Ammatinharjoittamista koskevan lakiehdo-tuksen 14, 23 b ja 23 d §:ien mukaan valtio-neuvoston asetuksella voidaan säätää tar-kemmin koulutuksesta ja sosiaali- ja terve-ysministeriön asetuksella lääkkeiden mää-räämisestä ja rajattuun lääkkeenmääräämi-seen kuuluvista lääkkeistä ja tautitiloista.
Tarkempien määräysten antaminen on vält-tämätöntä sääntelyn kohteen luonteen ja sääntelyn edellyttämän erityisasiantuntemuk-sen vuoksi.
Perustuslain 80 §:n 1 momentin mukaan valtioneuvosto ja ministeriö voidaan valtuut-taa antamaan asetuksia laissa säädetyn val-tuuden nojalla. Tällaisen valval-tuuden tulee olla soveltamisalaltaan täsmällisesti rajattu. Li-säksi perustuslaista johtuu, että valtuuden kattamat asiat on määriteltävä tarkasti laissa.
Edellytettävää koulutusta koskevat sään-nökset ehdotetaan säädettäväksi valtioneu-voston asetuksella sääntelyn yhteiskunnalli-sen merkitykyhteiskunnalli-sen vuoksi. Sen sijaan ehdote-taan, että sosiaali- ja terveysministeriön ase-tuksella säädettäisiin lääkkeiden
määräämi-sestä ja rajattuun lääkkeenmääräämiseen kuuluvista lääkkeistä ja tautitiloista sääntelyn kohteen luonteen ja sääntelyn edellyttämän erityisasiantuntemuksen vuoksi.
Lakiehdotuksen mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisi oikeuttaa sairaanhoitajat määräämään apteekista tartuntataudin ehkäi-syyn ja hoitoon käytettävää, asetuksessa ni-mettyä lääkettä tietyin edellytyksin silloin, kun kyseessä on laajalle levinnyt tartuntatauti ja lääkkeenmääräämisoikeuden määräaikai-nen laajentamimääräaikai-nen on tarpeen tartuntatautiin sairastuneiden hoitamiseksi tai väestön suo-jaamiseksi tartuntataudin leviämiseltä. Ter-veydenhuollon ammattihenkilöitä koskevassa laissa on määritelty terveydenhuollon am-mattihenkilöiden oikeuksien ja velvollisuuk-sien perusteet. Ehdotuksella turvataan lääk-keenmääräämisen edellyttämä osaaminen poikkeuksellisessa tilanteessa. Asetuksella ei velvoitettaisi sairaanhoitajia määräämään lääkkeitä, vaan lääkkeen määrääminen liittyi-si henkilön oman työnantajansa kanssa sovit-taviin tehtäviin. Määräaikainen lääkkeenmää-rääminen olisi hyvin rajoitettua ja edellyttäi-si, että potilas- ja lääkintäturvallisuutta kos-kevat yleiset vaatimukset täyttyvät.
Ehdotuksella on laajennettu sähköistä lää-kemääräystä koskevaa tiedonsaantia henki-löihin, jotka osallistuvat potilaan hoitoon.
Tiedonsaantioikeus on tältä osin perusteltu ja tukee lääke- ja potilasturvallisuuden toteutu-mista. Jo nykyisin potilaan hoitoon osallistu-vat saaosallistu-vat lääkitystietoja käyttöönsä potilas-kertomuksesta. Terveydenhuollon ammatti-henkilöillä on salassapitovelvollisuus poti-laan terveydentilaa koskeviin asioihin. Lisäk-si ehdotuksella mahdollistetaan reseptikes-kuksella olevan lääkemääräyksen mitätöimi-nen suulliseen suostumukseen perustuen.
Uudistus ei vähennä henkilön oikeuksia päät-tää hänelle annetusta lääkemääräyksestä mut-ta pienentää asiaan liittyvää hallinnointia.
Ehdotuksen norminantovaltuuksien ei edel-lä kerrotuilla perusteilla voida katsoa olevan ristiriidassa perustuslain 80 §:n kanssa. Halli-tus katsoo edellä esitetyillä perusteilla, että esitys on sopusoinnussa perustuslain kanssa, minkä vuoksi kaikki ehdotetut lait voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestykses-sä.
Edellä esitetyn perusteella annetaan
Edus-kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo- tukset:
Lakiehdotukset
1.
