Vaikka urheilijat näyttivät voivan keskimäärin hy - vin, myös pahoinvointia ilmeni. Valideilla psykolo-gisilla mittareilla mitatut nukkumisongelmat, yli-kuormittuminen, masennus- ja ahdistusoireet sekä syömisongelmat olivat yleisempiä urheilijoilla kuin väestössä keskimäärin. Urheilijoiden mielentervey-teen tuleekin panostaa nykyistä enemmän.
Tutkimusnäytön perusteella suosittelemme seu-raavia toimenpiteitä:
1. Urheilijoiden kokemien vaatimustekijöiden hal-linta: vaatimustekijöillä on selkeä yhteys pahoin-vointiin, joten koettujen vaatimustekijöiden käsit-telyyn kannattaa urheiluorganisaatioissa panostaa.
Mahdollisia toimia ovat tietoisuuden lisääminen ja käsittelykeinojen kehittäminen. Lisäksi urhei-lijoille voidaan tarjota psykososiaalista tukea vaa-timustekijöiden hallinnan parantamiseksi.
2. Urheilijoiden kokemien voimavaratekijöiden li-sääminen: voimavarat lisäävät henkistä hyvin-vointia (ts. tyytyväisyyttä ja psykologista toimin-takykyisyyttä), joten koettujen voimavarojen vahvistamiseen kannattaa panostaa. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi lisäämällä urheilijoiden itse-määräämisoikeutta ja vahvistamalla myönteistä kuvaa itsestä urheilijana sekä vahvistamalla joh-don, valmentajien ja muiden urheilutoimijoiden osaamista vuorovaikutus- ja kohtaamistaidoissa.
3. Urheilijoiden henkisen hyvinvoinnin kartoituk-set: koettujen vaatimus- ja voimavaratekijöiden kartoittaminen, jotta merkit pahoinvoinnista voi-daan tunnistaa mahdollisimman varhain.
4. Tukea nukkumiseen ja ylikuormitustilan tun-nistamiseen: nukkumisongelmat ja ylikuormi-tustilat ovat yhteydessä hyvin- ja pahoinvointiin.
Valmentajia ja urheilussa toimivien terveyden-huollon ammattilaisia voidaan kouluttaa havait-semaan näiden ongelmien varhaiset merkit.
5. Urheilijoille mahdollisuus kliiniseen urheilu-psykologiseen tukeen: lievien pahoinvointi- ja ylikuormitusoireiden ja nukkumisvaikeuksien hoitoon tarvitaan matalan kynnyksen palvelut tukemaan hyvinvoinnin vahvistamista.
6. Osaamisen kehittäminen nk. vähältä piti -tilan-teiden ja urheiluun liittyvien pettymysten ja epä-onnistumisten kohtaamiseen ja hoitamiseen.
Traumaperäisten oireiden ennaltaehkäisy.
7. Uransa lopettaneiden urheilijoiden henkinen tu-keminen siirtymävaiheessa: uransa lopettaneiden hyvinvointiin vaikuttavat urheilussa koetut vaati-mustekijät vielä uran jälkeen, joten panostaminen onnistuneeseen siirtymiseen on suositeltavaa.
Lähteet
Armstrong, S. & Oomen-Early, J. (2010). Social connect-edness, self-esteem, and depression symptomatology among collegiate athletes versus nonathletes. Journal of American Col-lege Health, 57(5), 521–526.
Arvinen-Barrow, M., Nässi, A., & Ruiz, M. C. (2015). Kun vamma päättää, milloin ura loppuu. Liikunta & Tiede, 52(6), 45–49.
Baglioni, C., Battagliese, G., Feige, B., Spiegelhalder, K., Nissen, C., Voderholzer, U., Lombardo, C., & Riemann, D.
(2011). Insomnia as a predictor of depression: A meta-analytic evaluation of longitudinal epidemiological studies. Journal of Affective Disorders, 135, 10–19.
