Suotautunut vesi

4.21 Yleistä

Koko tutkimusjaksolla on näytteitä otettu lysimetreistä 2, 4, 9 ja 11 suotautuneesta vedestä.

Pohjavaluntaputkien venttiilit olivat suljettuna heinäkuusta marraskuuhun 1990, minkä vuoksi vettä ei suotautunut lysimetrien läpi tällä jaksolla. Venttiilit avattiin marraskuun lopussa. Savilysimetreistä 9 ja 11 on saatu pieniä vesinäytteitä heinä- ja marraskuun välisenä aikana, mutta tällöin lienee kysymys ylivuotoputkien kautta valuneesta vedestä. Typen määriä ja pitoisuuksia tarkasteltaessa on otettava huomioon, että näytteestä mitattu typpi- määrä koskee myös sitä vesimäärää, joka on edellisen analysointipäivämäärän jälkeen suotautunut, mutta jota ei ole tuotu laboratorioon analysoitavaksi. Kappaleessa 5 vertailen analysoidun ja analysoimattoman veden määriä.

Lysimetreistä suotautuneen veden määrät kuukausittain on esitetty kuvassa 4.22.

Heinä- ja marraskuun välisenä aikana suotautuneen veden määrät lysimetreistä 9 ja 11 ovat niin pieniä (0.004-0.07 mm lysimetristä 9 ja 0.003-0.02 mm lysimetristä 11 kuukaudessa), etteivät ne näy pylväsdiagrammissa marraskuun suurten arvojen rinnalla. Koko näytteenotto- ajanjaksolla suotautuneen veden määrät olivat taulukon 4.12 mukaiset.

Taulukko 4.12 Lysimetreistä suotautuneen veden kokonaismäärä 25.5.1990-28.5.1991 Lysimetri Suotautuneen veden määrä (mm)

2 242

4 189

9 206

11 199

Näyte, joka on päivätty 28. tai 29. marraskuuta on kokoomanäyte ajalta 27.11.-11.12.1990.

Tällöin lysimetreistä juoksutettiin sinne heinäkuun ja marraskuun välisenä aikana patoutunut vesi. Suotautuneeksi vesimääräksi arvioitiin:

2: 13001 eli 130 mm 4: 960 1 eli 96 mm 9: 960 1 eli 96 mm 11: 10201 eli 102 mm

Suotautuneen veden pH-arvot ovat hyvin tasaiset. Pieni vaihtelukerroin (3-8 %) kuvastaa sitä, että pH ei muutu merkittävästi tarkastelujakson aikana ja kuvasta 4.25 nähdään, että pH-arvot ovat lähes samansuuruiset kaikille lysimetreille (pH-arvojen keskiarvo tutkimusjaksolla on välillä 7.40 ja 7.49 kaikista lysimetreistä saaduille näytteille).

(mm)

0

huuht. 2 huuht. 4 huuht. 9 huuht. 11

Kuva 4.22 Suotautuneen veden määrä kuukausittain lysimetreistä 2,4. 9 ja 11 ph 2

ph 4 ph 9 ph 11

Kuva 4.23 Suotautuneen veden pH-arvoien kuukausikeskiarvot lysimetreistä 2, 4. 9 ja 11

(mS/cm) 1200

1000 800 600 400 200 0

H sähkis 2 0 sähkis 4

Kuva 4.24 Suotautuneen veden sähkönjohtokyvyn kuukausikeskiarvot lysimetreistä 2, 4, 9 ja 11

Tarkasteltaessa pH-arvoja pienemmässä mittakaavassa huomataan kuitenkin eroja sekä lysimetrien välillä että niiden sisällä. Molemmissa hietalysimetreissä on keskimääräistä alhaisemmat pH-arvot tammi- ja helmikuussa. Lysimetrissä 2 arvot nousevat maaliskuun aikana yhden pH-asteen, mutta laskevat loppukeväästä edellisen vuoden tasolle. Toisessa hietalysimetrissä arvot ovat lähes vakioita kevään aikana. Savilysimetreissä 9 ja 11 pH-arvot muuttuvat huomattavasti kesän aikana. Lysimetrissä 9 arvo laskee yhden pH-asteen välillä 9.

