2 §. Sotilasoikeudenkäyntilain 2 § koskee sotilasoikeudenkäyntiasioina käsiteltäviä asi-oita. Pykälän 2 momentin luettelossa oleva viittaus nykyisen asevelvollisuuslain 39
§:ään ehdotetaan tarkistettavaksi viittauksek-si ehdotetun lain 118 §:ään. Kyseinen ran-gaistussäännös koskee asevelvollisuudesta kieltäytymistä.
2 T a r k e m m a t s ä ä n n ö k s e t j a m ä ä -r ä y k s e t
Ehdotus asevelvollisuuslaiksi sisältää usei-ta asetuksenantovaltuuksia. Useimmiten ase-tuksella säädettäisiin tarkemmin noudatetta-vasta menettelystä tai teknisluonteisista yksi-tyiskohdista. Asetuksella saatettaisiin myös rajoittaa lain tiettyjen säännösten soveltamis-ta poikkeuksellisissa oloissa. Tämä johtuu siitä, että mahdollisten poikkeusolojen
vaiku-tuksia ei pystytä ennakolta arvioimaan täs-mällisesti.
Perustuslain 80 §:n 1 momentin mukaan asetuksen antaa valtioneuvosto, jos asetuksen antajasta ei ole erikseen säädetty. Perustusla-kiuudistusta koskevan hallituksen esityksen mukaan lähtökohtana tulee olla, että valtio-neuvoston yleisistunto antaa asetukset laaja-kantoisista ja periaatteellisesti tärkeistä asi-oista sekä niistä muista asiasi-oista, joiden mer-kitys sitä vaatii. Ministeriölle voitaisiin osoit-taa asetuksenantovalosoit-taa teknisluonteisemmis-sa sekä yhteiskunnalliselta ja poliittiselta merkitykseltään vähäisemmissä asioissa (HE 1/1998 vp).
Esitykseen sisältyvässä lakiehdotuksessa asetuksen antaja olisi yleensä valtioneuvosto.
Kuitenkin lakiehdotuksen 24 §:n 2 momen-tissa, 28 §:n 3 momenmomen-tissa, 100 §:n 2 mo-mentissa, 101 §:n 3 momo-mentissa, 102 §:n 4 momentissa, 103 §:n 4 momentissa, 104 §:n 3 momentissa ja 116 §:n 2 momentissa ase-tuksen antajaksi ehdotettaisiin puolustusmi-nisteriötä. Nämä asetuksenantovaltuudet koskevat verraten teknisluonteisia asioita.
Perustuslain 80 §:n 2 momentin mukaan myös muu viranomainen kuin ministeriö voidaan lailla valtuuttaa antamaan oikeus-sääntöjä määrätyistä asioista, jos siihen on sääntelyn kohteeseen liittyviä erityisiä syitä eikä sääntelyn asiallinen merkitys edellytä, että asiasta säädetään lailla tai asetuksella.
Valtuuden tulee lisäksi olla soveltamisalal-taan täsmällisesti rajattu.
Pääesikunta voisi lakiehdotuksen 11 §:n mukaan antaa tarkempia määräyksiä palve-luskelpoisuuden määrittämisen lääketieteelli-sistä perusteista sekä ominaisuuksista, joita edellytetään yksittäisessä palvelustehtävässä.
Pääesikunta voisi 25 §:n mukaan antaa val-tioneuvoston asetusta tarkentavia määräyksiä kutsuntojen ja 14 §:ssä tarkoitetun terveyden-tilaa koskevan kyselyn ja ennakkoterveystar-kastuksen toimittamisesta. Lakiehdotuksen 29 §:n 2 momentin mukaan pääesikunta ja puolustushaaraesikunta voisivat antaa mää-räyksiä, jotka koskevat erikoiskoulutukseen hakeutuvan annettavia tietoja, tältä vaaditta-via ominaisuuksia sekä erikoiskoulutukseen hyväksymisen perusteita. Pääesikunta voisi antaa vastaavia määräyksiä myös 61 §:n 2 momentin mukaan. Lakiehdotuksen 42 §:n 4
momentin mukaan pääesikunta voisi antaa tarkempia määräyksiä varusmiestoimikunnan toiminnan järjestelyistä, 45 §:n 2 momentin mukaan kuntoisuusloman myöntämisen pe-rusteista, 47 §:n 2 momentin mukaan sään-nöksessä mainittujen sotilasviranomaisten toimivallan jakautumisesta loma-asiaa käsi-teltäessä, 59 §:n 2 momentin mukaan toimi-vallan määräytymisestä annettaessa asevel-volliselle lupa poistua palveluspaikasta, 89
§:n 2 momentin mukaan hakemusmenettelys-tä, joka koskee palvelukseen kutsumatta jät-tämistä yleisen tai sotilaallisen edun vuoksi sekä 100 §:n 3 momentin mukaan asevelvol-lisen ylläpidosta.
3 V o i m a a n t u l o
Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
4 S u h d e p e r u s t u s l a k i i n j a s ä ä t ä -m i s j ä r j e s t y s
Uudistuksen keskeisenä tarkoituksena on saattaa asevelvollisuutta koskeva keskeinen lainsäädäntö vastaamaan perustuslaissa ase-tettuja vaatimuksia.
