Lapsipolitiikassa rahoituksen monikanavaisuus ja strateginen hajanaisuus ovat selvästi koros-tuneempia kuin sosiaali- ja terveyspalveluissa (Rimpelä 2014, 19–20). Kokonaisuudessaan so-siaali- ja terveyshuollon rahoitusjärjestelmä on monimutkainen ja vaikeasti ohjattava ja hallit-tava. Paloittain rakentunut ja monimutkainen rahoitusjärjestelmä luo sekä palvelun tuottajille että järjestäjille yhteiskunnan hyvinvoinnin maksimoinnin suhteen epäsuotuisia kannustimia optimoida toimiaan tavalla, joka on omiaan heikentämään rahoitus- ja palvelujärjestelmästä saatavaa kokonaisetua. Rahoitusjärjestelmän virtaviivaistamisella voitaisiin odottaa parannet-tavan sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaistaloudellista tehokkuutta ja samalla helpotettai-siin kannusteiden hallintaa ja läpinäkyvyyttä sekä agenttiongelmaa. Tässä olisi myöskin erittäin tärkeä tutkimuksen ja kehittämisen paikka tulevaisuudessa. (Seppälä & Pekurinen 2014 (toim.), 47.)
Parhaillaan käynnissä oleva sosiaali- ja terveyspalveluiden rakennetta ja järjestämistä koskeva uudistus on meneillään ja samalla valmistellaan myös palveluihin liittyvää rahoitusjärjestelmän uudistamista (Työ- ja elinkeinoministeriö 2015, 2). Uudessa sote-mallissa palveluiden tuotta-mis- ja järjestämisvastuu on erotettu toisistaan. Järjestämisvastuu on jatkossa viidellä sote-alu-eella, jotka tekevät järjestämispäätöksen neljän vuoden välein, missä määritellään kuntayhty-mien tehtävät ja tuottamisvastuut sekä rahoituksen kohdentaminen. (Mts. 6.) Uudemman tiedon mukaan hallitus on päättänyt, että itsehallinto-alueita on 18 ja sote-palvelut järjestetään 15 alu-een puitteissa (Virtanen 2015).
Hyvinvointipalveluiden tuottamiseen tarvitaan uusia toimintatapoja, jotka auttavat kehittämään uudenlaisia, ehkäiseviä ja edistäviä palveluita, hyödyntämään laajasti tuloksellisia ideoita ja parantamaan niiden toimivuuden testaamista (Sitra 2015d, 5). Yksityisestä pääomasta ollaan hakemassa ratkaisua, jolla voitaisiin rahoittaa suomalaista hyvinvointia samalla helpottaen jul-kisen sektorin talousahdinkoa. SIB (Social Impact Bond) -mallissa yksityiset ja
institutionaali-Kansainvälisellä tasolla mallia on hyödynnetty kodittomuuden vähentämisessä, vapautuvien vankien tukemisessa ja kouluvalmiuksien lisäämisessä. Suomen ensimmäinen SIB-hanke käyn-nistyy syksyllä 2015, ja se liittyy julkisen sektorin työntekijöiden työhyvinvoinnin tukemiseen.
Tuloksia mitataan sairauspoissaolopäivissä. Toiminnan hyötyjen odotetaan realisoituvan seu-raavasti. Kunta saa tilaisuuden kokeilla uudenlaisia palvelumalleja, vaikuttavuuden mittaus li-sää toiminnan läpinäkyvyyttä, mikä samalla osaltaan auttaa kuntia allokoimaan niukkoja re-sursseja tehokkaasti. Kiinnostusta niin sanotulle sosiaalibondille on olemassa, mutta uudenlai-sen ajattelutavan ja taloudenohjaukuudenlai-sen toimintamallien omaksuminen ja käyttöönotto julkisella sektorilla vievät aikaa. (Lindholm & Pyykkö 2015.) Englannissa vaikuttamisinvestoinnit kos-kevat mm. huumeidenkäyttäjiä, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria sekä asunnottomia. Hank-keita rahoitetaan usein yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen eli sosiaalibondien avulla.
