3.1 Käytettävyyden suunnittelu
Hyvä käytettävyys tarkoittaa yleisesti helppokäyttöisyyttä. Käytettävyyteen kuuluu miten tehok-kaasti asia saadaan hoidettua. Käytettävyyttä voidaan parantaa selkeällä käyttöliittymällä, jossa tärkeä tieto on havaittavissa nopealla vilkaisulla. Jokainen painike, teksti ym. elementti tekee käyt-töliittymästä monimutkaisemman. Olisikin hyvä miettiä jokaisen käyttöliittymä elementin kohdalla, onko se oikeasti tarpeellinen. Oikealla typografialla, kontrastilla, väreillä ja hierarkialla voidaan pa-rantaa käytettävyyttä. Navigaation tulisi olla helposti ymmärrettävä ja looginen. Käyttäjällä tulisi olla koko ajan käsitys missä kohdassa tehtävän suoritusta ollaan ja miten pääsee liikkumaan ohjelman muihin osioihin. Sovelluksen navigaatio on suunniteltava yksinkertaiseksi ja helppolukuiseksi. Käyt-täjä näkee koko ajan mikä navigaatio välilehti on auki ja mitkä muut navigaatiot ovat mahdollisia, että käyttäjä voi helposti siirtyä eri toimintojen välillä. Esimerkiksi käyttäjä pyyhkäisee ruutua oike-alle siirrytään navigaatiossa yksi välilehti oikeoike-alle.
Jakob Nielsenin (2012, viitattu 16.11.2016) mukaan käytettävyyteen liittyy viisi mitattavaa ominai-suutta opittavuus, tehokkuus, muistettavuus, virheet ja tyytyväisyys. Opittavuudella tarkoitetaan kuinka helppo ensikertalaisella käyttäjällä on suorittaa perus toimintoja ohjelmistossa. Tehokkuu-della tarkoitetaan kuinka nopeasti käyttäjä, joka on oppinut ohjelmiston voi tehdä tehtävän. Muis-tettavuudella tarkoitetaan kuinka helposti käyttäjä voi palauttaa mieleen aikaisemmin käytetyn oh-jelmiston. Virheet; kuinka paljon käyttäjä tekee virheitä, kuinka vakavia virheet ovat ja kuinka helppo niistä on palautua. Tyytyväisyys; kuinka miellyttävä käyttäjän on käyttää ohjelmistoa.
Suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota opittavuuteen ja muistettavuuteen. Varsinkin työkalut, joita käytetään vain harvoin tai erityisissä tilanteissa, pitää olla helposti opittavia ja muistettavia.
Näkymät, jotka sisältävät toiminnallisuuksia on erotuttava toisistaan, että käyttäjä ei sekoita niitä keskenään. Käytettävyyttä suunniteltaessa on hyvä testata käyttöliittymää testihenkilöillä, joka on sovelluksen varsinainen loppukäyttäjä. Hyvänä mittarina voi toimia, saako käyttäjä ensimmäistä kertaa sovellusta käytettäessä suoritettua tehtävän loppuun.
Sovelluksen tehokkuutta voidaan mitata vertaamalla nykyiseen tapaan suorittaa tehtävä. Jos hen-kilö, joka on oppinut ohjelman, voi tehdä tarjouslaskennan tuotteesta parissa minuutissa, tuote on tehokas.
Käyttäjän virhetoimintoja voi välttää tekemällä toiminnoista niin selkeitä, että käyttäjä ei voi käyttää ohjelmistoa väärin. Suunnittelussa on hyvä välttää toimintoja ja toimintojen sijoittelua, jotka aiheut-tavat hämmennystä käyttäjässä. Toiminnallisuudet, jotka eivät tue tehtävän suoritusta, voidaan jät-tää pois. Virheellistä käyttöä voi testata testihenkilöillä, jotka ovat ohjelmiston varsinaisia loppu-käyttäjiä. Käyttäjät saattavat olla it-taidoiltaan hyvin eritasoisia.
3.2 Käyttöliittymäsuunnittelu
Hyvällä käyttöliittymän suunnittelulla saadaan aikaan käytettävyyttä. Ohjelmiston väärinkäyttämi-nen on ollut ongelma nykyisessä tarjouslaskennassa. Esimerkiksi, jos kassajärjestelmästä puuttuu tuote, josta tarjous pitäisi tehdä, myyjä tekee tarjouksen väärällä tuotekoodilla, koska ei ehdi luoda uutta tuotekoodia. Asiakas saa oikean tarjouksen, mutta kassajärjestelmään jää väärä tieto.