Bateman, A. & Morgan, K. A. D. (2019). The postinjury psychological sequelae of high-level Jamaican athletes:
exploration of a posttraumatic stress disorder–self-efficacy conceptualization. Journal of Sport Rehabilitation, 28, 144–152.
Bratland-Sanda, S. & Sundgot-Borgen, J. (2013). Eating disorders in athletes: Overview of prevalence, risk factors and recommendations for prevention and treatment. European Journal of Sport Science, 13(5), 499–508.
Beck, A. T. (1972). Depression: Causes and treatment. Philadel-phia: University of Pennsylvania.
Beck, A. T., Epstein, N., Brown, G., & Steer, R. A. (1988). An inventory of measuring clinical anxiety: Psychometric proper-ties. Journal of Consulting and Clinical Psychology, 56, 893–897.
Blumert, P. A., Crum, A. J., Ernsting, M., Volek, J. S., Hollander, D. P., Haff, E. E., & Haff, G. G. (2007). The acute effects of twenty-four hours of sleep loss on the performance of national-caliber male collegiate weightlifters. Journal of Strength and Conditioning Research, 21(4), 1146–1154.
Brand, R., Wolff, W., & Hoyer, J. (2013). Psychological symptoms and chronic mood in representative samples of elite student-athletes, deselected student-athletes and compari-son students. School Mental Health, 5(3), 166–174.
Brewin, C. R, Rose, S., Andrews, B., Green, J., Tata, P., McEvedy, C., Turner, S., & Foa, E.B. ym. (2002). Brief screening instrument for post-traumatic stress disorder. British Journal of Psychiatry, 181,158–-162.
Coker-Cranney, A., & Reel, J. J. (2015). Coach pressure and disordered eating in female collegiate athletes: Is the coach-athlete relationship a mediating factor? Journal of Clinical Sport Psychology, 9(3), 213–231.
Cresswell, S. L. & Eklund, R. C. (2007). Athlete burnout: A longitudinal qualitative investigation. Sport Psychologist, 21(1), 1–20.
Du Preez, E. J., Graham, K. S., Thomas, Y., Bassam, M., Ball, C., & Guah, D. (2017). Depression, anxiety, and alcohol use in elite rugby league players over a competitive season. Clinical Journal of Sport Medicine, 27(6), 530–535.
Esopenko, C., Chow, T. W., Tartaglia, M. C., Baco pulos, A., Kumar, P., Binns, M. A., Kennedy, J. L., Müller, D. J.,
& Levine, B. (2017). Cognitive and psychosocial function in retired professional hockey players. Journal of Neurology, Neurosurgery and Psychiatry, 88(6), 512–528.
Fletcher, D. & Wagstaff, C. R. D. (2009). Organizational psy-chology in elite sport: It’s emergence, application and future.
Psychology of Sport and Exercise, 10, 427–434.
Foa, E. B., Huppert, J. D., Leiberg, S., Hajcak, G., Langner, R., ym. (2002). The Obsessive Compulsive Inventory:
Development and validation of a short version. Psychological Assessment, 14, 485–496.
Gouttebarge, V., Backx, F. J. G., Aoki, H., & Kerkhoffs, G.
(2015). Symptoms of common mental disorders in professional football (soccer) across five European countries. Journal of Sport Science and Medicine, 14(4), 811–818.
Gouttebarge, V., Haruhito, A., Lambert, M., Stewart,
W., Kerkhoffs, G. (2017). A history of concussions is associated with symptoms of common mental disorders in former male professional athletes across a range of sports. British Journal of Sports Medicine, 51(4). (Monaco Abstracts 104).
Gouttebarge, V., Kerkhoffs, G., & Lambert, M. (2016).
Prevalence and determinants of symptoms of common mental disorders in retired professional Rugby Union players. European Journal of Sport Science, 16(5), 595–602.