Maanpuolustusvelvollisuus perustuu Suo-men perustuslain 127 §:n säännökseen. Sen 1 momentin mukaan jokainen Suomen kansa-lainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mu-kaan kuin laissa säädetään. Ehdotettu asevel-vollisuuslaki on maanpuolustusvelvollisuu-den käytännön toteuttamista koskeva keskei-nen säädös.
Perustuslain 127 §:n 2 momentin mukaan oikeudesta saada vakaumuksen perusteella vapautus osallistumisesta sotilaalliseen maanpuolustukseen säädetään lailla. Ehdotet-tu asevelvollisuuslaki koskee säännöstä siltä osin kuin kysymys on aseetonta palvelusta koskevista säännöksistä. Keskeinen säädös, joka koskee sotilaallisesta maanpuolustuk-sesta vakaumuksen perusteella vapautetun palvelusta, on siviilipalveluslaki.
Perustuslain 127 § on maanpuolustusvel-vollisuutta koskeva perussäännös, joka konk-retisoidaan muun muassa ehdotetulla asevel-vollisuuslailla, kuten edellä todetaan. Perus-tuslain 127 §:ssä ei ole valtuutusta säätää
eri-tyisiä sotilaita koskevia rajoituksia. Asevel-vollisuuteen liittyvät rajoitukset on siten tar-kasteltava kunkin asian osalta erikseen ottaen huomioon perustuslaissa säädetyt yleiset edellytykset perusoikeuksien rajoittamiselle sekä yksittäistä perusoikeutta koskevat erityi-set edellytykerityi-set.
Esityksessä ehdotetaan, että säädöstasoa nostetaan ja asevelvollisten oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään kattavasti lain ta-solla. Verrattuna nykyiseen sääntelyyn esi-tyksessä ei ehdoteta uusia rajoituksia asevel-vollisten oikeuksiin vaan pääsääntöisesti ase-tettaisiin nykyistä sääntelyä tiukempia vaati-muksia asevelvollisten perusoikeuksien to-teutumisen turvaamiseksi. Perustuslakivalio-kunta on mietinnössään (PeVM 25/1994 vp s. 4—5) katsonut, että perusoikeuksien rajoi-tuksille tulee muun muassa olla hyväksyttävä peruste, niiden tulee olla välttämättömiä hy-väksytyn tarkoituksen saavuttamiseksi sekä riittävän täsmällisiä ja tarkkarajaisia.
Lakiehdotuksessa on säännöksiä, joilla ra-joitetaan asevelvollisten perusoikeuksia. Ra-joitukset koskevat pääosin yhdenvertaisuutta, liikkumisvapautta, yksityiselämän suojaa, henkilökohtaista koskemattomuutta, elinkei-novapautta ja oikeusturvaa. Ehdotetussa lais-sa ei ole kuitenkaan säännöksiä, joilla puutut-taisiin perusoikeuksien ytimeen.
Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan (PeVL 10/1998 vp s. 7) katsonut, että perus-oikeuksia koskevan sääntelyn tulee olla sillä tavoin tarkkarajaista, että lain säännöksestä selviää muun muassa, kuka voi käyttää pe-rusoikeuksien kannalta merkityksellistä toi-mivaltaa. Ehdotetussa laissa on yleinen sään-nös toimi- ja päätösvallasta asevelvollisuutta koskevista asioista päätettäessä. Lisäksi lais-sa on toimivaltaa koskevia yksittäisiä sään-nöksiä siltä osin kuin toimivalta ei määräydy yleissäännöksen mukaan.
Seuraavassa esityksen suhdetta perustus-lain säännöksiin tarkastellaan yksityiskohtai-semmin.
Yhdenvertaisuus
Perustuslain 127 §:ssä maanpuolustus vah-vistetaan jokaisen Suomen kansalaisen vel-vollisuudeksi. Maanpuolustus perustuu Suo-messa yleiseen asevelvollisuuteen.
Maanpuo-lustusvelvollisuuden sisältöä ei kuitenkaan määritellä säännöksessä tarkemmin. Halli-tuksen esityksen esitöiden (HE 1/1998 vp.) mukaan se kattaa sotilaallisen maanpuolus-tuksen lisäksi muutkin isänmaan puolustami-sen ja siinä avustamipuolustami-sen tavat.
Perustuslain 6 §:n mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan minkään henkilöön liittyvän syyn perusteella. Ehdotettu asevelvollisuuslaki koskee ainoastaan miespuolisia kansalaisia.
Naisille vastaavaa velvollisuutta ei ehdoteta säädettäväksi. Nainen voi kuitenkin vapaaeh-toisesti hakeutua asepalvelukseen, jolloin hän laissa säädetyn ajan palveltuaan tulee asevel-vollisen asemaan (naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain 1, 4 ja 5 §).
Ehdotettu laki mahdollistaa poikkeuksia myös miesten asepalveluksen osalta. Puuttu-van palveluskelpoisuuden vuoksi asevelvol-linen voitaisiin terveydellisillä perusteilla va-pauttaa palveluksesta rauhan aikana (10 §).
Vapautusperusteena sodan ajan palveluksesta voi lisäksi olla asevelvollisen tehtävä siviilis-sä (89§). Asevelvollisuuden konkretisoitumi-nen palvelusvelvollisuudeksi on lisäksi rajat-tu iän perusteella siten, että tiettyä ikää nuo-remmat ja vanhemmat miehet eivät ole pal-velusvelvollisia (2 §). Maanpuolustusvelvol-lisuus ei siten kohdistu kaikkiin kansalaisiin samanlaisena. Poikkeuksiin on kuitenkin hy-väksyttävä peruste.
