3.3.1 Hoitovastuut ja palveluntuottajat Helsingissä
Helsingin kaupunki on käyttänyt hyväkseen laissa olevan mahdollisuuden ottaa vas-tuulleen tontinomistajille (kiinteistöille) kuuluvia kunnossa- ja puhtaanapitotehtäviä.
Näin on tehty lähes kaikilla esikaupunkialueilla. Kantakaupungissa on sen sijaan säily-tetty laissa määritelty perusvastuu, ja siellä kunnossa- ja puhtaanapidosta huolehtivat myös tontinomistajat.
Alueita, joilla kaupunki ottanut vastuulleen kiinteistöjen tehtävät kutsutaan kokonais-vastuuhoitoalueiksi. Niillä kaupunki vastaa kaikesta katualueen ylläpidosta. Kokonais-vastuuhoidon piiriin ja niiden ulkopuolelle jäävät alueet on esitetty kartalla liitteessä 1.
Helsingin kaupungissa katujen ylläpito tuotetaan tilaaja-tuottaja –organisaationa ja osittain kilpailutettuna. Ylläpidon palvelujen tilaajana toimii Helsingin kaupungin ra-kennusvirasto (HKR). Tuotannosta vastaa pääosin kaupungin oma rakentamispalvelu Stara (Stadin rakentajat). Osa töistä on kilpailutettu alueurakoina yksityisillä markki-noilla. Tällä hetkellä ylläpidossa on Staran ohella mukana kaksi yksityistä urakoitsijaa;
YIT Rakennus Oy ja RTA-Yhtiöt. Kaupungin kokonaisvastuuhoitoalueet on jaettu 19 alueurakkaan. Yksityisillä urakoitsijoilla on kuusi alueurakkaa. Loput alueet sekä kanta-kaupunki ovat Staran hoidettavina. Staran organisaatio jakautuu kolmeen alueelliseen katuyksikköön; läntiseen, pohjoiseen ja itäiseen kaupunkitekniikkaan. Aluejako Staran ja yksityisten urakoitsijoiden välillä on esitetty liitteessä 2.
23 Puistoalueiden ylläpito eroaa hieman katualueiden ylläpidosta. Pääasiassa puistoalu-eista huolehtii Stara, mutta muutamissa kaupunginosissa myös puistot ovat yksityisten urakoitsijoiden hoidossa (liite 1).
3.3.2 Helsingin laatuvaatimusjärjestelmä
Helsingin kaupungin rakennusviraston vuonna 2009 laatima uusin tuotekortti puh-taanapidosta ja sen laatuvaatimusjärjestelmästä on esitetty kokonaisuudessaan liit-teessä 4.
Puhtaanapitoluokituksen ja laatuvaatimusten muutos
Rakennusvirasto on jatkuvasti kehittänyt puhtaanapidon laatuvaatimusjärjestelmää.
Kaupungin puhtaanapidon tuotanto on kokonaisuudessaan elänyt vahvassa muutok-sessa koko 2000-luvun ja muutokset jatkuvat edelleen.
Viimeisin merkittävä muutos katualueiden puhtaanapidon laatuvaatimuksiin ja hoito-luokituksiin tehtiin loppuvuodesta 2009 ja näiden muutosten sisäänajo on osittain vielä kesken. Puhtaanapidon uusi tuotekortti (liite 4), jonka laatuvaatimuksiin viitataan seu-raavalla sivulla, on vielä kokeiluasteella. Tämän diplomityön tavoitteena oli kehittää tuotekorttia vielä edelleen.
Ennen vuonna 2009 tehtyä muutosta hoitoluokat ja toimenpiteet oli määritelty katu-luokituksen mukaan seuraavasti:
- I luokka: pääkadut ja erittäin vilkkaat kevyenliikenteenväylät
o Näkyvä lika ja roskat poistetaan päivittäin ja katu pestään säännöllisesti.
- II luokka: kokooja- ja joukkoliikennekadut
o Näkyvä lika ja roskat poistetaan säännöllisesti ja katu pestään tarvittaes-sa.
- III luokka: muut kadut
o Näkyvä lika ja roskat poistetaan tarvittaessa ja päällystetyt kadut pestään keväisin.