Laki
terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä 28 päivänä kesäkuuta 1994 annetun lain (559/1994) 14 §, 22 a §:n 1 momentti, 24 a §:n 2 momentin 3 kohta ja 39 §, sellaisina kuin ne ovat, 14 § laissa 1200/2007, 22 a §:n 1 momentti laissa 46/2009, 24 a §:n 2 momentin 3 kohta laissa 48/2009 ja 39 § osaksi laissa 724/2005 ja mainitussa laissa 1200/2007, sekä
lisätään lakiin uusi 4 a luku seuraavasti:
14 § Erikoispätevyys
Erikoispätevyyden omaava laillistettu am-mattihenkilö on sellainen Suomen kansalai-nen tai ulkomaalaikansalai-nen, joka on suorittanut erikoispätevyyden edellyttämän koulutuksen Suomessa, taikka Suomen tai jonkin muun EU- tai ETA-valtion kansalainen, joka on suorittanut jossakin muussa EU- tai ETA-valtiossa kuin Suomessa muun erikoispäte-vyyden kuin 6 §:n 3 momentissa tarkoitetun erikoispätevyyden edellyttämän koulutuksen tai EU- tai ETA-alueen ulkopuolella erikois-pätevyyden edellyttämän koulutuksen, jonka Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavi-rasto on hakemuksesta hyväksynyt. Lisäksi vaaditaan, että asianomainen on osoittanut täyttävänsä valtioneuvoston asetuksella sää-detyt mahdolliset muut pätevyysvaatimukset.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavi-rasto sisällyttää erikoispätevyyden toteamista koskevasta hakemuksesta tiedon valtioneu-voston asetuksella säädettävästä erikoispäte-vyydestä 24 a §:ssä tarkoitettuun terveyden-huollon ammattihenkilöiden keskusrekiste-riin.
Osaamisen varmistamiseksi valtioneuvos-ton asetuksella voidaan antaa tarkemmat säännökset erikoispätevyyden edellyttämästä
koulutuksesta ja koulutuksen tavoitteista.
22 a § Yksilöintitunnus
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavi-rasto antaa lääkärille ja hammaslääkärille, valtioneuvoston asetuksessa säädetyt opinnot suorittaneelle lääketieteen tai hammaslääke-tieteen opiskelijalle sekä lääkkeen määräämi-seen oikeutetulle sairaanhoitajalle, suuhy-gienistille ja optikolle yksilöintitunnuksen, jota tämän tulee käyttää laatiessaan lääke-määräyksiä.
— — — — — — — — — — — — — — 4 a luku
Oireenmukainen hoito ja rajattu lääkkeen-määrääminen
23 a §
Oireenmukainen hoito
Laillistettu terveydenhuollon ammattihen-kilö voi koulutuksensa, kokemuksensa ja teh-täväkuvansa mukaisesti aloittaa hoidon poti-laan oireiden ja käytettävissä olevien tietojen
sekä tekemänsä hoidon tarpeen arvioinnin perusteella.
23 b §
Rajattu lääkkeenmäärääminen Sairaanhoitajalla, jolla on riittävä käytän-nön kokemus ja joka on suorittanut valtio-neuvoston asetuksella säädettävän lisäkoulu-tuksen, on rajattu oikeus määrätä apteekista hoidossa käytettäviä lääkkeitä terveyskes-kuksessa hoitamalleen potilaalle, kun kysees-sä on ennaltaehkäisevä hoito tai lääkityksen jatkaminen, kun lääkäri on tehnyt taudinmää-rityksen tai kun lääkitys perustuu sairaanhoi-tajan toteamaan hoidon tarpeeseen (rajattu lääkkeenmäärääminen).
Rajatun lääkkeenmääräämisen edellytykse-nä on kirjallinen määräys, jossa todetaan ne lääkkeet, joita sairaanhoitaja saa määrätä, ja mahdolliset lääkkeiden määräämiseen liitty-vät rajoitukset. Kirjallisen määräyksen antaa sen terveyskeskuksen vastaava lääkäri, johon sairaanhoitaja on palvelussuhteessa. Kun sai-raanhoitopiiri hoitaa alueensa terveyskeskuk-sen päivystyspalvelut, määräykterveyskeskuk-sen antaa sai-raanhoitopiirin johtava lääkäri, jos sairaan-hoitaja on sairaanhoitopiirin palveluksessa.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään tar-vittaessa rajatun lääkkeenmääräämisen edel-lyttämästä käytännön kokemuksesta. Sosiaa-li- ja terveysministeriön asetuksella annetaan potilasturvallisuuden varmistamiseksi tar-kemmat säännökset lääkkeistä ja tautitiloista, joita rajattu lääkkeenmäärääminen voi kos-kea. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa 2 momentissa tarkoitetun kirjallisen määrä-yksen kaavan.