Kaikkein erikoisin sosiaalibondi on vaikeasti sijoitettavien lasten adoptiopalvelu, joka etsii ko-teja yli 4-vuotiaille väkivaltaisille, vaikea elämää kokeneille sekä vammaisille lapsille. Adop-tioista huolehtiva IAAM mittaa menestystä onnellisten perheiden lukumäärillä. (Mård 2014.) Sosiaalibondissa maksetaan mahdollinen tuotto pääomasijoitukselle lopputuloksen suhdeluvun eli vaikuttavuuden mukaan. Silloin keskiössä on vaikuttavuus, esimerkiksi se, kuinka paljon on onnistuttu ennaltaehkäisemään lasten huostaanottoja lastensuojelun ennaltaehkäisevillä toi-milla. Sosiaalibondi nähdään itse asiassa julkisen sektorin tapana hoitaa asiat. Julkinen sektori tilaajana vastaa asian hoitumisesta, yritys tai järjestö vastaa toteutuksesta ja sijoittajat antavat rahaa tuoton toivossa. Lastensairaalan tapauksessa kerättiin lahjoituksia. Sitran johtava asian-tuntija Marja Karttunen korostaa, että SIB-hankkeiden kohdalla ostetaan lopputulos, ei palve-lua: ”Rahoittaja saa tuottoa vasta todennetuista tuloksista.” Karttunen toteaa myöskin, että ohei-senlainen vaikuttavuusinvestointi on julkisen sektorin täydentäjä, ei sen korvaaja. Suomen kun-tasektorilla käyttöönotettu tilaaja-tuottaja-malli saattaisi helpottaa sosiaalibondien rakentami-seen tarvittavan ajattelutavan omaksumista. (Huttunen 2015.)
LÄHTEET
Ahlgren-Leinvuo, H. 2015. Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2014. Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 4/2015. Edita Prima: Helsinki.
Anthony, R. & Young, D. 2002. Management Control In Nonprofit Organizations. McGraw-Hill/Ir-win.
Anttila, P. 2006. Tutkiva toiminta ja teos, ilmaisu, tekeminen. Hamina: Akatiimi
Autio, R. 2014. Heinola teki historiallisen liikkeen lastensuojelussa – 10 uuden työntekijän palkkaa-minen kannatti. Yle Uutiset 28.11.2014. Viitattu 14.3.2016. http://yle.fi/uutiset/heinola_teki_histori-allisen_liikkeen_lastensuojelussa__10_uuden_tyontekijan_palkkaaminen_kannatti/7657477
Behn, R. D. 2003. Why measure performance? Different purposes require different measures. Public administration review 63(5), 586-606.
Boland, T. & Fowler, A. 2000. A systems perspective of performance management in public sector organisations. International Journal of Public Sector Management 13(5), 417-446.
Bouckaert, G. & Halligan, J. 2008. Comparing performance across public sectors. Teoksessa Dooren, W. & Walle, S. (toim.) Performance information in the public sector, how it is used, 72-91.
Boyne, G. A. 2002. Public and private management: what’s the difference? Journal of management studies 39(1), 97-122.
Budding, T., Grossi, G. & Tagesson, T. (toim.) 2015. Public sector accounting.
Bunger, A., Collins-Camargo, C., McBeath, B., Chuang, E., Pérez-Jolles, M. & Wells, R. 2014. Col-laboration, competition and co-operation: Interorganizational dynamics between private child welfare agencies and child serving sectors. Children and Youth Services Review 38, 113-122.
Cangiano, M., Curristine, T. & Lazare, M. (toim.) 2013. Public Financial Management and Its Emerg-ing Architecture. WashEmerg-ington D.C.: International Monetary Fund.
Dooren, W. 2011. Better Performance Management. Public Performance & Management Review 34(3).
Dooren, W., De Caluwe, C. & Lonti, Z. 2012. How to measure public administration performance:
A conceptual model with applications for budgeting, human resources management, and open gov-ernment. Public Performance & Management Review 35(3), 489-508.
Dooren, W., Bouckaert, G. & Halligan, J. 2015. Performance management in the public sector. Sar-jassa Routledge masters in public management series. New York, NY: Routledge.
Dubnick, M. 2005. Accountability and the promise of performance: In search of the mechanisms.
Public Performance & Management Review 28(3).
Elinkeinoelämän valtuuskunta. 2011. Hyvinvointivaltio numeroina. Sarjassa EVA Fakta. Helsinki:
Taloustieto Oy.
Eurostat. 2015. General government expenditure in the EU - Government expenditure accounted for 48.1 % of GDP in the EU in 2014 - Mainly devoted to social protection. Viitattu 26.2.2016.
http://ec.europa.eu/eurostat/documents/2995521/6899478/2-07072015-AP-EN.pdf/797f4af9-c37f-4631-8211-5dd0b32fcb31
Findikaattori. 2016. Taloudellinen huoltosuhde. Viitattu 27.2.2016. http://www.findikaattori.fi/fi/32 Fryer, K., Antony, J. & Ogden, S. 2009. Performance management in the public sector. International Journal of Public Sector Management, 22(6), 478-498.