Vapautus varusmiespalveluksesta voitaisiin myöntää myös sillä perusteella, että asian-omaisella on Suomen kansalaisuuden lisäksi myös toisen valtion kansalaisuus. Perusteena olisi asianomaisen pitkään jatkunut asuminen Suomen ulkopuolella ja se, että hänen pää-asialliset henkilökohtaiset siteensä olisivat muualle kuin Suomeen.
Asevelvollisuuslaissa ehdotetut 180, 270 ja 362 päivän palvelusajat merkitsevät myös erilaista rasitusta asevelvollisille. Palve-lusaikojen pituus määritetään puolustusvoi-mien koulutuksellisten ja toiminnallisten ta-voitteiden perusteella mahdollisimman te-hokkaan maanpuolustusvalmiuden aikaan-saamiseksi käytettävissä olevilla voimava-roilla. Tehtäviin valitaan asevelvollisen so-veltuvuuden ja taitojen perusteella. Tämän vuoksi eripituisten palvelusaikojenkaan ei
voida katsoa saattavan kansalaisia eri ase-maan ilman hyväksyttävää perustetta.
Henkilökohtainen vapaus ja koskemattomuus Perustuslain 7 §:n mukaan jokaisella on oi-keus elämään sekä henkilökohtaiseen vapau-teen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen.
Asevelvollisuuslaissa tarkoitettu palvelus tapahtuu puolustusvoimissa, joka on sotilaal-lisesti järjestetty. Sotilaalliseen koulutukseen kuuluu sotilasesimiehen antamien käskyjen noudattaminen (57 §).
Asevelvollisuuslaissa tarkoitettua palvelus-ta suoritpalvelus-tava on velvollinen palvelemaan hä-nelle osoitetussa palveluspaikassa. Palvelus on ympärivuorokautista, joten asevelvollinen viettää palveluspaikassa myös lepo- ja vapaa-aikaa. Palvelus rajoittaa siten asevelvollisen liikkumisvapautta. Jos palvelusta ei ole vii-konlopun aikana, varusmies voi pääsääntöi-sesti poistua palveluspaikasta loma-suunnitelman mukaan. Käytännössä viikon-loppuvapaita on kuukaudessa kaksi tai kol-me. Lisäksi varusmiehellä on oikeus saada tietty määrä vapaita arkipäiviä henkilökoh-taisten asioiden hoitamista varten. Liikku-misvapauteen kohdistuvat rajoitukset ovat palveluksen järjestämisen kannalta välttämät-tömiä ja perusteltuja.
Ehdotetun lain 66 §:n mukaan voidaan an-taa määräyksiä varusmiespalveluksessa ole-van asevelvollisen ulkoasusta. Varusmiehenä palvelevan ulkoasua koskevat määräykset pe-rustuvat sotilaspalveluksen luonteeseen, jo-hon liittyy välttämättömiä vapaudenrajoituk-sia. Ehdotetun säännöksen mukaan ulkoasua koskevia määräyksiä voidaan antaa vain siltä osin kuin sotilaallinen yhdenmukaisuus taik-ka palvelusturvallisuus niitä edellyttävät.
Määräysten tulee olla objektiivisesti perustel-tavissa. Perusteet, joilla asevelvollisen ulko-asusta voitaisiin määrätä, ovat perusoikeus-järjestelmän kannalta hyväksyttäviä ja suh-teellisuusvaatimuksen mukaisia.
Ehdotettuun lakiin sisältyy säännös asevel-vollisen velvollisuudesta osallistua palvelus-kelpoisuuden tarkastukseen, johon kuuluu myös lääkärintarkastus (14, 63 §). Lisäksi voitaisiin tehdä soveltuvuuskokeita (17, 29, 64 §). Ehdotetut säännökset ovat täsmällisiä ja tarkkarajaisia. Tarkastuksen ja
soveltu-vuuskokeen arvion tekisi lääkintähuollon ammattihenkilö. Ehdotetut säännökset ovat välttämättömiä palvelusturvallisuuden kan-nalta.
Palveluksessa olevan tulisi alistua myös huumausaineen käyttämistä selvittävään ko-keeseen (65 §). Ehdotetun sääntelyn tarkoi-tuksena on vähentää huumausaineiden käy-töstä aiheutuvia riskejä puolustusvoimien toiminnoissa. Huumausaineen käyttö on ri-koslain mukaan rangaistavaa. Sääntelyn ta-voitteet liittyvät perustuslain 7 §:n 1 momen-tissa jokaiselle turvattuun henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen sekä omaisuuden suojaan. Sääntelyä voidaan pitää hyväksyttävän tarpeen vaatimana.
Ehdotetun lain 79 §:n mukaan asevelvolli-nen voitaisiin määrätä myös sellaiseen puo-lustusvoimille laissa säädettyyn tehtävään, jossa kysymys ei ole maanpuolustusvelvolli-suuden täyttämisestä. Kyseiset tehtävät liit-tyvät virka-apuun ja pelastustehtäviin. Suur-onnettomuus- ja muussa vakavassa tilantees-sa avustustehtäviin voitaisiin määrätä myös reservissä olevia, jos se katsottaisiin ehdot-toman välttämättömäksi. Palvelukseen mää-rääminen rajoittaisi henkilökohtaista vapaut-ta.
