Kadun suunnitteluvaiheessa tehtävillä ratkaisuilla voidaan suuresti vaikuttaa siihen, miten helposti ja jouhevasti kadun puhtaanapito sujuu tulevaisuudessa.
5.4.1 Kadunvarsipysäköinti
Kenttätutkimuksessa havaittiin, että kadunvarsipysäköinti haittaa merkittävästi katujen siivousta silloin, kun pysäköintikaista on samassa tasossa ajoradan kanssa (kuva 5.1a).
Tällöin roskat kertyvät pysäköityjen autojen ja reunakiven väliin, josta niitä ei voida siivota lakaisuautolla, ellei autoja poisteta. Ongelmia ei sen sijaan havaittu silloin, kun pysäköintikaista oli erotettu reunakivellä ajoradasta (kuva 5.1b). Tällöin roskat kerään-tyvät ajoradan reunaan, josta ne on helppo siivota.
90 Kuva 5.1. Roskien kertyminen reunakiven viereen.
Siivouksen helppouden kannalta olisi suositeltavaa suunnitella katu ennen uudis- tai korjausrakentamista niin, että pysäköintikaista erotetaan matalalla, luiskatulla reuna-kivellä ajoradasta. Jos kadulla säilytetään perinteinen ratkaisu, jossa pysäköinti on ajo-radan tasossa, tulisi autojen pysäköintiä säädellä liikennemerkein niin, että katu pysty-tään säännöllisesti puhdistamaan. Säännöllisten pysäköintikieltojen, siirtokehotus-merkkien (kuva 5.2) sekä siirtämättä jääneiden autojen maksullisen lähisiirron lisäämis-tä voitaisiin harkita ja suunnitella alueilla, joilla siihen on selvästi tarvetta.
Kuva 5.2. HKR:n kunnossapitotöitä varten käyttämä väliaikainen siirtokehotusmerkki (Helsingin kaupungin rakennusvirasto 2010).
91 5.4.2 Katuvihreä ja pintamateriaalit
Katuvihreän suunnittelussa ja pintamateriaalien valinnassa tulisi noudattaa tarkkaa harkintaa, koska valinnoilla vaikutetaan kadun ylläpidon helppouteen. Jos tulevan hoi-don kannalta tehdään vaativia valintoja, niihin pitää myös sitoutua.
Puhtaanapidon kannalta helpoimpia pintoja ovat asfaltti sekä tasaiset ja tiiviit kivipin-nat, jotka voidaan puhdistaa koneellisesti. Ne pysyvät helposti siistinä. Sen sijaan kent-tä- ja nurmikiveykset ovat hankalia hoidon kannalta, koska rikkaruohot pääsevät nope-asti kasvamaan kivien väleistä. Kenttä- ja nurmikiveykset on lisäksi siivottava aina kä-sin.
Myös istutuksia suunniteltaessa on syytä miettiä tulevaa hoitoa. Runsaat lehtipuut ja -pensaat voivat olla kauniita, mutta niistä suurina määrinä putoavat lehdet vaativat paljon siivousta. Lehdet ovat erityisen ongelmallisia pysäköintikaistoilla, jossa ne muo-dostavat kasoja yhdessä roskien kanssa. Lehtipuu- ja pensasistutusten määrää ja laatua on siis harkittava. Parhaat lehtipuulajit ovat sellaisia, jotka pudottavat lehtensä syksyllä kerralla tai lyhyen ajan sisällä (Kolehmainen 2010). Myös lehtipuiden korvaamista ha-vupuilla voidaan miettiä. Pensaat eivät saisi olla rakenteeltaan turhan tiheitä ja teräviä, jotta niitä päästään myös siivoamaan. Pahimpien roskalähteiden, kuten McDo-nald’sien, lähialueilla kannattaa välttää laajoja istutuksia.
Sellaisten paikkojen syntymistä, joihin ohikulkijoiden on helppo tunkea roskia, on eh-käistävä. Esimerkiksi jalkakäytävän vieressä käden korkeudella oleva tiheä pensas on kuin tarjotin roskille, samoin puiden rungonsuojina käytettävät metallilankaverkot.
Rungonsuojien rakenteen tulisi olla sen verran väljä, etteivät roskat jäisi suojan ja run-gon väliin. Jos tiheitä verkkoja tarvitaan eläintuhojen estämiseen, ne on myös siivotta-va säännöllisesti. Pensaat taas olisi hyvä sijoitella niin, että ne eivät ole aisiivotta-van kulku-väylän vieressä. Kuvan 5.3 esimerkin mukaan pensasistutuksen ja jalkakäytävän väliin voi jättää pienen nurmikaistaleen, johon roskat jäisivät siivoukseen asti sen sijaan, että ne kerääntyisivät pensaisiin. Tällöin pensailla olisi myös hiukan ”ylikasvuvaraa”, jolloin ne eivät heti kasvaessaan peittäisi jalkakäytävää, mikä myös vaikeuttaa siivoamista.
