5. Innovaatiojohtaminen metsäteollisuudessa
5.4 Kilpailukyky ja tulevaisuuden painopisteet
Metsäteollisuuden innovaatiotoimintaa johtavilla henkilöillä on hyvin saman-suuntaiset näkemykset toimialan tämän hetken tilanteesta ja kilpailukykyteki-jöistä. Erityisen yksimielisiä ollaan toimialan vahvuuksista, mutta myös mahdol-lisuudet ja uhat nähdään pääosin samanlaisina teollisuuden toimijoiden kesken.
Tulevaisuuden yhteistyösuhteista ja niiden merkityksistä ollaan hyvin pitkälti samaa mieltä ja on selvää, että tämän hetken tärkeimmät yhteistyökumppanit tulevat olemaan sitä myös lähitulevaisuudessa.
5.4.1 Innovaatioita edistävät ja rajoittavat tekijät
Kaikki innovaatiojohtajat painottivat kotimaisen metsäklusterin tärkeyttä kilpai-lukyvyn ylläpitäjänä ja edistäjänä. Klusterin merkitys johtuu monesta tekijästä.
Ensinnäkin historia ja pitkät perinteet metsäsektorin toiminnasta liitännäisteolli-suuksien kanssa on johtanut klusterin syntyyn ja monipuoliseen yhteistyöhön, joka on juurtunut suomalaiseen yrityskulttuuriin. Toiseksi klusterin toimijoiden osaaminen ja teknologia ovat korkealuokkaisia, joka tukee myös metsäteollisuu-den toimintaa. Tärkeimmät yhteistyökumppanit löytyvät maantieteellisesti ja kulttuurillisesti läheltä, mikä on aina tehokkaampaa kuin globaalin yhteistyöver-koston toiminta. Klusterin painottaminen kertoo sen, että kotimainen yhteistyö on erittäin tärkeää metsäteollisuudelle nyt ja tulevaisuudessa.
Metsäteollisuuden omaa korkeaa teknologiaa pidetään kansainvälisesti verrattuna myös vahvuutena. Sen lisäksi teollisuuden raaka-aine on kilpaileviin materiaalei-hin, kuten muoviin verrattuna, ominaisuuksiltaan parempi. Puu on uusiutuva luonnonvara, joka toimii myös hiilinieluna sitoen hiilidioksidia ja hidastaen osal-taan ilmastonmuutosta. Sitä pidetään myös valmistettavien tuotteiden osalta monipuolisena materiaalina. Puun monipuoliset ominaisuudet tarjoavatkin mah-dollisuuden uusiin tuoteinnovaatioihin, josta esimerkkinä on läpivärjätty puu.
Heikkoutena metsäteollisuuden toimijat mainitsevat tehottoman imagon luonnin.
Monen haastatellun mielestä vahvuuksia, eritoten puun ympäristöystävällisyyttä, ei ole osattu tuoda tarpeeksi yleiseen tietouteen. Monesti ihmiset näkevät vain suuret tehdasrakennukset ja korkeat savupiiput, eivätkä tiedä mikä vaikutus met-säteollisuuden tuotteilla on kestävään ekologiseen kehitykseen. Metsäteollisuu-den innovaatiojohtajien mukaan yrityksissä tulisi panostaa selkeämpään suhde- ja markkinointitoimintaan, jossa positiiviset ympäristövaikutukset tuotaisiin selkeästi esille. Tämä edellyttää myös toimimista ympäristöystävällisesti ja sää-dösten mukaan.
Toimialan suurimpana heikkoutena nähdään kuitenkin tämän hetken huono kan-nattavuus, joka on johtanut investointien alhaisuuteen ja sitä myötä yritysten uusiutumisen hidastumiseen. Esille tuli myös kustannusrakenne, jossa erityisesti energian korkea hinta heikentää kannattavuutta. Lisäksi etäisyys kasvavista markkinoista nähdään kilpailukykyä heikentävänä tekijänä.
5.4.2 Tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat
Yritykset pitävät pakkaus- ja kartonkialaa kaikkein todennäköisimpänä innovaa-tioiden synnyttäjänä lähitulevaisuudessa. Alan uskotaan kasvavan uusien tuot-teiden myötä ja parantavan kannattavuuttaan esimerkiksi älykkäiden pakkausten myötä. Muita mahdollisuuksia mainittiin hieman eroavin mielipitein. Eräänä mahdollisuutena pidetään tuotteiden erilaistamista ulkomaisista kilpailijoista ja niiden nopeaa kaupallistamista. Tällöin voitaisiin hyötyä ainakin uuden tuotteen elinkaaren alkuvaiheen ajan, ennen kuin kilpailijoiden vastaavat tuotteet tulisivat markkinoille. Tähän mahdollisuuteen voidaankin vastata innovaatiotoiminnalla panostaen differoitujen tuotteiden kehitykseen.