Perustuslaissa ei ole erityistä pakkotyön kieltoa. Perusoikeusuudistusta koskevan hal-lituksen esityksen (HE 309/1993 vp, s. 46) mukaan orjuuden ja pakkotyön sinänsä yksi-selitteisesti voimassa olevat kiellot seuraavat riidattomasti jo oikeutta elämään sekä henki-lökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuu-teen koskevasta yleissäännöksestä. Samalla todetaan, ettei pakkotyön kielto merkitse kai-kenlaisten työ- tai palvelusvelvollisuuksien kieltämistä.
Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuk-sen 4 artiklan mukaan kiellettynä pakkotyönä tai pakollisena työnä ei tarkoiteta esimerkiksi sellaista palvelusta, jota vaaditaan, kun vaara tai onnettomuus uhkaa yhteiskunnan olemas-saoloa tai hyvinvointia eikä yleisiin kansa-laisvelvollisuuksiin kuuluvaa työtä tai palve-lusta. Myös KP-sopimuksen orjuuden ja pak-kotyön kieltoa koskevassa 8 artiklassa sulje-taan pakkotyön käsitteen ulkopuolelle lähes samansisältöiset työn tai palveluksen muo-dot.
Lakiehdotuksen 79 §:ssä tarkoitetun, val-miuslain työ- ja väestönsuojeluvelvollisuu-teen rinnastettavissa olevan palveluksen voi katsoa kuuluvan ihmisoikeussopimuksissa hyväksyttyihin palvelusvelvollisuuksiin. Va-pauden rajoittaminen on perusteltua, jos mui-den kansalaisten ja yhteiskunnan avun tar-peen katsottaisiin sitä vaativan.
Yksityisyyden suoja, julkisuusperiaate Asevelvollisrekisteriin ehdotetut henkilö-tietojen käsittelyä koskevat säännökset liitty-vät toisaalta yksityisyyden suojaan toisaalta julkisuusperiaatteeseen. Lisäksi asiaan vai-kuttaa yhteiskunnan tiedontarve.
Henkilötietojen suojasta säädetään perus-tuslain 10 §:n mukaan tarkemmin lailla. Asi-aa koskeva keskeinen laki on henkilötietola-ki. Henkilötietolain säännökset soveltuvat myös asevelvollisrekisteriin. Lisäksi lakieh-dotuksessa säädettäisiin tarkemmin asevel-vollisrekisterin käyttötarkoituksesta, tietosi-sällöstä, tietojen keräämisestä, luovuttami-sesta ja tietojen poistamiluovuttami-sesta. Asevelvollis-rekisteriin sisältyy myös arkaluontoista tie-toa, joka on välttämätöntä erityisesti palve-luksen järjestämisen ja palvelusturvallisuu-den kannalta.
Perustuslain 12 §:n 2 momentin mukaan vi-ranomaisen asiakirjat ovat julkisia, jollei tie-tojen saantia niistä ole välttämättömistä syis-tä lailla erikseen rajoitettu. Asevelvollisrekis-terin tietojen julkisuus määräytyisi viran-omaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain mukaan. Keskeiset perusteet, jotka ra-joittaisivat tiedonsaantia asevelvollisrekiste-ristä, ovat yksilön suojaaminen ja maanpuo-lustuksen etu.
Elinkeinovapaus
Jokaisella on perustuslain 18 §:n mukaan oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemal-laan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Ase-velvollisuuslaissa tarkoitettu palvelus rajoit-taa ammatin ja elinkeinon harjoittamista. Eh-dotetun lain 43 §:n mukaan varusmiespalve-luksessa oleva ei saisi harjoittaa elinkeinoa tai ammattia tai ottaa toimittaakseen kunnal-lista tai muuta julkista tehtävää ilman jouk-ko-osaston komentajan antamaa lupaa, jos
toiminta edellyttää muun kuin vapaa-ajan käyttämistä tai muutoin voisi haitata palve-lustehtävien asianmukaista hoitamista. Läh-tökohtana on, että maanpuolustusvelvolli-suuden täyttäminen voi rajoittaa elinkeinova-pautta perusoikeutena.
Rajoitusten haitallisen vaikutuksen lieven-tämiseksi lakiin ehdotetaan säännöksiä, joi-den mukaan asevelvollinen voisi hakea va-rusmiespalveluksen aloittamisen siirtämistä myöhemmäksi muun muassa ammattiin val-mistumisen, taloudellisten asioiden järjestä-misen tai muun henkilökohtaisen syyn perus-teella (31 §). Kertausharjoituksesta voisi ha-kea vapautusta muun muassa ammatin tai elinkeinon harjoittamiseen liittyvien syiden vuoksi (34 §). Varusmiespalveluksen aikana voidaan myöntää lomaa pakottavasta henki-lökohtaisesta syystä enintään 180 päivää (46
§). Lisäksi joukko-osaston komentajan luval-la olisi mahdollista käyttää omaan ammattiin tai elinkeinoon liittyvään asiaan palvelusai-kaa, joskin mahdollisuus on tarkoitettu poik-keukselliseksi järjestelyksi (43 §).