ja 19. heinäkuuta (7.27 -> 6.25) ja nousee lähes kaksi pH-astetta välillä 19. heinäkuuta ja 6. syyskuuta (6.25 -> 8.17). pH-arvo on yli 8 kunnes se padotuksen purkautumisnäytteissä laskee arvoon 7.51 marraskuun lopussa. Savilysimetrissä 11 pH käyttäytyy samoin kuin lysimetrissä 9. Arvo nousee yhden pH-asteen välillä 28. kesäkuuta ja 9. heinäkuuta (7.23 ->

8.28) ja laskee jälleen välillä 30. lokakuuta ja 29. marraskuuta (8.57 -> 7.48). Myös molemmista savilysimetreistä suotautuvassa vedessä on keskiarvoa matalammat pH-arvot tammikuussa. Keväällä pH-arvot ovat hyvin tasaiset.

Suotautuneen veden sähkönjohtokyky on hyvin samantyyppinen hieta- ja toisaalta savilysimetreissä. Hietalysimetreistä suotautuvan veden sähkönjohtokyvyn arvot ovat lähes identtiset koko tarkastelujaksolla paitsi, että lysimetrin 2 arvot ovat keskimäärin 200 mS/cm pienemmät kuin lysimetrissä 4 (vaihtelukertoimen arvo on lysimetrissä 2 26% ja lysimetrissä 4 21%). Hietalysimetrien arvot laskevat siten, että selvästi keskitasoa alhaisemmat arvot ovat tammikuussa. Tämän jälkeen arvot jälleen nousevat ja saavuttavat toukokuussa 91 edellisen vuoden tason. Savilysimetreistä suotautuvan veden sähkönjohtokyky vaihtelee enemmän kuin hietalysimetreissä (vaihtelukertoimen arvo lysimetrissä 9 on 40% ja lysimetrissä 11 38%). Korkeimmat sähkönjohtokyvyn arvot mitattiin molemmissa lysimetreissä kesäkuun lopussa saaduista näytteistä, minkä jälkeen arvot laskevat nopeasti lysimetrissä 9 ja asteittaisesti lysimetrissä 11. Molemmissa on tammikuussa keskitasoa matalammat sähkön­

johtokyvyn arvot, kuten hietalysimetreissäkin. Savilysimetreissä arvot kasvavat tammikuun lopun ja maaliskuun lopun välisenä aikana suoraviivaisesti, mutta molemmissa arvo pienenee merkittävästi 22. maaliskuuta ja 3. huhtikuuta välisenä aikana (9: 963 -> 492 mS/cm; 11:

603 -> 346 mS/cm). Toukokuun 91 lopussa arvot ovat kasvaneet edellisen vuoden tasoa vastaaviksi. Sähkönjohtokyvyn kuukausikeskiarvot on esitetty kuvassa 4.24. Sähkönjohto­

kyvyn keskimääräiset arvot ovat suuremmat lannoitetusta lysimetristä suotautuvassa vedessä kuin lannoittamattomasta suotautuvassa.

4.22 Typpihuuhtoumat

Ammoniumin pitoisuudet savilysimetreissä 9 ja 11 poikkeavat toisistaan siinä, että lysimetrissä 11 ne käyttäytyvät säännönmukaisesti kun taas lysimetrissä 9 vaihtelu on satunnaista. Lannoitetussa lysimetrissä 11 ammoniumin pitoisuudet kasvavat 8. kesäkuuta ja 9. heinäkuuta välisenä aikana (0.28 -> 0.91 mg/l), mutta laskevat kasvukauden aikana siten, että 6. syyskuuta otetussa vesinäytteessä pitoisuus on enää 0.06 mg/l. Suurin

ammonium-pitoisuus, joka lysimetristä 9 on analysoitu, on 0.22 mg A. Hietalysimetreistä sulautuneesta vedestä ei ole löydetty ammoniumtyppeä.