23 c §
Määräaikainen lääkkeenmäärääminen Valtioneuvoston asetuksella voidaan oike-uttaa sairaanhoitaja määräämään apteekista tartuntataudin ehkäisyyn ja hoitoon käytettä-vää, asetuksessa nimettyä lääkettä, kun ky-seessä on laajalle levinnyt tartuntatauti ja lääkkeenmäärääminen on tarpeen
tartuntatau-tiin sairastuneiden hoitamiseksi tai väestön suojaamiseksi tartuntataudin leviämiseltä (määräaikainen lääkkeenmäärääminen). Määräaikainen lääkkeenmäärääminen voi koskea sekä julkisen että yksityisen tervey-denhuollon toimintayksikön palveluksessa olevaa sairaanhoitajaa.
Valtioneuvoston asetuksessa säädetään määräaikaisen lääkkeenmääräämisen edelly-tyksenä olevat koulutusta tai osaamista kos-kevat sekä muut potilas- ja lääkitysturvalli-suuden asettamat vaatimukset. Asetus anne-taan määräajaksi, enintään kuudeksi kuukau-deksi.
Määräaikainen lääkkeenmäärääminen on voimassa enintään 2 momentissa tarkoitetun valtioneuvoston asetuksen voimassaoloajan ja edellyttää lisäksi 1 momentissa tarkoitetun terveydenhuollon toimintayksikön toiminnas-ta vastoiminnas-taavan lääkärin kyseiselle sairaanhoitoiminnas-ta- sairaanhoita-jalle antamaa kirjallista määräystä.
23 d §
Optikon ja suuhygienistin oikeus määrätä lääkkeitä
Optikolla ja itsenäisenä ammatinharjoitta-jana toimivalla suuhygienistillä on oikeus määrätä apteekista vastaanottotoiminnassaan tarvitsemiaan lääkkeitä.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tar-vittaessa säännökset lääkkeenmääräämisen edellyttämästä lisäkoulutuksesta. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan poti-lasturvallisuuden varmistamiseksi tarkemmat säännökset lääkkeistä, joita optikko tai suu-hygienisti voi määrätä.
23 e §
Lääkkeenmääräämisen ilmoittaminen Edellä 23 b §:n 2 momentissa ja 23 c §:n 3 momentissa tarkoitetun määräyksen antajan tulee toimittaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle jäljennös rajattua ja määräaikaista lääkkeenmääräämistä koske-vasta kirjallisesta määräyksestä ja määräyk-seen tehdyistä muutoksista sekä tieto
lääk-keenmääräämisen päättymisestä.
24 a §
Terveydenhuollon ammattihenkilöiden kes-kusrekisteri
— — — — — — — — — — — — — — Rekisteriin merkitään seuraavat tiedot:
— — — — — — — — — — — — — — 3) yksilöintitunnus, tiedot erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin oikeudesta ja sen pe-rusteena olevasta koulutuksesta, tiedot ter-veydenhuollon ammattihenkilön erikoispäte-vyydestä ja sen perusteena olevasta koulu-tuksesta sekä tieto siitä terveydenhuollon toimintayksiköstä, jossa sairaanhoitajalla on oikeus rajatusti määrätä lääkkeitä;
— — — — — — — — — — — — — — 39 §
Muutoksenhaku
Tämän lain nojalla tehtyyn Sosiaali- ja
ter-veysalan lupa- ja valvontaviraston päätök-seen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
Jos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvon-tavirasto ei ole antanut päätöstä 14 b §:ssä säädetyssä määräajassa, hakija voi tehdä vali-tuksen. Valituksen katsotaan tällöin kohdis-tuvan hakemuksen hylkäävään päätökseen.
Tällaisen valituksen voi tehdä, kunnes hake-mukseen on annettu päätös. Sosiaali- ja ter-veysalan lupa- ja valvontaviraston on ilmoi-tettava valitusviranomaiselle päätöksen an-tamisesta. Tässä momentissa tarkoitetun vali-tuksen tekemiseen ja sen käsittelyyn sovelle-taan muutoin mitä 1 momentissa säädetään.
Edellä 25—30 §:ssä tarkoitetut päätökset on valituksesta huolimatta heti pantava täy-täntöön.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta ———
20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
—————
2.