Halvari, H. & Gjemse, T. (1995). Trait and state anxiety before and after competitive performance. Perceptual and Motor Skills, 81(3), 1059–1074.
Hammond, T., Gialloeto, C., Kubas, H., & Hap Davis, H., IV (2013). The prevalence of failure-based depression among elite athletes. Clinical Journal of Sport Medicine, 23(4), 273–277.
Hautala, L., Liuksila, P. R., Räihä, H., Väänänen, A. M., Jalava, A., Väinälä, A., & Saarijärvi, S. (2005). Häiriintynyt syömis-käyttäytyminen ja sen varhainen toteaminen kouluterveyden-huollossa. Suomen lääkärilehti, 60(45), 4599–4605.
Hughes, L. & Leavey, G. (2012). Setting the bar: Athletes and vulnerability to mental illness. The British Journal of Psychiatry, 200(2), 95–96.
Isomaa, R., Isomaa, A. L., Marttunen, M., Kaltiala-Heino, R.,
& Björkqvist, K. (2009). The prevalence, incidence and development of eating disorders in Finnish adolescents: A two-step 3-year follow-up study. European Eating Disorder Review, 17,199–207.
Isometsä, E. (2017). Ahdistuneisuushäiriöt. Kirjassa J. Lönn-qvist, M. Henriksson, M. Marttunen, & T. Partonen (toim.), Psykiatria. 12. uudistettu painos, 2017. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 294–330.
Joy, E. A., Kussman, A., & Nattiv, A. (2016). Update on eating disorders in athletes: A comprehensive narrative review with a focus on clinical assessment and management. British Journal of Sports Medicine, 50(3), 154–162.
Juliff, L. E., Halson, S. L., & Peiffer, J. J. (2015). Under-standing sleep disturbance in athletes prior to important competitions. Journal of Science and Medicine in Sport, 18(1), 13–18.
Kaski, S. (2013). Urheiluvalmentajien työhyvinvointi Suomessa.
Acta Universitatis Tamperensis 1888. (väitöskirja). Tampereen yliopisto: Tampereen yliopistopaino.
Keyes, C. L. M., (2005). Mental illness and/or mental health?
Investigating axioms of the complete state model of health.
Journal of Consulting and Clinical Psychology, 73(3), 539–548.
Kokko, K. & Feldt, T. (2018). Longitudinal profiles of mental well-being as correlates of successful aging in middle age. Inter-national Journal of Behavioral Development, 42(5), 485–495 Kong, P. & Harris, L. M. (2015). The sporting body: Body image and eating disorder symptomatology among female athletes from leanness focused and nonleanness focused sports.
Journal of Psychology, 149(1-2), 141–160.
Koskinen, S., Kestilä, L., Martelin, T., & Aromaa, A. (2005).
The health of young adults. Baseline results of the Health 2000 study on the health of 18 to 29-year-olds and factors associated with it. Publications of National Public Health Institute. Series B 7. Helsinki.
Koskinen, S., Lundqvist, A. M., & Ristiluoma, N. (toim.) (2012). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011.
Raportti 68/2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tampere:
Suomen yliopistopaino.
Lally, P. (2007). Identity and athletic retirement: A prospective study. Psychology of Sport and Exercise,8(1), 85–99.
Lanius, R. A., Vermetten, E., Loewenstein, R. J., Brand, B., Schmal, C., Bremner, J. D., & Spiegel, D. (2010). Emotion modulation in PTSD: Clinical and neurobiological evidence for a dissociative subtype. The American Journal of Psychiatry, 167(6), 640–647.
Markkula, N., Suvisaari, J., Saarni, S. I., Pirkola, S., Pena, S., Saarni, S., Ahola. K., Mattila, A. K., Viertiö, S. Strehle, J., Koskinen, S., & Härkänen, T. (2015). Prevalence and correlates of major depressive disorder and dysthymia in an eleven-year follow-up-results from the Finnish Health 2011 Survey. Journal of Affective Disorders, 173, 73–80.