Käyttöliittymäsuunnittelussa olisi hyvä pyrkiä selkeyteen siinä määrin, ettei ohjelman käytön opet-teluun muodostuisi kynnystä. Mobiiliapplikaation käyttöliittymää toteuttaessa kannattaa käyttää ko.
käyttöjärjestelmän asettamia suosituksia ja oletuksia, ellei varsinaisena tehtävänä ole innovatiivi-nen käyttöliittymäsuunnittelu. Jos käyttöliittymää aletaan tehdä “liian hienoksi”, käy helposti niin, että siitä tulee vain outo ja kukaan ei osaa sitä käyttää.
Mobiililla UI-elementtien esim. painikkeiden täytyy olla suuria, koska käyttäjällä voi olla paksut sor-met tai huono sihti. Painikkeiden tulee olla niin selkeitä, että ensivilkaisulla käyttäjä pystyy hahmot-tamaan, mikä on painikkeen toiminnallisuus. Mobiilisovelluksia käytetään monesti ns. vasemmalla kädellä ja samalla tehdään jotain muuta esimerkiksi ajetaan autolla. Tämä korostaa toimintojen ja käyttöliittymän selkeyden tarvetta.
Suunniteltaessa hyötykäyttösovellusta ulkoasun ei tarvitse olla näyttävä. Ulkoasun tarvitsee olla selkeä ja käytettävä. Android-käyttöjärjestelmän käytännöt sopivat tähän hyvin, koska ne ovat hy-vin selkeät ja Android-käyttäjälle tutut. Googlen dokumentaatiossa (Google 2016. Viitattu
16.11.2016) ohjeistetaan suunnittelemaan selviä ja keskenään erilaisia visuaalisia ärsykkeitä toi-minnoille. Google mukaan tärkeää on selvästi erottuvat elementit, riittävä kontrasti ja koko, selvä prioriteetti ja avaintieto on erotettavissa silmäyksellä.
3.3 Iteraatiot ja hylätyt suunnitelmat
Tarjouslaskentasovelluksessa rakennetaan aina tarjousta, joten saimme idean kaksinäkymäisestä käyttöliittymästä, jossa tarjous on koko ajan läsnä. Tarjousnäkymässä listataan tarjouksen tuotteet ja tarjoukseen tekoon tarpeelliset toiminnallisuudet, kuten hintojen muokkaus, uuden tarjouksen tekeminen ja tarjouksen lähettäminen. Tuotenäkymässä haetaan ja valitaan tuotteita, tuoteosia ja lisäosia. Näkymien välillä liikutaan isolla ruudun reunalla olevalla painikkeella. Tarjousnäkymässä se on oikealla ja tuotenäkymässä se on vasemmalla. Käyttäjälle tulee tunne, että näkymät ovat vierekkäin ja hän näkee jo painikkeen asettelusta, missä näkymässä hän on. Saimme idean täl-laiseen ratkaisuun, koska tuote lisätään aina tarjoukseen, tarjouksia voi olla käytössä useampi ja tarjouksia pitää pystyä muokkaamaan helposti eli eri vaiheiden välillä pitää pystyä liikkumaan hel-posti. Tässä ratkaisussa ruudulla on koko ajan vain nykyiseen tehtävään tarvittava tieto.
Toinen suunnitelma oli, että jokainen tarjous näkyisi omana välilehtenään, kuten internetselaimissa on välilehtiä. Näin olisi helppo tehdä ja vertailla useita tarjouksia asiakkaan kanssa. Dynaamisesti luotavien välilehtien ohjelmointi oli todella haastavaa ja siihen kului paljon aikaa. Androidissa ei ollut valmiiksi ominaisuuksia toteutukseen ja idea oli material designin vastainen, joten siitä luovut-tiin.
Kolmas suunnitelma oli myös, että sovelluksessa olisi erillinen esittelypuoli, jota voisi näyttää asi-akkaalle. Asiakkaalle näytettävä näkymä ei sisältäisi tarjouksen muokkaamiseen liittyviä kontrol-leja. Tästä ideasta luovuttiin, koska tuotteen muokkausnäkymä saatiin yksinkertaistettua piilotta-malla kontrollit ponnahdusikkunoihin ja valikko-painikkeen alle.
Sovelluksen päänavigaatio tapahtuu pyyhkäisyeleellä. Ele vaihtaa välilehteä. Päänavigaatiossa on kolme välilehteä, tuotehaku, tarjous-näkymä sekä tarjouksen lähettäminen asiakkaalle.
tuotehaku myös valmistajan ja valmistusmaan perusteella tai sanahaulla. Tarjous-näkymässä on mahdollista muokata tuotteen ominaisuuksia ja hintaa. Hinta muokataan liukusäätimellä, jonka mi-nimi- ja maksimiarvot perustuvat kateprosenttiin. Tarjouksen lähettämisvälilehdessä voi hakea van-han asiakkaan yhteystiedot tai lisätä uuden asiakkaan tiedot.