Suomalainen innovaatio – Sfinno

”Suomalainen innovaatio – Sfinno” -projektin tarkoituksena on ollut tuottaa systemaattisempi mikrotason kuvaus viime vuosikymmenten teollisuuden uudis-tumisen mekanismeista yksittäisten innovaatioiden näkökulmasta. Tämän pro-jektin myötä on luotu tietokanta innovaatioista: Sfinno. Sfinno sisältää innovaa-tioita ajalta 1985–1998, jotka on kerätty vaiheittain eri tutkimusmenetelmiä hyö-dyntäen. Tiedon kerääminen on sisältänyt pääasiassa kaksi erillistä vaihetta:

innovaatiota kuvaavan perustiedon eli kantainformaation kerääminen sekä kun-kin kuvauksen kohdalla suoritettu tarkemman tiedon kerääminen. (Palmberg et al., 1999, s. 35–51)

Innovaatiokuvauksia on kerätty tietokantaan asiantuntijalausunnoista, toimiala- ja ammattilehdistä sekä yritysten vuosikertomuksista. Näistä lähteistä on saatu innovaation perustiedot, kuten lyhyt kuvaus innovaatiosta ja sen kaupallistaneen yrityksen nimi. Jälkeenpäin tietokantaan on lisätty yrityksen perustietoja ja ta-loudellista tietoa, jotka on linkitetty kuhunkin innovaatioon. Lisäksi

patenttire-kisterin avulla yritystietoihin on liitetty patentti-informaatiota. Tarkempaa tietoa innovaatioista ja niihin liittyvistä tekijöistä on hankittu kyselyn avulla, joka lähe-tettiin yhteyshenkilölle innovaation tuottaneeseen yritykseen tai vastaavaan.

Sfinnon sisältämän tiedon avulla on pystytty suorittamaan lukuisia yksityiskoh-taisia analyysejä ja tutkimuksia teollisuuden uudistumiseen liittyen ja se toimii osaltaan tämänkin tutkimuksen lähtökohtana ja tietopankkina. Sfinno-projektin alkuperäinen lähestymistapa on esitetty kuvassa 12, jonka mukaisesti tietokantaa päivitetään edelleen. (Saarinen, 2005, s. 74; Palmberg et al., 1999, s. 35–36)

Kuva 12. Sfinno-projektin lähestymistapa ja tietokannan luominen.

Sfinno-tietokanta käsittää tuoteinnovaatioita (nykyisin jossain määrin myös prosessi-innovaatioita), jotka on esitelty markkinoille. Innovaatioksi on määritelty ”keksintö, joka on kaupallistettu markkinoille yrityksen tai vastaavan toimesta”(Palmberg et al., 1999). Vaatimuksena on ollut innovaation siirtyminen kehityksestä ja pro-totyypin valmistamisesta markkinoille, sisältäen vähintään yhden merkittävän myyntitoiminnon. Innovaatiolta on myös edellytetty teknologista uutuutta tai selkeää tuoteuudistusta yrityksen aikaisempiin tuotteisiin verrattuna. Kolman-neksi innovaation on täytynyt sisältää jossain kehitysvaiheessa sisäisen T&K-toiminnan osallisuutta, jolloin on vältytty keräämästä täydellisesti ulkomaisilta markkinoilta imitoituja tuotteita. Tietokannan sisältämät innovaatiot ovat

koti-maisten yritysten tai Suomeen rekisteröityjen tytäryhtiöiden kaupallistamia.

(Palmberg et al., 1999, s. 36–39)

6.1.1 Kantainformaatio

Tietokannan luominen aloitettiin 1990-luvulla, ja siihen sisällytettiin innovaati-oita, jotka on kaupallistettu aikavälillä 1985–1998. Ensimmäinen käytetty tie-donhankintamenetelmä oli asiantuntijoiden lausunnot, joita alettiin hyödyntää vuonna 1992. Asiantuntijoina käytettiin henkilöitä VTT:stä, Tekesistä, yliopis-toista ja teollisuudesta. Lausuntojen pohjalta muodostuivat perustiedot tietokan-nan ensimmäisistä 300 innovaatiosta. (Palmberg et al., 1999, s. 41–42)

Suurin osa innovaatioista on kerätty 18 valitusta kotimaisesta julkaisusta vuosilta 1985–1998. Tämä kirjallisuuspohjainen tiedonhankinta suoritettiin 1990-luvun loppupuolella. Huomioitavana lisäkriteerinä, aikaisempien innovaatiomääritelmien lisäksi, julkaisujen tarkastelussa oli välttää suoranaisia ”Uudet tuotteet” -listauksia.

Näin pyrittiin eliminoimaan tuotemuunnoksia ja selkeitä imitaatioita. Pääosin tar-kasteluissa keskityttiin pidempiin artikkeleihin, jotka sisälsivät monipuolisempia ja puolueettomia kuvauksia innovaatioista. (Palmberg et al., 1999, s. 41–43) Kolmanneksi innovaatioita on kerätty suuryritysten vuosikertomuksista. Tämä menetelmä otettiin käyttöön siksi, että erityisesti metsäteollisuuden, metallituot-teiden ja muun perusteollisuuden suuryrityksillä on merkittävä rooli toimialoilla ja myös kansantaloudellisesti. Yhteensä kantainformaatio kerättiin alun perin kattamaan 1673 innovaation tiedot. (Palmberg et al., 1999, s. 43–44)

Kantainformaatio sisältää innovaatioista seuraavat perustiedot: (Saarinen, 2005, s. 78) 1. Innovaation tiedot:

a. Nimi suomeksi b. Lyhyt kuvaus c. Kaupallistamisvuosi d. TOL95 (Toimialaluokka) e. Teknologialuokka (IPC) f. Kompleksisuus

2. Yritystä koskevat tiedot:

a. LY-tunnus b. Nimi ja osoite

c. TOL95 (Toimialaluokka) d. Työntekijöiden määrä e. Liikevaihto

f. Patentit (myönnetty Suomessa)

g. Perustamisvuosi (ja mahdollinen lopetusvuosi).

