5 Alustava tila-arvio
7.3 Seurantaehdotus sisä- ja rannikkovesille
Jaakko Mannio, Ville Junttila, Markku Korhonen
Pintavesien haitallisten aineiden seuranta
Perusseurannalla selvitetään mm. luonnonolojen ja laaja-alaisen ihmistoiminnan aiheuttamia pitkäaikaisvaikutuksia vesimuodostumissa ja se sisältää myös osan hajakuormituksen viranomaisseurannasta. Perusseurannan suunnittelussa ja to-teuttamisessa tulee kutakin ainetta tai aineryhmää tarkastella erikseen niiden kuor-mitus-, kulkeutumis- ja pysyvyysominaisuuksien perusteella. Perusseurantaan va-litaan myös ns. tausta-asemia eli kuormittamattomia paikkoja. Ominaisuuksiltaan ja kuormitukseltaan samankaltaisia pintavesiä voidaan tarkastella ryhminä, jolloin jokaisesta vesimuodostumasta ei tarvita erillistä aineistoa.
Teollisuus- ja kuluttaja-aineet
Viranomaisten vastuulla olevaa perusseurantaa vesifaasissa tehdään yhden kerran kuusivuotisen seurantaohjelmakauden aikana. EU:n prioriteettiaineiden perusseu-ranta kannattaa järjestää siten, että aineryhmä vaihtuu vuosittain mutta kustannuk-set pysyvät samalla vuositasolla.
Aineryhmiä, joita on havaittu päästöissä ja vesistöissä aiemmilla vesienhoito-kausilla, ovat raskametallien (Cd, Ni, Pb) ohella erityisesti alkyylifenolit (NP/OP ja etoksylaatit), ftalaatit (DEHP, BBP, DBP) ja PFAS-yhdisteet.
Vuosittaista seurantaa ehdotetaan tehtäväksi 12 jokipaikalla (taulukko 19, kuva 40) noin kerran kuussa muuhun vedenlaadun seurantaan kytkettynä. Nämä näytepai-kat ovat vakiintuneita näytepisteitä, joilta otetaan näytteitä mm. mereen päätyvien ainevirtaamien (esim. ravinteet) selvittämiseksi.
Taulukko 19. Jokien näytteenottopisteet haitallisten aineiden seurannassa (SYKEn ehdotus: PFAS 2019, alkyylifenolit 2020, ftalaatit 2021)
Table 19. Suggested river sampling sites annual sampling of hazardous substances (PFAS during 2019, alkylphenols 2020, phthalates 2021)
ELY-keskus Seurantapaikka
KAS D1 Vuoksi / Vastuupuomi 061 KAS D2 Kymijoki /Huruksela 033
UUD D3 Porvoonjoki 11,5
UUD D4 Vantaa 4,2
UUD D5 Karjaanjoki (Mustionjoki 4,9)
VAR D6 Paimionjoki
VAR D7 Aurajoki / Aura 54
VAR D8 Kokemäenjoki /Kojo35
EPO D9 Kyrönjoki /Skatila
PPO D10 Oulujoki 13000
LAP D11 Kemijoki / Isohaara 14000 LAP D12 Tornionjoki / Kukkola 14310
PAH-yhdisteitä (fluoranteeni ja bentso(a)pyreeni, BaP) mitattiin UuPri-hankkeessa simpukoista, joka on määritelty VPD:n mukaiseksi seurattavaksi nilviäisryhmäksi.
Tulokset ovat olleet ristiriitaisia, sillä useita PAH-yhdisteitä löytyy, mutta laatunor-min indikaattoriksi valittua BaP:ä ei.
Seuraavalla vesienhoitokaudella – johon voi vaikuttaa jo VPD:n uudistaminen – tulee seurantaan harkita mukaan uusia aineryhmiä (esim. lääkeaineet) tai vanhoja, joista ei ole aiempaa luotettavaa tietoa (erityisesti klooriparafiinit SCCP/MCCP).