Palvelus ulkomailla
Maanpuolustusvelvollisuuden on katsottu tarkoittavan lähtökohtaisesti Suomen alueella tapahtuvaan toimintaan osallistumista. Ehdo-tettuun asevelvollisuuslain 62 §:ään sisältyy säännös palveluksesta ulkomailla. Asevelvol-lisen kouluttaminen ulkomailla perustuisi pääasiassa vapaaehtoisuuteen. Palvelusvel-vollisuuden perusteella asevelvollinen voitai-siin määrätä koulutukseen ulkomaille vain silloin, kun kyseessä on lyhytaikainen koulu-tus. Perustuslakivaliokunta on lausunnois-saan PeVL 18/1995 vp. ja 37/1997 vp. katso-nut, että lyhytaikainen ja asevelvollisen va-paaehtoisuuteen perustuva ulkomailla tapah-tuva palvelus ei ollut ristiriidassa silloisen hallitusmuodon 75 §:ssä säädetyn maanpuo-lustusvelvollisuuden kanssa.
Perustuslakivaliokunta on käsitellyt asiaa myös lausunnossaan PeVL 54/2005 vp. Va-liokunta viittasi kahteen edellä mainittuun ai-empaan lausuntoonsa ja esitti kantanaan ase-velvollisen ulkomaanpalvelusta koskevasta säännöksestä, joka vastaa sisällöltään ehdo-tettua 62 §:n säännöstä. Valiokunta totesi, et-tä ehdotus ei valiokunnan aiemman käyet-tän-
käytän-nön valossa muodostu ongelmalliseksi perus-tuslain 127 §:n 1 momentin asevelvollisuus-sääntelyn tai perustuslain 7 §:ssä turvatun henkilökohtaisen vapauden näkökulmasta.
Oikeusturva
Perustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukai-sesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mu-kaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oi-keuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva pää-tös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäyn-nin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
Puolustusvoimissa käsitellään tavallisten hallintoasioiden lisäksi niin sanottuja sotilas-käskyasioita. Sotilaskäskyasiat liittyvät muun muassa sotilaalliseen järjestykseen, koulu-tukseen ja palkitsemiseen.
Hallintolakia ei sen 4 §:n mukaan sovelleta lainkäyttöön, esitutkintaan, poliisitutkintaan eikä ulosottoon. Lakia ei sovelleta myöskään sotilaskäskyihin eikä muihin tehtävän tai muun toimenpiteen suorittamista koskeviin hallinnon sisäisiin määräyksiin. Hallintoasi-assa tehdyn päätöksen valituskelpoisuudesta säädetään hallintolainkäyttölaissa. Lain 5 §:n 2 momentin mukaan valitusta ei saa tehdä hallinnon sisäisestä määräyksestä, joka kos-kee tehtävän tai muun toimenpiteen suorit-tamista.
Sotilaskäskyt rinnastuvat virkakäskyyn ja siten niihin ei voi hakea muutosta valittamal-la. Lakiin sisältyisi luettelo keskeisistä soti-laskäskynä ratkaistavista asioista.
Lakiehdotuksen 30 §:n mukaan palveluk-seen astumista koskeva määräys voitaisiin peruuttaa ja antaa uusi määräys asianomaista kuulematta, jos uuden määräyksen antamisen syynä olisi se, että palvelusta ei voitaisi jär-jestää alkuperäisen suunnitelman mukaan esimerkiksi puolustusvoimien joukko-osaston lakkauttamisen tai muun vastaavan syyn takia. Kuulemisvaatimuksesta olisi tar-koituksenmukaista luopua, koska kuulemisel-la ei olisi vaikutusta asiaan ja se olisi siten tarpeetonta.
Perusoikeudet poikkeusoloissa
Perustuslain 23 §:ssä mahdollistetaan tila-päisten poikkeusten säätäminen perusoikeuk-sista lailla. Poikkeusten tulee olla välttämät-tömiä Suomeen kohdistuvan aseellisen hyök-käyksen tai vakavuudeltaan aseelliseen hyökkäykseen lain mukaan rinnastettavien, kansakuntaa uhkaavien poikkeusolojen aika-na ja lisäksi Suomen kansainvälisten ihmis-oikeusvelvoitteiden mukaisia.
Perustuslain 23 §:ssä mahdollistetun poik-keamisen yhtenä edellytyksenä on poikkeuk-sien tilapäisyys. Perustuslakivaliokunta on arvioinut valmiuslain toimivaltuussäännöksiä perusoikeuspoikkeuksien tilapäisyyden kan-nalta lausunnossaan (PeVL 1/2000). Perus-tuslakivaliokunta katsoi, että valmiuslain pe-rustusoikeuspoikkeuksia voidaan pitää perus-tuslain 23 §:n edellyttämin tavoin tila-päisinä, kun poikkeukset tulevat käyttöön vain poikkeusoloissa ja ne otetaan käyttöön erikseen asetuksella, joka on määräaikainen.
Lisäksi asetus tai asetuksen kohta on kumot-tava, kun poikkeusolo ei enää ole käsillä tai toimivaltuuden käyttämiselle ei ole enää edellytyksiä.