Hietalysimetreistä ja lysimetristä 9 suotautuvan veden nitriittipitoisuudet ovat hyvin tasaiset. Lysimetristä 11 suotautuneessa vedessä on kohonneita nitriittipitoisuuksia 6. syyskuuta ja 30. lokakuuta otetuissa näytteissä, 0.15 ja 0.10 mg/l.

Lannoitetusta savilysimetristä 11 suotautuvan veden nitraattipitoisuudet ovat keskimäärin 50-kertaiset hietalysimetreihin ja noin 10-kertaiset savilysimetriin 9 verrattuna.

Mikäli hietalysimetreistä suotautuvan veden nitraattipitoisuuksia tarkastellaan samassa mittakaavassa kuin savilysimetreistä huuhtoutuvaa vettä, ei näiden välillä ole eroa eivätkä pitoisuudet muutu tarkastelujakson aikana. Jos asteikko asetetaan välille 0.0 ja 0.6 mg/l huomataan, että lysimetrin 2 pitoisuudet pysyvät lähes muuttumattomina. Lysimetrissä 4 pitoisuudet taas kasvavat välillä 12. kesäkuuta ja 26. huhtikuuta (0.0 -> 0.53 mg/l), minkä jälkeen ne laskevat arvoon 0.2 mg/l. Lysimetrissä 9 nitraatin pitoisuudet laskevat kesä- ja heinäkuun aikana arvosta 2.7 mg/l arvoon 0.6 mg/l, mutta pysyttelevät muuten verrattain tasaisina, noin 1 mg/l. Lysimetristä 11 huuhtoutuvan veden nitraattipitoisuudet vaihtelevat huomattavasti tarkastelujakson aikana. Merkittävästi keskitasoa alhaisempia pitoisuuksia esiintyy tammikuussa sekä maalis/huhtikuun vaihteessa. Nitraattipitoisuudet ovat poikkeuk­

sellisen korkeita kesäkuun alussa, huhti/toukokuun vaihteessa sekä toukokuun lopussa.

Lysimetreistä suotautuneen kokonaistypen pitoisuudet noudattavat kaikissa lysimetreissä mineraali typpipitoisuuksien jakaantumista. Selvimmin tämä on havaittavissa lysimetrissä 11. Hietalysimetrien 2 ja 4 välinen ero kokonaistypen pitoisuuksissa on pienempi kuin nitraatin pitoisuuksissa - lannoitetun lysimetrin 11 keskimääräinen pitoisuus on yli 20-kertainen hietalysimetreihin verrattuna. Lannoittamattomissa lysimetreissä 2 ja 9 kokonaistypen pitoisuus laskee siten, ettei toukokuussa 91 saavuteta edellisen vuoden tasoa (2: 0.79 -> 0.33 mg/l; 9: 2.75 -> 1.29 mg/l). Lysimetrissä 2 tämä johtuu siitä, että orgaanisen typen pitoisuus huuhtoumassa pienenee tarkastelujakson aikana kun taas lysimetrissä 9 mineraalitypen pitoisuus huuhtoumassa laskee. Molemmissa savilysimetreissä kokonaistypen pitoisuus huuhtoumassa pienenee kasvukauden aikana ja aina lokakuun loppuun saakka.

Suotautuneen veden orgaanisen typen pitoisuudet on laskettu kokonaistypen pitoisuuden ja minaraalitypen pitoisuuden erotuksena. Helmikuuta lukuunottamatta on kaikista lysimetreistä huuhtoutuneen veden orgaanisen typen pitoisuus selvästi suurin savilysimetrissä 11. Suurimmat pitoisuudet mitattiin talvikuukausien aikana. Savilysi­

metreissä orgaanisen typen pitoisuudet huuhtoutuvassa vedessä pysyvät vuoden aikana verrattain tasaisina, vaikka kokonaistypen pitoisuuksissa tapahtuu muutoksia. Ainoastaan lysimetrissä 2 orgaanisen typen pitoisuudet muuttuvat vuoden aikana (0.67 -> 0.09 mg/l).