Hamilo, M. 2014. Reilu kapitalismi rikastuttaa. Tiede-verkkolehti, 14.1.2014. Viitattu 16.2.2016.
http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/kirjat/miksi_maat_kaatuvat
Harvey, D. 2008. Uusliberalismin lyhyt historia; Suomentanut Kaisa Koskinen. Tampere:
Vastapaino.
Hatry, H. P. 1999. Performance management: Getting results. The Urban Institute.
Hatry, H. P. 2002. Performance Measurement: Fashions and Fallacies. Public Performance & Man-agement Review 25, 352-358.
Hatry, H. P. 2008. The many faces of use. Teoksessa Dooren, W. & Walle, S. (toim.) Performance information in the public sector: how it is used. Basingstoke: Palgrave McMillan.
Hawke, L. 2012. Australian public sector performance management: success or stagnation? Interna-tional Journal of Productivity and Performance Management, 61(3), 310-328.
Hayek, F. 1998. Kohtalokas ylimieli. Suomentaneet; Joose ja Matti Norri. Helsinki: Art House.
Heinonen, H., Väisänen, A. & Hipp, T. 2012. Miten lastensuojelun kustannuksen kertyvät? Helsinki:
Lastensuojelun Keskusliitto. Pdf-versio.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. 15. uudistettu painos. Helsinki:
Tammi.
Hood, C. 1995. The “New Public Management” in the 1980s: variations on a theme. Accounting, organizations and society 20(2), 93-109.
Huttunen, P. 2015. Pelastavatko sijoittajat hyvinvointivaltion? Uljas-verkkolehti 1.6.2015. Viitattu 14.3.2016. http://www.uljas.net/pelastavatko-sijoittajat-hyvinvointivaltion/
Jones, R. & Pendlebury, M. 1996. Public sector accounting. 4. painos. Lontoo: Pitman.
Jyväskylän yliopisto 2016. Kolmas sektori. Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali. Esa Konttinen.
Viitattu 20.4.2016. http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/kolmas-sektori
Kangasharju, A. 2008. Tuottavuus osana tuloksellisuutta. Kuntaliiton verkkojulkaisu. Viitattu 27.2.2016. https://www.vatt.fi/file/personal/kangasharju/tuottavuus%20osana%20tulokselli-suutta.pdf
Kapiainen, S., Väisänen, A. & Haula, T. 2014. Terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2011. Raportti 3/2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Kesäkirjaehdotuksia parlamentin jäseniltä. 2012. Viite 20120713STO48851. Viitattu 16.2.2016.
http://www.europarl.europa.eu/pdfs/news/pub-lic/story/20120713STO48851/20120713STO48851_fi.pdf
Kesänen, V. 2013. Nettobudjetoinnin implementointi kunnallisessa yksikössä - Case: Helsingin kau-pungin liikuntavirasto. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Kauppatieteellinen tiedekunta. Pro gradu –tutkielma.
Kettl, D. 2002. Managing indirect government. Teoksessa Salamon, L. (toim.) The tools of govern-ment: A guide to the new governance, 490-510.
Kiiski Kataja, E. 2016. Megatrendit 2016 – Tulevaisuus tapahtuu nyt. Muistio 14.1.2016. Sitra. Vii-tattu 14.3.2016. https://www.sitra.fi/julkaisut/Muut/Megatrendit_2016.pdf
Kolehmainen, S. 2007. Tuotteistus ja kustannuslaskenta tilaaja-tuottajamallissa. Helsinki: Suomen kuntaliitto.
Kosonen M. 2016. Suomi tarvitsee strategista kasvupolitiikkaa! Viitattu 25.2.2016.
https://www.sitra.fi/blogi/sote-palveluiden-rahoitus/suomi-tarvitsee-strategista-kasvupolitiikkaa Kravchuk, R. S. & Schack, R. W.. 1996. Designing Effective Performance-Measurement Systems under the Government Performance and Results Act of 1993. Public Administration Review, 56(4), 348–358.