Laki
sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 5 ja 6 a §:n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3 päivänä elokuuta 1992 annetun lain (734/1992) 5 §:n 1 kohta ja 6 a §:n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 5 §:n 1 kohta lais-sa 1408/2001 ja 6 a §:n 2 momentti laislais-sa 1222/2000, seuraavasti:
5 §
Maksuttomat terveyspalvelut
Terveydenhuollon palveluista ovat maksut-tomia:
1) kansanterveyslain (66/1972) 14 §:n 1 momentin 1—6 ja 9 kohdassa sekä 14 a §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut palvelut ja hoitoon kuuluvat aineet lukuun ottamatta 18 vuotta täyttäneiden avosairaanhoidon palve-lujen käyttöä, kotisairaanhoitoa, laitoshoitona annettua kuntoutusta, yksilökohtaista fysiote-rapiaa, sairaankuljetusta, ylläpitoa, tervey-denhuollon ammattihenkilöiden antamia to-distuksia ja lausuntoja, jotka eivät liity poti-laan hoitoon, sekä 18 vuotta täyttäneelle an-nettua hampaiden tutkimusta ja hoitoa sekä yksityislääkärin lähetteellä terveyskeskukses-sa tehtäviä laboratorio- ja kuvantamistutki-muksia;
— — — — — — — — — — — — — — 6 a §
Maksukatto
— — — — — — — — — — — — — — Palvelun käyttäjältä perittyjen maksujen
yhteismäärää laskettaessa otetaan huomioon kalenterivuoden aikana perityt maksut terve-yskeskuksen avosairaanhoidon palvelusta, yksilökohtaisesta fysioterapiasta, poliklinik-kakäynnistä, päiväkirurgisesta hoidosta, sar-jahoidosta, yö- ja päivähoidosta, kuntou-tushoidosta sekä lyhytaikaisesta sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoidosta. Alle 18-vuotiaan lapsen käyttämistä palveluista peri-tyt maksut otetaan huomioon yhdessä hänen vanhempansa tai muun huoltajansa maksujen kanssa. Tällöin palvelut ovat 1 momentin mukaisesti maksuttomia kaikille henkilöille, joiden maksut otetaan yhdessä huomioon.
Alle 18-vuotiaalta ei saa periä ylläpitomak-suakaan.
— — — — — — — — — — — — — — Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta ———
20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
—————
3.
Laki
lääkelain 57 a ja 57 b §:n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 10 päivänä huhtikuuta 1987 annetun lääkelain (395/1987) 57 a § ja 57 b §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 57 a § laissa 773/2009 ja 57 b §:n 1 momentti laissa 803/2008, seuraavasti:
57 a §
Apteekissa ja sivuapteekissa on pidettävä kalenterivuosittain luetteloa lääkemääräyk-sistä. Luettelossa on oltava tiedot toimitetusta lääkkeestä ja sen määrästä, lääkkeen käyttä-jästä tai laitoksesta, jonka käyttöön lääke on määrätty, ja lääkkeen määrääjästä. Luettelo on säilytettävä viisi vuotta. Luettelo on laa-dittava ja säilytettävä siten kuin Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus tarkemmin määrää.
57 b §
Toimittaessaan lääkärin, hammaslääkärin tai muun lääkkeen määräämiseen oikeutetun terveydenhuollon ammattihenkilön lääke-määräykseen perustuvaa lääkevalmistetta
ap-teekin on vaihdettava lääkevalmiste sellai-seen yleisesti saatavilla olevaan 57 c §:ssä tarkoitetun luettelon mukaiseen vaihtokelpoi-seen lääkevalmisteevaihtokelpoi-seen, joka on hinnaltaan halvin tai jonka hinnan ero halvimpaan:
1) alle 40 euroa maksavaan valmisteeseen on enintään 1,50 euroa; tai
2) 40 euroa tai sitä enemmän maksavaan valmisteeseen on enintään 2 euroa.
— — — — — — — — — — — — — — Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta ———
20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
—————
4.
Laki
sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan sähköisestä lääkemääräyksestä 2 päivänä helmikuuta 2007 annetun lain (61/2007) 3 §:n 2 kohta, 10 §:n 2 momentti ja 13 §:n otsikko ja 2 momentti seuraavasti:
3 §
Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan:
— — — — — — — — — — — — — — 2) lääkkeen määrääjällä lääkäriä, hammas-lääkäriä ja muuta lääkkeen määräämiseen oi-keutettua terveydenhuollon ammattihenkilöä;
— — — — — — — — — — — — — — 10 §
Lääkemääräyksen korjaaminen, mitätöimi-nen ja uudistamimitätöimi-nen
— — — — — — — — — — — — — — Potilasta hoitava lääkkeen määrääjä ja lääk-keen toimittaja voi potilaan suullisella suos-tumuksella mitätöidä reseptikeskuksessa ole-van toimittamattoman tai osittain toimitetun lääkemääräyksen. Sairaanhoitaja voi mitätöi-dä lääkemääräyksen kuitenkin vain, jos hä-nellä on oikeus määrätä kyseistä lääkettä.
