Sisäinen turvallisuus

Kokonaisturvallisuus edellyttää, että väestöön kohdistuvia rikoksia, onnettomuuksia ja ympäristövahinkoja sekä näistä syntyviä vaikutuksia estetään ja hallitaan. Sisäisen turvallisuuden toimilla varmistetaan oikeusjärjestelmän toiminta, perusoikeudet, pe-rustuslain mukainen toiminta sekä yleinen järjestys ja turvallisuus. Tämän onnistumi-nen lisää turvallisuuden tunnetta ja luottamusta yhteiskunnan selviämiseen kriisistä.

Kestävän kehityksen tavoitteet ja Agenda 2030 -toimintaohjelma luovat osaltaan glo-baalin viitekehyksen, jolla on vaikutusta myös sisäiselle turvallisuudelle. Suomen si-säinen turvallisuus perustuu ensisijaisesti ongelmien ja häiriöiden ehkäisyyn ennalta.

Sisäisen turvallisuuden varmistamiseksi väestöön kohdistuvia rikoksia, onnettomuuk-sia ja ympäristövahinkoja sekä näistä syntyviä vaikutukonnettomuuk-sia ehkäistään ennalta ja halli-taan. Ennalta ehkäisevällä toiminnalla ylläpidetään yhteiskunnan, ihmisten ja ympäris-tön turvallisuutta, turvallisuuden tunnetta ja luottamusta viranomaisiin sekä vähenne-tään syrjäytymistä. Toiminnassa edistevähenne-tään oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia.

Poliisi vastaa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidosta. Rajavartiolaitos vastaa rajaturvallisuuden ylläpitämisestä sekä meripelastustoimen ja merellisten ympäristö-vahinkojen torjunnan johtamisesta. Rajavartiolaitos osallistuu lisäksi sotilaalliseen maanpuolustukseen. Tullilaitos valvoo toimitusketjujen ja tavaroiden turvallisuutta sekä estää laittomat kuljetukset Suomen ja samalla EU:n ulkorajojen ylitse. Meripelas-tus takaa toiminnan niin yksilötason kuin suur- ja monialaonnettomuuksissa. PelasMeripelas-tus- Pelastus-toimi vastaa, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tär-keät toiminnot turvataan ja onnettomuuksien seurauksia rajoitetaan tehokkaasti niin, että ihmisille, omaisuudelle ja ympäristölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pelastustoimen tehtävänä on yhteistoiminnassa muiden toimijoiden kanssa luoda edellytykset ja varmistaa, että suomalainen yhteiskunta kykenee sietämään poikkeuksellisia olosuhteita ja väestö sekä yhteiskunnan tärkeät toiminnot suojataan.

Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen ovat myös osa pelastustoimen tehtäväkenttää.

Viranomaiset ovat varautuneet turvaamaan kansalaisten turvallisuuden kaikissa oloissa. Viranomaiset laativat suunnitelmat elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi ja väestön suojaamiseksi myös poikkeusloissa. Hätäkeskuslaitos vastaa hätäpuheluiden vastaanottamisesta sekä tehtävien välittämisestä pelastus-, poliisi- tai sosiaali- ja ter-veystoimen viranomaiselle. Laajamittaiseen maahantuloon varaudutaan muun mu-assa ennakoimalla, valvonnalla sekä varmistamalla päätöksenteko ja tilanteen edellyt-tämä poikkihallinnollinen toiminta. Ympäristövahinkojen torjunta järjestetään valtakun-nallisen kokonaisuuden kautta. Ympäristöhallinto tukee alueellisia ja paikallisia toimi-joita suurissa onnettomuustapauksissa. Viranomaiset ja elinkeinoelämä varautuvat

yhteistoiminnassa sekä järjestöjen tuella biologisiin, kemiallisiin tai säteilystä johtuviin uhkiin.

Ilmastonmuutoksen suorat vaikutukset sisäiseen turvallisuuteen

Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sääilmiöt, kuten rajuilmat, tulvat ja helleaallot, voivat uhata ihmishenkiä, terveyttä ja yhteiskunnan toimintaa. Esimerkiksi tulvat ai-heuttavat usein laajamittaisia vahinkoja asumuksille ja kriittiselle infrastruktuurille. Ve-denjakelu voi keskeytyä ja sähkö- ja tietoverkkojen toimintakyky vaarantua, mikäli va-hinkoja ei saada nopeasti korjattua. Kriisitilanteiden yleistyessä ja voimistuessa pelas-tustoimen resurssitarve kasvaa. Vaikutukset voivat kohdistua epätasaisesti, kun esi-merkiksi syrjäisemmillä seuduilla vahinkojen korjaaminen tapahtuu hitaammin.

Mikäli luonnonilmiöistä seuraa pitkittyviä kriisitilanteita eikä niihin liityviä pelastus- tai korjaustöitä saada tehokkaasti hoidettua, voivat ne lisätä yleistä turvattomuutta ja tyy-tymättömyyttä valtiojohdon toimiin. Ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset saat-tavat aiheuttaa häiriöitä perustarpeisiin vastaavissa toiminnoissa ja altissaat-tavat ihmisiä puutteille sekä voivat edelleen lisätä syrjäytymistä, terveysongelmia tai rikollisuutta.