Taulukossa 4.13 on esitetty lysimetreistä suotautuneen veden typen fraktioiden pitoisuuksien keskiarvot ja vaihtelukertoimet tarkastelujaksolla. Kuvissa 4.25-4.28 on esitetty lysimetreistä huuhtoutuneen veden typpipitoisuuksien kuukausikeskiarvot.

Taulukko 4.13 Lysimetreistä suotautuneen veden typen fraktioiden keskimääräiset pitoisuudet (KP) ja vaihtelukertoimet (VK)

Lysimetri no2 no2 no3 no3 nh4 nh4 KOKN KOKN

(KP) (VK) (KP) (VK) (KP) (VK) (KP) (VK)

(mg/l) (%) (mg/l) (%) (mg/l) (%) (mg/l) (%)

2 0.011 14 0.16 26 0 0 0.44 65

4 0.010 33 0.26 49 0 0 0.56 49

9 0.010 57 1.2 68 0.0090 471 1.5 60

11 0.032 104 10 53 0.14 198 12 46

(mg/l)

0 m

no2pit 2 no3pit 2 koknpit 2

Kuva 4.25 Hietalysimetristä 2 huuhtoutuneiden typen fraktioiden keskimääräiset pitoisuudet kuukausittain

(mg/l)

0

no2pit 4 noSpit 4 koknpit 4

Kuva 4.26 Hietalysimetristä 4 huuhtoutuneiden typen fraktioiden keskimääräiset pitoisuudet kuukausittain

(mg/l)

0 0

no2pit 9 no3pit 9 nh4pit 9 koknpit 9

Kuva 4.27 Savilysimetristä 9 huuhtoutuneiden typen fraktioiden keskimääräiset pitoisuudet kuukausittain

(mg/l)

0 0

no2pit 11 no3pit 11 nh4pit 11 koknpit 11

Kuva 4.28 Savilysimetristä 11 huuhtoutuneiden typen fraktioiden keskimääräiset pitoisuudet kuukausittain

Taulukko 4.14 Lysimetreistä suotautuneen veden ja typen fraktioiden määrät tutkimus- jaksolla; mineraalitypen määrät (MinN) on laskettu nitriitti-, nitraatti-ja ammoniumtypen määrien summana; orgaanisen typen määrät (OrgN) kokonaistypen ja mineraalitypen määrien erotuksena

Lysimetri Vesim.

(mm)

no2-n

(mg)

NO3-N (mg)

NH4-N (mg)

MINN (mg)

KOKN (mg)

ORGN (mg)

2 242 25.2 381 0 406 888 482

4 189 19.1 442 0 461 835 374

9 206 37.3 1492 0.39 1530 1930 400

11 199 28.7 21068 6.4 21103 25514 4411

Lysimetreistä 2, 4, 9 ja 11 suotautuneiden typpifraklioiden määrät kuukausittain on esitetty pylväsdiagrammeissa 4.29-4.32. Varsinkin huuhtoutuneen ammoniumin, mutta myös huuhtoutuneen nitriitin arvot ovat usein niin pienet, että ne eivät näy nitraatin ja kokonaistypen korkeitten arvojen rinnalla. Taulukossa 4.14 on esitetty huuhtoutuneesta vedestä mitatut typen fraktioiden kokonaismäärät kun taas taulukossa 4.15 on esitetty kaikkien näytteiden keskimääräiset typen fraktioiden määrät.

Ammoniumia ei huuhtoudu hietalysimetreistä ja savilysimetreistäkin huuhtoutuvan ammoniumtypen määrät ovat verrattain pieniä ja varsinkin lysimetrissä 9 satunnaisia.

Lysimetristä 11 ammoniumia huuhtoutuu 8. kesäkuuta ja 6. syyskuuta välisenä aikana, lysimetristä 9 ammoniumia on mitattu 30. lokakuuta, 16. marraskuuta, 13. maaliskuuta, 15.

toukokuuta ja 21.toukokuuta otetuista vesinäytteistä. Huomattavia määriä ammoniumia huuhtoutuu ainoastaan kesäkuussa lysimetristä 11 (6.4 mg).

Myös huuhtoutuneesta vedestä mitatut nitriitin määrät ovat verrattain alhaiset.