Lääkemääräyksen laatija voi tehdä mitätöin-nin ilman potilaan suostumusta, jos lääke-määräys on laadittu potilaan tarkoitukselli-sesti antamien virheellisten tietojen
perus-teella tai pakottamalla. Lisäksi lääkemääräys mitätöidään, jos henkilö, jolle lääke on mää-rätty, on kuollut.
— — — — — — — — — — — — — — 13 §
Terveydenhuoltohenkilöstön tiedonsaantioi-keus
— — — — — — — — — — — — — — Potilasta hoitavalla lääkärillä, hammaslää-kärillä ja sairaanhoitajalla on oikeus saada tieto potilaan sähköisistä lääkemääräyksistä ja toimitustiedoista potilaan tai hänen lailli-sen edustajansa suullilailli-sen suostumuklailli-sen pe-rusteella. Muissa tapauksissa oikeus saada tietoja reseptikeskuksessa olevista lääkemää-räyksistä edellyttää allekirjoitettua suostu-musta.
— — — — — — — — — — — — — — Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta ———
20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
—————
5.
Laki
sairausvakuutuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 21 päivänä joulukuuta 2004 annetun sairausvakuutuslain (1224/2004) 2 luvun 1 §:n 1 momentti ja 3 §:n 4 kohta, 5 luvun 1 §:n 1 momentti ja 2 §:n 3 momentti, 9 luvun 8 §:n 3 momentti sekä 19 luvun 5 §:n 1 momentin 1 kohta, sellaisina kuin niistä ovat 5 luvun 1 §:n 1 momentti laissa 788/2009 ja 2 §:n 3 momentti laissa 885/2005 sekä 19 luvun 5 §:n 1 momen-tin 1 kohta laissa 890/2006, seuraavasti:
2 luku
Sairaanhoitokorvauksia koskevat yhteiset säännökset
1 §
Sairaanhoitokorvaukset
Sairaanhoitona vakuutetulle korvataan sen mukaan kuin jäljempänä säädetään lääkärin ja hammaslääkärin suorittama ja määräämä tutkimus sekä antama ja määräämä hoito, lääkärin ja hammaslääkärin vakuutetun sai-rauden hoitoon määräämät lääkkeet, lääkärin määräämät kliiniset ravintovalmisteet ja pe-rusvoiteet, sairaanhoitajan rajatun ja määrä-aikaisen lääkkeenmääräämisen piiriin kuulu-vat terveydenhuollon ammattihenkilöistä an-netun lain (559/1994) 23 b ja 23 c §:ssä tar-koitetut lääkkeet ja perusvoiteet sekä sairau-den hoitoon liittyvät matkakustannukset.
— — — — — — — — — — — — — — 3 §
Korvattavuutta koskevat rajoitukset Tämän lain nojalla ei korvata:
— — — — — — — — — — — — — — 4) kunnallisen sairaanhoidon yhteydessä avovastaanotolla annetusta lääkehoidosta ai-heutuneita kustannuksia;
— — — — — — — — — — — — — —
5 luku Lääkekorvaukset
1 § Korvattava lääke
Vakuutetulla on oikeus saada korvausta lääkärin ja hammaslääkärin sekä rajattuun lääkkeenmääräämiseen oikeutetun sairaan-hoitajan sairauden hoitoon määräämän lääk-keen kustannuksista. Lääke korvataan edel-lyttäen, että kyse on lääkelain (395/1987) mukaisesta lääkemääräystä edellyttävästä lääkevalmisteesta, joka on tarkoitettu joko si-säisesti tai ulkoisesti käytettynä parantamaan tai helpottamaan sairautta tai sen oireita. Va-kuutetulla on oikeus korvaukseen myös sel-laisesta Lääkealan turvallisuus- ja kehittä-miskeskuksen luettelon mukaisesta vaihto-kelpoisesta lääkevalmisteesta, johon potilaal-le määrätty lääkevalmiste on vaihdettu ap-teekissa lääkelain 57 b §:n mukaisesti. Lisäk-si edellytetään, että lääkkeiden hintalauta-kunnan lääkevalmisteelle hyväksymä korvat-tavuus on voimassa.
— — — — — — — — — — — — — — 2 §
Korvattava kliininen ravintovalmiste ja pe-rusvoide
— — — — — — — — — — — — — — Lääkärin ja rajattuun
lääkkeenmääräämi-seen oikeutetun sairaanhoitajan määräämä, lääkärin toteaman pitkäaikaisen ihotaudin hoitoon käytettävä perusvoide korvataan, jos perusvoide on lääketehtaan valmistama ja ap-teekista hankittu ja sille on hyväksytty perus-korvattavuus ja vahvistettu kohtuullinen tuk-kuhinta siten kuin 6 luvussa säädetään.