Kuntaliitto. 2014a. 20 suurimman kaupungin tuottavuusvertailu. Viitattu 7.10.2015. http://www.kun- nat.net/fi/asiantuntijapalvelut/kuntatalous/tuloksellisuus/20-suurimman-kaupungin-tuottavuusver-tailu/
Kuntaliitto. 2014b. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset euroa/asukas vuonna 2013. Viitattu 27.2.2016. http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/asiakasmaksut-talous-rahoitus/talous/nettokustannukset/2013/Sivut/default.aspx
Kuntaliitto. 2014c. Huoltosuhde. Viitattu 27.2.2016. http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tilastot/in-dikaatori/Sivut/ind.aspx?ind=2001&th=200
Kuntaliitto. 2015. Mittari lastensuojelun tarpeen ja vaikuttavuuden arvioimiseksi kehitetty. Viitattu 27.2.2016. http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutisia/2015/Sivut/Lasun-loppuraportti.aspx
Kuopion kaupungin lastensuojelun tunnuslukuja. 2015. 12/2015. Kuopion kaupunki.
Kuopion kaupunki. 2014. Kuopion kaupungin talousarvio 2015. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015-2018. Toteuttamissuunnitelmat TO 2014:1. Viitattu 16.2.2016. https://www.kuopio.fi/c/docu-ment_library/get_file?uuid=d8625c96-0b64-41d6-bd4e-0c0c56c28b3f&groupId=12167
Kuopion kaupunki. 2015a. Kuopion kaupungin talousarvio 2016. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2019. Toteuttamissuunnitelmat TO 2015:1. Viitattu 16.2.2016. https://www.kuopio.fi/c/docu-ment_library/get_file?uuid=2e7ef050-135c-494f-bcbe-92d917659b97&groupId=12167
Kuopion kaupunki. 2015b. Kuopion kaupungin perusturvan ja terveydenhuollon palvelut sekä isän-täkuntapalvelut. Käyttösuunnitelma vuodelle 2015. Viitattu 16.2.2016. http://publish.istekkipalve-lut.fi/kokous/2015292488-6-1.PDF
Kuopion kaupunki. 2016a. Kuopion kaupungin perusturvan ja terveydenhuollon palvelut sekä isän-täkuntapalvelut. Käyttösuunnitelma vuodelle 2016. Viitattu 26.2.2016. http://publish.istekkipalve-lut.fi/kokous/2015331623-13-1.PDF
Kuopion kaupunki. 2016b. Kuntayhteistyö. Viitattu 16.3.2016. https://www.kuopio.fi/web/kaupunki-tietoa/kuntayhteistyo
L 417/2007. Lastensuojelulaki.
L 410/2015. Kuntalaki.
Lastensuojelun kustannustyöryhmä 1998. Selvitys lastensuojelun kustannuksista, palvelutasosta, henkilöstörakenteesta ja henkilöstömitoituksesta. Sosiaaliviraston julkaisusarja A 2/1998. Helsingin kaupunki. Sosiaalivirasto.
Lehmusvirta, A. 2014. Levällään oleva sote kannustaa kuntia tehottomuuteen. Kauppalehden verk-kolehti 21.5.2014. Viitattu 7.10.2015. http://www.kauppalehti.fi/uutiset/levallaan-oleva-sote-kannus-taa-kuntia-tehottomuuteen/MD3CysMf
Lilian Chan, Y. C. 2004. Performance measurement and adoption of balanced scorecards: a survey of municipal governments in the USA and Canada. International Journal of Public Sector Manage-ment 17(3), 204-221.
Lindholm, T. & Pyykkö, M. 2015. Yksityisestä pääomasta vastavoima leikkauksille. Helsingin Sa-nomien verkkolehti 21.8.2015. Viitattu 14.3.2016. http://www.hs.fi/paakirjoituk-set/a1440046780721?jako=b6dc2d471617ff574c6562742a19d255&ref=tw-share
Maliranta, M. 2015. Tuottavuudesta yksityisellä ja julkisella sektorilla. Seminaariesitelmä Kunta-markkinat-tuottavuusseminaarissa 9.10.2015. Viitattu 27.2.2016. http://www.kunnat.net/fi/tietopan-kit/tapahtumat/aineisto/2015/kuntamarkkinat/tuottavuus/tuottavuus/Kuntamarkkinat_maliranta.pdf Mayston, D. 1993. Principals, agents and the economics of accountability in the new public sector.
Accounting, Auditing & Accountability Journal 6(3).