Raskasmetallit
Raskasmetallien seurantaa toteutetaan ELY-keskusten aiempien seurantaohjelmien mukaisesti mereen laskevissa joissa ja muissa ELY-keskusten määrittelemissä paikal-lisissa riskikohteissa (mm. kaivosalueet). Uutena elementtinä raportissa ehdotetaan määräaikaista seurantaa rannikkovesistä. Tällä tarkennettaisiin tilannekuvaa, jossa tiedetään, että jokivesissä laatunormit (Cd, Ni) voivat ajoittain ylittyä, mutta SYKE on avomerellä mitannut huomattavasti laatunormeja pienempiä pitoisuuksia. Seuranta toteutettaisiin rannikon intensiivipaikoilla muun näytteenoton yhteydessä 4–6 kertaa vuodessa (taulukko 20). Tulosten perusteella jatkoseurannan tarvetta tarkasteltaisiin paikkakohtaisesti.
Taulukko 20. Rannikkoalueiden raskasmetalliseurannan suunnitelma 2019–2021.
Table 20. Plan for hazardous substances sampling sites, environment type (Ulkosaaristo = outer archipelago, sisäsaaristo = inner archipelago) and number of sampling times per year (Näytekertoja vuodessa) in coastal areas.
ELY-keskus Paikan_
ID Seurantapaikan_nimi Havaintopaikan_nimi
Ympäristö-tyyppi Näytekertoja
vuodessa 2019 2020 2021
EPO 269 LSU-11 Vav-11 V-4, Bergö Vav-11 V-4 Ulkosaaristo 4–6 X
EPO 5151 Tottesund Tottesund Sisäsaaristo 4–6 X
KAS 329 Suomenl Tammio 356 Suomenl Tammio 356 Sisäsaaristo 4–6 X
KAS 339 Suomenl Vehkaluoto 355 Suomenl Vehkaluoto 355 Ulkosaaristo 4–6 X
KAS 343 Suomenl Huovari Kyvy-8A Suomenl Huovari Kyvy-8A Ulkosaaristo 4–6 X
LAP 44 PERÄMERI LAV4 PERÄMERI LAV4 Ulkosaaristo 4–6 X
POP 969 Hailuodon ed int.asema Haukiputaan ed OUVY-7 Ulkosaaristo 4–6 X
POP 1775 Ka-1 Kalajoen edusta Ka-1 Kalajoen edusta Sisäsaaristo 4–6 X
UUD 330 UUS-10A Länsi-Tonttu 114 UUS-10A Länsi-Tonttu 114 Ulkosaaristo 4–6 X
UUD 341 UUS-4 Storfjärd 137 UUS-4 Storfjärd 137 Sisäsaaristo 4–6 X
UUD 2560 UUS-15 Porvoo 55 UUS-15 Porvoo 55 Ulkosaaristo 4–6 X
VAR 286 Pala 120 Paimionlaht X/5 Pala 120 Paimionlaht X/5 Sisäsaaristo 4–6 X
VAR 291 Korp 175 Nötö loun X/4 Korp 46 Hummelskär luot Ulkosaaristo 3 X
VAR 295 Nau 2361 Seili intens Nau 2361 Seili intens Sisäsaaristo 4–6 X
VAR 298 Turm 220 Rajakari Turm 220 Rajakari Sisäsaaristo 4–6 X
VAR 316 Raum 395 Rounakari Raum 395 Rounakari Sisäsaaristo 4–6 X
VAR 319 Pome 235 Säppi koill Pome 235 Säppi koill Ulkosaaristo 4–6 X
Kuva 40. Kala- ja vesinäytteiden seuranta-paikat 2019–2021. Tausta-kartta HELCOM ja SYKE.
Fig. 40. Sampling locations of fish (ahven) and water (jokivesi) for the screening of hazardous substances.
Sisävesi = fresh water, rannikko = coastal, vuosittain = yearly, 3 v.
rotaatio = every 3 years.
Background map by HELCOM and SYKE.