Selvästi suurimmat nitriitin määrät huuhtoutuvat patoutuneen veden purkautuessa marras­

kuun lopussa, ja tällöin määrät olivat huomattavimmat lysimetristä 9 huuhtoutuneessa vedessä. Savilysimetreistä huuhtoutuu enemmän nitriittiä kuin hietalysimetreistä paitsi toukokuussa 91.

Nitraattia huuhtoutuu selvästi eniten lannoitetusta savilysimetristä 11 - lysimetristä 11 huuhtoutuneet nitraatin keskimääräiset määrät ovat kaksikymmenkertaiset muihin lysimetreihin verrattuna. Savilysimetristä 9 huuhtoutuu enemmän nitraattia kuin hietalysi­

metreistä, mikä on selvimmin havaittavissa tammi-, helmi- ja toukokuussa. Hietalysimetrien nitraattihuuhtoumat ovat hyvin samansuuruisia.

Huuhtoutuneen veden sisältävät kokonaistyppimäärät vaihtelevat tutkimus- jaksolla samansuuntaisesti kuin nitraattimäärät. Kokonaistypen määrät lysimetrissä 11, nimenomaan marraskuussa (15.3 g), ovat verrattain suuret. Lysimetrin 11 kokonaistypen keskimääräinen arvo on yli 15-kertainen muiden lysimetrien keskimääräisiin kokonaistypen määriin verrattuna. Savilysimetrin 9 arvot ovat suuremmat kuin hietalysimetrien, nimen­

omaan tammi- ja toukokuussa. Nitraatin määrien jakaantumisesta poiketen huuhtoutuu lysimetristä 2 enemmän kokonaistyppeä huhti- ja toukokuussa kuin lysimetristä 4.

Lysimetreistä huuhtoutuneen orgaanisen typen määrä on laskettu kokonaistypen ja mineraalitypen määrien erotuksena huuhtoutuneessa vedessä. Orgaanisen typen määrien esiintyminen noudattaa kokonaistypen esiintymistä. Poikkeuksena on helmikuu, jolloin suurin kokonaistypen määrä huuhtoutuu lysimetristä 11, mutta suurin orgaanisen typen määrä lysimetristä 4.

Taulukko 4.15 Lysimetreistä suotautuneen veden kaikkien näytteiden keskimääräiset typen fraktioiden määrät tutkimusjaksolla

Lysimetri no2-n

(mg)

NO3-N (mg)

NH4-N (mg)

KOKN (mg)

2 1.8 27 0 63

4 1.4 32 0 60

9 1.2 48 0.012 62

11 1.1 842 0.26 1021

(mg)

400- 300-200

-0

no2m 2 no3m 2 koknm 2

Kuva 4.29 Hietalysimetristä 2 huuhtoutuneiden typen fraktioiden määrät kuukausittain (mg)

200

-100

-M

no2m 4 no3m 4 koknm 4

Kuva 4.30 Hietalysimetristä 4 huuhtoutuneiden typen fraktioiden määrät kuukausittain

(mg)

400- 300-200 -100

-0 0

no2m 9 no3m 9 nMm 9 koknm 9

Kuva 4.31 Savilysimetristä 9 huuhtoutuneiden typen fraktioiden määrät kuukausittain (mg)

20000

10000

-0 0

no2m 11 no3m 11 nh4m 11 koknm 11

Kuva 4.32 Savilysimetristä 11 huuhtoutuneiden typen fraktioiden määrät kuukausittain 4.3 Kasvi- ja juurinäytteet

Kasvinäytteitä on koko kasvukaudelta kaikista lysimetreistä, juuristonäytteitä 11. ja 19.

syyskuulta. Liitteessä 5 olevassa taulukossa on esitetty jokaisella näytteenottokerralla mitatut kasvinäytteiden vesipitoisuudet, typen määrät, kasvien paino, kasvien kuiva-aineksen paino sekä kokonaistypen määrä kasviaineksessa. 17. syyskuuta lysimetreistä poistettiin kaikki kasvusto.