Mehtonen, M. & Heinonen, A. (toim.) 2012. Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston luokitukset 2012. Helsinki: Kuntaliitto. Viitattu 14.3.2016. shop.kunnat.net/download.php?fi-lename=uploads/talousjatoim_luokituksetebook.pdf
Meklin, P. 2002. Kunnan talousohjauksen muutos: vallan ja vastuun uudelleenjako päämies-agentti-teorialla kuvattuna. Teoksessa: Ryynänen, A. (toim.). Kuntien oikeus itsehallintoon. Juhlakirja Raimo Lehkosen jäädessä eläkkeelle. Tampereen yliopisto, kunnallistieteiden laitos, 188-203.
Moynihan, D. P. 2008. The Dynamics of Performance Management: Constructing Information and Reform. Georgetown University Press.
Myllyntaus, O. 2002. Kuntatalouden ohjaus. Helsinki: Suomen kuntaliitto.
Mård, A. 2014. Sosiaalibondilla syrjäytymistä vastaan. Taloussanomien verkkolehti 14.11.2014. Vii-tattu 14.3.2016. http://www.taloussanomat.fi/kolumnit/2014/11/14/sosiaalibondilla-syrjaytymista-vastaan/201415840/145
Neuvoston direktiivi 93/36/ETY, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1993, julkisia tavaranhankintoja kos-kevien sopimustentekomenettelyjen yhteensovittamisesta. Viitattu 26.2.2016. http://eur-lex.eu-ropa.eu/legal-content/EN/NOT/?uri=CELEX:31993L0036&qid=1456508999744
Nieminen, K. 2015. Kuntien sote-ulkoistuksia halutaan rajoittaa – "Hirmuinen riski henkilöstön osalta". Keskisuomalainen-verkkolehti 10.11.2015. Viitattu 27.2.2016. http://www.ksml.fi/koti-
maa/Kuntien-sote-ulkoistuksia-halutaan-rajoittaa-%E2%80%93-Hirmuinen-riski-hen-kil%C3%B6st%C3%B6n-osalta/382014
Northcott, D. & Ma'amora Taulapapa, T. 2012. Using the balanced scorecard to manage performance in public sector organizations: Issues and challenges. International Journal of Public Sector Mana-gement 25(3), 166-191.
Näsi, S. 2006. Laskentatoimi muutoksessa ja liiketoimintaosaamishaasteissa. Teoksessa Lehtinen, L.
& Mittilä, T. (toim.) Liiketoimintaosaaminen kilpailukykymme keskiössä. Jyväskylä: Kauppatieteel-linen yhdistys ry, 57-67.
Näsi, S., Hokkanen, A. & Latvanen, J. 2001. Johdon laskentatoimen hyväksikäyttö ja kehittämistar-peet erilaisissa kunnallisissa toimintayksiköissä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tie-dekunnan julkaisuja 125/2001.
Patomäki, H. 2007. Uusliberalismi Suomessa. Vantaa: Dark Oy.
Pirttilä, J. & Taimio, H. 2011. Julkisen ja yksityisen tuotannon edullisuus ikäihmisten palveluasumi-sessa: teoreettista taustaa ja kustannusten vertailua. THL Raportti, 9(2011), 13-36. Viitattu pdf-versi-oon 21.3.2016. https://www.tsr.fi/c/document_library/get_file?folderId=13109&name=DLFE-5511.pdf
Pollitt, C. & Bouckaert, G. 2011. Public Management Reform: A Comparative Analysis - New Public Management, Governance, and the Neo-Weberian State. OUP Oxford
Puustinen-Korhonen, A. 2013. Kotipalvelun ja tukipalvelun tilanne Suomessa. Kuntaliitto. Viitattu 16.2.2016. http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/sosiaalipalvelut/koti-ja-tukipalve-lut/Documents/kotipalvelun-tilanne-suomessa-lokakuu-2013.pdf
Rantanen, H., Kulmala, H. I., Lönnqvist, A., & Kujansivu, P. 2007. Performance measurement sys-tems in the Finnish public sector. International Journal of Public Sector Management 20(5), 415-433.
Rimpelä, M. 2014. Mitä "hyvinvointitalous" tarkoittaa lapsiperheiden ja lasten näkökulmasta? Talous ja yhteiskunta 1/2014.
Rimpelä, M. & Rimpelä, M. (toim.) 2015. Säästöjä lapsiperheiden palveluremontilla. LIITERA-PORTTI: Kuntien kuvaukset lapsiperheiden palvelujen kehittämisestä. KAKS – Kunnallisalan kehit-tämissäätiö. Viitattu 14.3.2016. http://www.kaks.fi/sites/default/files/LIITERAPORTTI_1.pdf Rosenthal, M. 2000. Public or Private Children’s Services? Privatization in Retrospect. Social Service Review 74(2), 281-205.