(Helsingin kaupungin rakennusvirasto 2007)
I ja II kaduilla sekä A- ja B-luokan käytävillä epäsiisteyttä ei sallittu, ja niiden pesu mää-riteltiin tehtäväksi säännöllisesti. III luokan kaduilla sekä C-luokan käytävillä sallittiin lyhytaikaisesti lievää roskaisuutta ja niiden pesu tehtiin vain keväisin hiekannoston yhteydessä. Roskakorit oli tyhjennettävä niin usein, etteivät roskat levinneet ympäris-töön. (Helsingin kaupungin rakennusvirasto 2008)
Lisäksi tietyt Helsingin alueet oli määritelty keskeisiksi katualueiksi, jotka oli siivottava arkipäivisin klo 8.00 mennessä ennen työmatkaliikenteen alkua. Näitä alueita olivat Rautatientori, Asema-aukio, Elielinaukio, Narinkkatori, Ylä- ja Ala-Malmin torit sekä Tallinnanaukio. (Helsingin kaupungin rakennusvirasto 2008)
Vanhassa puhtaanapitojärjestelmässä laatuvaatimukset olivat siis melko ylimalkaisia, eikä vaatimuksissa määritelty tarkemmin mikä oli siistiä ja mikä roskaista. Näin laadun-valvontakin oli hankalaa.
24 Uudessa järjestelmässä katuluokituksen mukaisista hoitovaatimuksista on luovuttu, ja sen sijaan on siirrytty aluejakoon, jossa kaupunki on jaettu puhtaanapitovyöhykkeisiin:
- PV1 – ydinkeskusta ja turistikohteet - PV2 – kantakaupunki ja aluekeskukset - PV3 – asuinalueet
- PV4 – teollisuus- ja yritysalueet yms.
- PV5 – luonnonmukaiset alueet.
Jako on esitetty kartalla liitteessä 3.
HKR:n uudessa puhtaanapidon tuotekortissa (2009) laatuvaatimukset on eritelty seu-raavien pintojen ja alueiden mukaan:
- sidotut pinnat (asfaltti- ja kivipäällyste)
- sitomattomat pinnat (sora- ja kivituhkapäällyste) - kasvillisuusalueet
- merivesialueet - erityisalueet.
Näiden pintojen ja alueiden sisällä laatuvaatimukset määritellään puhtaanapitovyöhy-keittäin PV1–PV4. Vyöhykettä PV5 ei mainita tuotekortissa.
Tuotekortti kattaa asemakaavallisesti kaikki kaupungin hoidossa olevat yleiset alueet;
katualueet, puistoalueet ja vesialueet. Tässä työssä käsitellään kuitenkin vain tuotekor-tin niitä osia, jotka vaikuttavat katualueen siisteyteen. Käsiteltävät osat ovat sidotut ja sitomattomat pinnat sekä kasvillisuusalueet. Sidotut pinnat ovat asfaltti- ja kivipäällys-teisiä, sitomattomat pinnat sora- ja kivituhkapäällysteisiä. Kasvillisuusalueisiin taas kuuluvat katuviheralueet, kuten nurmikot, pensas-, perenna-, ryhmäkasvi- ja köynnös-kasvialueet sekä puiden tyvialueet.
Tämä työ ei käsittele merivesialueiden puhtaanapidon laatuvaatimuksia. Myöskään erityisalueita, joita ovat leikki-, skeitti-, grilli- ja matonpesupaikat sekä koira-aitaukset, ei käsitellä, koska ne sijaitsevat yleensä puistoalueella katualueen ulkopuolella.
Laatu- ja työmenetelmävaatimukset
Sidotuilla pinnoilla, sitomattomilla pinnoilla ja kasvillisuusalueilla on osittain samat toimivuus- ja laatuvaatimukset. Kaikilla osilla on sama tuotanto-osan perusta; kulutus-jätteiden, irtoesineiden ja roskien poistaminen ja niiden kuljettaminen vastaanotto-paikkaan. Sidotuilta ja sitomattomilta pinnoilta poistetaan edellisten lisäksi kasvilli-suusjätteet. Työhön kuuluvat myös roska-astioiden tyhjennys, jätepussin vaihto sekä astioiden sisäpintojen puhtaanapito. Lisäksi sidotuilla pinnoilla on tehtävä pintojen harjaus ja pesu. (Helsingin kaupungin rakennusvirasto 2009)
Kaikilla alueilla ovat lisäksi voimassa seuraavat puhtaanapidon laatuvaatimukset:
- astian tulee mahdollisuuksien mukaan olla aina käytettävissä. Roska-astian sisäpinnan tulee olla siisti ja hajuton.