Tuoreiden kasvien painon, kuivapainon ja kokonaistypen määrän maksimiarvot eri lysimetreissä eivät osu samalle näytteenottopäivämäärälle. Näin ollen on laskennassa käytetty taulukon 4.16 mukaisia maksimiarvoja. Nimenomaan syyskuussa kasvien massa, kuiva- aineksen massa sekä kokonaistypen määrät pienenevät. Tämä johtunee siitä, että tällöin kasvukausi on päättymässä ja osa kasveista on jo alkanut maatua. Saunakukissa huomattiin kuihtumista jo heinä/elokuun vaihteessa.

Taulukko 4.16 Kasvien maksimaaliset massat ja maksimaaliset kokonaistypen määrät lysimetrissä (pinta-ala 10m2)

Lysimetri Tuoreiden kasvien massa (kg/lys.)=(t/ha)

Tarkasteltaessa kasvien typpipitoisuuden jakautumista kuvissa 4.33 ja 4.34 huomataan, että lannoittamattoman lysimetrin kasvuston typpipitoisuus on muutamaa poikkeusta lukuunottamatta pienempi kuin lannoitetun lysimetrin. Erot lannoitetun ja lannoittamattoman välillä ovat suurempia savilysimetreillä kuvassa 4.34. Lannoitus näkyy pitoisuuden kasvuna 25.5. ja 12.6. välisenä aikana lysimetreissä 4 ja 11. Hietalysimetrien kasvuston typpipitoisuus on keskimäärin korkeampi ja tasaisempi kuin savilysimetreissä, nimenomaan lannoittamattomassa lysimetrissä. Erikoista on kokonaistypen pitoisuuksien kohonneet arvot elo/syyskuun vaihteessa.

Juuristonäytteiden pinta-alatietoja on ainoastaan 19. syyskuuta otetuista näytteistä.

Seuraavassa on esitetty arvio lysimetrien juuriston tuoreen aineksen massasta, kuiva- aineksen määrästä sekä kokonaistypen määrästä. Savilysimetreistä on poistettu syksyllä

1990 saunakukkien juuret.

Taulukko 4.17 Juuriston massat ja kokonaistypen määrät lysimetrissä (pinta-ala 10 m2) 19.9.1990 otetuissa näytteissä

Lysimetri Tuoreiden juurien massa (kg/lys.)=(t/ha)

Typpimääritys kasvinäytteistä on tehty ajanjaksolla 25.5.-11.9.1990. Typen määritys on tehty grammaa typpeä kilogramma kasvin kuiva-ainesta kohti. Jos halutaan arvioida typen määrää kasvissa on tiedettävä kasvin vesipitoisuus, näytteen paino ennen kuivatusta sekä näytteen pinta-ala. Tässä suhteessa aineisto ei ole täydellinen, sillä kosteuspitoisuus on määritetty näytteistä 16.7.-11.9.1990 ja kasvimassan tuorepaino

13.8.-10.9.1990. Näin ollen luotettavia tietoja on ainoastaan kolmelta näytteenottokerralta 13.

elokuuta, 28. elokuuta ja 10. syyskuuta. Kasvinäytteiden luotettavuutta arvioitaessa on otettava myös huomioon se, että hietalysimetreissä 2 ja 4 kasvipeitteenä oli homogeeninen

ruohokasvusto kun taas savilysimetreissä 9 ja 11 kasvipeite koostui harvahkosta ruoho- peitteestä ja pensasmaisesta saunakukasta ( Matricaria Petforata ). Tarkasteltaessa lysimetrien juuriston sisältämää kokonaistyppeä on otettava huomioon, että samoin kuin kasvustolle

pätee myös juuristolle se, että savilysimetrien kasvusto on huomattavan epähomogeenista.