Myös alueellinen ja eri väestöryhmien välinen eriarvoisuus voi kasvaa, sillä haittavai-kutukset usein kohdistuvat usein esimerkiksi terveydentilan, taloudellisen aseman tai asuinpaikkansa kannalta jo heikoimmassa asemassa olevaan väestöön.

Ilmastonmuutoksen ketjuuntuvat vaikutukset sisäiseen turvallisuuteen

Ilmastonmuutos tulee maailmanlaajuisesti kasvattamaan siirtolais- ja pakolaismääriä, vaikka yksityiskohtaiset syy-seuraussuhteet ja liikkumisen reitit ovatkin monitahoisia.

Niitä on käsitelty tarkemmin luvussa 3. Suomen näkökulmasta kuitenkin myös tänne kohdistuvien, äkillisten muuttoliikkeiden todennäköisyys kasvaa. Kasvaviin turvapai-kanhakijamääriin on siten syytä varautua. Yleisesti tarkasteltuna siirtolaisuuteen liitty-vissä turvallisuuskysymyksissä on paljolti kyse poliittisista päätöksistä, asenteista ja varautumisesta. Maahanmuuttajien kotoutuminen on myös sisäisen turvallisuuden nä-kökulmasta tärkeää. Se voi kuitenkin vaikeutua, mikäli turvapaikanhakijamäärät ovat suuria ja kasvavat äkillisesti, kuten niin sanotun laajamittaisen maahantulon tapauk-sessa. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (Valtioneuvosto 2017 s. 49) se on mää-ritelty tilanteeksi, jossa maahan saapuneiden henkilöiden ohjaaminen viranomaistoi-menpiteiden piiriin sekä maahantulijoiden rekisteröinti eivät ole mahdollisia normaa-leilla rajavalvonnan järjestelyillä, vaan sitä varten on perustettava järjestelykeskuksia.

Turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen ja integroimiseen ei tällöin ole riittävästi ai-kaa tai resursseja.

Laajamittaisen maahantulon kaltainen tilanne voi uhata yhteiskunnan henkistä kriisin-sietokykyä ja lisätä yhteiskunnallisia jännitteitä. Kansallisen turvallisuuden kannalta siihen voi liittyä myös kasvavaa rikollisuuden tai terrorismin riskiä. (Sisäministeriö 2019 s. 33) Suurin turvallisuusuhka kohdistuu kuitenkin siirtolaisiin itseensä lähtö-maassa, matkareiteillä ja jossain määrin myös Suomessa. (Sisäministeriö 2019 s. 33) Sekä lähtö- että tulomaan poliittinen ilmapiiri vaikuttaa siirtolaisten turvallisuuteen ja siirtolaisuus itsessään voi lisätä ihmisten syrjäytymisen ja jopa ihmiskaupan riskiä.

(Vietti & Scribner 2013 s. 26). Ilmastonmuutoksen ja muuttoliikkeiden välisiä yhtymä-kohtia on käsitelty tarkemmin Valtioneuvoston kanslian tutkimus- ja selvitystoiminnan rahoittamassa raportissa “Climate migration: Towards a better understanding and ma-nagement: Finland and a Global Perspective” (Prokkola ym. 2021).

Ilmastonmuutoksen siirtymävaikutukset sisäiseen turvallisuuteen

Kuten edellä esimerkiksi kohdassa 4.2.1 on todettu, ilmastonmuutoksen hillintään liit-tyvät toimet tai niistä syntyvä eriarvoisuuden kokemus voivat syventää yhteiskunnan polarisaatiota. Syrjäisten seutujen asukkaat saattavat ajatella ilmastotoimenpiteiden haittaavan kohtuuttomasti omaa elämäänsä, ja pienituloiset kokea taloudelliset vaiku-tukset epäoikeudenmukaisiksi. Mikäli politiikkatoimien vaikutuksia eri ryhmiin ei riittä-västi selvitetä ja pyritä luomaan kompensaatiomekanismeja, voi tyytymättömyys kas-vaa ja pidemmällä tähtäimellä heikentää kansalaisten luottamusta päätöksentekoon tai yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen. Pahimmillaan tämä lisää vastakkain-asetteluja, poliittista epävakautta ja jopa ääriliikkeiden suosiota.

Yhteenvetona sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvia, hankkeessa tunnistettuja ilmasto-turvallisuusvaikutuksia on kuvattu taulukossa 4.6.

Taulukko 4.6 Ilmastonmuutoksen mahdollisia turvallisuusvaikutuksia sisäiseen turvallisuuteen

Mahdolliset vaikutukset Esimerkkejä Suorat • Tulvat, myrskyt ja muut

ympäristöriskit yleistyvät

• Yleinen turvattomuus ja väestön tyytymättömyys valtiojohdon toimiin lisääntyy

Laajat metsäpalot haittaavat maa- ja metsätaloutta ja päästävät

palokaasuja

Ketjuuntuvat • Hallitsemattomien muuttoliikkeiden todennäköisyys kasvaa

Rajaviranomaisten ja kuntien palvelut ylikuormittuvat

Siirtymä • Eriarvoistavaksi koettu ilmastopolitiikka lisää yhteiskunnallista polarisaatiota

Ilmastotoimet, kuten polttoaineen hinnannousu, herättävät vastustusta ja lisäävät poliittisten ääriliikkeiden kannatusta