- Roska-astioiden tyhjennyksen yhteydessä kerätään irtoroskat roska-astian välit-tömästä läheisyydestä.
- Ihmisen terveydelle vaaraa aiheuttavat roskat (lasi, huumeneulat, raadot yms.) on poistettava kaikilta alueilta välittömästi.
25 Sidotuilla ja sitomattomilla pinnoilla sadevesikaivojen ritilät ja kita-aukot on pidettävä puhtaina niin, että sadevesi pääsee esteettömästi valumaan viemäriin. (Helsingin kau-pungin rakennusvirasto 2009)
Palvelun tuottajan tulee tuntea alueiden kuormituspisteet ja sopeuttaa puhtaanapito käytön mukaan, seurata roska-astioiden täyttymistä ja neuvotella tilaajan kanssa muu-tostarpeista niin, että palvelut saadaan vastaamaan käyttöä. (Helsingin kaupungin ra-kennusvirasto 2009)
Sidottujen pintojen laatuvaatimukset on esitetty taulukossa 3.1. Pintojen pesussa on käytettävä puhdasta vettä, siis vesijohtovettä, ja lakaisu on toteutettava niin, että häi-ritsevää pölyämistä ei synny. Työtä estävien pysäköityjen autojen siirrosta on sovittava tilaajan kanssa. (Helsingin kaupungin rakennusvirasto 2009)
Taulukko 3.1. Sidottujen pintojen puhtaanapidon laatuvaatimukset (Helsingin kaupungin ra-kennusvirasto 2009).
Vyöhyke Puhtaanapidon laatuvaatimus PV1
(ydinkeskusta ja turistikohteet)
• Kävelyalueilla pieniä roskia (tumpit, korkit yms.) erittäin vähän
• Isompia roskia (tupakka-askia suuremmat) ja liiskaantunutta kasvilli-suusjätekerrosta ainoastaan satunnaisesti
• Ei havaittavasti likaa, ei havaittavaa pölyämistä PV2
(kantakaupunki ja aluekeskukset)
• Pieniä roskia (tumpit, korkit yms.) vähän
• Isompia roskia ja liiskaantunutta kasvillisuusjätekerrosta ei näkyvästi
• Ei häiritsevästi likaa, pölyäminen vähäistä PV3
(asuinalueet)
• Pieniä roskia (tumpit, korkit yms.) melko vähän
• Isompia roskia ja liiskaantunutta kasvillisuusjätekerrosta ei häiritse-vän paljon
• Ei häiritsevästi likaa PV4
(teollisuus- ja yri-tysalueita yms.)
• Pieniä roskia (tumpit, korkit yms.) ei häiritsevän paljon
• Isompia roskia ei häiritsevän paljon
• Likaa sallitaan, mutta hiekoitushiekka poistetaan keväisin
Sitomattomien pintojen ja kasvillisuusalueiden puhtaanapidon laatuvaatimukset on esitetty taulukoissa 3.2 ja 3.3. Nurmikkoalueiden puhtaanapito on koordinoitava nur-mikon leikkaajien kanssa. Pyrkimyksenä on, että puhtaanapito tapahtuu ennen nurmi-kon leikkaamista. (Helsingin kaupungin rakennusvirasto 2009)
26 Taulukko 3.2. Sitomattomien pintojen puhtaanapidon laatuvaatimukset (Helsingin kaupungin rakennusvirasto 2009).
Vyöhyke Puhtaanapidon laatuvaatimus PV1
(ydinkeskusta ja turistikohteet)
• Isompia roskia (tupakka-askia suuremmat) ja kasvillisuusjätettä ainoastaan satunnaisesti
PV2
(kantakaupunki ja aluekeskukset)
• Isompia roskia (tupakka-askia suuremmat) ja kasvillisuusjätettä ei häiritsevän paljon.
