolme arktista territoriota (CA 2009).

Arktisten alueiden ilmastolliset olosuhteet vaihtelevat hyvin paljon: eteläisissä osissa vuoden keskilämpötila on -1...-5 C kun se pohjoisissa osissa on noin -18 C.

Pohjoisimmat osat ovat jatkuvan ja jopa satoja metrejä paksun ikiroudan aluetta,

eteläisimmissä osissa ikiroudan esiintyvyys on epäsäännöllisempää. Kolmen pohjoisen territorion ohella myös esimerkiksi Quebeckin olosuhteet ovat ankarat.

Arktisten alueiden väkiluku on pieni, noin 113 000 (CanNor 2014). Se on kuitenkin jakaantunut lähes koko alueelle siten että pieniä taajamia on syntynyt vesireittien ja rannikoiden varsille (NRTEE 2009). Yukonin väestöstä 70 % asuu sen pääkaupungissa Whitehorsessa, kun taas Nunavutin väestöstä vain 20 % elää sen pääkaupungissa Iqaluitissa. Väestössä alkuperäiskansojen osuus on Yukonissa 25 % (First Nations), Luoteisvaltioissa 50 % (Métis) ja Nunavutissa 85 % (Inuits).

Kanadan arktiset alueet ovat teollistuneet suhteellisen nopeasti viimeisten 50 vuoden aikana, jolloin myös asutus on siirtynyt taajamiin ja eri etnisten ryhmien sekoittumista on tapahtunut. Ilmastonmuutoksen aiheuttaman muutosvauhdin odotetaan kuitenkin aiheuttavan seuraavien parin vuosikymmenen aikana keskimääräistä suurempaa taloudellista kasvua. Mineraali-, öljy- ja kaasuvarannot, teollisuuden kehitys ja vesistöjen pidemmät sula-ajat ovat jo muuttaneet pohjoisia alueita. Esimerkiksi Luoteisterritorion timanttikaivosten liikevaihto on noin 2 miljardia dollaria (Kanada), joka on puolet territorion budjetista (CA 2009). Tällä hetkellä tutkitaan noin 160 kaivoksen perustamista ja alustavia ympäristöselvityksiä on valmisteilla 28. Näiden investoinnit olisivat yhteensä 21 miljardia dollaria ja ne toisivat noin 9500 työpaikkaa (CanNor 2014).

Taloudellisen kehityksen kanssa rinnan syntyy uusia taajamia ja vanhat laajenevat. Nopeaa kasvua rajoittavat kuitenkin monet tekijät. Arktiset olosuhteet sinällään lisäävät toimintojen kustannuksia, ja lisäksi tulevat pitkät kuljetusmatkat.

Ympäristöön ja yhteisöihin kohdistuvien riskien arviointi on epävarmaa ja vie aikaa, mikä myös hidastaa investointipäätöksiä.

Vaikeimpana ongelmana nähdään pohjoisten alueiden infrastruktuurin (rakennettu ympäristö, palvelut) kehitys. Asuntojen ja palvelujen tuottaminen nopeasti vastaamaan tarpeita on todettu yhdeksi haasteeksi. Erityisesti ikiroudan aiheuttamat riskit rakennetulle ympäristölle ovat suuria. Samalla tässä nähdään myös mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiselle eri aloilla, jotka osallistuvat infrastruktuurin tuottamiseen ja ylläpitoon (NRTEE 2009).

Vastapainona suuren mittakaavan teolliselle kehitykselle alueet kehittävät myös pienimuotoisempaa taloudellista toimintaa. Matkailu nähdään uutena mahdollisuutena, kun pidemmät avovesiajat mahdollistavat laivakuljetukset ja risteilyt koskemattoman luonnon ääreen. Nousevana alana nähdään myös ns.

kulttuuriteollisuudet’, jotka nojaavat pitkälti alkuperäiskansojen käsityö- ja kulttuuriperintöön.

Kanadassa toimii arktisten alueiden strategisia investointeja varten perustettu kehittämiskeskus CanNor, jonka tehtävänä on toimeenpanna Pohjoisen taloudellisen kehityksen ohjelma (CA 2009). CanNor toimii läheisessä yhteistyössä paikallisen väestön kanssa. Sen rahoittamilla ohjelmilla kehitetään Pohjoisen talouden kasvualoja ja pk-sektorin yrityksiä.