Vantaan kaupunki suosittaa julkaisussaan Katuviheralueiden suunnitteluperiaatteet (2006), että pensaiden ja kulkuväylän väliin jätettävä tila olisi vähintään 70 cm leveä.
Siivoamisen helpottamiseksi pensaat on viisaampi sijoittaa pientareen puolelle erotus-kaistan sijaan, koska liikenne voi haitata erotuskaistalla työskentelyä. Erotuskaistalla ylikasvaneet pensaat voivat myös aiheuttaa näkemäesteitä.
92 Kuva 5.3. Esimerkki poikkileikkauksesta, jossa heti kulkuväylän vieressä ei ole pensaita, vaan ne on erotettu väylästä nurmikaistaleella.
5.4.3 Roska-astioiden sijoittelu
Kenttätutkimuksen aikana havaittiin, että roska-astioita voisi olla enemmän. Niitä ei tarvitse olla enemmän joka paikassa ympäri kaupunkia, vaan sen sijaan niitä tulisi täs-mäsijoitella.
Pahin tutkimuksessa havaittu roskaantumisen lähde oli McDonald’s Suutarilassa. Tik-kuritiellä oli kuitenkin vaan muutama roska-astia, ja nekin olivat yli 400 metrin päässä ravintolasta Kehä III:n eteläpuolella. Kävelymatka on siis sen verran pitkä, että no-peimmat ehtivät jo syödä ja heittää roskat pois ennen kuin ensimmäinen roska-astia tulee vastaan. Tikkuritiellä on myös useita valo-ohjattuja liittymiä, joten jos niissä jou-dutaan odottamaan pitkään, roskat todellakin heitetään jo kauan ennen kuin ensim-mäinen roska-astia on näköpiirissä. Valojen vaihtumista odoteltaessa kun on kätevä pysähtyä syömään ja juomaan tai pitää tupakkatauko.
McDonald’sien ja muiden myöhään auki olevien pikaruokaravintoloiden lähialueilla roskaantumista voitaisiin vähentää sijoittamalla ravintolasta lähteviin pääkulkusuuntiin 1 roska-astia/200 m molemmin puolin katua aina 1000 metriin asti. Lisäksi roska-astia olisi hyvä sijoittaa lähimpiin valo-ohjattuihin liittymiin niille odotusalueille, joihin py-sähdytään ravintolasta tullessa. Roska-astioiden tarkkoja sijaintipaikkoja suunniteltaes-sa olisi myös hyvä tehdä maastokäynti, jossuunniteltaes-sa otollisimpia paikkoja voidaan miettiä.
Osa pikaruokaravintoloiden lähellä olevista roska-astioista voisi olla myös malliltaan sellaisia, että niiden suuaukoista mahtuu suurempiakin roskia. Helsingissä käytettävän perusroska-astiamallin (liite 18, kuva 18.1) suuaukosta ei nimittäin mahdu roskilla täy-tettyä McDonald’sin paperipussia tai pizzalaatikkoa. Jo suuren pahvimukin tunkeminen perusastiaan on vaikeaa.
Roska-astioiden täsmäsijoitusta voidaan myös toteuttaa ruokakauppojen ulkopuolella.
Ruokakaupoilla on usein oma roska-astia heti ulko-ovella, mikä kerää osan roskista.
Roska-astia olisi kuitenkin hyvä sijoittaa myös hiukan kauemmaksi kaupan ovelta, kos-ka kos-kaikki ihmiset eivät pysähdy repiessään esimerkiksi jäätelötuutin kääreitä pois.
Lisä-93 astioita voitaisiin sijoittaa noin 50 metrin päähän ulko-ovesta pääkulkusuuntiin tai lä-himpien valo-ohjattujen liittymien odotusalueille.
Bussipysäkeillä roska-astia tulisi sijoittaa aina keskustaan päin menevien linjojen pysä-keille, koska niillä odotetaan eniten. Myös taksiasemilla olisi tärkeää olla vähintään yksi roska-astia niin, että myös taksien kuljettajien on kätevä käyttää sitä. Roska-astian voisi sijoittaa niin, että kuljettajat ylettyvät siihen lähestulkoon autosta nousematta. Astian tulisi olla niin lähellä, että auton uskaltaa jättää vähintään lukitsematta, ellei jopa käyn-tiin. Vilkkaimmilla taksiasemilla on suotavaa olla useampia roska-astioita.