Lakiehdotuksen 90 §:n mukaan poikkeuk-sia voitaisiin säätää valmiuslain 3 §:ssä tar-koitettujen poikkeusolojen aikana muun mu-assa varusmiespalvelusajasta, päätöksen tie-doksi antamista koskevista määräajoista kou-lutukseen määrättäessä, loman ja vapaan pi-tuudesta ja myöntämisen perusteista ja eräi-den taloudellisten etuisuuksien maksamisen perusteista. Poikkeukset saattavat olla vält-tämättömiä ja perusteltuja poikkeuksellisissa tilanteissa kuten ylimääräisen harjoituksen aikana ja liikekannallepanon aikana.
Tehtävät kunnalle
Perustuslain 121 § §:n 2 momentin mukaan kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla. Lakiehdotuksen 22 §:ssä kunnalle sää-dettäisiin eräitä kutsuntaan liittyviä tehtäviä.
Ehdotettu sääntely vastaa nykyisiä säännök-siä ja käytäntöä.
Yhteenveto
Ehdotettu laki tarkoittaa voimassa olevan, asevelvollisten oikeuksien ja velvollisuuksi-en nykyisvelvollisuuksi-en sääntelyn täsmvelvollisuuksi-entämistä ja ase-tuksen tasoisen sääntelyn nostamista täsmäl-lisesti säädeltynä lain tasolle. Lakiehdotusta valmisteltaessa on pyritty huolehtimaan sään-telyn vastaavuudesta ihmisoikeussopimuk-siin. Lain ei voida katsoa rajoittavan perus-tuslain 2 luvussa säädettyjä perusoikeuksia laajemmin kuin sääntelyn perusteena olevien
yhteiskunnallisesti tärkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi on välttämätöntä.
Hallituksen käsityksen mukaan lakiesitys voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjär-jestyksessä. Koska asia voi kuitenkin olla tul-kinnanvarainen, olisi suotavaa, että säätämis-järjestyksestä hankittaisiin perustuslakivalio-kunnan lausunto.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus-kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo-tukset:
Lakiehdotukset
1.
Asevelvollisuuslaki
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku Yleiset säännökset
1 § Soveltamisala
Tässä laissa säädetään maanpuolustusvel-vollisuuden täyttämisestä asevelvollisena puolustusvoimissa.
Tässä laissa säädetään lisäksi:
1) asevelvollisen määräämisestä virka-apu- ja pelastustehtäviin sekä muihin puolustus-voimille laissa säädettyihin tehtäviin;
2) poikkeusolojen tehtäviin sijoitettavan sellaisen henkilön henkilötietojen käsittelystä ja rekisteröinnistä, joka ei ole asevelvollinen.
2 § Asevelvollisuus
Jokainen miespuolinen Suomen kansalai-nen on asevelvollikansalai-nen sen vuoden alusta, jo-na hän täyttää 18 vuotta, sen vuoden lop-puun, jona hän täyttää 60 vuotta, jollei jäl-jempänä toisin säädetä.
Asevelvollisuuden suorittamiseen kuuluu varusmiespalvelus, kertausharjoitus, ylimää-räinen palvelus ja liikekannallepanon aikai-nen palvelus sekä osallistumiaikai-nen kutsuntaan ja palveluskelpoisuuden tarkastukseen.
Asevelvollinen on palveluksessa taikka kuuluu reserviin tai varareserviin.
3 §
Muu lainsäädäntö ja kansainväliset velvoit-teet
Asevelvollisuuden suorittamisesta rajavar-tiolaitoksessa säädetään rajavartiolaitoksen hallinnosta annetussa laissa (577/2005) ja ra-javartiolaissa (578/2005).
Vapautuksesta sotilaalliseen maanpuolus-tukseen osallistumisesta vakaumuksen perus-teella säädetään siviilipalveluslaissa (1723/1991) ja Jehovan todistajien vapautta-misesta asevelvollisuuden suorittavapautta-misesta eräissä tapauksissa annetussa laissa (645/1985).
Asevelvollisuuden suorittamisen sijasta suoritettavasta palveluksesta säädetään Ah-venanmaan itsehallintolain (1144/1991) 12
§:ssä
Asevelvollisuuden suorittamisesta on lisäk-si voimassa, mitä lisäk-siitä Suomea velvoittavissa kansainvälisissä sopimuksissa määrätään.
Naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta säädetään naisten vapaaehtoisesta asepalve-luksesta annetussa laissa (194/1995) ja va-paaehtoisesta maanpuolustuksesta vapaaeh-toisesta maanpuolustuksesta annetussa laissa (556/2007).
2 luku Viranomaiset
4 §
Puolustusministeriö, pääesikunta, puolustus-haarojen ja sotilasläänien esikunnat Puolustusministeriö ohjaa asevelvollisuu-den toteuttamista.
Pääesikunta johtaa ministeriön linjausten mukaisesti asevelvollisuuden toimeenpanoa ja kehittää asevelvollisuusjärjestelmää.
Puolustushaaran esikunta suunnittelee, ke-hittää ja ohjaa asevelvollisuusasioita toimi-alallaan ja sotilasläänin esikunta alueellaan.
5 §
Aluetoimisto ja kutsuntalautakunta Aluetoimisto suunnittelee ja johtaa sotilaal-lista maanpuolustusta alueellaan, järjestää kutsunnat ja käsittelee asevelvollisuutta kos-kevia asioita.
Kutsuntalautakunta käsittelee asevelvolli-suutta koskevia asioita kutsunnassa.
