Erilaisuus on voimaa
Æ Vahvistetaan oppilaiden taitoja elää monikulttuurisessa ympäristössä, koh-data erilaisuutta ja vastustaa syrjintää.
Æ tuetaan oppilaita, jotta he osaavat tiedostaa ja hyödyntää kokemuksiaan kaksikulttuurisessa ympäristössä toimi-misesta myös koulun ulkopuolella.
Æ Eri oppiaineissa käsitellään erilaisuut-ta ja monikulttuurisuuterilaisuut-ta monin erilaisuut-tavoin.
Æ teemapäivän ohjelmassa työpajoja ja asiantuntijavieraana yhteisöpedagogi.
Æ Järjestöjen materiaalit ja asiantuntijat apuna.
Æ Kompetenssitavoitteena on interkult-tuurinen osaaminen.
Æ Kieliohjelma: a1 venäjä, a2 englanti, B1 ruotsi, B2 saksa ja ranska, B3 sak-sa ja ranska.
Æ www.svk.edu.hel.fi
kuitenkin, että asiaa mietittäisiin vähän syvällisemmin. Vaikka ihminen eläisi kah-den kulttuurin keskellä, hän ei välttämät-tä tiedosta kaikkia siihen liittyviä ulottu-vuuksia, pohtii äidinkielen ja kirjallisuu-den lehtori Elina Koskela. Hän lisää, että pääkaupunkiseudulla elävillä oppilailla on ympärillään vielä useamman kulttuurin kirjo, joka pitää osata kohdata.
– Lähdimme miettimään sitä, mitä oikeastaan tapahtuu, kun kohdataan eri-laisia ihmisiä ja kulttuureita. Tai mitä sisältävät erilaisuuden kohtaamiseen liit-tyvät käsitteet, kuten stereotypia tai en-nakkoluulo.
Koulun Maailmankansalaisena Suo
h Erilaisuus on voimaa -hankkeen teema-päivässä kokeiltiin djembe-rumpujen soittoa ja opittiin länsiafrikkalaisia rytme-jä senegalilaisen Macoumba Ndiayen johdolla.
f Oppilaiden valokuvaustehtävässä todet-tiin, että ”Kaikki erilaisia, kaikki saman-arvoisia”. Mukana oli seitsemäsluokkalai-nen Dard Meer.
S
uomalais-venäläisessä koulussa Helsingissä oppilaat elävät joka päivä kaksikulttuurisessa ympä-ristössä. Erilaisuus on voimaa -hank-keen tavoitteena on auttaa oppilaita tunnistamaan koulussa oppimiaan tai-toja, jotta niitä voi käyttää myös ulko-maailmassa.– Koska koulussamme on käytössä kaksi kieltä, oppilailla on kokemusta kult-tuurien keskellä elämisestä. Halusimme
KUvaT valeria Pulko, Elina Koskela ja Natalia Lohi
44 I Koulut tarttuivat toimeen
messa -hankkeen ideana oli laatia ko-konaisuus, jossa oppilaat käsittelevät ja harjoittelevat osaamista, joka liittyy mo-nikulttuurisessa ympäristössä elämiseen.
Kouluun kuuluvat kaikki luokka-asteet alakoulusta lukioon, mutta tässä hank-keessa kohderyhmänä olivat 6. – 9. luo-kat.
– Ajattelimme ensin, että maailman-kansalaisen kompetenssit liittyvät taitoi-hin. Tulimme kuitenkin siihen lopputu-lokseen, että globaali ajattelu lähtee poh-jimmiltaan asenteista ja tunteista. Siitä, että haluaa aidosti tutustua toisenlaisiin ihmisiin.
Monikulttuurisuus pysyväksi teemaksi
Koulun Erilaisuus on voimaa -hankkeen sisältöjä käsiteltiin oppituntien lisäksi myös erityisenä teemapäivänä. Lokakuun alussa 2011 pidettyyn teemapäivään kuu-lui työpajoja, joita vetivät mukaan kut-suttujen järjestöjen lisäksi eri taiteenalo-jen osaajat. Tarjontaan kuuluivat tanssi-, draama-, rumpu-, ruoka- ja helmityöpa-jat. Oppilaat saivat valita, mihin pajaan osallistuivat.
Lisäksi luokat tekivät monikulttuuri-suuteen liittyvän valokuvaus- tai juliste-tehtävän. Kolmantena osana teemapäivää oli yhteisöpedagogi Melody Karvosen pitämä oppitunti.
Eräs mukaan kutsutuista järjestöis-tä oli YFU eli Youth for Understanding, joka järjesti oppilaille Coloured Glasses -työpajan. YFU on tunnetuin vaihto-oppilasjärjestönä, mutta toteuttaa myös kansainvälisyyskasvatusta.