9 luku
Vanhempainpäivärahat 8 §
Vanhempainraha
— — — — — — — — — — — — — — Vanhempainrahan maksaminen edellyttää, että äiti on käynyt lääkärin tai julkisen ter-veydenhuollon palveluksessa olevan ja riittä-vän koulutuksen saaneen kätilön tai tervey-denhoitajan suorittamassa jälkitarkastuksessa terveydentilansa selvittämiseksi aikaisintaan 5 ja viimeistään 12 viikon kuluttua synnytyk-sestä. Kansaneläkelaitos voi kuitenkin erityi-sestä syystä myöntää vanhempainrahan, vaikka jälkitarkastusta ei ole tehty. Tarkem-mat säännökset jälkitarkastuksesta annetaan
valtioneuvoston asetuksella.
— — — — — — — — — — — — — — 19 luku
Tietojen saamista ja luovuttamista koskevat säännökset
5 §
Tietojen luovuttaminen eräissä tapauksissa Kansaneläkelaitoksella on oikeus antaa sa-lassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä:
1) vakuutetun lääkeostoja koskevia tietoja lääkkeen määränneelle terveydenhuollon ammattihenkilölle, jos vakuutettu on Kan-saneläkelaitoksen antamasta huomautuksesta huolimatta toistuvasti hankkinut lääkkeitä hänen ja muiden terveydenhuollon ammatti-henkilöiden määräyksillä enemmän kuin sai-rauden hoito edellyttää;
— — — — — — — — — — — — — — Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta ———
20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
—————
Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 2010
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Peruspalveluministeri Paula Risikko
Liite
Rinnakkaistekstit
1.
Laki
terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä 28 päivänä kesäkuuta 1994 annetun lain (559/1994) 14 §, 22 a §:n 1 momentti, 24 a §:n 2 momentin 3 kohta ja 39 §, sellaisina kuin ne ovat, 14 § laissa 1200/2007, 22 a §:n 1 momentti laissa 46/2009, 24 a §:n 2 momentin 3 kohta laissa 48/2009 ja 39 § osaksi laissa 724/2005 ja mainitussa laissa 1200/2007, sekä
lisätään lakiin uusi 4 a luku seuraavasti:
Voimassa oleva laki Ehdotus
14 § Erikoispätevyys
Erikoispätevyyden omaava laillistettu ammattihenkilö on sellainen Suomen kansa-lainen tai ulkomaakansa-lainen, joka on suoritta-nut erikoispätevyyden edellyttämän koulu-tuksen Suomessa, taikka Suomen tai jonkin muun EU- tai ETA-valtion kansalainen, jo-ka on suorittanut jossakin muussa EU- tai ETA-valtiossa kuin Suomessa muun eri-koispätevyyden kuin 6 §:n 3 momentissa tarkoitetun erikoispätevyyden edellyttämän koulutuksen tai EU- tai ETA-alueen ulko-puolella erikoispätevyyden edellyttämän koulutuksen, jonka Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on hakemuksesta hyväksynyt. Lisäksi vaaditaan, että asian-omainen on osoittanut täyttävänsä valtio-neuvoston asetuksella säädetyt mahdolliset muut pätevyysvaatimukset.
14 § Erikoispätevyys
Erikoispätevyyden omaava laillistettu ammattihenkilö on sellainen Suomen kansa-lainen tai ulkomaakansa-lainen, joka on suoritta-nut erikoispätevyyden edellyttämän koulu-tuksen Suomessa, taikka Suomen tai jonkin muun EU- tai ETA-valtion kansalainen, jo-ka on suorittanut jossakin muussa EU- tai ETA-valtiossa kuin Suomessa muun eri-koispätevyyden kuin 6 §:n 3 momentissa tarkoitetun erikoispätevyyden edellyttämän koulutuksen tai EU- tai ETA-alueen ulko-puolella erikoispätevyyden edellyttämän koulutuksen, jonka Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on hakemuksesta hyväksynyt. Lisäksi vaaditaan, että asian-omainen on osoittanut täyttävänsä valtio-neuvoston asetuksella säädetyt mahdolliset muut pätevyysvaatimukset.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvon-tavirasto sisällyttää erikoispätevyyden to-teamista koskevasta hakemuksesta tiedon valtioneuvoston asetuksella säädettävästä erikoispätevyydestä 24 a §:ssä tarkoitettuun terveydenhuollon ammattihenkilöiden kes-kusrekisteriin.
Osaamisen varmistamiseksi valtioneuvos-ton asetuksella voidaan antaa tarkemmat
säännökset erikoispätevyyden edellyttämäs-tä koulutuksesta ja koulutuksen tavoitteista.