KOKN , (g/kg k-a)

O O O o o O o O o o O

ON e ^{JR SE S} ON

un VO c: c: t. ^{oo oo} ^n ^N

un <N O es ^{VO en oo O OS}

<N <S en <s

Kuva 4.33 Kasvien kokonaistypen pitoisuus kuiva-ainesta kohti hietalysimetreissä 2 ja 4 KOKN , (g/kg k-a)

50

n---O o o o o O O O o o o

On On ON On ON ON On

un VO VO 00 oo $N ^N

un es o <s VO en 00 O On

es es en «—1 es

N 9 N 11

Kuva 4.34 Kasvien kokonaistypen pitoisuus kuiva-ainesta kohti savilysimetreissä 9 ja 11

4.4 Sadanta

Ajanjaksolla 28. toukokuuta 1990 ja 21. toukokuuta 1991 on lysimetrikentältä saatu 49 sadevesinäytettä. Näistä näytteistä on analysoitu pH-arvot, sähkönjohtikyky ja typpi­

pitoisuudet. Tutkimusjaksolla mitattiin sadannan määräksi 645.3 mm, korjattu kokonais- sadanta on 767.9 mm. Liitteessä 6 olevassa kuvassa on esitetty Otaniemessä, Seutulassa ja Kaisaniemessä mitatut sademäärät Seutulan ja Kaisaniemen mittaukset ovat Ilmatieteellisen laitoksen tekemiä. Kuvasta nähdään, että useimpina kuukausina sademäärät ovat poikenneet 30 vuoden keskiarvosta. Poikkeuksellisen vähäsateisia kuukausia ovat olleet kesä-, elo- ja helmikuu, kun taas poikkeuksellisen runsassateisia ovat olleet heinä-, syys-, loka- ja tammikuu.

Kuvassa 4.35 on esitetty jokaisena näytteenottokertana saadut korjaamattomat sadannan arvot. Sadevesinäytteiden pH-arvot vaihtelevat näytteenottokertojen välillä huomattavasti vähemmän (vaihtelukerroin 6.8%) kuin sähkönjohtokyvyn arvot (vaihtelu- kerroin 61%). pH-arvot vaihtelevat välillä 5.35 ja 7.26 pH-astetta ja sähkönjohtokyky välillä 16 ja 173 mS/cm. Kuvassa 4.36 on esitetty pH-arvot kuukauden keskiarvoina kun taas sähkönjohtokyky on esitetty erikseen jokaisena näytteenottokertana kuvassa 4.37.

Sadevesinäytteiden typpipitoisuudet on esitetty kuvassa 4.38 keskimääräisinä pitoisuuksina kuukaudessa. Pitoisuudet pysyvät tasaisina vuoden aikana, keskimääräiset pitoisuudet ja vaihteluväli on esitetty taulukossa 4.18. Poikkeuksen muodostaa maaliskuun sadeveden sisältämä nitriitti-, nitraatti- ja ammoniumpitoisuus, joka on huomattavasti normaalia korkeampi. Tämän aiheuttaa 13. maaliskuuta otettu sade vesinäyte, jonka nitriitti- pitoisuus on 1.85 mg/l, nitraattipitoisuus 7.40 mg/l, ammoniumpitoisuus 10.5 mg/l ja kokonaistyppipitoisuus 20.1 mg/l. Näin korkeita pitoisuuksia ei ole mitattu tarkastelujakson muina näytteenottokertoina. Keskimääräistä korkeampia nitraattipitoisuuksia (yli 2 mg/l) on mitattu 9. heinäkuuta, 18. helmikuuta ja 22. maaliskuuta. Ammoniumpitoisuuksia, jotka ylittäisivät 2 mg/l on mitattu ainoastaan 13. ja 22. maaliskuuta. Poikkeuksellisen korkeita kokonaistyppipitoisuuksia (yli 5 mg/l) on mitattu maaliskuun 13. päivän lisäksi vain 9.

heinäkuuta.