– Teemapäivän jälkeenkin monikult-tuurisuutta käsitellään eri
oppiaineis-sa, kuten kielissä ja yhteiskuntaopissa.
Aihetta voi käsitellä esimerkiksi elokuvien avulla. Tarkoitus on myös järjestää taito- ja taideaineissa työpajatyyppistä toimin-taa. Suunnitteilla on lisäksi tutustumis-käyntejä, Koskela listaa. Ideana on, että monikulttuurisuus- ja erilaisuusteemat eivät jää vain yhdeksi ohjelmanumeroksi, vaan niitä käsitellään myös jatkossa.
Katsomusaineiden ja vieraiden kiel-ten lehtori Aira Undén-Selander arvioi, että hanke on antanut näkyvyyttä kan-sainvälisyyskasvatukselle. Se on tuonut myös yhteen eri oppiaineiden opettajia ja auttanut verkostoitumaan.
– Yhteistyön myötä oppiminen saa ikään kuin siivet alleen, ja tällaista toivoi-sin lisää. Vierailijat ovat myös aina terve-tulleita.
Ympäristö opettaa asenteet
Undén-Selanderin omassa opetukses-sa kanopetukses-sainvälisyys on esillä usein ja mo-nista näkökulmista. Kaksikulttuurisen koulun opettaja on huomannut, että lap-set ovat kaikkialla ennakkoluulottomia.
Ympäristö opettaa heille asenteet.
– Erojen korostaminen on tarpee-tonta. Pitäisi pohtia, mikä meitä oikeasti yhdistää, Undén-Selander pohtii. Hänen mielestään kaksikielisen koulun suuri rik-kaus on se, että toinen kulttuuri toimii peilinä, jolloin näkemykset omasta ja toi-sesta kulttuurista rakentuvat koko ajan.
Globaalikasvatusta hän pitää erittäin tärkeänä kouluissa.
– Se koetaan usein vain erilaisten uh-kakuvien analysoimiseksi. Mielestäni sii-hen kuitenkin liittyy olennaisesti myön-teinen näkökulma. Se on mahdollisuuk-sien näkemistä ja haasteiden
vastaanotta-Æ Suomalas-venäläinen koulu
44
mista.
Nuoria hän kannustaa opiskelemaan kieliä, sillä Suomi tarvitsee tulevaisuudes-sa kielitaitoisia ja avoimesti toisiin kult-tuureihin suhtautuvia aikuisia. Vieraiden kielten oppiminen on myös hauskaa!
Oppilaat mukana suunnittelussa Oppilaskunta otettiin mukaan suun-nittelemaan syksyn ohjelmaa. Opettajat keskustelivat jo keväällä oppilaiden kanssa siitä, mitä kysymyksiä ja ajatuksia heillä on maailmankansalaisuudesta ja tulevasta hankkeesta. Oppilaskunnan hallituksen silloinen puheenjohtaja Kea Novitsky kertoo, että keväällä pieni ryhmä oppilai-ta luokiloppilai-ta 6 – 9 kokoontui miettimään tulevaa ohjelmaa.
– Emme halunneet, että opettajat vain tulevat kertomaan meille syksyn teemapäivästä. Meille oli tärkeää kuul-la myös toisten oppikuul-laiden näkökulmia.
Saimme mukaan asioita, joita luokat ha-luavat käsitellä.
Oppilaat painottivat myös sitä, että kun käsitellään monikulttuurisuutta,
pitää saada oikeita kontakteja koulun ulkopuolelle. Ei riitä, että vain opettajat kertovat ulkomaailmasta.
Kaikki oppilaat pitävät Kea Novitskyn mukaan tärkeänä sitä, että osataan olla ta-vallisessa kanssakäymisessä toisenlaisten ihmisten kanssa.
– Me tulimme keskusteluissa sellai-seen tuloksellai-seen, että rasismia näkyy ehkä enemmän aikuisten kuin lasten parissa.
Syynä on se, että nykynuoret ovat tottu-neet elämään monen eri kulttuurin kanssa joka päivä. Vanhemmat suomalaiset eivät ole omassa nuoruudessaan tottuneet sa-maan.
Opettaja Aira Undén-Selanderin mie-lestä koulussa pitäisi harjoitella enemmän taitoja, joiden avulla kulttuurisia rajoja voi ylittää.
– Pitäisi myös oppia tunnistamaan niitä näkyviä ja näkymättömiä rakenteita, jotka luovat epätasa-arvoa.
i Teemapäivän tanssipajassa opittiin flamenco-rumbaa.
46 I Koulut tarttuivat toimeen