Moni haastateltava toi esille myös vertikaalisen integroitumisen yhtenä mahdol-lisuutena kilpailukyvyn parantamisessa. Uskotaan, että jalostusastetta nostamalla ja siirtymällä pidemmälle tuotantoketjussa, voitaisiin parantaa kannattavuutta.
Tämä tarkoittaa jalostusketjussa seuraavan yrityksen ostamista tai fuusioitumista, eli käytännössä esimerkiksi kartonkiteollisuudessa pakkausyrityksen ostamista, jolloin myytävänä tuotteena olisi valmis pakkaus eikä kartonki. Myös prosessi-innovaatioilla voidaan parantaa jalostusastetta. Lisäksi yritykset mainitsevat jossain määrin mahdollisuuden kehittää asiakkaille tarjottavia ratkaisuja moni-puolisemmiksi niin, että pelkän tuotteen sijaan tarjottaisiin laajempia tuote-palvelukonsepteja. Tämä tuo osin uutena painopisteenä metsäteollisuuden inno-vaatiotoimintaan palveluinnovaatioiden kehittämisen.
Suurimpina uhkina pidetään raaka-aineen saatavuutta ja energian hinnan nousua.
Suomessa hakataan puuta käytännössä vuotuisen kasvun verran eikä määrää voida juuri kestävästi kasvattaa. Tämä on johtanut puun tuontiin Venäjältä. Yri-tykset mainitsevat kuitenkin, että puun saamiselle on itänaapurissa tiettyjä esteitä ja vaatimuksia. Lisäksi siitä on tehty tai mahdollisesti tullaan tekemään kannat-tamatonta erilaisten tullien ja maksujen kautta. Toiseksi energian tarve on metsä-teollisuudessa niin korkea, että jatkunut hinnan nousu on aiheuttanut merkittävää kustannusten kasvua yrityksille. Nämä kaksi tekijää heikentävät kannattavuutta edelleen, joka muodostaa uhkakuvan investointien pienenemisestä ja toiminnan rapautumisesta.
Pääasiassa tulevaisuudessa nähdään tärkeimpänä tehokkuuden nostaminen ja kustannusten alentaminen. Innovaatioilla sanotaan kuitenkin olevan ratkaiseva
merkitys etenkin prosessikehityksessä, mutta myös uusien kilpailukykyisten tuotteiden kehityksessä. Radikaaleja muutoksia ja täysin toimialaa mullistavia tuoteinnovaatioita pidetään erittäin epätodennäköisenä tai jopa mahdottomina.
Syyksi tähän mainitaan esimerkiksi se, että kun niitä ei ole viime aikoina ollut, niin miten niitä voisi tulla jatkossakaan. Innovaatiotoiminta vaatiikin uskallusta sekä halua menestyä ja kehittyä, jotta radikaalimmilla muutoksilla olisi mitään mahdollisuuksia syntyä.
5.4.3 Yhteistyö tulevaisuudessa
Tulevaisuuden innovaatiotoiminnassa yhteistyöllä tulee olemaan innovaatiojoh-tajien mukaan entistä suurempi merkitys (taulukko 5). Kaikki haastatellut usko-vat asiakasyhteistyön lisääntyvän ja lähes kaikki vertikaalisen yhteistyön lisään-tyvän. Kilpailijoiden välisen yhteistyön uskotaan pääasiassa säilyvän yhtä vähäi-senä kuin tälläkin hetkellä. Tosin kaksi haastatelluista henkilöistä oli sitä mieltä, että kilpailijayhteistyö vähenee entisestään. Yhtenä syynä vähäiseen kilpailijayh-teistyöhön mainittiin kilpailulaki, joka rajoittaa toimintaa. Monen kilpailijan välisten teknologiaohjelmien merkitys jakoi eniten mielipiteitä. Noin puolet uskoo niiden merkityksen pysyvän ennallaan ja noin puolet uskoo sen kasvavan.
Vain yhden mukaan teknologiaohjelmien vaikutus tulee pienenemään.
Taulukko 5. Yhteistyösuhteiden merkitys tulevaisuudessa.
Tulos painottaa edelleen huomiota siitä, että asiakkaiden vaikutus ja osallisuus tulevaisuuden innovaatiotoiminnassa tulee lisääntymään suurten yritysten tapauk-sessa. Toiseksi klusterin merkitys ja vertikaalinen yhteistyö kasvaa entisestään.
Todennäköisesti myöskään teknologiaohjelmat eivät ainakaan menetä vaikutus-taan yhteistyökuvioissa. Sen lisääntymiseen vaikuttaa varmasti käynnissä oleva Forest Technology Platform, joka lisää yhteistyötä paitsi kansainvälisesti myös kansallisella tasolla. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että verkostoituminen lisääntyy metsäteollisuudessa tulevaisuudessa ja sen vaikutukset innovaatiotoi-mintaan tulevat olemaan suuremmat. Eritoten asiakkaiden huomiointi ja verti-kaalinen yhteistyö ovat merkittävässä roolissa.