Taulukko 4.18 Sadevesinäytteiden typen fraktioiden keskimääräiset typpipitoisuudet (K) ja vaihteluväli (V)

no2-n no2-n NO3-N NO3-N nh4_n nh4n KOKN KOKN

(K) (V) (K) (V) (K) (V) (K) (V)

(mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l)

0.13 0.014 - 1.8 0.93 0.0 - 7.0 0.60 0.0 - 11 2.1 0.24 - 20

(mm) 50 T---40- 30 - 20

-Kuva 4.35 Sadanta (korjaamattomat havainnot)

Kuva 4.36 Sadeveden pH-arvojen kuukausikeskiarvot

Kuva 4.37 Sadeveden sähkönjohtokyky jokaisena näytteenottokertana

Typen määrä on laskettu milligrammoissa yksittäistä lysimetriä kohti kentällä tehtyjen sadantahavaintojen perusteella. Märkälaskeuman typpimäärät on esitetty kuvassa 4.39, kuvassa 4.40 ovat korjatut märkälaskeuman typpimäärät. Yli 200 mg:n suuruisia nitraattimääriä on mitattu 12. joulukuuta, 9. tammikuuta ja 22. maaliskuuta. Ammoniumin määriä, jotka ylittäisivät 200 mg lysimetrille on mitattu ainoastaan 22. maaliskuuta.

Verrattaessa typen määrän jakautumista typen pitoisuuksien jakautumiseen kuukausittain vuoden aikana korjaamattomilla sadantamäärillä huomataan, että maaliskuun pitoisuuksien huippuarvot ovat tasoittuneet. Tämä johtuu siitä, että 13. maaliskuuta mitattu sademäärä oli erittäin pieni (1.4 mm). Kuvasta 4.40 nähdään, että korjattujen sadanta-arvojen käyttö korostaa maaliskuun poikkeavia typen määriä. Taulukossa 4.19 on esitetty sadenäytteistä mitatut typen fraktioiden kokonaismäärät sekä korjaamattomille että korjatuille sadanta- arvoille tutkimusjaksolla. Mineraalitypen määrä on laskettu nitriitti-, nitraatti- ja ammonium­

typen summana. Orgaanisen typen määrä on laskettu kokonaistypen ja mineraalitypen määrien erotuksena.

Taulukko 4.19 Sadannan määrä ja typen fraktioiden kokonaismäärät korjaamattomille ja korjatuille sadanta-arvoille yksittäistä lysimetriä kohden

Vesim no2-n NO3-N nh4 N MINN KOKN ORGN

(mm) (mg) (mg) (mg) (mg) (mg) (mg)

Korjaamaton 645.5 559 4387 2364 7311 9555 2244

Korjattu 767.9 960 4525 6901 12386 15770 3384

Lumen sulamisvedestä tehdyjen analyysien tulosten keskiarvo on esitetty taulukossa 4.20. Lysimetrikentältä saadut lumimäärät ja niiden typpipitoisuudet ovat niin alhaiset, ettei lumen lysimetreihin tuomalla typpikuormalla ole arvioni mukaan merkittävää vaikutusta typpitaseen laskennassa. Verratessa taulukon 4.20 keskimääräisiä typpipitoisuuksien arvoja sadevedestä mitattuihin typen pitoisuuksien keskiarvoihin huomataan, että sadevedessä nitriitin pitoisuus on noin 15-kertainen, nitraatin pitoisuus noin puolitoistakertainen ja ammoniumin pitoisuus noin nelinkertainen lumen sulamisveden pitoisuuksien keskiarvoihin verrattuna.

Taulukko 4.20 Lumen sulamisvedestä määritettyjen suureiden keskiarvot PH Sähkönjohtokyky no2-n NO3-N nh4-n KOKN

(mS/cm) (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l)

Keskiarvo 5.71 29.3 0.008 0.57 0.15 1.20

■ N02PIT E3 NH4PIT H N03PIT E3 ORGNPIT

Kuva 4.38 Sadannan typen fraktioiden pitoisuuksien kuukausikeskiarvot

Kuva 4.39 Sadannan typen fraktioiden määrät kuukausittain (korjaamattomat sadan tamäärät)

■ N02M

^ NH4M 0 N03M 0 ORGNM

OO_o 3c

n

:c3C O

<u Sc 3O

I

₁

E

Ä3 O

3C

■ N02M E8 NH4M 0 N03M 0 ORGNM

Kuva 4.40 Sadannan typen fraktioiden määrät kuukausittain (korjatut sadan tamäärät)

In document Nitrogen fractions and leaching in soil (sivua 51-66)