Rousu, S. & Holma, T. 2004. Lastensuojelupalvelujen kustannukset ja hinnoittelu. Suomen kunta-liitto.
Rousu, S. 2008. Lastensuojelun tuloksellisuuden arviointi organisaatiossa. Janus. 16 (2), 175–184.
Räsänen, J. 2015. Pelastakaa Lapset avaa Kuopioon Perheentalon. Savon Sanomat 18.12.2015. Vii-tattu 16.2.2016. http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/pelastakaa-lapset-avaa-kuopioon-per-heentalon/2196938
Salminen, M. (toim.) 2005. Tulosohjauksen käsikirja. Julkaisuja, 2/2005. Helsinki: Valtiovarainmi-nisteriö.
Savela, O. 2010. Palvelujen tuottavuutta ei aina kannata parantaa. Hyvinvointikatsaus 2/2010. Tilas-tokeskus. Viitattu 16.2.2016. http://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-06-07_002.html?s=0 Savela, O. 2015. Minkä kokoinen on julkinen talous? Teoksessa: Taimio, H. (toim.) Hyvinvointivaltio 2010-luvulla – mitä kello on lyönyt? Raportteja 30. Palkansaajien tutkimuslaitos.
Savon Sanomat 13.12.2015. Vanhempien jaksaminen syynä yhteydenottoihin yhä useammin Kuopi-ossa. B13. Sanna Inkinen. varhaista apua.
Seppälä, T.T. & Pekurinen, M. 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon keskeiset rahavirrat. Raportti 22/2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 14.3.2016. https://www.julkari.fi/bitstream/han-dle/10024/116653/THL_RAP022_2014verkko.pdf
Sitra. 2015a. Uusi sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus- ja ohjausjärjestelmä. Viitattu 10.2.2016.
http://www.sitra.fi/yhteiskunta/sote-palveluiden-rahoitus
Sitra. 2015b. Sote-palvelupakettipilotti: Pohjois-Savo. Viitattu 26.2.2106. http://www.sitra.fi/hank-keet/sote-palvelupakettipilotti-pohjois-savo
Sitra. 2015c. Sote-palvelupakettien pilotointi. Viitattu 26.2.2016. http://www.sitra.fi/hankkeet/sote-palvelupakettien-pilotointi
Sitra. 2015d. SIB-opas julkiselle sektorille - Tulosperusteinen rahoitussopimus käytännössä. Sitran selvityksiä 106. Viitattu 14.3.2016. https://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksi%C3%A4-sarja/Selvityk-sia106.pdf
Sotkanet. Tilastotietokanta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 16.3.2016. Käytetyt haut: Etu-sivu -> Tilastohaku -> Asiasana ”kotipalvelut”. http://www.sotkanet.fi
Steen, J. & Smith, S. 2012. An organizational view of privatization: Is the private foster care agency superior to the public foster care agency? Children and Youth Services Review 34, 851-858.
Stubb, A. 2014. Hallituksen vastaus välikysymykseen hallituksen talouspolitiikasta. Viitattu 17.3.2016. http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/hallituksen-vastaus-valikysymykseen-hallituksen-talouspolitiikasta?_101_INSTANCE_C91M3tdJeutx_groupId=10184
Söyring, R. 2015. Julkinen sektori. Vastavalkea-verkkolehti 5.4.2015. Viitattu 27.2.2016. http://vas-tavalkea.fi/2015/04/05/289/
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2015. Suomalaiset terveempiä lännessä kuin idässä. Tiedote 26.11.2015. Viitattu 11.2.2016. https://www.thl.fi/fi/-/suomalaiset-terveempia-lannessa-kuin-idassa Tieteen termipankki. 2016. Oikeustiede. Päivitetty 29.6.2015. Viitattu 20.4.2016. http://tieteentermi-pankki.fi/wiki/Oikeustiede:julkisoikeudellinen_yhteis%C3%B6
Tilastokeskus. 2008. Toimialaluokitus 2008. Viitattu 26.2.2016. http://www.stat.fi/meta/luokituk-set/toimiala/001-2008/87901.html
Tilastokeskus. 2014a. Ikärakenne pakottaa keskustelemaan eläkeiästä. Päivitetty 26.5.2014. Viitattu 27.2.2016. http://www.stat.fi/artikkelit/2014/art_2014-05-26_001.html?s=0
Tilastokeskus. 2014b. Vuoden 2013 väkiluvun kasvusta vieraskielisten osuus 90 prosenttia. Päivitetty 21.3.2014. Viitattu 27.2.2016. http://tilastokeskus.fi/til/vaerak/2013/vaerak_2013_2014-03-21_tie_001_fi.html
Tilastokeskus. 2015. Julkinen talous: Veroaste eräissä maissa. Tilasto päivitetty 1.4.2015. Viitattu 7.10.2015. http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_valtiontalous.html
Tilastokeskus. 2016a. Julkinen sektori. Viitattu 20.4.2016. http://www.stat.fi/meta/kas/julkinen_sek-tor.html
Tilastokeskus. 2016b. Kansantalous. Tilasto päivitetty 23.2.2016. Viitattu 17.3.2016.