6 §
Joukko-osasto ja kertausharjoituksen johtaja Joukko-osasto sekä sodan ajan perusyhty-mä ja yhtyperusyhty-mä (joukko-osasto) käsittelevät palveluksessa olevan asevelvollisuusasioita.
Kertausharjoituksessa asioita käsittelee ker-tausharjoituksen johtaja.
7 §
Muutoksenhakuviranomainen Muutoksenhakuviranomainen asevelvolli-suutta koskevissa asioissa on kutsunta-asiain keskuslautakunta.
8 §
Yleinen toimi- ja päätösvalta
Yleinen toimi- ja päätösvalta asevelvollista koskevassa asiassa on aluetoimistolla sekä tässä laissa tarkoitetussa palveluksessa ole-van osalta joukko-osaston komentajalla tai kertausharjoituksen johtajalla, jollei toimi- ja päätösvaltaa ole säädetty pääesikunnalle, puolustushaaran esikunnalle, sotilasläänin esikunnalle, perusyksikön päällikölle, jouk-koyksikön komentajalle tai kutsuntalauta-kunnalle.
Päätöksenteosta sotilaskäskyasioissa sääde-tään puolustusvoimista annetussa laissa (551/2007) sen ohella, mitä tässä laissa sää-detään.
3 luku
Kutsunta ja palveluskelpoisuuden tarkas-taminen
Palveluskelpoisuus
9 §
Palveluskelpoisuus
Asevelvollisen palveluskelpoisuudella tar-koitetaan sitä, että asevelvollinen suoriutuu tässä laissa tarkoitetusta palveluksesta eikä vaaranna omaa tai muiden palvelusturvalli-suutta.
Palveluskelpoisuudesta päätetään tietojen perusteella, jotka asevelvollisesta, hänen ter-veydentilastaan sekä hänen fyysisestä ja hen-kisestä suorituskyvystään saadaan:
1) asevelvolliselta itseltään;
2) terveydenhuollon ammattihenkilön tar-kastuksessa;
3) soveltuvuuskokeessa;
4) 96 §:ssä tarkoitetulta viranomaiselta.
Palvelukseen voidaan määrätä vain palve-luskelpoinen asevelvollinen.
10 §
Palveluksesta vapauttaminen palveluskelpoi-suuden puuttumisen takia
Asevelvollinen vapautetaan palveluksesta rauhan aikana, jos hänellä on vaikea vamma tai sairaus, joka estää palveluksen asevelvol-lisena tai jos hänen todetaan terveydentilansa vuoksi olevan kykenemätön palvelukseen niin pitkän ajan, ettei hänen kouluttamisensa myöhemminkään olisi tarkoituksenmukaista.
Palveluskelpoisuuden tilapäisen puuttumi-sen takia asevelvollinen jätetään määräämättä palvelukseen tai vapautetaan palveluksesta toistaiseksi sekä määrätään myöhemmin toi-mitettavaan tarkastukseen. Määräys voidaan antaa yhden tai useamman kerran enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Lisäksi palveluksesta rauhan aikana vapau-tetaan asevelvollinen, joka on 2 momentin nojalla määrätty kutsuntaan tarkastettavaksi ja jota ei ole todettu palveluskelpoiseksi tai vapautettu palveluksesta rauhan aikana vii-meistään sinä vuonna, jona hän täyttää 25 vuotta. Tällöin vapauttamisen edellytyksenä on, ettei asianomainen ole laiminlyönyt vel-vollisuuttaan osallistua kutsuntaan tai mo-mentissa tarkoitettuun tarkastukseen.
.
11 §
Palveluskelpoisuutta koskeva määräyksenan-tovaltuutus
Pääesikunta antaa tarkemmat määräykset palveluskelpoisuuden määrittämisen lääke-tieteellisistä perusteista. Lisäksi pääesikunta antaa määräykset ominaisuuksista, joita edel-lytetään yksittäisessä palvelustehtävässä.
Kutsunta
12 §
Kutsunnan tarkoitus
Kutsunnassa määritetään asevelvollisen palveluskelpoisuus, ja sen perusteella pääte-tään palveluksesta. Lisäksi annetaan tietoa maanpuolustusvelvollisuudesta ja edistetään kansanterveystyötä.
13 § Kutsunnanalainen
Kutsunnanalainen on miespuolinen Suo-men kansalainen, joka:
1) kutsuntavuonna täyttää 18 vuotta;
2) on jäänyt edellisiin kutsuntoihin saapu-matta, jollei hänen palveluskelpoisuudestaan ole vielä erikseen tehty päätöstä eikä hän ole täyttänyt tai sinä vuonna täytä 30 vuotta; tai
3) on määrätty 10 §:n 2 momentin nojalla uudelleen tarkastettavaksi kutsunnassa.
Kutsunnanalainen ei ole henkilö, joka on saanut Suomen kansalaisuuden tai päätöksen kansalaisuudesta sinä vuonna, jona hän täyt-tää 18 vuotta tai sen vuoden jälkeen. Hänet voidaan kuitenkin määrätä tarkastettavaksi 26 §:n mukaan.
14 §
Terveydentilaa koskeva kysely ja ennakkoter-veystarkastus
Kutsunnanalaiselle lähetetään ennen kut-suntaa kysely terveydentilan selvittämiseksi.