Nykyään tietokantaa päivitetään vuosittain ja siihen lisätään uusia innovaatiota järjestelmällisesti. Lukumääräisesti innovaatiokuvauksia on nyt noin 4 000 kap-paletta vuosilta 1945–2005. Jatkuva päivitys edellyttää sitä, että tietokantaan ei vahingossa tallenneta samaa innovaatiota useamman kerran. Uudet kantainfor-maatiot tarkistetaankin aina ja varmistetaan, ettei vastaavaa kuvausta ole jo ai-kaisemmin tallennettu.

6.1.2 Kyselyinformaatio

Tarkempaa tietoa innovaatioista on kerätty pääasiassa kolmesta lähteestä: yritys-rekisteristä, patenttirekisteristä ja kirjallisella kyselyllä. Kyselyllä on pyritty saamaan tietoa mahdollisimman monesta innovaatiosta, mutta käytännössä oi-keiden tietolähteiden löytäminen ja jo lakanneet yritykset ovat asettaneet tälle esteitä. Niiden innovaatioiden osalta, joissa esimerkiksi kehitykseen osallistunut henkilö tai muu vastaava toimija on kyselyyn vastannut, on innovaatiosta saatu tarkennettua ja yksilöllistä tietoa. Kyselyllä on selvitetty innovaatioiden ominai-suuksia ja innovaation kehitykseen liittyneitä tekijöitä ja niiden merkityksiä.

Kyselyssä, joka suoritettiin neljässä vaiheessa vuosina 1998 ja 1999, yhteensä 1 235 lomaketta lähetettiin kohdehenkilöille ja niistä 67 prosenttia tuli takaisin täytettynä. (Palmberg et al., 1999, s. 45–46; Saarinen, 2005, s. 79)

Sfinno-kyselyssä käytetty lomake sisälsi 10 pääkohtaa: (Saarinen, 2005, s. 79–0) 1. Innovaation taustatiedot

a. Suomenkielinen ja englanninkielinen nimi b. Lyhyt kuvaus

2. Innovaation kaupallistanut yritys a. Yrityksen nimi

b. Yrityksen oikeudellinen asema

c. Muut kehitystyössä ja kaupallistamisessa mukana olleet yritykset 3. Innovaation ominaisuudet

a. Uutuusaste yrityksen ja markkinoiden näkökulmasta b. Kehityksessä vaaditun tiedon luonne

c. Innovaation leviäminen 4. Patentointi

a. Patentin haltijoiden nimet ja sijaintimaa 5. Innovaation lähde ja aikaulottuvuus

a. Vaadittu aika perusideasta prototyyppiin, kaupallistamiseen ja voiton saavuttamiseen

b. Innovaation syntyyn vaikuttaneet tekijät 6. T&K-toiminnan osuus

a. Kyllä / ei 7. Julkinen tuki

a. Julkisen tutkimus- ja kehitystuen merkitys 8. T&K-yhteistyö

a. Eri tahojen merkitys yhteistyön aikana b. Julkisen tuen merkitys yhteistyöhön 9. Innovaation kaupallinen merkitys

a. Innovaation osuus yrityksen liikevaihdosta ja viennistä, kehitys vuosina 1996–1998 ja ennuste 1999–2000

10. Muita kommentteja, esimerkiksi esteitä innovaation kehitykselle.

6.1.3 Tietokannasta rajatut innovaatiot

Tämän tutkimuksen aineistona on käytetty 1 617 innovaation kantainformaatiota, jotka on kaupallistettu vuosina 1985–1998. Näistä on edelleen rajattu ainoastaan metsäteollisuuden lanseeraamat innovaatiot, joita on yhteensä 74. Rajaus tehtiin innovaation kaupallistaneen yrityksen toimialaluokituksen (1995) mukaisesti.

Tarkasteltavat toimialaluokat käsittävät kaksi pääluokkaa: (Tilastokeskus, 2006a)

! Puutavaran, puutuotteiden sekä korkki- ja punontatuotteiden valmistus pois lukien huonekalut (Toimialaluokka 20).

! Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus (Toimialaluokka 21).

Kantainformaatiota on alkuperäisen prosessin jälkeen kerätty myös vuosilta 1945–1985 ja 1999–2005, mutta näistä innovaatioista ei ole vielä kyselyyn poh-jautuvaa tietoa saatavilla. Tämän vuoksi keskitytään näiden kahden jakson väliin sijoittuviin innovaatioihin. Tutkimuksessa käytetyistä 74 innovaatiosta kyselyin hankittua tietoa on saatavilla noin puolesta, hieman tutkittavasta tekijästä riippuen.

Metsäteollisuuden tuoteinnovaatiot ovat olleet etenkin radikaalimpien uudistus-ten osalta vähissä, jouudistus-ten vuosien 1985–1998 merkittävistä innovaatioista oletet-tavasti suuri osa on tutkimuksessa mukana.