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html
Tuomala, M. 2009. Julkistalous. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press.
Tynkkynen, L. 2013. Towards partnership? Studies on public-private collaboration in health and elderly care services in Finland. Tampereen yliopisto. Viitattu 7.10.2015.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9023-1
Työ- ja elinkeinoministeriö. 2015. Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät. TEM Raportteja 3/2015. Viitattu 7.10.2015. https://www.tem.fi/files/41832/TEM-rap_3_2015_web_15012015.pdf
Valkeinen, T. & Vuorento, R. (toim.). 2012. Kuntatalous: monen muuttujan summa. Helsinki: Suo-men kuntaliitto.
Valtiovarainministeriö. 2012. Tuloksellisuusajattelu ja tuloksellisuuden arviointi vaikuttavuus- ja tu-loksellisuusohjelmassa. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman ohjeen liite 2. Viitattu 27.2.2016.
http://vm.fi/documents/10623/360860/Liite+2+Tuloksellisuusajattelu+ja+tuloksellisuuden+arvoi-ointi+vaikuttavuus-+ja+tuloksellisuusohjelmassa.pdf/4845b4c7-c700-4a3c-9c01-07d3903ffbf8 Veronmaksajien keskusliitto. 2015. Julkisten menojen kehitys. Viitattu 27.2.2016. https://www.ve-ronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkiset-menot/Julkisten-menojen-kehitys/
Virtanen, J. 2015. Hallituskriisi ratkesi – katso täältä uusi sote-kartta. Yle Uutiset 7.11.2015. Viitattu 14.3.2016. http://yle.fi/uutiset/hallituskriisi_ratkesi__katso_taalta_uusi_sote-kartta/8438697
Williamson, O. 1999. Strategy Research: Governance and Competence Perspectives, Strategic Man-agement Journal 20(12), 1087-1108.
HAASTATTELUT
Kolari, M., perusturvan palvelualueen lastensuojelupäällikkö, Kuopion kaupunki, 17.2.2016 Kosonen, J., yliaktuaari, Tilastokeskus, sähköpostihaastattelu, 4.2.2016
Matsi, A., terveydenhuollon palvelualueen talouspäällikkö, Kuopion kaupunki, 1.3.2016
Kirjoittaja(t) Vuosi Teoria Teorian/mallin kuvailua
Johdon kontrollin näkökulma voittoa mattomissa organisaatioissa vs. voittoa tavoittele-vissa organisaatioissa (tulosmittaus ja kontrolli)
Coase 1937 Tuottaa vai ostaa valinta Sopimus-, transaktio- ja koordinaatiokustannusten analysointi
Williamson 1975,
1999
Transaktiokustannukset Kunnassa esim. tarjouskilpailun järjestäminen sekä palvelun laadun ja sopimuksen toteutumisen valvonnan kustannukset
Downs 1967 Klassinen julkisen valinnan teoria Alistetaanko myös julkiset palvelut kilpailulle
Milgrom 1991 Päämies-agentti teoria Millainen informaatio eri osapuolilla on ja miten päämies voi käyttää kannustimia saadakseen agen-tin toimimaan omalta kannaltaan halutulla tavalla.