Meeusen, R., Duclos, M., Foster, C., Fry, A., Gleeson, M., Nieman, D., Raglin, J., Rietjens, G., Steinacker, J., &
Urhausen, A. (2013). Prevention, diagnosis and treatment of the overtraining syndrome: Joint consensus statement of the European College of Sport Science and the American College of Sports Medicine. Medicine & Science in Sports & Exercise, 45(1), 186–205.
Morgan, W. P. (1985). Selected psychological factors limiting performance: A Mental Health Model. Saata villa: http://www.
nationalacademyofkinesiology.org/AcuCustom/Sitename/
DAM/129/TAP_18_LimitsofHumanPerformance_08.pdf Noblet, A. J. & Gifford, S. M. (2002). The sources of stress experienced by professional Australian footballers. Journal of Applied Sport Psychology, 14(1), 1–13.
Nummela, A. & Uusitalo, A. (2016). Urheilijan ylikuormitus-tila. Teoksessa A. Mero, A. Nummela, S. Kalaja & K. Häkkinen (toim.), Huippu-urheiluval mennus – teoria ja käytäntö päivittäis-valmennuksessa (s. 625–639). Lahti: VK-Kustannus.
Ohayon, M. M. & Partinen M. (2002). Insomnia and global sleep dissatisfaction in Finland. Journal of Sleep Research, 11(4), 339–346.
Park, S., Lavallee, D., & Tod, D. (2013). Athletes’ career tran-sition out of sport: A systematic review. International Review of Sport and Exercise Psychology, 6(1), 22–53.
Peluso M. A. & de Andrade, L. H. (2005). Physical activity and mental health: the association between exercise and mood.
Clinics, 60(1), 61–70.
Prinz, B., Dvořák, J., & Junge, A. (2016). Symptoms and risk factors of depression during and after the football career of elite female players. BMJ Open Sport and Exercise Medicine, 2(1).
Saatavilla: http://bmjopensem.bmj.com/content/2/1/e000124.
Rachman, S. & de Silva, P. (2009). Obessive-Compulsive Disor-der. 4 painos. Oxford University Press.
Rice, S. M., Purcell, R., De Silva, S., Mawren, D., McGorry, P.
D., & Parker, A. G. (2016). The mental health of elite athletes: A narrative systematic review. Sports Medicine, 46(9), 1333–1353.
Reardon, C. L. & Factor, R. M. (2010). Sport psychiatry: A systematic review of diagnosis and medical treatment of mental illness in athletes. Sports Medicine, 40(11), 961–980.
Reardon, C. L., Hainline, B., Aron, C. M., Baron, D., Baum, A. L., Bindra, A., Budgett, R., Campriani, N., Castaldelli-Maia, J. M., Currie, A., Derevensky, J. L., Glick, I. D., Gorczynski, P., Gouttebarge, V., Grander, M. A., Han,
D. H., McDuff, D., Mountjoy, M., Polat, A., Purcell, R., Putukian, M., Rice, S., Sills, A., Stull, T., Swartz, L., Zhu, L.
J., & Engebretsen, L. (2019). Mental health in elite athletes:
International Olympic Committee consensus statement. British Journal of Sports Medicine, 53, 667–699.
Roberts, S. S. H., Teo, W-P., & Warmington, S. A. (2019).
Effects of training and competition on the sleep of elite athletes: A systematic review and meta-analysis. British Journal of Sport Medicine, 53(8), 513–522.
Ryan, R. M. & Deci, E. L. (2000). Self-determination theory and the facilitation of intrinsic motivation, social development, and well-being. American Psychologist, 55(1), 68–78.
Ryff, C. D. (1989). Happiness is everything, or is it?
Explorations on the meaning of psychological well-being.
Journal of Personality and Social Psychology, 57(6), 1069–1081.