Vaarallisten aineiden seuranta kaloista
Eliöstöön kertyvien yhdisteiden pitoisuuksien pitkäaikaisten muutossuuntien arvi-ointi toteutetaan käyttäen seurantalajina ahventa (sisävesillä 15–20 cm ja rannikolla 18–23 cm). Tällä hetkellä aineet/aineryhmät ovat: Hg, HCB, HCBD, PBDE, PFOS, PCDD/F ja dl-PCB (”dioksiinit”), HBCDD, dikofoli, HC ja HCE. Tämän lisäksi jat-ketaan vaikutusindikaattori LMS:n määrittämistä rannikolta kerätyistä ahvennäyt-teistä.
Useimmat yllämainituista kertyvistä aineista ovat vaarallisia prioriteettiaineita (myrkyllisiä, hitaasti hajoavia ja kertyviä), joiden päästöt pyritään lopettamaan ko-konaan. Näistä useimpien käyttö on jo kielletty. On kuitenkin oleellista tarkkailla, etteivät aineiden pitoisuudet eliöissä nouse. Aineiden seuranta tulee toteuttaa siten, että saadaan luotettavaa tietoa pitkän aikavälin arviointia varten. Kaikista edellä mainituista aineista on jo tuloksia Suomesta (ks. luku 4), ja eräiden aineiden pitoi-suudet jäävät niin huomattavasti alle ympäristönlaatunormin, ettei niiden jatkuvaa seurantaa tarvitse järjestää.
*
Ahven / sisävesi / vuosittain#
*
Ahven / rannikko / vuosittain"
) Ahven / sisämaa / 3 v. rotaatio
"
) Ahven / rannikko / 3 v. rotaatio
Taulukko 21. Sisävesien kalaseurantojen suunnitelma 2019–2021.
Table 21. Plan for the sampling of fish from inland surface waters for the years 2019–2012.
Paikka = site, VHA = RBD, Kunta = municipality, näytteenottoväli = rotation period (years), aloitusvuosi = starting year
Paikka VHA Kunta Näytteenottoväli (v.) Aloitusvuosi
A8 Haukivesi Majakkaselkä 1 Rantasalmi 3 2020
A11 Pielinen Suurselkä 1 Lieksa 3 2021
A5 Saimaa Mäntysaarenselkä 1 Taipalsaari 1 2019
A2 Kymijoen Tammijärvi 2 Pyhtää 3 2020
A1 Tuusulanjärvi 2 Tuusula 3 2021
A4 Valkea-Kotinen 2 Hämeenlinna 3 2019
A7 Päijänne Tehinselkä 2 Kuhmoinen 3 2019
A9 Konnevesi Haukilahti 2 Konnevesi 3 2019
A3 Säkylän Pyhäjärvi pohj 3 Eura 3 2020
A6 Pirkkalan Pyhäjärvi 3 Pirkkala 1 2019
A10 Lappajärvi 1 3 Lappajärvi 3 2019
A12 Oulujärvi Ärjänselkä 4 Kuhmo 1 2019
A14 Kemijoki, Petäjäinen 5 Rovaniemi 3 2020
A13 Tornionjoki Karunki 6 Tornio 3 2021
A15 Lokka 5 Sodankylä 3 2021
A16 Inarijärvi Kivilahti 7 Inari 1 2019
Taulukko 22. Rannikkoalueiden kalaseurantojen suunnitelma 2019–2021.
Table 22. Plan for the sampling of coastal fish for the years 2019–2021.