22 a § Yksilöintitunnus
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvonta-virasto antaa lääkärille ja hammaslääkärille sekä valtioneuvoston asetuksessa säädetyt opinnot suorittaneelle lääketieteen tai ham-maslääketieteen opiskelijalle yksilöintitun-nuksen, jota tämän tulee käyttää laatiessaan lääkemääräyksiä sekä muita Kansaneläke-laitoksen toimeenpanemiin etuuksiin liitty-viä asiakirjoja.
— — — — — — — — — — — — — —
22 a § Yksilöintitunnus
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvonta-virasto antaa lääkärille ja hammaslääkärille, valtioneuvoston asetuksessa säädetyt opin-not suorittaneelle lääketieteen tai hammas-lääketieteen opiskelijalle sekä lääkkeen määräämiseen oikeutetulle sairaanhoitajal-le, suuhygienistille ja optikolle yksilöinti-tunnuksen, jota tämän tulee käyttää laaties-saan lääkemääräyksiä.
— — — — — — — — — — — — — — 4 a luku
Oireenmukainen hoito ja rajattu lääk-keenmäärääminen
23 a §
Oireenmukainen hoito
Laillistettu terveydenhuollon ammattihen-kilö voi koulutuksensa, kokemuksensa ja tehtäväkuvansa mukaisesti aloittaa hoidon potilaan oireiden ja käytettävissä olevien tietojen sekä tekemänsä hoidon tarpeen ar-vioinnin perusteella.
23 b §
Rajattu lääkkeenmäärääminen Sairaanhoitajalla, jolla on riittävä käy-tännön kokemus ja joka on suorittanut val-tioneuvoston asetuksella säädettävän lisä-koulutuksen, on rajattu oikeus määrätä ap-teekista hoidossa käytettäviä lääkkeitä ter-veyskeskuksessa hoitamalleen potilaalle, kun kyseessä on ennaltaehkäisevä hoito tai lääkityksen jatkaminen, kun lääkäri on teh-nyt taudinmäärityksen tai kun lääkitys pe-rustuu sairaanhoitajan toteamaan hoidon tarpeeseen (rajattu lääkkeenmäärääminen).
Rajatun lääkkeenmääräämisen edellytyk-senä on kirjallinen määräys, jossa todetaan ne lääkkeet, joita sairaanhoitaja saa mää-rätä, ja mahdolliset lääkkeiden määräämi-seen liittyvät rajoitukset. Kirjallisen määrä-yksen antaa sen terveyskeskuksen vastaava lääkäri, johon sairaanhoitaja on palvelus-suhteessa. Kun sairaanhoitopiiri hoitaa alueensa terveyskeskuksen päivystyspalve-lut, määräyksen antaa sairaanhoitopiirin johtava lääkäri, jos sairaanhoitaja on sai-raanhoitopiirin palveluksessa.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarvittaessa rajatun lääkkeenmääräämisen edellyttämästä käytännön kokemuksesta.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan potilasturvallisuuden varmistami-seksi tarkemmat säännökset lääkkeistä ja tautitiloista, joita rajattu lääkkeenmäärää-minen voi koskea. Sosiaali- ja terveysminis-teriö vahvistaa 2 momentissa tarkoitetun kirjallisen määräyksen kaavan.
23 c §
Määräaikainen lääkkeenmäärääminen Valtioneuvoston asetuksella voidaan oi-keuttaa sairaanhoitaja määräämään aptee-kista tartuntataudin ehkäisyyn ja hoitoon käytettävää, asetuksessa nimettyä lääkettä, kun kyseessä on laajalle levinnyt tartunta-tauti ja lääkkeenmäärääminen on tarpeen tartuntatautiin sairastuneiden hoitamiseksi tai väestön suojaamiseksi tartuntataudin le-viämiseltä (määräaikainen rääminen). Määräaikainen lääkkeenmää-rääminen voi koskea sekä julkisen että yksi-tyisen terveydenhuollon toimintayksikön palveluksessa olevaa sairaanhoitajaa.
Valtioneuvoston asetuksessa säädetään määräaikaisen lääkkeenmääräämisen edel-lytyksenä olevat koulutusta tai osaamista koskevat sekä muut potilas- ja lääkitystur-vallisuuden asettamat vaatimukset. Asetus annetaan määräajaksi, enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Määräaikainen lääkkeenmäärääminen on voimassa enintään 2 momentissa tarkoite-tun valtioneuvoston asetuksen voimassa-oloajan ja edellyttää lisäksi 1 momentissa
tarkoitetun terveydenhuollon toimintayksi-kön toiminnasta vastaavan lääkärin kysei-selle sairaanhoitajalle antamaa kirjallista määräystä.