PV3
(asuinalueet)
• Isompia roskia (tupakka-askia suuremmat) ei häiritsevän paljon.
PV4
(teollisuus- ja yri-tysalueita yms.)
• Isommat roskat (tupakka-askia suuremmat) poistetaan keväisin.
Taulukko 3.3. Kasvillisuusalueiden puhtaanapidon laatuvaatimukset (Helsingin kaupungin ra-kennusvirasto 2009).
Vyöhyke Puhtaanapidon laatuvaatimus PV1
(ydinkeskusta ja turistikohteet)
• Puisto-alueilla, toreilla ja aukioilla isompia roskia (tupakka-askia suuremmat) ainoastaan satunnaisesti
• Katuviheralueilla ei näkyvästi PV2
(kantakaupunki ja aluekeskukset)
• Puisto-alueilla, toreilla ja aukioilla isompia roskia (tupakka-askia suuremmat) ei näkyvästi
• Katuviheraluilla isompia roskia (tupakka-askia suuremmat) ei häirit-sevän paljon
PV3
(asuinalueet)
• Isompia roskia (tupakka-askia suuremmat) ei häiritsevän paljon
PV4
(teollisuus- ja yri-tysalueita yms.)
• Isommat roskat (tupakka-askia suuremmat) poistetaan keväisin
Laadun hallinta ja valvonta
Laadun hallintaa ja valvontaa tekevät sekä tilaaja että tuottaja. Tuottajan velvollisuu-tena on raportoida omaa ja mahdollisen aliurakoitsijan työtä kokevat merkittävät laa-dun alitukset. Tilaajan havaitsemista poikkeamista, joita tuottaja ei ole raportoinut, seuraa enimmäissanktiot. Poikkeama voi koskea tehtävän laiminlyöntiä, puutteellista tehtävän suoritusta tai laatujärjestelmästä poikkeavaa tehtävän toteutusta. (Helsingin kaupungin rakennusvirasto 2009)
Tilaaja valvoo puhtaanapidon laatua pistokokein sekä seuraa laatuvaatimusten toteu-tumista muiden työtehtävien ohessa. Pistokokeessa käytetään lyhyttä arvosteluloma-ketta (liite 4, sivu 6/6), johon merkitään rastein laatuvaatimusten täyttyminen sekä tarkentavat kommentit. Laadunalitukset ja epäselvät tapaukset valokuvataan aika- ja paikkatiedoin. Laadun todentamistapa perustuu visualiseen arviointiin ja havainnoin-tiin. Todentamistavat ja poikkeamien hyväksyttävyys on eritelty taulukossa 3.4. Vaaraa
27 aiheuttavia roskia ei sallita ollenkaan, ne tulee poistaa heti. Muilta osin arviointitulok-sissa sallitaan satunnaisia poikkeamia ja arviointituloksista enintään 20 prosenttia saa alittaa vaaditun laatutason. (Helsingin kaupungin rakennusvirasto 2009)
Taulukko 3.4. Laadun mittaus ja poikkeamien hyväksyttävyys (Helsingin kaupungin rakennusvi-rasto 2009).
Laatuvaatimus Mittaus- tai todentamistapa Poikkeamien hyväksyttävyys Ei saa enintään 20 % alittaa vaaditun laatutason
Roska-astian täyt-töaste ja sisäpin-nan siisteys
Visuaalinen arvio ja havainnot X Alueen arviointituloksista saa enintään 20 % alittaa vaaditun laatutason Vaaraa
aiheutta-vat roskat
Havainnot X Poistettava välittömästi
havaitsemisen jälkeen saa enintään 20 % alittaa vaaditun laatutason
HKR:n puhtaanapidon tuotekortissa annetaan myös ohjeet luoda laadunhallinnan ku-vapankki, joka olisi nähtävillä verkossa. Ennen ja jälkeen työsuoritusta otettujen kuvien sekä valvonnan yhteydessä kerääntyvien kuvien koonnin tarkoituksena on tarkentaa laatuvaatimuksia. Kuvapankkia ei kuitenkaan ole vielä olemassa, vaikka se tuotekortis-sa mainitaankin.