Davis et al. 1997 Stewardship-teoria (vs. Agentti-teo-ria)
Teorian taustaoletuksina; (erotuksena perinteiselle agenttiteorialle) kollektiiviset arvot ja kulttuuri, korkea sitoutuminen organisaatioon, osallistava johtamisfilosofia, pitkä aikajänne toiminnassa, suorituksen jatkuva parantaminen ja matalan val-taetäisyyden kulttuuri
Hart ja Moore (1990) sekä Grossman ja Hart (1986)
1990, 1986
Laadunlaimennushypoteesi Julkisen vs. yksityisen sektorin johtajan toiminta suhteessa optimiin
Dixit 2002 Julkisten palveluiden (esim. sosi-aali- ja terveyspalvelut) haasteet kannustinten käytölle
Moniulotteiset palvelut (kannustimet), monimut-kaisten palveluiden laatua vaikea mitata, palvelui-den useat päämiehet
Kokoomatutkimus 2012 Yksityinen vs. julkinen lastensuo-jelu, kumpi parempi? Organisatori-nen näkökulma yksityistämiseen
Organisaation ulkoiset ja sisäiset palvelupanokset vaikuttavat palvelun lopputulokseen. Sosialisointi tai yksityistäminen toissijaista Merkitystä kil-pailulla, kilpailupolitiikalla ja päämiehen valvon-nalla
Liina-Kaisa Tynkkynen 2013 Yksityisen ja julkisen sektorin yh-teistyö
Suomessa julkisen ja yksityissektorin yhteistyö esim. terveyspalveluissa ei palvele niitä tavoitteita, joita yksityisten palveluiden ostoilla kunnissa ta-voitellaan. (Liina-Kaisa Tynkkynen, 2013.)
Kirjoittaja(t) Vuosi Teoria/Malli Teorian/mallin kuvailua Colin Talbot 2011 TPM & NPM = PV
Traditional Performance Man-agement & New Public Manage-ment = Public Value
Julkinen arvo (PV) oli synteesi perinteisestä julkisen sektorin laskentatoimesta ja uudesta julkissektorin las-kentatoimesta. Julkisen arvon tehtävä oli turvata ja tasa-painottaa kolmea tavoitetta ja viitekehystä; Omaintressi, julkinen intressi ja prosessiekonominen intressi.
Valtiovarainmi niste-riö; Tulosohjauksen käsikirja
2/2005 Julkisen sektorin tuloksellisuus-käsitteistö
Performance management & measurement,
Tuloksellisuus; (3E), Taloudellisuus, vaikuttavuus, tuot-tavuus (tehokkuus)
Hood 1995 Julkishallinnon muutos seitse-män eri kehityspiirteen ja uuden julkisjohtamisen (NPM) viiteke-hyksessä
Tulosvastuulliset yksiköt, kilpailun lisääminen (yksityi-nen vs. julki(yksityi-nen), julkishallinnon käytänteet henkilöstö-politiikkaan, säästäväisyys ja relevantti resurssiallo-kointi, läpinäkyvyyden lisääminen ja vapaat kädet johta-jille, mitattavat ja eksplisiittiset suoritusstandardit käyt-töön, tulosjohtaminen
Anthony & Young 2003 Hinnoittelun oleellisuus Hinta: Ohjaa asiakkaan käytöstä, mahdollistaa tuotosten vertailtavuuden, liikevaihto tuo mitattavan vertailupe-rustan organisaatioiden välille, hintojen käyttö saattaa motivoida johtajia tulosparannukseen
Robert Behn 2003 Julkisen sektorin suoritusmit-tauksen ja suoritusjohtamisen tehtävät
Arviointi, kontrollointi, budjetti, motivaatio, mainonta, menestys, oppiminen ja suorituskyvyn jatkuva paranta-minen
Van Dooren 2011 Tulosmittaamisen ja – johtamisen ongelmat
1) Mittaamattoman mittaaminen 2) Liiallinen tietomäärä päätöksenteossa 3) Ammattilaisiin turvautuminen ilman luottamusta, kontrollointi 4) Tilivelvollisuuden ja tulos-johtamisen yhdistämisen vaikeus
Mittaamisen haasteena myös julkiselta puolelta puut-tuva tuoton maksimoinnin tavoite
Pollitt & Bouckaert 2011 4 toimintastrategiaa julkisen sek-torin kustannuspaineisiin
Julkisen sektorin yksityistäminen, markkinoistaminen, modernisoiminen tai säilyttäminen ja tehostaminen Pollitt & Pouckaert 2011 Suorituksen tuotantomalli
julki-selle sektorille
Julkisen sektorin suoritusjohtamisen moniulotteisuus, huomio myös lopputuloksiin ja vaikuttavuuteen Kravchuck & Schack 1996 Monimutkaisuus julkissektorilla,
joka hankaloittaa myös mittaa-mista
Epämääräinen tavoitteen asetanta, useita hallintokerrok-sia, kollektiivisen toiminnan ongelma, systeemin yli-kuormittuminen ja infon aiheuttama yliyli-kuormittuminen sekä lisääntyvät ja monialaiset toiminnot.