Kutsunnanalaisen tulee vastata kyselyyn sekä esittää oma arvionsa terveydestään ja toimit-taa mahdolliset terveydentilaansa koskevat lääkärinlausunnot.
Kutsunnanalainen velvoitetaan palvelus-kelpoisuuden selvittämiseksi osallistumaan kutsuntaa edeltävään terveystarkastukseen terveyskeskuksessa tai muussa tarkastukseen soveltuvassa paikassa kutsuntavuonna, jollei tarkastus ole tarpeeton aluetoimiston 1 mo-mentin mukaan kutsunnanalaiselta tai 96 §:n mukaan muulta taholta kutsunnanalaisen pal-veluskelpoisuudesta saaman selvityksen tai asevelvollisen ulkomailla asumisen takia taikka muusta erityisestä syystä.
15 §
Kutsunnan aika ja kutsuntaluettelo sekä kut-suntakuulutus
Kutsunnat pidetään vuosittain, ja ne aloite-taan aikaisinaloite-taan elokuun 15 päivänä ja pää-tetään viimeistään joulukuun 15 päivänä.
Kutsunnanalainen merkitään kutsuntaluet-teloon sen kunnan mukaan, jossa hänellä 1 päivänä tammikuuta on ollut kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta tai väestö-kirjanpitokunta.
Kutsunnan ajasta ja paikasta ilmoitetaan kutsuntakuulutuksella, joka on nähtävillä puolustusvoimien verkkosivuilla ja kunnan ilmoitustaululla vähintään kaksi viikkoa en-nen kutsuntoja sekä kutsuntojen ajan. Tar-peen mukaan kuulutus voidaan pitää nähtä-vänä myös muulla tavoin.
16 §
Läsnäolovelvollisuus kutsunnassa Kutsunnanalaisen tulee osallistua kutsunta-kuulutuksessa tarkoitettuun kutsuntatilaisuu-teen henkilökohtaisesti, jollei häntä ole va-pautettu läsnäolovelvollisuudesta.
Aluetoimisto voi vapauttaa henkilökohtai-sesta läsnäolovelvollisuudesta kutsunnassa asevelvollisen:
1) jolla on vaikea vamma tai sairaus;
2) joka on osallistunut 29 §:ssä tarkoitet-tuun valintakokeeseen ja joka on määrätty palvelukseen; tai
3) joka asuu ulkomailla ja on toimittanut lääkärinlausunnon tai muun luotettavan selvi-tyksen, jonka perusteella hänen palveluskel-poisuutensa voidaan määrittää.
Pidätetty, tutkintavanki tai vapausrangais-tusta suorittava kutsunnanalainen tarkaste-taan hänen vapauduttuaan. Hänen tulee il-moittaa vapautumisestaan välittömästi alue-toimistolle.
Kutsunnanalainen, joka ei ole osallistunut kutsuntatilaisuuteen laillisen esteen vuoksi, on velvollinen välittömästi laillisen esteen lakattua näyttämään aluetoimistolle toteen esteensä. Jos kutsunnanalainen opiskelee kaukana kutsuntapaikkakunnalta tai hänellä on muu perusteltu syy, hän voi aluetoimiston suostumuksella osallistua muuhun saman vuoden kutsuntatilaisuuteen kuin siihen, jo-hon hänen kutsuntakuulutuksen mukaan on osallistuttava.
17 §
Soveltuvuuskoe ja kysely kutsunnassa Kutsunnanalainen voidaan määrätä sovel-tuvuuskokeeseen palveluskelpoisuuden ja palvelukseen määräämisen edellytysten arvi-oimista varten. Kokeeseen perustuvan arvion tekee terveydenhuollon ammattihenkilö. So-veltuvuuskokeeseen osallistuneella on oikeus saada tieto kokeen tuloksesta.
Kutsunnanalaisen vastattavaksi voidaan li-säksi antaa terveydentilaa ja palveluskelpoi-suutta koskeva kysely.
18 §
Muut kutsuntaan liittyvät velvollisuudet Kutsunnanalaisen tulee noudattaa sotilasvi-ranomaisen ja kutsuntalautakunnan kutsunta-tilaisuudessa antamia määräyksiä.
Rangaistus 1 momentissa tarkoitetun mää-räyksen noudattamatta jättämisestä ja luvat-tomasta poissaolosta kutsunnasta säädetään 13 luvussa.
19 § Kutsuntalautakunta
Aluetoimisto asettaa kutsuntojen toimitta-mista varten toimialueelleen vuodeksi kerral-laan vähintään yhden kutsuntalautakunnan, jossa on puheenjohtaja ja kaksi muuta jäsen-tä.
Kutsuntalautakunnan puheenjohtajan tulee olla asevelvollisuusasioihin perehtynyt viras-sa oleva upseeri, jolla on kokemusta asevel-vollisuusasioiden käsittelemisestä. Muista jä-senistä toisen tulee olla asevelvollisuusasioi-hin perehtynyt sotilasvirassa palveleva henki-lö ja toisen jäsenen sen kunnan edustaja, jon-ka kutsunnanalaisia kutsuntatoimitus koskee.
Lisäksi jäsenistä ainakin yhden tulee olla aluetoimiston virkamies.
Kutsuntalautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä ovat puheenjohtaja ja molemmat muut jäsenet.