Paikka = site, Rannikkoalue = coastal area, Kunta = municipality, näytteenottoväli = rotation period (years), aloitusvuosi = starting year
Paikka
Rannikko-alue Kunta
Näytteen-ottoväli (v.) Aloitus-vuosi
B1 Virolahti Suuri Lakasaari A Virolahti 3 2021
B2 Kotkan edusta, Ruotsinsalmi A Kotka 1 2019
B3 Pihlajasaari A Helsinki 3 2020
B4 Tvärminne A Hanko 3 2019
B5 Airisto Seili B Parainen 1 2019
B6 Ahlainen C Pori 1 2019
B7 Mikkelinsaaret D Mustasaari 3 2019
B8 Kokkolan edusta E Kokkola 3 2020
B9 Hailuoto E Hailuoto 1 2019
B10 Kemin edusta Ajos Poh E Kemi 3 2021
Seurantaa on toteutettava ohjeellisesti kolmen vuoden välein, ellei olosuhteiden muuttumisen, teknisen tietämyksen tai asiantuntija-arvion perusteella ole syytä poiketa tästä aikataulusta. Jotta muutossuunnista saadaan käyttökelpoista tietoa vuoteen 2027 mennessä, tulisi osasta seurantapaikkoja olla vuosittainen tieto (kuva 40, taulukot 21 ja 22). Tilastollisesti merkitsevää muutossuuntaa ei voida saada alle 10 havaintokerralla.
EU-tason teknisiä ohjeita seurannan järjestämisestä on julkaistu (esim. EC 2009, 2012, 2014). Tarkemmat ohjeet näytteenotosta, menetelmistä, tietojen tallentamisesta yms. on annettu Vaarallisten aineiden ohjeen luvuissa 13–16 (Kangas 2018). Rannikon 10 kalaseurantapaikkaa sisältyvät Meriseurannan käsikirjaan 2014.
Pitkäaikaisten muutossuuntien selvittäminen sedimenteistä
Pitkäaikaisia muutossuuntia ajalta, jolloin vaarallisia ubi-PBT-aineita on rajoitettu ja kielletty tai kun VPD on ollut voimassa, voidaan selvittää ainoastaan sediment-tiprofiileja tutkimalla. Tällä menetelmällä voidaan nopeimmin selvittää aineiden viime vuosikymmenten kehityshistoria ja siten mahdollisesti vähentää niiden seu-rantatarvetta jatkossa. Mikäli päällimmäisissä kerroksissa pitoisuus vähenee, niin ko. ainetta ei tarvitse seurata jatkossa sedimenteissä. Jos aineen pitoisuudessa ei havaita muutosta tai pitoisuus lisääntyy pintaa kohti, on seurantaa jatkettava. Tällöin voidaan pintakerroksen näytteenotto (1–2 cm) uusia esim. kolmen vuoden jälkeen.
Tämän tiheämpi seuranta suomalaisten järvien sedimentistä ei ole mielekästä pienen vuotuisen sedimentaation (0,1–1 cm/v) vuoksi. Vaihtoehtona näissä tapauksissa on siirtyä kalaston seurantaan (Verta ym. 2010).
Koska kalat ovat jatkossa pitkäaikaisseurannan kulmakivi, tulee taannehtivat sedimenttiselvitykset kohdentaa valituille, edellä mainitun kalaseurannan alueille (kuva 40). Kahdesta rinnakkaisesta sedimenttiprofiilista (sedimentin pinnasta 10–30 cm syvyyteen asti) analysoidaan 6–8 sedimenttiviipaletta (viipaleen paksuus 1–2 cm). Analysointia voidaan toteuttaa erillisenä projektina joko muutamalla paikalla vuodessa tai kerralla laajemmalla alueella. Erityisesti elohopean suhteen olisi tarve laajempaan viimeaikaisen kehityksen selvittämiseen, koska laatunormin ylityksiä kaloissa on edelleen hyvin runsaasti. Ajanjaksolla 2019–2021 on lisäksi tarvetta täy-dentää nykyistä tietoa kalojen elohopeapitoisuuksista, sekä alueellisesti aiemmin tutkimattomista järvi/jokityypeistä että paikallisesti kohteista, joissa elohopean laatunormi on ylittynyt selvästi. Tällainen seuranta olisi hyödyllisintä suunnitel-la paikallisen ELY-keskuksen ja alueen omista lähtökohdista suhteessa vesienhoi-tosuunnitelmaan.