23 d §
Optikon ja suuhygienistin oikeus määrätä lääkkeitä
Optikolla ja itsenäisenä ammatinharjoit-tajana toimivalla suuhygienistillä on oikeus määrätä apteekista vastaanottotoiminnas-saan tarvitsemiaan lääkkeitä.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarvittaessa säännökset lääkkeenmääräämi-sen edellyttämästä lisäkoulutuksesta. Sosi-aali- ja terveysministeriön asetuksella an-netaan potilasturvallisuuden varmistami-seksi tarkemmat säännökset lääkkeistä, joi-ta optikko joi-tai suuhygienisti voi määrätä.
23 e §
Lääkkeenmääräämisen ilmoittaminen Edellä 23 b §:n 2 momentissa ja 23 c §:n 3 momentissa tarkoitetun määräyksen anta-jan tulee toimittaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle jäljennös rajat-tua ja määräaikaista lääkkeenmääräämistä koskevasta kirjallisesta määräyksestä ja määräykseen tehdyistä muutoksista sekä tieto lääkkeenmääräämisen päättymisestä.
24 a §
Terveydenhuollon ammattihenkilöiden kes-kusrekisteri
— — — — — — — — — — — — — — Rekisteriin merkitään seuraavat tiedot:
— — — — — — — — — — — — — — 3) yksilöintitunnus sekä tiedot erikoislää-kärin ja erikoishammaslääerikoislää-kärin oikeudesta ja sen perusteena olevasta koulutuksesta;
24 a §
Terveydenhuollon ammattihenkilöiden kes-kusrekisteri
— — — — — — — — — — — — — — Rekisteriin merkitään seuraavat tiedot:
— — — — — — — — — — — — — — 3) yksilöintitunnus, tiedot erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin oikeudesta ja sen perusteena olevasta koulutuksesta, tiedot terveydenhuollon ammattihenkilön erikois-pätevyydestä ja sen perusteena olevasta koulutuksesta sekä tieto siitä
terveydenhuol-— terveydenhuol-— terveydenhuol-— terveydenhuol-— terveydenhuol-— terveydenhuol-— terveydenhuol-— terveydenhuol-— terveydenhuol-— terveydenhuol-— terveydenhuol-— terveydenhuol-— terveydenhuol-— terveydenhuol-—
lon toimintayksiköstä, jossa sairaanhoita-jalla on oikeus rajatusti määrätä lääkkeitä;
— — — — — — — — — — — — — — 39 §
Muutoksenhaku
Tämän lain nojalla tehtyyn Terveyden-huollon oikeusturvakeskuksen päätökseen haetaan muutosta siten kuin terveydenhuol-lon oikeusturvakeskuksesta annetun lain (1074/1992) 4 §:ssä säädetään.
Jos Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ei ole antanut päätöstä 14 b §:ssä säädetyssä määräajassa, hakija voi tehdä valituksen.
Valituksen katsotaan tällöin kohdistuvan hakemuksen hylkäävään päätökseen. Tällai-sen valitukTällai-sen voi tehdä, kunnes hakemuk-seen on annettu päätös. Sosiaali- ja terveys-alan lupa- ja valvontaviraston on ilmoitetta-va ilmoitetta-valitusviranomaiselle päätöksen antami-sesta. Tässä momentissa tarkoitetun vali-tuksen tekemisestä ja sen käsittelystä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä 1 momentissa säädetään.
Edellä 25—30 §:ssä tarkoitetut päätökset on valituksesta huolimatta heti pantava täy-täntöön.
39 § Muutoksenhaku
Tämän lain nojalla tehtyyn Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston pää-tökseen haetaan muutosta valittamalla hal-linto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyt-tölaissa (586/1996) säädetään.
Jos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja val-vontavirasto ei ole antanut päätöstä 14 b
§:ssä säädetyssä määräajassa, hakija voi tehdä valituksen. Valituksen katsotaan täl-löin kohdistuvan hakemuksen hylkäävään päätökseen. Tällaisen valituksen voi tehdä, kunnes hakemukseen on annettu päätös. So-siaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviras-ton on ilmoitettava valitusviranomaiselle päätöksen antamisesta. Tässä momentissa tarkoitetun valituksen tekemiseen ja sen kä-sittelyyn sovelletaan muutoin mitä 1 mo-mentissa säädetään.
Edellä 25—30 §:ssä tarkoitetut päätökset on valituksesta huolimatta heti pantava täy-täntöön.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuu-———
ta 20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
———