Ryff, C. D. & Keyes, C. L. M. (1995). The structure of psychological well-being revisited. Journal of Personality and Social Psychology, 69(4), 719–727.
Sarkar, M., Fletcher, D., & Brown, D. J. (2015). What doesn’t kill me…: Adversity-related experiences are vital in the development of superior Olympic performance. Journal of Science and Medicine in Sport, 18(49), 475–479.
Schaal, K., Tafflet, M., Nassif, H., Thibault, V., Pichard, C., Alcotte, M., Guillet, T., El Helou, N., Bert helot, G., Simon, S., & Toussaint, J-F. (2011). Psychological balance in high level athletes: Gender-based differences and sport-specific patterns.
PLoS (Public Library of Science), 6(5), 1–9. Saatavilla:
http://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371/journal.
pone.0019007
Scott L. M., Scott D., Bedic S. P., & Dowd, J. (1999). The effect of associative and dissociative strategies on rowing ergometer performance. The Sport Psychologist, 13, 57–68.
Sorkkila, M., Aunola, K., & Ryba, T.V. (2017). A person-oriented approach to sport and school burnout in adolescent student-athletes: The role of individual and parental expectations. Psychology of Sport and Exercise, 28, 58–67.
Sundgot-Borgen, J. & Torsatveit, M. K. (2004). Prevalence of eating disorders in elite athletes is higher than in the general population. Clinical Journal of Sport Medicine, 14(1), 25–32.
Terveys 2011-tutkimus. Saatavilla: https://thl.fi/
documents/10531/2797097/T4002_kysely1_aikuiset.
pdf/3f03c39e-74bb-47e6-b334-b676b0e259d9
THL. (2019). Nuorten aikuisten terveys ja psyykkinen hyvinvointi tutkimus vuodelta 2017: Viittaus sivuilla: https://thl.fi/fi/web/
mielenterveys/mielenterveyshairiot/syomishairiot
Turner, P. E. & Raglin J. S. (1996). Variability in precompeti-tion anxiety and performance in college track and field athletes.
Medicine & Science in Sports & Exercise, 28, 378–85.
Wippert, P-M. & Wippert, J. (2010). The effects of involuntary athletic career termination on psychological distress. Journal of Clinical Sport Psychology, 4(2), 133–149.
Åkersdotter, C. & Kenttä G. (2017). Elitens osynliga ohälsa. Saatavilla: http://gih.diva-portal.org/smash/record.
jsf?pid=diva2%3A892552&dswid=1504
Åkerstedt, T., Nilsson, P. M., & Kecklund, G. (2009).
Sleep and recovery. Teoksessa S. Sonnentag, P. L. Perrewe, &
D. C. Ganster (toim), Current perspectives on job-stress recovery (s. 205–247). Bingley, UK: Emerald.
Miten
huippu-urheilijan mieli voi?
Huippu-urheilu on urheilijalle henkisesti vaativa toimintaympäristö . Satu Kasken, Monna Arvinen-Barrowin, Ulla Kinnusen ja Jari Parkkarin tutkimus ”Miten huippu-urheilijan mieli voi?” kertoo, mikä tuottaa urheilijoille hyvinvointia ja aiheuttaa heille pahoinvointia . Tarkastelussa ovat niin uraansa jatkavat kuin sen jo lopettaneet urheilijat .
Niin uraansa jatkavat kuin uransa lopet-taneet huippu-urheilijat kokevat itsensä keskimäärin varsin hyvinvoiviksi . He ovat tyytyväisiä elämäänsä ja kokevat psykologisen toimintakykyisyytensä hy - väksi . Urheilijoiden mielenterveys oirehtii kuitenkin enemmän kuin väestön keski - määrin . Tämä raportti valottaa oirehti-misen syitä ja keinoja tukea urheilijaa .
Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä nro 18 Helsinki 2020
ISBN: 978-952-5762-17-4 ISSN: 1798-2464