Suomalaisten vientimahdollisuuksien näkökulmasta Kanada näyttäytyy varsin itseriittoisena kylmän ilmanalan ja arktisten olosuhteiden osaajana. Se laati arktisen strategian vuonna 2009. Maalla on suuret taloudelliset odotukset ja se myös panostaa kehitysohjelmia arktisten alueiden infraan, talouselämään ja kestävän

kehityksen mukaiseen hallintoon. Tärkeä taustatekijä on, että Jäämeren ympäristön sotilaallinen merkitys on kasvanut.

Suomalainen talviosaaminen tunnetaan Kanadassa: esimerkiksi Edmontonin ja Oulun välillä on ollut tiedonvaihtoa muutaman vuoden ajan talvikaupunkisuunnitteluun liittyen (Edmonton 2011). Mahdollisuuksia voi nähdä myös suomalaisten tietotekniikka- ja mittausosaamiselle, sillä yhtenä suurimmista ongelmista koetaan luotettavan ja riittävän mittaustiedon saanti paikallisten palvelujen kehittämiseen ja päätöksenteon tueksi.

Kiina 4.6.2

Kiinan pohjoisissa osissa ilmasto on talvisin hyvinkin kylmä ja olosuhteet muistuttavat Suomea. Myös pääkaupunki Beijing sijaitsee maan pohjoisosissa.

Suomalaisilla on erilaisia yhteyksiä Koillis-Kiinaan, jotka voivat olla hyödyllisiä myös kauppasuhteiden kehittämisessä.

Rovaniemen kaupungin ystävyyskaupunki Harbin on tunnettu näyttelyistään.

Venäjä-Kiina Expo järjestetään joka toinen vuosi. Vuoden 2014 Expossa oli esillä pohjoiskarjalaisia yrityksiä, Karelia ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto (Pohjois-Karjala 2014). Yritykset ovat mukana Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hallinnoimassa EU-hankkeessa ”Finland - China Green Economy Platform”, jonka tavoitteena on edistää Pohjois-Karjalan ja pohjoisen Heilongjiangin alueen välistä yhteistyötä biotaloussektorilla.

Lumi- ja jääfestivaali on järjestetty jo kolmenkymmenen vuoden ajan, ja se on tunnettu ympäri maapallon. Vuoden 2013 lumi- ja jääveistosfestivaaliin oli kutsuttu Rovaniemen kaupungin edustajia. Festivaalin yhteydessä järjestettiin tuolloin ensimmäiset ”Kylmän vyöhykkeen messut”, jonne Harbin kutsui myös rovaniemeläisiä yrittäjiä (YLE 2013). Vuoden 2014 Kylmän vyöhykkeen messut oli suunnattu sekä kansainvälisen talvikaupunkiverkoston yhteistyön kehittämiseen että kaupalliseen näyttelytoimintaan. Aloja, joiden toivottiin esittäytyvän, olivat mm. jään ja lumen poisto, rakentaminen ja lämmöneristeet, talviurheiluvarusteet, energiatehokkaat tuotteet, vaihtoehtoiset energiamuodot, talvivaatetus ja turkikset, ulkokalusteet (HCZE 2014).

VTT:llä on pitkään ollut tutkimusyhteistyötä Dalianin teknillisen korkeakoulun kanssa vaativien rakenteiden ja energiatehokkaan rakentamisen alueilla.

Kiinan mielenkiinto on kasvanut myös Arktikan suuntaan. Myllylän (2010) mukaan Suomen tulee pyrkiä toimimaan teknologia tuottajana mahdollisten alus- ja muiden tilausten osalta.

Muut mahdollisuudet 4.6.3

Arktisten ja kylmän ilmanalan olosuhteiden tuntemusta voidaan soveltaa laajasti kaikkialla missä lumi ja jää ovat mukana tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä.

Laskettelu- ja hiihtokeskukset vuoristoissa tarjoavat monia mahdollisuuksia

suunnitella tarjontaa niin ulkokalusteista vaatetukseen ja rakentamiseen. Näitä mahdollisuuksia on käsitelty myös luvussa 3.5.

Suomalaista puurakentamisen ja puukaupunkisuunnittelun osaamista ja tuotteita on viety niin Keski-Eurooppaan kuin Japaniin.

5. Yhdyskuntasuunnittelu